LINDSTRÖM Oy, PL 29, 00581 Helsinki, puh. 020 111 600, fax 020 111 601, etunimi.sukunimi@lindstrom.fi, www.lindstrom.fi

Yhteiskuntavastuuraportti 2006

TYÖRYHMÄ. Lindströmin yhteiskuntavastuuraportin laadintaan osallistunut työryhmä vuonna 2007 oli: toimitusjohtaja Jukka Roiha, varatoimitusjohtaja Juha Laurio, talousjohtaja Minna Kahri, investointijohtaja Harri Puputti, ympäristöpäällikkö Marjo Mäntylä, henkilöstöjohtaja Kirsti Leisio, viestintäpäällikkö Kati Lehtikari ja suunnittelupäällikkö Johanna Kärkkäinen. LINDSTRÖM Oy, PL 29, 00581 Helsinki, puh. 020 111 600, fax 020 111 601, etunimi.sukunimi@lindstrom.fi, www.lindstrom.fi

LINDSTRÖMIN YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006 SISÄLTÖ Lindströmin yhteiskuntavastuuraportti 2006...4 Perustietoa Lindströmistä...5 Toimitusjohtajan katsaus...6 Yhtiön visio, missio ja arvot...8 Johtaminen Lindströmillä...10 Sidosryhmäyhteistyö...12 Taloudellinen vastuu...14 Ympäristövastuu...18 Sosiaalinen vastuu...28 GRI-taulukko... 34 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006 3

LINDSTRÖMIN YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006 Lindström raportoi yhteiskuntavastuustaan vuosittain. Raportointikausi on kalenterivuosi. Lindströmin yhteiskuntavastuuraportin edeltäjä, ympäristöraportti, on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1999. Sen jälkeen raportti on julkaistu vuosittain. Edellisen kerran yhteiskuntavastuuraportti on julkaistu maaliskuussa 2006. Vuoden 2006 raportti kattaa Lindström-konser nin toiminnan 1.1. 31.12.2006 kaikissa Lindströmin toimintamaissa ja tytäryhtiöissä alla esitettyjen raportointiperiaatteiden mukaisesti. Lindström-konserniin kuuluvat emoyhtiö Lindström Oy ja tytäryhtiöt Comforta Oy, Vision Design Clothing Oy Suomessa sekä tytäryhtiöt Isossa-Britanniassa, Kiinassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Romaniassa, Ruotsissa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tšekissä, Ukrainassa, Unkarissa, Venäjällä ja Virossa. Lisäksi Comfortalla on tytäryhtiöt Ahvenanmaalla ja Ruotsissa ja emoyhtiöllä edustusto Kiinassa. Raportointiperiaatteet Lindströmin yhteiskuntavastuuraportti noudattaa pääpiirteittäin GRI 2002 -raportointiohjeen henkeä. Vuoden 2006 raporttia ei ole kokonaisuudessaan varmennettu ulkopuolisen tahon toimesta. Taloudellinen raportointi Tilinpäätöksen taloudellinen raportointi noudattaa suomalaisen kirjanpitolainsäädännön mukaista konsernitilinpäätösmallia. Tunnuslukujen laskentaan käytetyt kaavat on julkaistu taloudellisen raportoinnin osioissa. Talouden tunnusluvut ovat tilintarkastettuja. Ympäristöraportointi Tässä raportissa tarkastellaan ympäristötekijöiden yhteen laskettua kehitystä koko konsernin tasolla. Toiminnan kannalta oleellista on seurata kulutusta tuotettua yksikköä kohden: pestyihin kiloihin suhteutettu kulutus kertoo tuotannon ekologisesta tehokkuudesta pesulateollisuudelle tyypillisillä tunnusluvuilla, jolloin vertailu yleisiin viitearvoihin on mahdollista. Vuodesta 2000 alkaen energian ja veden kulutusseurannassa ovat olleet mukana kaikki Lindströmin palvelukeskukset Suomessa ja ulkomailla. Ulkomaiden yksiköitä koskevat luvut pesukemikaalien, kuljetuskilometrien ja päästöjen osalta ovat olleet mukana vuodesta 2004. Kokonaisjätemäärän laskennassa ovat toistaiseksi mukana ainoastaan kotimaan palvelukeskukset. Henkilöstöraportointi Vuoden 2006 henkilöstötilastointi kattaa koko Lindström-konsernin toiminnan. Keskimääräisen henkilömäärän laskutapaa on tarkennettu ja luvut ovat vertailukelpoisia takautuvasti kahdelta vuodelta. Lindströmin GRI-raportointi Lindström noudattaa yhteiskuntavastuuraportissaan Global Raporting Initiative eli GRI:n voimassa olevaa yhteiskuntavastuun raportointiviitekehystä, joka on julkaistu vuonna 2002. Lisäksi raportin loppuun olemme taulukoineet, mitä tietoja olemme raportoineet, ja miten ne heijastavat GRI 2002:n asettamia tavoitteita raportoinnille. Tekstissä on myös osoitettu, mitä tietoja tullaan tulevaisuudessa seuraamaan ja raportoimaan, ja miten raporttia tullaan siten kehittämään edelleen. Lindströmin raportissa julkaistut luvut ovat tilintarkastettuja taloudellisen raportoinnin tunnuslukujen osalta. 4 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006

PERUSTIETOA LINDSTRÖMISTÄ Lindström on yritysten globaali kumppani, joka vahvistaa asiakkaidensa yrityskuvaa tekstiilien ja puhtauden keinoin. Lindström-konserniin kuuluvat emoyhtiö Lindström Oy ja tytäryhtiöt Comforta Oy, Vision Design Clothing Oy Suomessa sekä tytäryhtiöt Isossa-Britanniassa, Kiinassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Romaniassa, Ruotsissa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tšekissä, Unkarissa, Venäjällä, Virossa ja Ukrainassa. Lisäksi Comfortalla on tytäryhtiöt Ahvenanmaalla ja Ruotsissa ja emoyhtiöllä edustusto Kiinassa. Lindströmiläisiä oli vuodenvaihteessa 2006 lähes 2200 henkeä ja konsernin liikevaihto oli 202 miljoonaa euroa. Lindströmin palvelut Lindström Oy tarjoaa Suomessa työvaate-, matto-, hygienia-, teollisuuspyyhe-, ja ravintolatekstiili- ja henkilönsuojainpalveluja. Lindströmin ulkomaiset tytäryhtiöt tarjoavat työvaatepalveluita kaikissa maissa, joissa sillä on toimintaa. Lisäksi mattopalveluita tarjotaan Isossa Britanniassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tšekissä, Unkarissa, Virossa ja Venäjällä. Comforta tarjoaa hotelli- ja sairaalatekstiilipalvelua Suomessa, hotellitekstiilipalvelua Ruotsissa sekä Lindströmin Viron tytäryhtiön kautta hotellitekstiilipalvelua Virossa. Vision Design tarjoaa työvaatteita, PR- ja yritystekstiilejä sekä -tuotteita. Osaamiskeskukset Lindströmin osaamiskeskukset toimivat liiketoiminnan tukena kukin oman alueensa asiantuntijoina. Lindströmkonsernin organisaatiorakenne on esitetty organisaatiokaaviossa. LINDSTRÖM-KONSERNIN ORGANISAATIORAKENNE Vision Design Clothing Oy Petri Mannila Comforta Oy Maija-Liisa Kaijala Lindström Asia Juha Laurio Lindström Europe Mika Hartikainen Lindström Finland Jari Vihervuori Työvaatepalvelut Tatu Purme Mattopalvelut Sirpa Laine Hygienia- ja ravintolatekstiilipalvelut Sari Leskinen Henkilönsuojain- ja teollisuuspyyhepalvelut Markku Halme Konsernimyynti ja asiakkuuksien hallinta Sari Mannonen Konserniosto ja -logistiikka Ismo Nastamo OSAAMISKESKUKSET Talous ja raportointi Minna Kahri Investoinnit, menetelmät ja ympäristö Harri Puputti Henkilöstö ja laatu Kirsti Leisio IT Minna Alenius Viestintä Kati Lehtikari COO Juha Laurio CEO Jukka Roiha YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006 5

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2006 Konsernin painopisteiksi vuodelle 2006 oli valittu kasvu, asiakaspysyvyys ja kilpailukyvyn turvaaminen panostamalla toiminnan tehokkuuteen läpi koko organisaation. Tavoitteina oli 18 prosentin liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden säilyttäminen hyvällä tasolla. Liikevaihdon kasvutavoite saavutettiin, mutta kannattavuus laski selvästi. Konsernin liikevaihto kasvoi 18,2 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli 202 miljoonaa euroa. Emoyhtiö Lindström Oy:n liikevaihto kasvoi 8,2 prosenttia ja oli 114 miljoonaa euroa. Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto kasvoi lähes 38 prosenttia ja oli 31,5 prosenttia konsernin liikevaihdosta. Konsernin voitto ennen veroja oli 15,8 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2005 oli 28,4 miljoonaa euroa. Konsernin tulosta heikensivät pääosin Ruotsin Comforta AB:n toiminnan aloitukseen ja Laitospesula Oy:n liiketoiminnan ostoon liittyvät suuret kertaluonteiset kulut, jotka kohdistuivat lähinnä tekstiilihankintoihin ja henkilöstöön. Emoyhtiön tulos ennen satunnaiseriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja laski vain hieman edellisvuoden hyvästä tasosta ja oli 18,3 miljoonaa euroa. Konsernin nettoinvestoinnit olivat 20,2 miljoonaa euroa, kun ne vuonna 2005 olivat 21 miljoonaa euroa. Vuoden alussa ostettiin Tampereen Laitospesula Oy:n liiketoiminta ja vuoden lopulla ostettiin ahvenanmaalaisen Quickly Tvättcental AB:n koko osakekanta. Katsausvuonna aloitettiin työvaatepalvelu Romaniassa, Venäjän Kaliningradissa ja Nizhni Novgorodissa sekä perustettiin tytäryhtiöt ja aloitettiin työvaatepalvelu Kiinan Suzhoussa ja Ukrainassa. Ruotsin Vaggerydiin rakennettu hotellipesula valmistui tammikuussa ja palvelutoiminta aloitettiin maaliskuussa. Hämeenlinnan palvelukeskukseen valmistui puhdastilapesula, joka partikkelivapauden lisäksi täyttää muun muassa lääketehtaiden mikrobiologiselle puhtaudelle asettamat erittäin korkeat vaatimukset. Konsernin maksuvalmius oli hyvä koko kertomusvuoden ajan. Vuoden lopulla hankittiin lähinnä Comfortan liiketoiminnan laajentumisen tukemiseen emoyhtiön kautta lainarahoitusta 4 miljoonaa euroa. Laina maksettiin kokonaisuudessaan pois helmikuussa 2007. Konsernin henkilömäärä oli katsausvuoden lopussa 2177 henkilöä, joista 41 prosenttia oli ulkomaisten tytäryhtiöiden palveluksessa. Henkilömäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 26 prosenttia. Lindström Oy on allekirjoittanut Kestävän kehityksen peruskirjan ja toteuttaa sen periaatteita kaikessa toiminnassaan. Suomen toimintojen ympäristösertifikaatti ISO 14001 uusittiin helmikuussa uuden standardin mukaiseksi. Ulkomaan tytäryhtiöt noudattavat samaa laatu- ja ympäristöjärjestelmää ja emoyhtiö auditoi niitä säännöllisesti, mutta niitä ei ole vielä sertifioitu ulkopuolisen toimesta. Konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan vuonna 2007 hieman edellistä vuotta vähemmän. Kannattavuuden odotetaan paranevan selvästi, kun Comforta AB:n hotellipesulan aloituskustannukset ja Laitospesula Oy:n liiketoimintakaupan kertaluonteiset kustannukset jäävät pois ja toiminnan tehokkuuteen panostetaan läpi koko organisaation. Emoyhtiön liikevaihdon ja kannattavuuden odotetaan pysyvän edellisvuoden tasolla. Investointien arvioidaan olevan edellisvuotta alhaisemmat. Suurimmat investoinnit on suunniteltu tehtäväksi Liettuan ja Venäjän tytäryhtiöissä. Suomessa suurin investointi tulee olemaan IT-järjestelmän uusiminen, joka valmistuu vuonna 2009. Turkkiin perustetaan tytäryhtiö ja siellä aloitetaan työvaatepalvelu. Tulorahoituksen arvioidaan riittävän suunniteltuihin investointeihin. Näköpiirissä ei ole liiketoimintaan, kannattavuuteen, rahoitukseen tai ympäristöön liittyviä riskejä, jotka vaarantaisivat yhtiön kyvyn huolehtia velvoitteistaan sidosryhmiään, kuten asiakkaita, henkilöstöä, yhteiskuntaa, omistajia ja yhteistyökumppaneita kohtaan. Jukka Roiha toimitusjohtaja 6 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006

Lindström Oy on allekirjoittanut Kestävän kehityksen peruskirjan ja toteuttaa sen periaatteita kaikessa toiminnassaan. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006 7

YHTIÖN MISSIO, VISIO, ARVOT JA BRÄNDI Missionsa mukaan Lindström on globaali B-to-B -partneri, joka vahvistaa asiakkaidensa näkyvää ilmettä ja imagoa tekstiilien ja puhtauden keinoin. Palvelumme on vaivaton käyttää ja kokonaiskustannuksiltaan markkinoiden edullisin. Kannamme vastuuta toimintaympäristöstämme ja meitä arvostetaan työnantajana. Uusi visio vuoteen 2012 Lindström lanseerasi vuonna 2006 uuden, vuoteen 2012 ulottuvan vision. Visiota kuvattiin otsikolla Kasvun matka. Lindströmin visiona 2012 on: Liikevaihto 420 miljoonaa euroa Sijoitetun pääoman tuotto on 20 prosenttia Markkinoiden paras tekstiilipalveluyritys Asiakassuhde perustuu luotettavuuteen, kumppanuuteen ja hyvään vastineeseen rahalle Globaali palvelun tarjoaja, jolla on omaa toimintaa Euroopassa ja Aasiassa Toimialan paras hankinta- ja toimitusprosessi, joka perustuu eettisesti kestävään toimintaan Huippuluokan johtamisjärjestelmä kansainväliseen konseptiohjattuun toimintaan Haluttu työnantaja: Lindström kuuluu henkilöstötutkimuksessa mitatun Company Image ja johtaminen osalta vertailuyrityksistä parhaaseen neljännekseen. Henkilöstöresursseja kehitetään ja hyödynnetään kansainvälisesti. Lindströmin arvot Lindströmin toimintaa ohjaavat sen arvot, jotka ovat: kannattava kasvu pitkäaikainen asiakassuhde vastuullisuus sekä innostus ja oppimisen ilo. Arvojen näkymistä arjen työssä arvioidaan säännöllisesti: arvot ovat osa vuosittaisia kehityskeskusteluita. Lindström-brändin kulmakivet Lindström-brändin kulmakivet määritellään joka toinen vuosi toteutettavalla Brand Auditilla, jolla tutkitaan, mitkä ovat ne keskeiset tekijät, jotka muodostavat Lindströmbrändin kilpailuedun. Lindström-brändin kulmakivet ovat: luottamus, kumppanuus ja hyvä vastine rahalle. 8 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006

LINDSTRÖMIN VISIO 2012 Lindströmin uusi Visio 2012 ja sen mukainen strategia kiteytyy lauseessa: Kannattavaa kasvua kustannus tehokkaalla, konseptoidulla toiminnalla. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006 9

JOHTAMINEN LINDSTRÖMILLÄ Lindström Oy:n hallitus vasemmalta: Heikki Ahdekivi, Jukka Roiha, Leena Lampén, Kim Hanslin, Mira Rimpinen, Anssi Soila ja Heikki Marttinen. Konsernin johtoryhmä vasemmalta: Jyrki Ylijoki, Kirsti Leisio, Juha Laurio, Harri Puputti, Minna Kahri, Mika Hartikainen ja Jukka Roiha. Hallitus Lindström Oy:n eli emoyhtiön hallituksessa toimii puheenjohtajana Heikki Marttinen ja varsinaisina jäseninä Heikki Ahdekivi, Kim Hanslin, Leena Lampén, Jukka Roiha, Mira Rimpinen ja Anssi Soila. Hallituksen riippumattomia jäseniä eli jäseniä, joilla ei ole työ- tai omistussuhdetta Lind strömiin ovat sen puheenjohtaja Heikki Marttinen ja jäsenet Heikki Ahdekivi, Kim Hanslin, Leena Lampén ja Anssi Soila. Tilintarkastajat Vuonna 2006 tilintarkastajana toimi KHT-yhteisö Tuokko Tilintarkastus Oy, jossa vastuullisena tilintarkastajana KHT Timo Tuokko ja varatilintarkastajana KHT Maria Rekola. Konsernin johto Toimitusjohtaja: Jukka Roiha Lindströmin johtoryhmään kuuluivat vuonna 2006: Jukka Roiha (pj.) Juha Laurio; varatoimitusjohtaja Mika Hartikainen; Johtaja, Euroopan tytäryhtiöt Leena Lampén (08/2006 asti) ja Minna Kahri (09/2006 alkaen); Talousjohtaja Kirsti Leisio; Johtaja, henkilöstö- ja laatu Harri Puputti; Johtaja, investoinnit, menetelmäkehitys ja ympäristö Jyrki Ylijoki; Johtaja, Suomen maatoiminnot. 10 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006

Tytäryhtiöiden johto Lindström-konsernin Comforta Oy:n johdossa toimii Maija-Liisa Kaijala. Comfortan ruotsalaisen tytäryhtiön Comforta AB:n toimitusjohtaja toimii Tauno Maksniemi. Vision Design Clothing Oy:n toimitusjohtaja toimii Petri Mannila. Lindström Oy:n ulkomaisten tytäryhtiöiden toimitusjohtajat maittain ovat: Iso-Britannia, Santtu Jokinen Kiina, Katariina Virkkala Latvia, Varis Smilga Liettua, Edvinas Gradauskas Puola, Bernard Michalczewski Romania, Dan Stere Ruotsi, Fredrik Håkansson Saksa, Melanie Tups Slovakia, Julius Kalisky Slovenia, Zvone Volk Tšekki, Ladislav Urban Unkari, Peter Pesthy Ukraina, Konstantin Dovzhenko Venäjä/Pietari, Andrey Zhavoronkov Venäjä/Moskova, Sergey Zakharov Viro, Inri Rästa Konsernin taloudellinen raportointi Taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan kolme kertaa vuodessa kerran vuodessa laadittavalla konsernitilinpäätöksellä sekä kaksi kertaa vuodessa laadittavilla välitilinpäätöksillä. Tilinpäätöksen tunnusluvut sisältyvät yhteiskuntavastuuraportin osioon Taloudellinen vastuu. Työturvallisuutta koskevat ohjeet Lindströmin yleiset turvallisuusohjeet ovat osa toiminnanohjausta. Yhtiössä on nimetty työturvallisuudesta, tietoturvasta, ympäristöturvallisuudesta, raha- ja lukitusturvallisuudesta sekä omaisuuden merkinnän ja rahaliikenteen turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Lindströmin ohjeiden noudattamatta jättäminen on aina vakava ongelma, joka pyritään hoitamaan aikaisella puutumisella ja saattamalla ohjeiden noudattaminen ajan tasalle mahdollisimman nopeasti. Lindströmillä on viestitty selkeästi, että sen henkilöstö sitoutuu toimimaan vastuullisin periaattein ja toiminnan puitteissa ei sallita minkäänlaista lahjontaa tai korruptiota. Lindströmillä on toimintaohjeet liikelahjoja ja matkustamista koskien. Raportointikaudella on kiinnitetty erityistä huomiota Lindströmin työpukeutumisen ja henkilönsuojaamisen laatuun. Lindströmin jakelupalvelu otti kaikissa maissa käyttöönsä uuden työvaatemalliston, joka huomioi sekä pimeä- että päivänäkyvyyden liikkuvassa työssä. Tekstiilihuoltajien työturvallisuuden kehittämiseksi on tehty työturvallisuuskartoitus, joka kartoittaa kriittisimmät työvaiheet pesuloissa ja määrittelee henkilöstölle tyypillisiin riskitilanteisiin oikeat ja sopivat henkilönsuojaimet. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006 11

SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Lindströmin yhteiskuntavastuu kattaa kaikki sidosryhmät: viranomaiset, asiakkaat, oman toimialan kehittämisen, omistajat, henkilöstön ja alihankkijat sekä median. Lindström noudattaa lakeja ja sääntöjä toimien paikallisten viranomaisten ohjeiden mukaisesti kaikissa niissä maissa, joissa sillä on toimintaa. Lindström huolehtii veroistaan ja maksuistaan maksaakseen osuutensa yhteiskunnan yhteisistä palveluista ja infrastruktuurista. Lindström työllistää lähes 2200 henkeä ja se on sitoutunut maksamaan sopimusten mukaiset palkat ja työnantajamaksut sekä huolehtimaan henkilöstöstään. Sosiaalisesta vastuusta on raportoitu seuraavassa kappaleessa. Yhteistyössä henkilöstön kanssa Lindström on työhyvinvoinnista aidosti huolehtiva työnantaja, joka panostaa työn ilon tuottamiseen. Lindströmin henkilöstö osallistuu työn suunnitteluun ja kehittämiseen yhteistoiminnan sekä yhteistyö- ja ohjausryh mien kautta. Työturvallisuuteen on panostettu lukuisten hankkeiden, kuten nollatapaturmafoorumin jäsenenä Suomessa. Henkilöstön osaamista kehitetään sisäisen tehtäväkierron ja oppisopimuskoulutuksen avulla. Työstä poissaolojen luonnetta seurataan ja poikkeamiin reagoidaan. Työtyytyväisyystutkimus järjestetään kerran vuodessa. Lisäksi henkilöstö antaa palautetta sisäisen palvelun kyselyn kautta konsernin eri osaamiskeskuksille. Kyselyissä esiin tulleet kehityskohteet määritellään ja kehitystä seurataan tarkkaan. Kehityskeskustelut on ohjeistettu pidettäväksi vähintään kerran vuodessa ja sisäisen palvelun tyytyväisyystutkimus tehdään myös kerran vuodessa. Työn tavoitteiden selkiyttämiseksi ja tuloksellisuuden parantamiseksi Lindströmin toimihenkilöille laaditaan vuosittain tuloskortti, jonka avulla ohjataan tärkeiden tavoitteiden toteutumista. Hyvä suoriutuminen palkitaan. Lindström käynnisti Työn ilo -hankkeen vuonna 2005 kehittämään organisaation kykyä hallita paremmin muutostilanteita. Hankkeeseen myönnettiin Työministeriön TYKES-rahoitusta. Osana projektia Lindströmin Suomen tulosyksiköissä järjestettiin tiimivalmennusta vuonna 2006 asiakasrajapinnan eri tahojen yhteistyön kehittämiseksi. Myös tekstiilihuollon uusien työtapojen omaksumiseksi on viety läpi valmennusta, jonka tavoitteena oli henkilöstön työ- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Vastuullista omistajuutta Perheyhtiönä Lindströmin omistajilla on keskeinen rooli ja pitkät perinteet yhtiön kehittämisessä. Yhtiön omistaa kolmannessa ja neljännessä polvessa Roihan suku. Osakkaat edellyttävät yhtiöltä sen arvojen mukaista toimintaa sekä taloudellisten, hallinnollisten, sosiaalisten ja ympäristöriskien hyvää hallintaa. Lindström on ollut Perheyritysten liitto ry:n jäsen sen perustamisesta, vuodesta 1997 lähtien. Perheyritysten liitto edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä sekä vastuullista ja kasvollista omistajuutta. Yhteistyökumppanit Lindströmin yhteistyökumppaneita ovat lukuisat palvelun- ja tavarantoimittajat sekä materiaalien, laitteiden ja tuotteiden toimittajat. Lindström panostaa pitkäjänteiseen yhteistyöhön edellyttäen alihankkijoiltaan luotettavuutta, ammattitaitoa sekä hyvää henkilöstö-, talous- ja ympäristöasioiden hoitoa. Kumppanuudessa Lindström pyrkii myös kustannustehokkuuteen samalla kun se kehittää syvenevää yhteistyötä. 12 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006

<<< Lindström toimii Suomen naisten tennik sen maajoukkueen, Fed Cupin, pääsponsorina. Kuvassa Emma Laine pelaa US Openissa. << Lindström jatkoi pitkä jänteistä työtä UNICEFin lukutaito-ohjelman tukemiseksi < Lindström Award -työvaatesuunnittelukilpailu järjestettiin kolmatta kertaa ja siihen kutsuttiin korkeakouluja viidestä eri maasta. Asiakkaat Lindström toimii B-to-B -markkinoilla tekstiilipalveluiden toimittajana. Asiakkaana sillä on noin 80 000 yritysasiakasta Euroopassa ja Aasiassa. Lindströmin arvoihin on kirjattu pyrkimys pitkäaikaiseen, sitoutuneeseen asiakassuhteeseen. Osana laatua seurataan myös asiakastyytyväisyyttä. Työntekijäjärjestöt Pyrimme toiminnassamme vilpittömään avoimeen kanssakäymiseen ja vuorovaikutukseen työntekijäjärjestöjen kanssa. Emme rajoita henkilöstömme mahdollisuutta järjestäytymiseen. Viestinnän etiikka Lindströmillä kiinnitetään huomiota viestinnän eettisiin periaatteisiin ja lainsäädäntöön sekä järjestöjen ohjeistukseen. Sisäisessä tiedotuksessa pyritään avoimuuteen. Lindström ylläpitää aktiivisesti suhteita mediaan ja yhtiön lehdistötiedotteet ja yhteiskuntavastuuraportti löytyvät suomeksi ja englanniksi internet-sivuilta. Toimialan kehittäminen Lindström on Yleisen Teollisuusliiton ja Elinkeinoelämän keskusliiton jäsen. Lindströmistä on kasvanut alan merkittävä kehittäjä: vuonna 1995 toiminnan kansainvälistyessä Lindström oli mukana perustamassa European Textile Service Associationia, jonka hallituksen aktiivinen jäsen se edelleen on. Lindström käynnisti vuonna 2001 kansainvälisen yritysvaatesuunnittelukilpailun, Lindström Awardin, jonka tavoitteena on tuoda uusia ajatuksia ja näkökulmia yritysvaatetukseen. Kilpailun tavoitteena on herättää tulevien ammattisuunnittelijoiden kiinnostus työvaatesuunnittelua kohtaan ja pyrkiä lisäämään tietoisuutta työvaatteiden roolista yrityskuvan rakentamisessa. Lindström Award on kutsukilpailu, jossa opiskelijaryhmät työskentelevät ohjaajan tukemina. Vuoden 2006 kilpailun voitti Suomen Taideteollisen korkeakoulun tiimi October. Case-yrityksenä oli tällä kertaa Sodexho Oy, jolle opiskelijaryhmät suunnittelivat aulapalvelun, kokin, kiinteistöhuoltajan ja kuljettajan työasut. Sponsorointi ja lahjoitukset Lindström haluaa lahjoituksillaan ja sponsoroinnillaan tukea kasvua ja oppimisen iloa. Lindström on vuoden 2006 aikana jatkanut tukeaan UNICEFille tyttöjen lukutaidon kehittämiseksi. Lindström tukee myös Suomen naisten tenniksen maajoukkuetta sekä Team Finlandia eli huippujunioreiden ja nuorten maajoukkuepelaajien kansainvälistä kilpailuaktiviteettia Suomen tennisliiton kautta. Lindström ei lahjoita varoja poliittiseen tai uskonnolliseen toimintaan. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006 13

TALOUDELLINEN VASTUU Yrityksen toiminnan on oltava taloudellisesti kannattavaa, jotta yritys pystyy huolehtimaan henkilöstöstään, hoitamaan maksunsa yhteiskunnalle ja yhteistyökumppaneilleen sopimusten mukaisesti sekä kehittämään edelleen toimintaansa. Yrityksen tulee myös kantaa vastuunsa osakkeenomistajien sijoituksista maksamalla niistä korvausta osinkojen muodossa. Vuoden 2006 talouden tunnusluvut Lindström-konsernissa seurataan taloudellista tulosta neljän keskeisen osa-alueen suhteen: liikevaihto ja kasvu kannattavuus vakavaraisuus ja maksuvalmius. Ohessa kehitys kuvattuna näiden mittareiden osalta viimeiseltä viideltä vuodelta eli ajalta 2002 2006. Taloudelliset tavoitteet Kasvulle asetetaan tavoite vuosittain sekä konsernin että eri osa-alueiden osalta. Kannattavuuden pitkän tähtäimen tavoite on yli 20 prosenttia mitattuna pääoman tuottoprosentilla (ROI). Lindströmin arvona on kannattava kasvu ja vaikka kasvu sinänsä on erittäin tärkeä yrityksen tulevaisuuden turvaajana, kannattavuus pyritään pitämään hyvällä, vakaalla tasolla. Tällä turvataan kyky investoida ja laajentaa tulorahoituksella riippumatta ulkoisista rahoittajista. Vakavaraisuuden pitkän tähtäimen tavoite on yli 60 prosentin omavaraisuus. Korkea omavaraisuusaste antaa yritykselle tietyn puskurin tulevaisuutta varten ja pitää päätösvallan yrityksen omissa hallintoelimissä. Pystyäkseen kaikissa oloissa turvaamaan maksukykynsä ja huolehtimaan palkkojen, laskujen ja muiden rahallisten velvoitteiden suorittamisesta on maksuvalmiutta mittaavan eli Quick Ration pitkän tähtäimen tavoitetaso 1,2. Yleisesti yli yhden olevaa lukua pidetään hyvänä. Vuosi 2006 oli Lindströmille voimakkaan kasvun aikaa. Sen lisäksi, että yhtiö perusti tytäryhtiöt Ukrainaan ja Kiinaan, tehtiin Suomessa erityisesti konserniin kuuluvan Comforta Oy:n osalta merkittäviä yritysostoja. Lisäksi Comforta Oy:n ruotsalainen tytäryhtiö aloitti toimintansa. Comfortan osalta voimakas laajeneminen aiheutti kertaluontoisia kuluja niin tekstiilihankinnoissa kuin henkilöstöön liittyvissä erissä, mikä heikensi myös konsernin kannattavuutta. Tilikauden tulos oli kuitenkin selkeästi voitollinen. Myös konsernin omavaraisuusaste pysyi edelleen erinomaisella tasolla, vaikka toiminnan laajenemista rahoitettiinkin osin lainavaroin. Lindströmin markkina-alue Vuoden 2006 lopussa Lindströmin markkina-alue Euroopassa kattoi yhteensä 15 maata. Lisäksi Aasiassa aloitettiin liiketoiminta perustamalla tytäryhtiö Kiinaan. Liiketoimintaa harjoitetaan Suomessa emoyhtiö Lindströmin sekä Vision Designin ja Comfortan toimesta sekä Suomen ulkopuolella paikallisten tytäryhtiöiden toimesta. Vuoden lopussa konserniin ostettiin myös ahvenanmaalaisen Quickly Tvättcentral Ab:n osakekanta. Lindströmin tytäryhtiöt tarjoavat B-to-B tekstiilipalveluja toimintamaihinsa sijoittuneille kansainvälisille konserneille sekä paikallisille yrityksille. Lindströmin palvelulle on leimallista luotettavuus: palvelu toimitetaan sovitun mukaisena, oikea-aikaisena ja siitä veloitetaan sovittujen taloudellisten ehtojen mukaisesti. Lindström kantaa vastuunsa toiminnastaan tavoitteena olla haluttu pitkäaikainen yhteistyökumppani yrityksille ja yhteisöille. 14 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006

LIIKEVAIHTO M JA VUOTUINEN KASVUPROSENTTI NETTOVOITTO M 250 24,0 21,0 200 202,3 18,0 20,9 150 139,2 149,2 157,4 171,2 15,0 12,0 14,9 100 9,0 50 10,0 7,2 5,5 8,7 18,2 6,0 3,0 8,0 6,5 8,4 0 2002 2003 2004 2005 2006 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI OMAVARAISUUSASTE 30 80 28,0 30,1 60 68,6 73,0 75,1 79,0 76,2 20 18,2 17,3 40 10 14,6 20 0 2002 2003 2004 2005 2006 0 2002 2003 2004 2005 2006 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 QUICK RATIO 2,4 2,2 1,9 1,7 1,7 2002 2003 2004 2005 2006 KÄYTETYT LASKENTAKAAVAT Tunnusluvut lasketaan lakisääteisestä, tarkastetusta tilinpäätösaineistosta seuraavien laskentakaavojen mukaan. Kasvu = Kannattavuus = pääoman tuotto % = liikevaihto kuluva vuosi % liikevaihto edellinen vuosi nettotulos + verot + rahoituskulut (+/-kurssierot) % oma pääoma + korollinen vieras pääoma (kahden viimeisen tilikauden keskiarvo) Vakavaraisuus = Omavaraisuusaste = oma pääoma % taseen loppusumma Rahoitusomaisuus Maksuvalmius = Quick ratio = Lyhytaikainen vieras pääoma YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006 15

Tavarantoimittajat, alihankkijat ja investoinnit Lindström ostaa tuotteita, palveluita ja energiaa tekstiilivuokrausliiketoimintaa ja -huoltoa varten sekä tuotannollisia alihankintapalveluita, kuten jakelu- ja pesupalvelua. Lisäksi Lindström hankkii hallinnon ja toiminnan ylläpitämiseen tarvittavia tuotteita ja palveluita. Myös pitkäaikaiset investointihyödykkeet ovat merkittävä osa toimittajille suuntautuvaa rahavirtaa. Kaikkien toimittajien suhteen noudatetaan sopimusehtoja ja maksetaan laskut maksuehdon mukaisesti. Toimimalla vastuullisesti maksujen suhteen autetaan osaltaan yhteistyökumppaneita pitämään omat kassavirtansa kunnossa. Vuoden 2006 investoinnit ylsivät miltei samalle tasolle vuoden 2005 merkittävien investointien kanssa. Ennestään olemassa olevien pesuloiden muutostöiden lisäksi Suomeen rakennettiin lääke- ja elektroniikkateollisuuden vaatimukset täyttävä puhdastilapesula. Pietariin rakennettiin uusi pesulakokonaisuus, joka tarjoaa runsaasti lisäkapasiteettia liiketoiminnalle ja samalla modernit työskentelyolosuhteet yhtiön työntekijöille. Lindströmin Suomen konserniyritysten tuotantoon liittyvät hankinnat tehtiin 84-prosenttisesti EU-alueelta, pois lukien energia-ostot. Puolet hankinnoista tehtiin kotimaasta. Koko konsernissa omista toimintamaista tehdyt hankinnat käsittivät 45 prosenttia kokonaishankinnoista. Sen lisäksi EU-maiden välistä yhteisöhankintaa oli 38 prosenttia tuotannon tavaraostoista. Henkilöstölle kirjatut palkat ja edut Lindström työllistää ihmisiä useassa maassa kantaen vastuuta työpaikkojen säilymisestä pitkällä tähtäimellä. Tulorahoituksella on merkittävä rooli Lindströmin pitkän tähtäimen tavoitteena on kattaa tulorahoituksella toiminnan ylläpitäminen ja laajentuminen. Tästä johtuen yrityksen ulkopuolelta vieraan pääoman ehdoin hankittu rahoitus eli pankkilainat ovat pienentyneet viime vuosien aikana. Tämä heijastuu myös lainoista maksettujen korkokulujen alenemiseen. Omistajien pääomasijoituksille on maksettu vuosittain osinkoa. Maksut julkiselle sektorille Lindströmin arvoissa korostetaan vastuullisuutta: kaikissa maissa ja olosuhteissa noudatetaan lakeja ja maksetaan verot ja muut julkiset maksut olemassa olevien säädösten mukaisesti. Lindström-konserni on Suomessa maksanut vuonna 2006 arvonlisäveroa, tuloveroa ja palkkojen veronpidätyksiä yhteensä noin 28 miljoonaa euroa (29 M vuonna 2005). Vuonna 2005 eläke- ja pakollisia sosiaalikulumaksuja on vastaavasti maksettu valtiolle ja vakuutusyhtiöille 9,5 miljoonaa euroa (8,1 M vuonna 2005). Koko konsernin osalta arvonlisäveroa, tuloveroa, palkkojen ennakonpidätyksiä ja muita operatiivisia veroja maksettiin yhteensä 38 miljoonaa euroa (38 M vuonna 2005). Vastaavasti vuoden 2006 aikana pakollisia sosiaalikulu- ja eläkemaksuja maksettiin 13 miljoonaa euroa (10 M vuonna 2005). Lindströmin immateriaaliomaisuus Lindströmin moduulipesulakonsepti on keskeinen osa sen toimintaa ja menestystä. Moduulipesulakonsepti mahdollistaa asettumisen uuteen toimintamaahan askel kerrallaan, riskit minimoiden ja murto-osalla perinteisen tekstiilihuollon kustannuksista. Paitsi teknisen lähestymistavan, määrittelee moduuli myös toimintamallin: mittaaminen, vertailu sekä ongelmatilanteiden ratkaiseminen on tehokasta ja samanlaista kaikilla niillä alueilla, joissa Lindströmillä on toimintaa. Yhtenäinen konsepti takaa myös yhteneväisen laadun. Lindströmin moduulipesula on patentoitu useassa maassa. Moduulipesulan Eurooppa-patentti on ollut pitkään vireillä ja tulee voimaan vuoden 2007 aikana. Lindströmin tavaramerkeillä ja sloganilla Cares for your image on yhteensä 33 tavaramerkkirekisteröintiä. Lindström on rekisteröinyt liikemerkkinsä lisäksi Vipperi -teollisuuspyyhepalvelun ja on hakemassa ravintolatekstiilien Optima Pro -palvelulle rekisteröintiä. Tavaramerkkioikeuksien toteutumista seurataan globaalin valvonnan avulla. Lisäksi Lindströmillä on 31 voimassa olevaa Internetin domain-nimeä ja yksi vireillä oleva domain-rekisteröintihanke. 16 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006

KONSERNIN LIIKEVAIHTOJAKAUMA, TEUR 2002 2003 2004 2005 2006 Suomi 115035 118395 118723 124736 138882 Muu EU-alue * 18317 22559 27743 32384 45302 Muut maat 5851 8217 10982 14093 18159 * Vuonna 2004 EU:iin liittyneiden maiden liikevaihto on esitetty EU-sarakkeessa koko seurantakaudelta. HENKILÖSTÖLLE KIRJATUT PALKAT, SOSIAALIKULUT JA MUUT EDUT, TEUR 2002 2003 2004 2005 2006 Palkat 26920 31614 32125 35174 42765 Sosiaalikulut 6696 7391 7830 9209 11310 Muut edut 2081 2031 1633 1828 2508 YHTEENSÄ 35697 41036 41588 46588 56583 PÄÄOMASIJOITUSKORVAUKSET, TEUR 2002 2003 2004 2005 2006 Korot ulkopuolisille lainoille 628 418 272 184 119 Maksetut osingot 4085 6697 7084 1720 6020 HANKINNAT, TEUR HANKINNAT, % LIIKEVAIHDOSTA 160000 80 140000 70 120000 60 100000 50 80000 60000 40000 20000 0 2002 2003 2004 2005 2006 Investoinnit Muut tavarat ja palvelut Energia Alihankintapalvelut Tuoteostot 40 30 20 10 0 2002 2003 2004 2005 2006 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006 17

YMPÄRISTÖVASTUU Ympäristöasioiden hoito ja jatkuva ympäristökuormituksen pienentäminen ovat osa Lindströmin kokonaisvaltaista kehittämistyötä ja vastuullista toimintaa. Lindströmin ympäristöpolitiikka on määritelty seuraavasti: Lindström on allekirjoittanut kansainvälisen Kestävän kehityksen peruskirjan, jonka myötä olemme sitoutuneet ottamaan huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa toimintamme ympäristövaikutukset sekä täyttämään lakien ja asetusten vaatimukset kaikessa toiminnassamme. Kukin toimintayksikkö laatii vuosittain oman ympäristöohjelmansa, jossa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet kuormituksen pienentämiseksi, mikä takaa koko konsernin tasolla ympäristönsuojelun tason jatkuvan parantamisen. Koulutamme henkilökuntaamme tuntemaan tehtäviinsä liittyvät ympäristövaikutukset ja toimimaan ympäristön kannalta vastuullisella tavalla. Tiedotamme ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista alihankkijoitamme ja edellytämme heidän noudattavan ympäristömyötäisiä toimintatapoja. Edellytämme myös merkittävimmiltä tavarantoimittajiltamme selvitystä ympäristöasioiden hoidosta. Tekstiilipalvelu on luonteeltaan ekotehokasta Tekstiilipalvelujen ekotehokkuus perustuu tuotteen pitkään käyttöikään ja koko elinkaaren hallintaan ympäristön kannalta edullisimmalla tavalla. Tekstiilipalveluketjun ekotehokkuus muodostuu kolmesta osatekijästä, jotka ovat: tuotteiden valinta ja hankinta, huolto- ja palveluprosessi käytön aikana sekä loppuun käytettyjen tuotteiden hävittäminen. Pitkän käyttöiän lähtökohtana on mahdollisimman hyvin asiakkaan tarpeisiin ja käyttöolosuhteisiin sekä teolliseen huoltoprosessiin soveltuvat tuotteet. Käytön aikana pesun ja viimeistelyn kuluttava vaikutus pidetään hallittuna ja käytössä rikkoontuneet tuotteet korjataan. Jotta tuotteen koko elinkaari olisi hallinnassa, huolehditaan loppuun käytetyn tuotteen hävittämisestä jätelain ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Vuokrapalvelun ekotehokkuus heijastuu myös asiakkaalla syntyvän jätteen määrään. Vuokrattava ja kierrätettävä tekstiilituote voi korvata kertakäyttöisen tuotteen ja vähentää sitä kautta syntyvää jätettä. Asiakkaan jätemääriin vaikutetaan myös välttämällä kertakäyttöisiä kuljetuspakkauksia, kuten suojamuovia ja muovipusseja. Tekstiilejä huolletaan 20 200 kertaa niiden eliniän aikana käyttötarkoituksesta riippuen. Esimerkiksi rullapyyhe, jota pestään yli 100 kertaa, vastaa noin 24 000 kertakäyttöistä paperipyyhettä. Loppuun käytetystä rullapyyhkeestä kertyy kaksi kiloa kiinteää jätettä; vastaavasta määrästä kertakäyttöisiä pyyhkeitä jätettä tulee 80 kiloa. Vipperi -teollisuuspyyhe vastaa noin viittä kertakäyttöpyyhettä. Kertakäyttöisistä teollisuuspyyhkeistä syntyy siis moninkertainen määrä jätettä kangaspyyhkeeseen verrattuna. Vipperi -teollisuuspyyhkeen käyttöiän kaksinkertaistaa vielä sen jatkohyödyntäminen imeytysmattojen raaka-aineena. Valinnoilla voi vaikuttaa Tekstiilitoimittajien valinnassa Lindström suosii toimittajia, jotka kiinnittävät huomiota tuotantotoimintansa ympäristökuormitukseen ja pyrkivät täyttämään tekstiilejä 18 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006

Tekstiilejä huolletaan 20 200 kertaa niiden eliniän aikana käyttötarkoituksesta riippuen. YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006 19

koskevien ympäristömerkkien ehdot. Valintaa helpottavat kansainväliset ympäristömerkit, joista yleisin on Öko-Tex Standard 100. Rullapyyhemateriaalilla samoin kuin yli 90 prosentilla Lindströmin käyttämistä työvaatekankaista ja hotellitekstiileistä on Öko-Tex 100 -merkki. Lisäksi puolet työvaatekankaista täyttää myös vaativamman EUympäristömerkin vaatimukset. Lindströmin kangasrullapyyhejärjestelmälle on myönnetty Pohjoismainen Joutsen-ympäristömerkki vuonna 1996. Vuonna 2006 Joutsenmerkki haettiin myös Ruotsissa toimiville Lindströmin työvaatepesulalle ja Comfortan hotelli- ja ravintolatekstiilien pesulalle. Huollon ympäristövaikutuksia seurataan aktiivisesti Hotellitekstiileille tehdyn elinkaarianalyysin perusteella tekstiilien valmistuksen ympäristövaikutukset ovat vain 10 prosenttia tuotteen koko elinajan aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Vastaavasti yli 80 prosenttia ympäristökuormituksesta aiheutuu käytön aikaisesta huollosta. Tuotteiden huollosta aiheutuvat merkittävimmät ympä - ristövaikutukset ovat: energian kulutus veden kulutus pesukemikaalien laatu ja kulutus jäteveden laatu kokonaisjätemäärä, jätteiden lajittelu ja kierrättäminen jakelukilometrit ja niiden aiheuttamat päästöt toiminnan hiilidioksidipäästöt. Lindström kehittää jatkuvasti toimintaansa tavoitteenaan tekstiilien huollosta aiheutuvan ympäristökuormituksen pienentäminen. Tässä raportissa tarkastellaan ympäristötekijöiden yhteenlaskettua kehitystä koko konsernin tasolla, sillä palvelukeskusten suhteelliset kulutukset vaihtelevat riippuen niiden pesemistä tekstiileistä ja tuoteryhmistä. Toiminnan kannalta oleellista on seurata kulutusta tuotettua yksikköä kohden, sillä toiminnan laajeneminen lisää raaka-aineiden ja hyödykkeiden kokonaiskulutusta. Pestyihin kiloihin suhteutettu kulutus kertoo tuotannon ekologisesta tehokkuudesta pesulateollisuudelle tyypillisillä tunnusluvuilla, jolloin vertailu yleisiin viitearvoihin on mahdollista. Vuodesta 2000 alkaen energian ja veden kulutusseurannassa ovat olleet mukana kaikki Lindströmin palvelukeskukset Suomessa ja ulkomailla. Ulkomaiden yksiköitä koskevat luvut pesukemikaalien, kuljetuskilometrien ja päästöjen osalta ovat olleet mukana vuodesta 2004. Kokonaisjätemäärän laskennassa ovat toistaiseksi mukana ainoastaan kotimaan palvelukeskukset. Energiaa käytetään tehokkaasti Lindström-konsernin palvelukeskuksista seitsemän käyttää höyryn tuotantoon polttoöljyä, kuusi propaania, viisi ostettua sähköä ja kolme ostettua höyryä. Loput 19 palvelukeskusta tuottavat höyryn maakaasulla. Lindströmin tavoitteena on siirtyä maakaasun käyttöön kaikkialla, missä sitä on tarjolla. Maakaasun puuttuessa propaanin käyttöä on lisätty ja kahdessa Suomen palvelukeskuksessa osa öljyn kulutuksesta on korvattu propaanikaasulla. Suurin osa pesuloiden käyttämästä energiasta kuluu pesuveden lämmitykseen sekä pyykin kuivaamiseen ja viimeistelemiseen. Energiankäytön optimoinnin lisäksi höyry- ja lauhdelinjojen eristyksillä sekä lämmön talteenotolla pienennetään polttoaineen kulutusta pesuloissa. Kulutukseen vaikuttavat oleellisesti myös kattilalaitosten ja tuotantokoneiden kunto ja tehokas käyttö, joka saavutetaan hyvällä tuotannonohjauksella. Palvelukeskusten sähkön kulutuksesta kolmannes menee tuotantokoneiden ja laitteiden käyttöön, kolmannes ilmastointiin ja loput valaistukseen ja muiden sähkölaitteiden käyttöön. Kuukausitasolla seurattavissa kulutusluvuissa on mukana kiinteistöjen sähkön ja lämmitysenergian kulutus sekä tuotantoprosessin kokonaisenergia. Kiinteistöjen lämmityksen osuus kokonaisenergian kulutuksesta vaihtelee vuosittain seitsemästä yhdeksään prosenttiin, eikä sen korjaamista paikkakunnittain astepäiväluvuilla ole toistaiseksi tehty. Edellä mainituista seikoista johtuen tavoitteet ja päämäärät on asetettu energian kulutukselle, 20 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006

johon lasketaan palvelukeskusten kokonaissähkön kulutus ja prosessienergian tuottamiseen käytetty polttoaine ilman lämmitysenergian osuutta. Energiatehokkuus parani Lindströmin energiatehokkuus (prosessienergian kulutus pestyä tekstiilikiloa kohden) on parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 30 prosenttia. Syynä energiatehokkuuden jatkuvaan paranemiseen ovat mattopesuloissa asteittain toteutetut veden ja energian säästötoimenpiteet, sekä pesujen painopisteen siirtyminen entistä vähemmän energiaa kuluttaviin tuotteisiin. Myös matalalämpöpesun käyttöönotto ravintolatekstiili- ja työvaatepesuloissa näkyy sekä energian että veden kulutuksen pienenemisenä. Lisäksi uusia tuotantokoneita hankittaessa on suosittu energiatehokkaita kaasukuivureita ja - viimeistelytunneleita. Vuonna 2006 Lindströmin kokonaistuotanto pestyinä tekstiilikiloina nousi 25 prosenttia edellisvuodesta ja oli 102 miljoonaa kiloa. Pesumäärien kasvaessa myös prosessienergian kokonaiskulutus kasvoi ja oli 125 400 MWh. Pestyihin kiloihin suhteutettu kulutus saavutti kuitenkin tavoitellun tason 1,23 kwh/kg, mikä oli kolme prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Suotuisa kehitys saatiin aikaan tuotanto- ja pesuprosessien optimoinnilla Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi vanhojen kiinteistöjen ja tuotantokoneiden kunnossapitoon kiinnitettiin erityistä huomiota. Ulkomaiden yksiköissä kulutus pieneni jopa 12 prosenttia, mitä edesauttoi mattopesun suhteellisen määrän kasvu. Päämääränä vuoden 2008 loppuun mennessä on vähentää prosessienergian kulutusta 13 prosenttia verrattuna vuoden 2003 toteutumaan. Energian kulutuksen osalta tämä taso saavutettiin jo vuonna 2005. Uusi pesutekniikka vähentää veden kulutusta Teollisessa pesulassa vettä voidaan kierrättää käyttökohteesta toiseen. Puhtaampien tuotteiden pesu- ja huuhteluvettä voidaan käyttää likaisempien tuotteiden pesussa. Talteenottoa voidaan hyödyntää myös saman prosessin ja tuoteryhmän sisällä. Kierrätys on kuitenkin suunniteltava ja valvottava tarkkaan, sillä veden käytöllä on suora vaikutus pesutulokseen ja tekstiilien mikrobiologiseen laatuun. Vuonna 2006 veden kokonaiskulutus oli 962 500 m 3 ja 9,4 l/kg. Vaikka pestyihin kiloihin suhteutettu kulutus oli neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, se jäi hieman alle vuoden 2006 tavoitteen. Ulkomaiden yksiköissä parannus saavutettiin keskittymällä tuotanto- ja pesuprosessien optimoimiseen, mikä sisälsi pyykin oikeaoppisen lajittelun ja pesulajitelmien määrän karsimisen. Matalalämpöpesun käyttöönoton yhteydessä myös huuhteluiden määrää pystyttiin optimoimaan. Suomessa suurimmat säästöt saatiin aikaan työvaatepesuloiden tuotannollisilla järjestelyillä. Lisäksi mattopesun jatkuva suhteellisen määrän kasvu vaikutti suotuisasti konsernin kokonaisvedenkulutukseen, sillä matot kuluttavat puhdas ta vettä muita tuoteryhmiä vähemmän. Viime vuosien aikana toteutetuilla teknisillä parannuksilla mattopesuloiden vedenkierrätyksessä vaikutetaan pidemmällä aikajaksolla koko tuoteryhmän vedenkulutukseen. Vuonna 2006 Comfortan hotelli- ja ravintolatekstiilien pesumäärä kasvoi Ruotsin palvelukeskuksen ja yritysostojen myötä 58 prosenttia. Hotellitekstiilien suhteellisen määrän kasvu vaikuttaa mattopesun tavoin konsernin kokonaisvedenkulutukseen pienentävästi. Uusien jatkuvatoimisten pesukoneiden vedenkierrätystekniikka mahdollistaa entistä tehokkaamman veden hyödyntämisen ja sitä kautta vedenkulutuksen optimoinnin. Vuoden 2007 tavoitteeksi on asetettu neljän prosentin vedenkulutuksen pienentäminen konsernitasolla. Päämääränä vuoden 2008 loppuun mennessä on vähentää vedenkulutusta 22 prosenttia vuoden 2003 toteutuneesta kulutuksesta. Jätevettä tarkkaillaan Pesuvesien tehokkaasta kierrätyksestä johtuen puhdasta, hyvälaatuista vettä ei ohjaudu jätevedeksi. Lindströmin pesuloissa seurataan jäteveden laatua säännöllisin mittauksin ja mittaustulosten avulla ohjataan pesuainevalintoja sekä veden kierrätystä. Myös pesulakohtainen asiakasrakenne ja pestävä tuoteryhmä vaikuttavat jäteveden laatuun. Puhtain jätevesi syntyy hotellitekstiilien ja rulla- YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006 21

pyyhkeiden pesussa, likaisin teollisuuspyyhkeiden ja vaihtomattojen pesussa. Lisääntyvän vedenkierrätyksen vuoksi jäteveden pitoisuudet kasvavat. Pitoisuuksien rinnalla Lindström seuraa jäteveden kuormitusarvoja ja pyrkii pitämään vuosikuormituksen hallittuna. Säännöllisissä mittauksissa jätevesistä mitataan ph, BOD, COD, fosfori- ja typpipitoisuus, kloridit, rasvat sekä kiintoainepitoisuus. Työvaate- ja mattopesuloissa mitataan myös raskasmetallit ja öljyt. Hotellitekstiilipesuloiden pitoisuusarvot ovat alle puhdistamoille tulevan keskimääräisen jäteveden arvojen. Myös työvaate- ja mattopesuloiden jätevedet ovat pysyneet jätevesisopimusten ja ympäristölupien puitteissa. Jos arvot ovat hetkellisesti ylittäneet asetetut rajaarvot, mittauksia on tihennetty ja tarvittavista toimenpiteistä on sovittu yhdessä paikallisten viranomaisten tai puhdistamon edustajien kanssa. Teollisuuspyyhepesulan jätevesi puhdistetaan flotaatiomenetelmällä. Vuoden 2006 aikana on aloitettu mittava projekti flotaatiokäsittelyn kapasiteetin lisäämiseksi ja käsitellyn jäteveden laadun parantamiseksi. Tulevaisuudessa teollisuuspyyhkeiden jätevedestä saadaan eroteltua entistä paremmin öljyjen ja rasvojen lisäksi myös raskasmetallit. Käsittelyssä syntyvä liete toimitetaan Ekokem Oy:lle hävitettäväksi. Paikallisista jätevesimääräyksistä ja lainsäädännöstä riippuen jätevettä käsitellään ennen kunnalliseen viemäriin laskemista. Raskasmetallien poistoon suunniteltu moduulirakenteinen jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön Slova - ki assa vuonna 2002, Unkarissa vuonna 2005 ja Kiinassa vuonna 2006. Seuraavat jätevesimoduulit sijoitetaan Pietarin uuteen palvelukeskukseen vuoden 2007 alussa. Pesuainevalinnoilla voi säästää ympäristöä Pesukemikaalien valinnassa ratkaisevat pesuprosessin kokonaistehokkuus ja pesukemikaalien aiheuttama ympäristökuormitus. Pesukemikaalien valintaa ohjaavat: Pesuprosessin kokonaistehokkuus Pesukemikaalien helppo huuhtoutuvuus Ympäristömerkkien asettamat vaatimukset kemikaalien koostumukselle. Pesuaineiden kokonaiskulutus vuonna 2006 oli 1,7 miljoona kiloa eli 17 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Suhteellista kulutusta onnistuttiin kuitenkin pienentämään kuusi prosenttia edellisvuodesta sen ollessa 16,5 g/kg. Pesukemikaalien kulutukselle pestyä tekstiilikiloa kohden asetetaan vuosittain pesulakohtainen tavoite. Tavoitteiden asettaminen tähtää pesuprosessin ja -laadun optimointiin, ei niinkään pesuohjelmakohtaisten annostusmäärien leikkaamiseen. Ulkomaiden työvaatepesuloissa hyvä kehitys on saatu aikaan järkeistämällä pyykin lajittelua likaisuusasteen mukaisiin pesuohjelmiin. Konsernitasolla kulutuksen suotuisaan kehittymiseen on vaikuttanut matto- ja hotellitekstiilien pesumäärän suhteellinen lisääntyminen, sillä molemmissa tuoteryhmissä pesuaineiden kulutus on huomattavasti pienempää kuin muissa Lindströmin tuoteryhmissä. Kuitenkin juuri matto-ohjelmien pesutehoa on nostettu pidentyneen mattojen vaihtovälin vuoksi. Joissakin pesuloissa on myös tarkoituksellisesti maksimoitu pesukapasiteettia lyhentämällä pesuaikaa ja nostamalla pesuaineannostusta. Natriumhypokloriittia käytetään pesuloissa rajoitetusti. Työvaate- ja ravintolatekstiilien pesulat käyttävät sitä edelleen erittäin likaisten lajitelmien pesussa. Hotellitekstiilien pesussa se on tarpeellinen prosessin mikrobiologisen puhtauden varmistamiseksi. Tavoitteena jätteen vähentäminen Toistaiseksi jätteen kokonaismäärän laskentaan on otettu mukaan vain kotimaan palvelukeskukset. Vuonna 2006 aloitettiin tiedonkeruu myös ulkomaiden yksiköissä. Vuonna 2006 jätteen määrää ei onnistuttu vähentämään tavoitteiden mukaisesti. Päinvastoin jätteen kokonaismäärä, samoin kuin kaatopaikkajätteen määrä kasvoi lähes 12 prosenttia edellisvuodesta. Suomen palvelukeskusten kokonaisjätemäärä oli 2200 tonnia, josta kaatopaikka- ja ongelmajätteen osuus oli 48 prosenttia, eli noin 1000 tonnia. Osasyynä kasvuun oli tuotannon laajeneminen, sillä suurimmat jätemäärät syntyvät käytöstä poistetuista tekstiileistä ja mattopesuloiden hiekka- ja lietejätteestä. Mattotuoteryhmässä jatkui tarkoituksellinen vanhojen mattomallien poistaminen. Lisäksi tuotan- 22 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006

ENERGIAN KULUTUS PESTYÄ TEKSTIILIKILOA KOHDEN kwh/kg VEDEN KULUTUS PESTYÄ TEKSTIILIKILOA KOHDEN l/kg 2,0 16 14 1,5 1,0 1,60 1,46 1,38 1,27 1,23 1,10 1,27 12 10 8 6 11,6 10,8 10,6 10,0 9,4 9,0 8,4 0,5 4 2 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 Tavoite 2007 Päämäärä 2008 0 2002 2003 2004 2005 2006 Tavoite 2007 Päämäärä 2008 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS MWh VEDEN KOKONAISKULUTUS 1000 m 3 160000 1000 120000 80000 98 949 101 109 101 893 102 787 125 416 800 600 400 725 750 785 800 963 40000 200 0 2002 2003 2004 2005 2006 0 2002 2003 2004 2005 2006 JÄTEJAKAUMA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT Kaatopaikkajäte 15 % Työmatkat 8 % Sähkö 12 % Poistotuotteet 30 % Ongelmajäte 11 % Keräysmuovi 1 % Energiajäte 13 % Metalli 6 % Pahvi+paperi 3 % Hiekka+liete 22 % Kuljetus 24 % Kiinteistöjen lämmitys 7 % Prosessienergia 49 % Kokonaisjätemäärän jakautuminen vuonna 2006 Suomen palvelukeskuksissa. Hiilidioksidipäästöjen jakautuminen vuonna 2006 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006 23

nonjärjestelyjen aiheuttamat kiinteistöjen saneeraukset ja syksyllä 2006 aloitettu teollisuuspyyhkeiden flotaatiojärjestelmän kunnostaminen kasvattivat jätemäärää kertaluontoisesti. Toisaalta hyötykäyttöön menevän jätteen osuutta pystyttiin lisäämään ohjaamalla osa sekajätteestä poltettavaksi ja osa muovijätteestä energiapolton sijaan uusiokäyttöön. Suomen palvelukeskusten yhteenlasketut jätehuollon kustannukset kasvoivat jätemäärien mukana 14 prosenttia edellisvuodesta ja olivat 0,26 prosenttia liikevaihdosta. Jätehuollon kustannukset sisältävät kaikki jätteen lajitteluun, käsittelyyn ja kierrätykseen sekä hävitykseen ja kuljetukseen liittyvät maksut. Vuoden 2008 loppuun mennessä on tavoitteena vähentää syntyvän jätteen määrää 15 prosenttia vuoden 2003 tasosta. Päämäärän saavuttamiseksi on keskityttävä mattopesuloiden hiekka- ja lietejätteen kuivaustekniikan kehittämiseen, entistä tehokkaampaan jätteiden lajitteluun ja jätepisteiden hoitoon sekä tekstiilijätteen uusiokäytön edistämiseen. Jäte päätyy kierrätykseen ja hyötykäyttöön Kaikki tekstiilijätteet päätyvät hyötykäyttöön. Käytöstä poistetut työvaatteet, matot ja teollisuuspyyhkeet poltetaan energiatuotannon raaka-aineena voimalaitoksilla. Pieni osa työvaatteista päätyy uusiokäytön kautta kierrätysmateriaaleista valmistetuiksi vaatteiksi ja muiksi tekstiilituotteiksi. Rullapyyhkeet leikataan rasuiksi ja myydään teollisuuspyyhepalvelun asiakkaille sellaisiin käyttökohteisiin, joissa ei voi käyttää kierrätettävää pyyhettä. Hotellitekstiilit toimitetaan alihankkijalle hyötykäyttöön tai hyväntekeväisyyteen. Mattopesuloiden vesipitoinen hiekka- ja lietejäte päätyy kaatopaikkojen täyteaineeksi. Vesipesuloiden ongelmajätteet ovat lähinnä loisteputkia, paristoja ja jäteöljyjä, joiden määrät ovat pieniä. Kemiallisissa pesuloissa ongelmajätettä on pesukoneen tislausjäte, jonka määrä on selvästi pienentynyt kemiallisen pesun vähenemisen ja tekniikan kehittymisen ansiosta. Suurin ongelmajätemäärä tulee teollisuuspyyhepesulasta, jossa jäteveden puhdistusliete sisältää öljyjä ja liuottimia. Vuonna 2006 lietteen määrä pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 212 tonnia. Jätevesiprojektin valmistumisen myötä lietteen määrä tulee nousemaan, sillä parannetulla jätevedenkäsittelyllä erotellaan entistä tarkemmin öljyt ja raskasmetallit teollisuuspyyhkeiden jätevedestä lietteeseen. Kuljetukset ovat osa elinkaarta Pestyt tekstiilit kuljetetaan asiakkaille runko- ja jakeluautoilla tuoteryhmiin erikoistuneista pesuloista. Runkoreittejä samoin kuin lähijakelureittejä optimoidaan jatkuvasti. Autojen täyttöaste pidetään korkeana ja kuljetuksissa sovelletaan Yksi auto -periaatetta: sama auto vie puhtaat ja noutaa likaiset tekstiilit. Sama jakeluauto huolehtii parhaimmassa tapauksessa kaikkien tuoteryhmien jakelusta yhdellä kertaa. Poikkeuksena ovat suuret kaupungit, joissa jakeluautot täyttyvät jo yhden tai kahden tuoteryhmän tuotteista. Ulkomailla palvelukeskukset palvelevat laajempaa maantieteellistä aluetta. Tämän vuoksi jakelukilometrien suhteellinen osuus kuljetettua tekstiilikiloa kohden on ulkomailla korkeampi kuin Suomessa. Asiakaskannan kasvu sekä uudet palvelukeskukset tulevat vähentämään jakelukilometrejä tulevaisuudessa. Vuonna 2006 ajetut kokonaiskilometrit kasvoivat 17 prosenttia, mutta pestyihin kiloihin suhteutetut kilometrit laskivat merkittävästi. Pestyä kiloa kohden ajettiin 0,20 km, mikä oli 8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Suomessa runkoreittien ulkopuolisia toimituksia onnistuttiin karsimaan, mikä olikin asetettu vuoden 2006 tavoitteeksi. Kokonaiskilometrien lisääntyessä myös kuljetusten päästöt kasvoivat. Koska Lindström ostaa kuljetuspalvelut ulkopuolisilta palveluedustajilta, eivät ajoneuvojen polttoaineen kulutustiedot ole käytettävissä. Päästökertoimiksi on valittu kolme vuotta vanhojen autojen kertoimet ja kertoimissa on huomioitu, että maksimikantavuudesta käytetään vain puolet kuljetusrullakon yläpuolelle jäävän tyhjän tilan vuoksi. Kuljetusten päästöt on laskettu VTT:n Liisa-järjestelmän yksikköpäästöjen perusteella. 24 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2006