LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1
Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu lasten kokemaan ja kertomaan hyvinvointiin erilaisissa kasvuympäristöissä (koti, päiväkoti, koulu) B E L O N G - H A N K E (2013-2015) - Syrjäytymisestä yhteenkuuluvuuteen: kerronnalliset käytänteet päiväkodeissa ja kouluissa Kohdistuu kerronnallisiin käytänteisiin, joilla päiväkoti- ja kouluyhteisöissä yhtäältä suljetaan ulkopuolelle ja toisaalta vahvistetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta BELONG hanke toimii tiiviissä yhteistyössä yhteispohjoismaisen ValuEd hankkeen kanssa Values Education in Nordic Preschools: Basis of Education for Tomorrow HANKKEILLE YHTEISTÄ Perustuu kerronnallisuutta korostavaan lähestymistapaan, keskiössä kertomus, kertominen ja kuunteleminen 2
LASTEN KERRONNASTA OPPIMASSA Päiväkotiarki lapsen kertomana (Anna-Maija Puroila, Eila Estola, Leena Syrjälä, Susanna Kinnunen, Jaana Juutinen, Elina Vlijamaa) 7 pohjoissuomalaista päiväkotia aineistonkeruu syksy 2009 syksy 2015 tutkijat mukana lasten arkipäivissä, havainnoimassa, osallistumassa, kuuntelemassa ja myös kertomassa lapsia ja lapsista lapset kanssatutkijoina Lassi (6v) Sää voit laittaa päälle [nauhurin]. Sitte kaikki tietää, mitä täällä tapahtuu. 3
KERTOMISESTA Mitä sinulle tulee mieleen sanoista kertomus ja kertominen? 4
KERTOMISESTA Kertominen on kaikenikäisille ihmisille itsensä ja maailman ymmärtämisen tapa. Kertomalla järjestämme tapahtumia ja kokemuksia itsellemme ymmärrettävään järjestykseen ja muotoon. Kertomus on vastaus kysymykseen Kuka minä olen (= identiteettikertomus)? Millainen on maailma? 5
3-vuotias ei vielä pysty kertomaan loogisesti vai että me aikuiset emme enää huomaa emmekä tunnista lapsen kertomisen tapoja ja prosesseja. 6
MITÄ LAPSET KERTOVAT? Sikainfluenssarokotus Hello Kittyt ja Bakuganit P e t t y m y s Alakko nää mua? Saan kertoa! Hampaat lähtevät Minä osaan! Näkymätön Julius Parhaat leikit 7
MITEN LAPSET KERTOVAT? Lapsilla on paljon kerrottavaa Jo aivan pieni lapsi kykenee kertomaan hyvinvoinnistaan Lapsen monet kertomisen tavat: ilmeet, eleet, kehonkieli, itku, nauru, leikki, piirtely, laulaminen, käsillä tekeminen, liikkuminen, puhe, hiljaisuus, vetäytyminen 8
KUUNTELEMISEN HAASTEITA Aikuisen tarve puhua paljon, selittää, opettaa Puhutaan lapsen puheen päälle Monta kysymystä yhtä aikaa Rajaavia kysymyksiä Tarjotaan omia tulkintoja Ei huomata lapsen sanattomia viestejä Erilaiset lapset, erilaiset kertomisen tavat 9
KERTOMISTA JA KUUNTELEMISTA EDISTÄÄ Aikaa ja tilaa lapsen kertomiselle Katsekontakti, fyysinen läheisyys Kehonkieli Kokonaisvaltainen läsnäolo Kannattelevat kommentit Kuullun toistaminen Motivoivat, avoimet kysymykset Tunteiden ilmaiseminen ja nimeäminen Äännähdykset, nyökkäykset 10
MITÄ LAPSET KERTOVAT HYVINVOINNISTAAN Lapsen hyvinvointiin liittyy perustarpeiden tyydyttyminen, sosiaaliset suhteet, arvostetuksi tuleminen ja kasvun mahdollisuus (ks. Allardt, 1976) Lasten materiaalisen ympäristön merkityksellisyys Inspiroiva, mahdollistava ympäristö Leikkivälineet, luonto Markkinat tunkeutuvat lasten arkeen, kaupallisuus Sosiaalisten suhteiden merkityksellisyys Kaverisuhteet, ulkopuolelle jääminen Aikuisen läsnäolo Arvostetuksi tuleminen, kasvun mahdollisuus Mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Ilo osaamisesta ja taidoista 11
KERTOMINEN ITSESSÄÄN TUOTTAA HYVINVOINTIA Mahdollisuus sellaisiin kerronnallisiin prosesseihin, jotka ovat lapselle ominaisia Lapsen omista kerronnan tarpeista lähtevät piirtämisen, kirjoittamisen, sadunkerronnan, leikin, taiteen prosessit Lokeroiva tapa katsoa ja antaa nimi: leikki, askartelu, kuvaamataito, musiikki, kirjoitus, lukeminen taide Lapsi ei lokeroi näin, mutta oppii kulttuurimme tavan kyllä takuuvarmasti Miten saisimme kannateltua lapselle ominaista, ei lokeroivaa kerronnan tapaa mahdollisimman pitkään? 12
13
VERTAISRYHMÄMENTOROINTI AMMATTILAISTEN OSAAMISTA EDISTÄMÄSSÄ Verme tarkoittaa vertaismentorointiryhmää, jossa opettajat oppivat yhdessä. Tarjoaa ammatillista tukea uudessa työssä aloittaville opetusalan työntekijöille mentoroinnin ja vertaistuen avulla Täydentää ammatillista osaamista siten, että koulutus muodostaa mielekkään jatkumon täydentäen kelpoisuuteen johtavassa koulutuksessa saavutettua tietoa ja osaamista Verme-mentorointi perustuu työskentelyyn pienryhmissä, joissa on noin 4 10 henkilöä. Mentorointiryhmä kokoontuu noin 6 8 kertaa lukuvuodessa 1,5 3 h kerrallaan. Ryhmässä jaetaan kokemusta ja osaamista, mutta myös työssä koettuja haasteita. 14
VERTAISRYHMÄMENTOROINTI AMMATTILAISTEN OSAAMISTA EDISTÄMÄSSÄ Mentoreiden koulutus toteutetaan yhteistyössä opettajankoulutusta järjestävien yliopistojen sekä ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa. http://ktl.jyu.fi/ktl/osaavaverme https://www.google.fi/#q=osaava+verme+youtube 15
Kirjallisuutta: Estola, E. & Puroila, A-M. (2013) Kertomuksina rakentuva päiväkotilapsuus. Teoksessa: K. Karila & L. Lipponen ( toim.) Varhaiskasvatuksen pedagogiikka. Tampere, Vastapaino. Puroila, A-M. & Estola, E. 2012. Lapsen hyvä elämä? Päiväkotiarjen pienten kertomusten äärellä. JECER 1(1) 22-43. Varhaiskasvatuksen tiedelehti. ISSN-L: 2323-7414 online Syrjälä, L., Estola, E. & Puroila, A-M. (2013) Mihin tarvitaan trendileluja? Teoksessa J. Reivinen & L. Vähäkylä ( toim) Ketä kiinnostaa? Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen. Helsinki: Gaudeamus, H.L.T. Heikkinen, H. Jokinen ja P. Tynjälä (toim.) 2010. Verme. Vertaisryhmämentorointi työssä oppimisen tueksi. Helsinki, Tammi. H. L. T. Heikkinen, H. Jokinen, I. Markkanen & P. Tynjälä (toim.) 2012. Osaaminen jakoon. Vertaisryhmämentorointi opetusalalla. Jyväskylä, PS-Kustannus. 16