BOFIT Venäjä-tietoisku

BOFIT Venäjä-tietoisku Venäjä osana maailmantaloutta 2

Ohjelma Avaussanat Olli Rehn, pääjohtaja, Suomen Pankki (@ollirehn) Twitterissä keskustelua voi käydä hashtagilla #venäjätietoisku Hidastuuko Venäjän kasvu? Laura Solanko, vanhempi neuvonantaja, BOFIT (@LSolanko) Valtion budjeteissa on rahaa Vesa Korhonen, vanhempi ekonomisti, BOFIT Voiko Venäjällä toimia? Jaana Rekolainen, toimitusjohtaja, Suomalais-Venäläinen kauppakamari (@JaanaRekolainen) Kahvitauko n. klo 10:15 10:45 Venäjä kauppareittien varrella Riku Niemi, ekonomisti, BOFIT Taloussuhteet Venäjään Kiinan kehityksen valossa Riikka Nuutilainen, vanhempi ekonomisti, BOFIT Pakotteiden taloudelliset vaikutukset Iikka Korhonen, tutkimuspäällikkö, BOFIT (@IikkaKorhonen) Tilaisuudessa on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 3

Laura Solanko Hidastuuko Venäjän kasvu? BOFIT Venäjä tietoisku 2019 "Venäjän osana maailmantaloutta" 4

Hidastuuko talouden kasvuvauhti ja mihin verrattuna? Keskimääräinen kasvuvauhti: 1990-1998: -6,2 % 1999-2008: 6,9 % 2009-2018: 0,9 % Laura Solanko Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 5

Viimeisin taantuma on ohitettu ja talous kasvaa Laura Solanko Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 6

tosin kasvuvauhti hyytyi alkuvuonna Laura Solanko Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 7

Yksityinen kulutus toipuu hitaasti Laura Solanko Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 8

Investoinneissa epävarmuutta Laura Solanko Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 9

Jatkuuko viennin määrän kasvu? Laura Solanko Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 10

Talouspolitiikassa perusasiat ovat hyvin Laura Solanko Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 11

Heikko rupla leikkaa tuontia, mutta kasvattaa valtion tuloja Laura Solanko Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 12

Talouspolitiikassa korostuu vakaus ja turvallisuus Laura Solanko Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 13

Viralliseen kasvutavoitteeseen on vaikea uskoa Tavoitteena 3 % vuosikasvu Kasvua pyritään vauhdittamaan tuonninkorvausohjelmilla ja suosimalla kotimaista teollisuutta.. sekä laajoilla kansallisilla ohjelmilla Todelliset muutokset talouden rakenteisiin eivät kuulu ohjelmien tavoitteisiin Kasvu on siedettävää ilmankin merkittäviä uudistuksia Kuva: Sarifulin/TASS via https://futurerussia.gov.ru Laura Solanko Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 14

Vesa Korhonen Venäjän valtion budjeteissa on rahaa 15

Julkisen talouden tasapainoa vaalitaan, ja se on helpottunut Laskennallinen federaation budjetin sääntö käyttöön 2018: rajaa menoille perusvaje (vaje ennen velan korkomenoja) nolla, joskin nyt noin -0,5 % BKT:stä vuoteen 2024 öljy- ja kaasuverotuloille laskennallinen matala öljyn hinta noin 41 dollaria 2018 ja +2 % vuosittain, sen yli kertyvät tulot menevät vararahastoon # muita tuloja sääntö ei määritä, voidaan käyttää menoihin 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 -10-11 -12-13 -14-15 12 kuukauden summa, % BKT:stä* Lähteet: Finanssiministeriö, Rosstat ja BOFIT Julkisen talouden ylijäämä Konsolidoitu budjetti (federaatio, alueet ja paikkakunnat sekä valtion sosiaalirahastot) Federaatiobudjetti Konsolidoitu budjetti ilman öljy- ja kaasuverotuloja ml. Rosneftin osakepaketin myynti (0,8 % BKT:stä) * Vertailtavuuden säilyttämiseksi vuosien 2008 10 BKT-tiedot on korotettu perustuen vuosien 2011 14 tietoihin, jotka Rosstat on tehnyt vanhalla ja uudella SNA-menetelmällä. 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 -10-11 -12-13 -14-15 Vesa Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 16

Toteutunut öljyn hinta ylittänyt budjettisäännön laskennallisen matalan öljyn hinnan, mikä on kartuttanut valtion varoja. 20 18 16 14 12 10 8 Velkaa otetaan, vaikka on 6 6 ylijäämää, 4 Reservirahasto (2017 loppuun) + 4 mutta velkaa Kansallisen hyvinvoinnin rahaston likvidit varat 2 2 on vain noin Lähteet: Finanssiministeriö, * Vertailtavuuden säilyttämiseksi vuosien 2008 10 BKT-tiedot on korotettu perustuen 15 % BKT:stä. Rosstat ja BOFIT vuosien 2011 14 tietoihin, jotka Rosstat on tehnyt vanhalla ja uudella SNA-menetelmällä. 0 0 % BKT:stä* Valtiolle on kertynyt jälleen rahaa Federaation varat Oletus öljyn hinnasta yli 63 dollaria 2019, 58 dollaria 2021 Reservirahasto (2017 loppuun) + Kansallisen hyvinvoinnin rahasto Kaikki talletukset keskuspankissa 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 20 18 16 14 12 10 8 Vesa Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 17

10 Julkisen talouden tulot 12 kuukauden summa, % BKT:stä * 10 Julkisen talouden tuloja on lisännyt luonnollisesti öljyn hinta, sekä parantunut verojen keruu (keruuaste noussut jo varsin korkeaksi). 9 8 7 6 5 4 Aiemmin vain pieniä 3 verojen ym. korotuksia, Muut tulot 3 mutta ALV ylös 1.1.2019 (perustaso 18 % 20 %) 2 ml. Rosneftin osakepaketin myynti Valmisteverot 2 1 1 kansallisten hankkeiden Sijoitustulot, osingot, vuokrat, Omaisuusverot osuus keskuspankin ylijäämästä jne. rahoittamiseksi. 0 0 Öljy- ja kaasuverot (raaköljyn ja maakaasun tuotantoverot sekä öljyn, öljytuotteiden ja kaasun vientitullit) Sosiaaliverot ALV Yritysten voittoverot Työtulovero 9 8 7 6 5 4 * Vertailtavuuden säilyttämiseksi vuosien 2008 10 BKT-tiedot on korotettu perustuen vuosien 2011 14 tietoihin, jotka Rosstat on tehnyt vanhalla ja uudella SNA-menetelmällä. Lähteet: Finanssiministeriö, Rosstat ja BOFIT Vesa Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 18

Hintojen nousu syö kenen tahansa ostovoimaa Minkä hintojen nousun julkisen talouden budjettimenot kohtaavat? Julkisen talouden 2 tehtävää: Tulojen uudelleenjako = menot sosiaalitukiin Palvelujen tuottaminen, jota varten julkinen talous ostaa = kaikki muut menot 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0-5 -10 Hintoja, jotka vaikuttavat julkisen talouden budjetin reaaliseen kehitykseen viimeksi kuluneen vuoden keskiarvon %-muutos Investoinnit Kotitalouksien kulutus Teollisuustuotanto 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Lähde: Rosstat kulutus Vesa Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 19 Tuonti Julkisen talouden palkat 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0-5 -10

180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Konsolidoidun budjetin tulojen ja menojen reaalinen kehitys reaalinen volyymi* asukasta kohden, 12 kuukauden summa, nimelliset kokonaismenot 2000 = 100 * tiedot nimellisruplissa deflatoitu deflaattorilla, joka tehty BOFITissa Lähteet: Finanssiministeriö, Rosstat ja BOFIT Tulot pl. öljy- ja kaasuverotulot ml. pankkien pääomituspaketti Menot Tulot ml. Rosneftin osakepaketin myynti Öljy- ja kaasuverotulot ml. puolustusteollisuuden pankkivelkojen maksu BOFIT Policy Brief piakkoin 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Vesa Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 20

Julkisen talouden 24 menoissa ollut 22 Puolustus ml. painotuksia 20 Talous ml. puolustusteollisuudelle pankkien sosiaalitukiin, 18 annettu summa pääomituspaketti pankkivelkojen voimaan ja 16 maksamiseen talouden tukiaisiin, Talous 14 Koulutus aiotaan muuttaa 12 Terveys osin terveyden ja 10 koulutuksen 8 Puolustus 8 suuntaan. 6 Hallinto 6 Valmiutta on ollut 4 4 * tiedot nimellisruplissa deflatoitu nopeisiin menoreaktioihin. sektorikohtaisilla deflaattoreilla, jotka tehty BOFITissa Sisäinen turvallisuus & Asuntosektori 2 2 Lähteet: Finanssiministeriö, Rosstat ja BOFIT järjestys 0 0 Konsolidoidun budjetin menojen reaalinen kehitys 38 36 34 32 30 28 26 reaalinen volyymi* asukasta kohden, 12 kuukauden summa, nimelliset kokonaismenot 2018=100 Sosiaaliturva, josta eläkkeet 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Vesa Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 21 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10

% kaikista menoista Julkisen talouden menot 2008 18 (2008 17) Julkisen talouden menojen painotuksissa yhtäläisyyksiä ja eroja eri maissa 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Venäjä 11 uudempaa EU-maata 17 vanhempaa EU-maata Sosiaali- Hallinto Puolus- Sisä- Talous Asunto- Ympä- Terveys Koulutus Velkojen tuki tus turva sektori ristö korot 40 35 30 25 20 15 10 5 0 27.5.2018 Vesa Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 22

55 50 %-muutos 12 kuukauden takaisesta Julkisen talouden keskipalkka ja eläke 55 50 Venäjällä julkisen talouden menoissa ollut kohotuksia myös maan johdon suosion eteen (vaalit), viileäkin kausi 2014 16. 45 40 35 30 25 20 15 kertasumma Eläke Julkisen talouden keskipalkka * 45 40 35 30 25 20 15 eläkkeitä korotetaan pari prosenttia yli inflaation vuoteen 2024 saakka 10 5 0-5 Kuluttajahinnat 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 * Työntekijöiden määrällä painotettu palkkojen keskiarvo - alat: hallinto, koulutus ja terveydenhoito. Lähteet: Rosstat ja BOFIT 10 5 0-5 Vesa Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 23

90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 "Hyväksyn", % vastanneista 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Lähde: Levada-keskus vaikkakin johdon suosiota ovat osin pitäneet yllä muut kuin talouden toimet, nopeita notkahduksia voi tulla Hyväksyttekö kokonaisuutena (в целом)... federaation hallituksen toiminnan? Putinin toiminnan? Kehen poliitikkoon luotatte? Lähde: VTsIOM Medvedevin alueenne toiminnan? kuvernöörin toiminnan? federaation duuman toiminnan? "Putiniin", % vastanneista 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Vesa Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 24 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 70 60 50 40 30 20 10 0

Voiko Venäjällä toimia? BOFIT @JaanaRekolainen 25

Venäjä nousee Doing Business -ratingissa Maailmanpankin Ease of Doing Business 2019 sija 31. (vuonna 2012 120.) Tavoite 20. vuonna 2024 Suomi sija 17. USA sija 8. 26

TOP-6 ongelmat Venäjän-kaupassa (barometri kevät 2019) Talouden epävakaisuus Poliittinen tilanne/pakotteet Rahoitus / rahan puute Ruplan kurssi Tullaus / tullilainsäädäntö Kiristyvä kilpailu 27

Haastekertoimet kasvaneet Pakoteselvitykset Asetusympäristön nopeat muutokset Lokalisaatiovaatimukset LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN MONITOROINTI 28

Vaativan markkinan vaatimukset Uniikki teknologia / tuote kilpailukyky Tarkkaan harkittu lokalisointi Myyntiosaaminen asiakasymmärrys PARAS TIIMI JA TUOTE PELIIN 29

Uudet avaukset Kiertotalous Metsäsektori Smart cities SIGNAALIEN TUNNISTAMINEN JA NOPEA REAGOINTI 30

Päätarkoitus on pysyä markkinoilla ja vahvistaa asemaa odotellen nousukautta. - kevään barometrikyselyn vastaaja 31

32

KIITOS! Jaana Rekolainen toimitusjohtaja Suomalais-Venäläinen kauppakamari jaana.rekolainen@svkk.fi 0400 45 77 43 33

Riku Niemi Venäjä kauppareittien varrella Venäjä osana maailmantaloutta BOFIT Venäjä-tietoisku 2019 35

Kysymykset 1. Missä Venäjä sijaitsee? 2. Ketkä ovat Venäjän naapurit? 3. Millä Venäjä käy kauppaa? 4. Mitkä reitit yhdistävät Venäjän muuhun maailmaan? 5. Kenen kanssa Venäjä voisi käydä enemmän kauppaa? Riku Niemi Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 36

1. Missä Venäjä sijaitsee? Euroopan tiheästi asutun vyöhykkeen itäreunalla. Lännessä on koneita, tietoa ja turistikohteita. Etelässä on aurinkorantoja ja levotonta seutua. Idässä on erämaata. Pohjoisessa on jäinen meri. Riku Niemi Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 37

Riku Niemi Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 38

Riku Niemi Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 39

2. Ketkä ovat Venäjän naapurit? Euraasian talousliitto Itsenäisten valtioiden yhteisö Muut erityiset naapurit Itä-Eurooppa Valko-Venäjä Moldova Ukraina Kaukasus Armenia Azerbaidžan Georgia Keski-Aasia Kazakstan Kirgistan Turkmenistan Uzbekistan Tadžikistan Riku Niemi Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 40

Euraasian talousliiton nimi Vuosi Suomenkielinen nimi Englanninkielinen nimi 1991 Itsenäisten valtioiden yhteisö Commonwealth of Independent States 2000 Euraasian talousyhteisö Eurasian Economic Community 2010 Euraasian tulliliitto Eurasian Customs Union 2015 Euraasian talousliitto Eurasian Economic Union? Euraasian liitto Eurasian Union Riku Niemi Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 41

Euraasian talousliiton tilanne Ominaisuus Itsenäisten valtioiden yhteisö Euraasian talousliitto Euroopan unioni tavaroiden vapaa liikkuvuus palveluiden vapaa liikkuvuus pääoman vapaa liikkuvuus ihmisten vapaa liikkuvuus yhtenäiset tullimaksut yhtenäiset tullikäytännöt esteetön sisärajan ylitys yhtenäinen sääntely Riku Niemi Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 42

3. Millä Venäjä käy kauppaa? Myy metallia, öljyä, kaasua, viljaa. Ostaa koneita, kulkuneuvoja, laitteita. Matkustelee. Riku Niemi Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 43

Riku Niemi Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 44

Riku Niemi Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 45

4. Mitkä reitit yhdistävät Venäjän muuhun maailmaan? Rautateitse pääsee Eurooppaan ja Aasiaan. Itämeren ja Mustanmeren satamat ovat Venäjän pääportit maailmanmarkkinoille. Myös Jäämeren ja Tyynenmeren satamilla on oma asemansa. Riku Niemi Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 46

Riku Niemi Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 47

Riku Niemi Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 48

Aroväylä Aron ja aavikon poikki Euroopan ja Aasian välillä kulkeva rata mahdollistaa nopeammat kuljetukset vaikkapa Shanghaista Madridiin. Kuljetusaika on pudonnut huomattavasti vuosikymmenen aikana, mutta kustannus on edelleen suurehko. Kiskokuljetus ei korvaa edullisia merikuljetuksia mutta voi olla halvempi vaihtoehto ilmakuljetukselle. Venäjän ja Kiinan välillä voi kulkea myös meriteitse, mutta sisämaareittiin verrattuna matka on kovin pitkä. Riku Niemi Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 49

35 30 Kontin Kiinasta Eurooppaan kuljettamisen kustannus 2010 ilma 1000 25 20 15 kisko 10 5 0 meri 0 7 14 21 28 35 42 49 56 päivää Riku Niemi Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 50

35 30 Kontin Kiinasta Eurooppaan kuljettamisen kustannus 2020 ilma 1000 25 20 15 kisko 10 5 0 0 7 14 21 28 35 42 49 56 päivää meri Riku Niemi Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 51

Jääväylä Jäämeren kauttakulku lyhentäisi pohjoisen Euroopan ja pohjoisen Itä-Aasian välistä merimatkaa. Jäiden runsauden vuoksi toistaiseksi vain venäläiset jäänmurtokykyiset maakaasualukset käyttävät Koillisväylää säännöllisesti, ja nekin vain kesäisin. Kustannusten ja matka-aikojen kehitys jää nähtäväksi. Riku Niemi Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 52

5. Kenen kanssa Venäjä voisi käydä enemmän kauppaa? Venäjältä voisi olla nykyistä paremmatkin yhteydet etelään ja itään. Venäjä voisi osallistua arvoketjuihin nykyistä enemmän. Riku Niemi Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 53

Riikka Nuutilainen Taloussuhteet Venäjään Kiinan kehityksen valossa BOFIT Venäjä-tietoisku 2019 54

Kiinan merkitys maailmantaloudessa ja kaupassa kasvaa nopeasti, Venäjän supistuu Lähde: IMF WEO Riikka Nuutilainen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 55

Kiina ottaa Venäjää nopeasti kiinni myös elintasossa Lähteet: Rosstat, NBS, CEIC Riikka Nuutilainen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland

Työ Venäjällä yhä Kiinaa tuottavampaa, kiinalaisyritysten teknologinen kehitys kuitenkin huimaa Tuotannon arvonlisä työntekijää kohden Kansainvälisten PCT-patenttihakemusten lkm Lähde: Maailmanpankki, WDI Lähde: WIPO Riikka Nuutilainen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 57

Raakaöljy on Venäjän ja Kiinan kaupan pääosassa Jo neljännes Venäjän öljynviennistä Kiinaan Venäjä Kiinan tärkein öljyntoimittaja Lähde: CEIC, Kiinan ja Venäjän tullit Riikka Nuutilainen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 58

Öljyn hinta heiluttaa maiden välisen kaupan arvoa Kiinan Venäjän-kauppa, 12 kk liukuva summa Viimeisen 10 vuoden aikana Venäjän ja Kiinan välisen tavarakaupan arvo kasvanut keskimäärin 9 % vuodessa Hiukan nopeammin kuin Kiinan koko ulkomaankaupan arvo Samaan aikaan Venäjän ulkomaankauppa kasvoi keskimäärin 2 % vuodessa Ja maailmankaupan arvo 4 % Kiina kasvattanut merkitystään Venäjän kauppakumppanina Lähde: Macrobond Riikka Nuutilainen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 59

Kiina on tärkein kauppakumppani hyvin monille maailman maille, myös Venäjälle Venäjän tavaratuonnista 22 % Kiinasta (1.) ja -viennistä 12 % Kiinaan (1.) Kiinan tavaratuonnista 3 % Venäjältä (10.) ja -viennistä 2 % (14.) Venäjälle Lähde: UN Comtrade Riikka Nuutilainen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 60

Kiinalaisturistien määrä Venäjällä kasvaa, mutta koko turistivirta pienenee Kiinalaismatkailijoiden osuus 6 % Venäjälle saapuvista turisteista, ylitti Suomen vuonna 2017 suurimpana entisen IVY-alueen ulkopuolisena maana Kiinassa venäläisten turistien osuus yhä 8 % (yli 10 % 2000-luvun puolivälissä) Lähde: CEIC Riikka Nuutilainen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 61

Suurista turistimääristä huolimatta palvelukauppa vähäistä Venäjän palvelutuonti Kiinasta pientä, palveluvienti kasvanut turismin myötä Venäjän osuus Kiinan palvelukaupasta noin 1 % Lähde: Venäjän keskuspankki ja WTO Riikka Nuutilainen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 62

Suorat sijoitukset maiden välillä vähäisiä Kiinan viime vuosien investointiryntäys ei suuressa määrin ulottunut Venäjälle Vuosina 2006 2018 arviolta n. 30 mrd. dollaria suoria sijoituksia Venäjälle, 3 % kaikista sijoituksista (CGIT), virallisissa tilastoissa osuus paljon pienempi Venäjän suorat sijoitukset Kiinaan olemattomia Pääosa Kiinan sijoituksista energiasektorille Esim. sijoitukset Kaukoidän maatalouteen hyvin pieniä Lähde: China Global Investment Tracker (CGIT) Kiinan rahoituslaitokset ovat luotottaneet erityisesti suuria energiaprojekteja Kiinalaisrahoittajat mukana mm. Siperian voima kaasuputken, ESPO-öljyputken ja Jamalin LNG-laitoksen kustantamisessa Kiinan lainat Venäjälle 37 mrd. USD vuosina 2000 2014 (aiddata.org) Venäläisyritysten kiinnostus kiinalaista rahoitusta kohtaan lisääntynyt Riikka Nuutilainen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 63

Dollarin keskeisen roolin haastaminen yhteinen pyrkimys Kiina on pitkään halunnut lisätä juanin kansainvälistä käyttöä ja Venäjä vähentää dollaririippuvuuttaan Juanin osuus kansainvälisestä maksuliikenteestä 1,2 % (8.), ruplan 0,3 % (19.) (SWIFT) Ruplan ja juanin käyttö lisääntynyt maiden välisessä kaupassa Ruplan osuus reilu 5 %, ja juanin käyttö Venäjän Kiinan-tuonnissa kasvanut nopeasti Kiina otti 2017 käyttöön oman maksujärjestelmän juan- ja ruplamaksuille Venäjä hajauttanut valuuttavarantoaan, josta jo 15 % Kiinan juaneissa Kansainvälisesti osuus 1,9 % (n. 200 mrd. USD) Eli kolmannes juan-määräisistä valuuttavarannoista Venäjän keskuspankilla Venäjän valuuttavarannon rakenne Lähde: Venäjän keskuspankki Riikka Nuutilainen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 64

Institutionaalisten suhteiden kehitys painottunut uusiin Kiina-vetoisiin hankkeisiin Viime vuosina useita uusia Kiinan aloitteita, joissa Venäjä kaikissa mukana Silkkitiehanke: mukana reilusti yli 100 maata, tällä hetkellä junayhteyksiä Venäjän läpi, Kiinan kaavailema Arktinen silkkitie Aasian infrastruktuuri-investointipankki, AIIB: 70 jäsenvaltiota, Venäjällä 6 % äänivallasta ja 7 % pääomasta BRICS New Development Bank: 5 jäsenvaltiota, kaikilla 20 % osuus Venäjä keskittynyt lähinnä tiivistämään suhteita Euraasian talousliittoon Kiina allekirjoitti kauppa- ja talousyhteistyösopimuksen EEU:n kanssa 2018 Kahdenvälisissä institutionaalisissa suhteissa ei merkittävää lähentymistä Strateginen kumppanuussopimus uusittiin vuonna 2014 Yhteisenä intressinä länsimaiden ja Yhdysvaltojen johtaman talousjärjestelmän haastaminen ja niiden vaikutusvallan vähentäminen kv. organisaatioissa Riikka Nuutilainen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 65

Onko öljyyn perustuvalle taloussuhteelle nähtävissä monipuolisempaa tulevaisuutta? Venäjältä katsoen Kiina voi näyttää houkuttelevalta talouskumppanilta länsisuhteiden heikennyttyä Lähitulevaisuudessa energiasuhteet tiivistyvät uuden putkikapasiteetin myötä Onko Venäjällä tarjota muuta kuin energiaa ja raaka-aineita? Vai heijastuuko Venäjän eristäytyminen ja korkeampi omavaraisuus yhä enemmän myös Kiina-suhteisiin? Kiinassakin asenteet Yhdysvaltoja kohtaan tiukentuneet kauppasodan myötä, mutta Venäjä ei voi korvata tai olla vaihtoehto Kiinan länsisuhteille ja markkinoille Kahdenvälisten suhteiden ylläpito palvelee monessa tilanteessa poliittisesti Mutta voisivatko taloussuhteet todella tiivistyä? Kiinan talouden dynamiikka ajaa maiden välisten taloussuhteiden kehitystä Kiinassa kasvu hidastuu sekä rakennemuutos teollisuudesta ja investoinneista palveluihin etenee, samalla kun rahoitusmarkkinariskit kasvavat Kiinan kasvun äkillinen hidastuminen vaikuttaisi voimakkaasti mm. raaka-aineiden maailmanmarkkinahintoihin, Venäjän talouteen ja sitä kautta myös Suomen vientiin Riikka Nuutilainen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 66

Iikka Korhonen Pakotteiden taloudelliset vaikutukset 67

Pakotteiden kronologiaa Krimin niemimaan laittomaan valtaukseen liittyvät pakotteet, alun perin maaliskuulta 2014: Yhdysvalloissa presidentin määräyksellä Euroopan unionissa Eurooppa-neuvoston päätöksellä, voimassa kerrallaan puoli vuotta (nyt voimassa 23.6. asti) Varojen jäädytyksiä, matkustusrajoituksia, rajoituksia taloudellisille suhteille Krimillä ja Sevastopolissa sijaitsevien yritysten kanssa jne. Ukrainan alueellisen koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentäviin tai uhkaaviin toimenpiteisiin liittyvät pakotteet, alun perin heinä- ja syyskuussa 2014: Yhdysvalloissa presidentin määräyksellä Euroopan unionissa Eurooppa-neuvoston päätöksellä, voimassa kerrallaan puoli vuotta (nyt voimassa 31.7. asti) Varojen jäädytyksiä, matkustusrajoituksia, pitkäaikaisen rahoituksen kielto useille venäläisille yrityksille (ml. suuria valtion omistamia pankkeja ja energiayrityksiä), aseiden ja kaksikäyttötuotteiden vientikielto, eräiden öljyntuotantoon ja etsintään liittyvien tuotteiden ja palvelujen vientikielto Yhdysvaltain pakotteet vuoden 2018 aikana hyvin erilaisia Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 68

120 100 80 60 40 20 Miksi pakotteiden taloudellisten vaikutusten arviointi on haastavaa? I USD/bbl Öljyn hinta ja Venäjän valuuttakurssi Urals, USD/bbl (vasen) Öljyn hinta romahti yli 60 % puolessa vuodessa RUB/USD (oikea, käännetty ast.) RUB/USD 30 40 50 60 70 80 0 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Lähde: Reuters. 90 Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 69

10 Miksi pakotteiden taloudellisten vaikutusten arviointi on haastavaa? II Vuosikasvu, % Venäjän BKT 5 0-5 -10-15 Venäjän talouskasvu hidastui viisi prosenttiyksikköä vuosien 2012 ja 2014 ensimmäisten vuosineljännesten välillä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Lähde: Macrobond. Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 70

Joitain tutkimuksia taloudellisten pakotteiden vaikutuksista IMF (2015): Pakotteet ja Venäjän yleinen kääntyminen sisäänpäin laskee ensin BKT:ta 1-1½ %, pidemmällä aikavälillä BKT saattaa jäädä jopa 9 % alemmaksi kuin ilman pakotteita ja Venäjän sisäänpäin kääntynyttä talouspolitiikka (vastapakotteet ja tuonninkorvauspolitiikka) Citibank (2015): Noin 90 % Venäjän BKT:n laskusta 2014 ja 2015 johtuu öljyn hinnan laskusta, vain 10 % kaikesta muusta (ml. pakotteet) Gurvich ja Prilepskiy (2015): pakotteet vähentävät ulkomaista rahoitusta, millä on talouskasvua hidastava vaikutus vuonna 2017 Venäjän BKT olisi 2,4 % alempana verrattuna normaalitilanteeseen verrattuna Dreger et al. (2016): Öljyn hinnan muutokset selittävät lähes kaikki muutokset venäläisillä rahoitusmarkkinoilla, mutta pakotteilla saattaa olla markkinoiden heiluntaa lisäävä vaikutus Volchkova (2018): Venäjän vastapakotteet laskivat venäläisten ruoankulutusta noin 2000 ruplalla per henkilö Ahn ja Ludema (2019): Kohdistetut pakotteet ovat tehokkaita, pakotteiden alaiset yritykset menettävät puolet markkina-arvostaan ja kolmanneksen liikevaihdostaan verrattuna vastaaviin yrityksiin, jotka eivät ole pakotteiden kohteena Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 71

800 700 Rahoitusta koskevat pakotteet ovat selvästi vaikuttaneet Pankit Muut sektorit Venäjän ulkomainen velka USD mrd. 600 500 400 300 200 100 0 I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 20182019 Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 72

Suorien sijoitusten nettovirta Venäjälle suhteellisen heikkoa viime vuosina Mrd. USD, netto 45 35 25 15 5-5 Keskiarvo N1/08-N1/14 $13,6 mrd. Keskiarvo N2/14-N3/18 $4,7 mrd. Suorat sijoitukset Venäjälle Singapore $15,2 mrd. -15 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 EU (pl. Kypros) Bahama, Brittiläiset neitsytsaaret, Bermuda ja Kypros Kiina Muut Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 73

7 6 5 4 Aina Euroopan Unioni ja Yhdysvallat eivät koordinoi toimenpiteitään I Hong Kong, United Company Rusal, HKD Alumiinijätti Rusal menetti yhdessä päivässä yli puolet markkina-arvostaan 3 2 1 0 Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 74

2700 Aina Euroopan Unioni ja Yhdysvallat eivät koordinoi toimenpiteitään II World, Aluminum, LME Official Prices, Cash Seller & Settlement, USD 2500 2300 2100 1900 1700 1500 Alumiinin hinta nousi vähän yli viikossa kolmanneksen Iikka Korhonen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 75

Kiitos! Venäjä-tietoiskun videotallenne ja esitykset ovat katsottavissa verkkosivuillamme osoitteessa http://www.bofit.fi tilaisuuden jälkeen. www.bofit.fi @BOFITresearch Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 76