EU:n Venäjään kohdistamien rajoittavien toimenpiteiden vaikutus Suomen elinkeinoelämälle ja taloudelle

Transkriptio

1 Suomen Pankki Lausunto 1 (5) Lausunto eduskunnan talousvaliokunnan kokoukseen EU:n Venäjään kohdistamien rajoittavien toimenpiteiden vaikutus Suomen elinkeinoelämälle ja taloudelle EU:n määräämät rajoittavat toimenpiteet Venäjää kohtaan ovat pääosin tarkasti ja kapeasti rajattuja, ja niiden suorat vaikutukset Suomen talouteen ja suomalaisiin yrityksiin ovat siten vähäisiä. Rajoittavien toimenpiteiden vaikutukset näkyvät lähiaikoina etenkin venäläisten pankkien ja yritysten rahoituksen saatavuuden heikentymisenä. Tällä on oma vaikutuksensa mm. Venäjän investointeihin, mutta koska investointikysyntä näyttää olevan tällä hetkellä muutenkin heikkoa, rajoittavien toimenpiteiden lisävaikutusta on vaikea arvioida. Ulkomaisen rahoituksen saatavuuden merkittävä heikentyminen saattaa kuitenkin alentaa ruplan ulkoista arvoa oleellisesti. Tämä puolestaan pienentäisi Suomen vientiä Venäjälle sekä venäläisiltä saatavaa matkailutuloa merkittävästi. Venäjän talouden viime vuoden loppupuolelta jatkuneen heikentymisen takia Suomen Pankin ennustetta Venäjän tuonnin kasvusta on kuluvan vuoden aikana laskettu viidellä prosenttiyksiköllä. Tämänsuuruisen vientikysynnän kasvun hidastumisen arvioitiin heikentävän Suomen talouskasvua vuonna 2014 noin 0,1 prosenttiyksiköllä. EU:n heinäkuussa määräämien rajoittavien toimenpiteiden mahdolliset suorat ja epäsuorat vaikutukset eivät sisältyneet tähän arvioon. Mikäli Venäjä vastaa EU:n asettamiin talouspakotteisiin vastapakotteilla, toimien vaikutukset Suomen talouteen voivat kasvaa merkittäviksi. Tällaisia vaikutuksia on toistaiseksi mahdotonta arvioida. Suomen Pankki esitti kesäkuussa laskelman yhdestä hyvin negatiivisesta skenaariosta: Mikäli Venäjän tuonti supistuisi 25 prosentilla ja samaan aikaan ruplan arvo heikkenisi 20 prosentilla (suhteessa laskelmien ajankohdan kurssiin) hidastaisivat nämä yhdessä Suomen vuoden 2014 talouskasvua 0,9 prosenttiyksikön verran. 1 Rajoittavat toimenpiteet Pääomamarkkinoita koskevat rajoitukset Neuvoston asetuksella kielletään osallistumasta merkittävien venäläisten valtio-omisteisten rahoituslaitosten keskipitkän ja pitkän aikavälin rahoittamiseen. Asetuksessa yksilöityjen rahoituslaitosten EU:n ulkopuolella sijaitsevat tytäryhtiöt kuuluvat kiellon piiriin. Rajoituksella kielletään julkisessa omistuksessa olevien venäläisten luotto- tai rahoituslaitosten 1 suorat tai epäsuorat transaktiot, tai niitä koskevat rahoitus- tai investointipalvelut, joukkovelkakirjojen 1 Laitokset, joiden omistuksesta yli 50 % on julkisten tahojen, tai niiden puolesta toimivien muiden oikeushenkilöiden tai yhteisöjen, omistuksessa.

2 Suomen Pankki Lausunto 2 (5) tai pörssilistausten tai muiden samanlaisten yli 90 päivän maturiteetin omaavien rahoitusinstrumenttien välittäminen. On hyvä huomata, että toisin kuin Yhdysvallat, EU ei kiellä suoraa lainanantoa venäläisille pankeille, ainoastaan transaktiot jälkimarkkinakelpoisilla rahoitusinstrumenteilla. Aseiden tuonti- ja vientikielto Aseiden ja muiden puolustustarvikkeiden tuonti Venäjältä ja vienti Venäjälle kielletään. Puolustustarvikkeiden tuonnin arvo Venäjältä unioniin on noin 3,2 miljardia euroa. Puolustustarvikkeiden vienti Venäjälle on noin 300 miljoonaa euroa. Kielto koskee myös kyseisten tuotteiden valmistamista ja huoltoa koskevan teknisten avun, sekä muiden välityspalveluiden ja sotilastoimintaan liittyvien palveluiden tarjoamista Venäjälle tai Venäjällä käytettäväksi. Myös puolustustarvikkeiden vientiin ja sotilaalliseen toimintaan liittyvän rahoituksen ja rahoitusavun tarjoaminen on kielletty. Kaksikäyttötuotteet Neuvoston asetuksella kielletään kaksikäyttötuotteiden ja teknologian vienti Venäjälle tai Venäjällä käytettäväksi, jos ne ovat tai voivat olla kokonaan tai osittain tarkoitettu sotilaalliseen käyttöön tai sotilaalliselle loppukäyttäjälle. Myös teknisen avun ja välityspalvelujen sekä vientiin liittyvien rahoituspalvelujen tarjoaminen on kiellettyä, jos ne liittyvät sotilaalliseen loppukäyttöön tai sotilaalliselle loppukäyttäjälle tarkoitettuun vientiin. EU:n kaksikäyttötuotteiden vienti (sotilaallinen ja siviililoppukäyttö) Venäjälle on noin 20 miljardia euroa vuodessa. Öljyn etsintään ja öljyntuotantoon liittyvien tuotteiden vientirajoitukset Neuvoston asetuksella kielletään öljyn etsintään ja öljyntuotantoon liittyvien tiettyjen tuotteiden vienti Venäjälle. Kielto koskee sellaisia erikseen listattuja teknologiatuotteita, joiden loppukäyttö on seuraavissa projekteissa: syvän meren öljyetsintä ja -tuotanto arktinen öljyetsintä ja -tuotanto liuskeöljy 2 Vaikutukset Suomeen ja suomalaiseen elinkeinoelämään 2.1 Rajoittavien toimenpiteiden suorat vaikutukset Pääomamarkkinoita koskevat rajoitukset Näillä toimilla ei ole merkittäviä suoria vaikutuksia Suomeen tai suomalaisiin rahoituslaitoksiin, ml. työeläkelaitokset. Suomalaisilla rahoituslaitoksilla on ainoastaan hyvin vähän venäläisiä sijoituksia,

3 Suomen Pankki Lausunto 3 (5) eivätkä suomalaiset yritykset ole merkittävässä määrin esimerkiksi järjestämässä venäläisten rahoituslaitosten osakeanteja. Aseiden tuonti- ja vientikielto Suomen ja Venäjän välinen puolustustarvikkeiden kauppa on erittäin pientä. Vuonna 2012 Suomen puolustustarvikkeiden viennin arvo Venäjälle oli runsaat satatuhatta euroa. Vuonna 2013 viennin arvo oli noin miljoona euroa, jolloin kyse oli yksittäisestä suuremmasta vientihankkeesta. Suomen puolustustarvikkeiden tuonti Venäjältä vuonna 2013 oli arvoltaan 3,1 miljoonaa euroa. Kaksikäyttötuotteet Suomen kaksikäyttötuotteiden vienti sotilaalliseen loppukäyttöön on vähäistä. Öljyn etsintään ja öljyntuotantoon liittyvien tuotteiden vientirajoitukset Suomen öljyn etsintään ja öljyntuotantoon liittyvien tuotteiden vienti on viime vuosina ollut 7-9 miljoonaa euroa. 2.2 Rajoittavien toimenpiteiden epäsuorat vaikutukset Rahoitusmarkkinarajoitteet voivat aiheuttaa epäsuoria vaikutuksia kaikille rahoitusta tarvitseville venäläisille yrityksille ja pankeille, jos rahoituksen saanti ulkomailta vaikeutuu entisestään. Yritysten luotonotto ulkomailta on jo vähentynyt tänä vuonna sekä syndikoitujen luottojen että etenkin velkakirjojen ulkomaisen liikkeellelaskun osalta. Pankkien ulkomainen velka on kääntynyt laskuun ulkomailta saatujen talletusten ja velkakirjarahoituksen supistuttua. Pankkien välisten rahamarkkinoiden korot ovat korkeimmillaan viiteen vuoteen, osaksi Venäjän talouteen ja politiikkaan liittyvän epävarmuuden takia. Rajoittavat toimenpiteet voivat johtaa rahoituskustannusten nousuun entisestään. Venäjän keskuspankki on nostanut tänä vuonna ohjauskorkoaan jo 2,5 prosenttiyksikköä hillitäkseen pääoman ulosvirtausta ja inflaatiopaineita. Venäjällä ei ole viime päivinä havaittu sellaista pääoman ulosvirtausta kuin tapahtui Krimin valtauksen jälkeen maaliskuun alussa. Mikäli tilanne säilyy tällaisena, toimenpiteiden vaikutukset mm. rahoituksen hintaan ja saatavuuteen jäävät lähiaikoina rajallisiksi, osaksi myös siitä syystä, että useat suuret venäläiset valtionpankit ovat hankkineet merkittävän määrän rahoitusta markkinoilta parin viime kuukauden aikana. Myös monissa suurissa valtionyrityksissä käteiskassat ylittävät lyhytaikaisten velkojen määrän. Investoinnit Venäjällä supistuivat tammi-kesäkuussa 3 % vuoden takaisesta mm. kysyntänäkymien heikentymisen takia. Näyttää siis siltä, että rajoittavien toimenpiteiden lisävaikutukset Venäjän talouteen ovat lähiaikoina suhteellisen rajallisia. Jos näin on, vaikutukset myös Suomeen ovat pieniä, vaikkakin alueellisesti esimerkiksi turismin vähentyminen voi olla merkittävää.

4 Suomen Pankki Lausunto 4 (5) 3 Venäjän talousnäkymien heikentyminen ei ole vielä merkittävästi vaikuttanut Suomen talouteen Suomen Pankin kesäkuussa julkaistun ennusteen mukaan Suomen talous pysyy vuonna 2014 vuoden 2013 tasolla. Venäjän talouskehityksen osalta ennusteen taustaoletuksiin sisältyivät keväällä havaittu Venäjän talouskasvun hidastuminen, ruplan kurssin heikkeneminen sekä Krimin kriisin aiheuttama epävarmuuden kasvu. Ukrainan kriisiin liittyvät talouspakotteet eivät sisältyneet kesäkuun ennusteeseen. Ennusteen yhteydessä Suomen Pankki esitti skenaarion Ukrainan kriisin mahdollisen syventymisen vaikutuksista Suomen talouskasvuun. Skenaario perustui oletukseen, että Venäjän tuonti supistuu 25 %. Venäjän ulkomaankaupan vaikeudet ilmenisivät myös epäsuorasti heijastusvaikutusten kautta, kun Suomen vientikysyntä muissa maissa heikentyisi. Lisäksi oletettiin, että Venäjän rupla heikentyisi 20 %. Rahoitusmarkkinoiden kautta tulevia vaikutuksia Suomen talouteen ei sen sijaan arvioitu. Näiden hyvin voimakkaiden oletusten pohjalta täysimittaisen kriisin arvioitiin hidastavan Suomen talouskasvua kuluvana vuonna 0,9 prosenttiyksikön verran. Toistaiseksi Venäjän tuonti ja rupla ovat kehittyneet huomattavasti skenaarion oletuksia maltillisemmin. Kuvio 1 Venäjän tuonnin sekä EU:n, Suomen ja Saksan Venäjän-viennin vuosimuutos Vienti EU-maista Venäjälle ja Venäjän koko tuonti euromääräisen arvon 12 kk summan %-muutos vuodentakaisesta Venäjän koko tavaratuonti Tavaravienti EU-27:stä Venäjälle Tavaravienti Saksasta Venäjälle Tavaravienti Suomesta Venäjälle Tavaravienti Suomesta Venäjälle pl. henkilöautot (jotka ovat jälleenvientiä) Lähteet: Eurostat, Venäjän keskuspankki Ukrainan kriisin syventymisen vaikutukset Suomen talouteen Kesän aikana kertynyt tilastotieto kertoo Venäjän talouskehityksen jatkuneen heikkona, mutta ennusteen perusoletusten mukaisena. Venäjän ruplan arvo on ennustettua vahvempi, mikä on helpottanut Venäjän tuonnin kehitystä. Kuvio 1 esittää Venäjän kokonaistuonnin sekä EU-maiden, Suomen ja Saksan Venäjän-viennin arvon vuosimuutokset. Venäjän tuonnin kasvu hidastui

5 Suomen Pankki Lausunto 5 (5) merkittävästi jo vuoden 2013 puolivälissä, ja vuosimuutos kääntyi negatiiviseksi saman vuoden aikana, siis selvästi ennen Ukrainan ja Krimin kriisin kärjistymistä. EU:n päättämät rahoituskanavia koskevat talouspakotteet ovat vaikuttaneet rahoituskustannuksiin Venäjällä, mutta eivät ole heikentäneet ruplan arvoa (heinäkuun alkuun verrattuna rupla on 6.8. heikentynyt kolme prosenttia). Tällä hetkellä päätetyt sotilasteknologian ja eräiden erikoisalojen teknisten tuotteiden viennin rajoitukset vähentävät suoraan Venäjän tuonnin arvoa vain noin 0,1 %. 3.2 Arvio Venäjän talouskasvun heikentymisen vaikutuksista Suomen talouteen Venäjän talouskasvu heikentyminen alkoi vuoden 2013 aikana. Vuotta 2014 koskevaa Venäjän kasvuennustetta on tarkennettu alaspäin joulukuun 2013 jälkeen noin 2 prosenttiyksikköä ja Venäjän tuontiennustetta noin 5 prosenttiyksikköä. Tämän Suomen vientimarkkinoilla tapahtuneen heikentymisen voidaan arvioida heikentävän Suomen talouskasvua vuonna 2014 noin 0,1 prosenttiyksiköllä.