Kuva: Petteri Kivimäki LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNTA KOULUTUSSTRATEGIA 2009 2015 Luonnos
Sisältö 1 Koulutustehtävät ja missio... 2 2 Ulkoisen ja sisäisen ympäristön arviointi... 3 2.1 Koulutuksen vahvuudet... 3 2.2 Koulutuksen heikkoudet... 4 2.3 Koulutuksen mahdollisuudet/haasteet... 4 2.4 Koulutuksen uhat... 4 3 Visio... 4 4 Strategiset haasteet... 4 4.1 Maisteri- ja tohtorikoulutuksen resursoinnin vahvistaminen... 5 4.1.1 Tausta ja kriittiset menestystekijät... 5 4.2 Kansainvälisyyden ja kansainvälisen koulutuksen aseman... turvaaminen... 5 4.2.1 Tausta ja kriittiset menestystekijät... 5 4.3 Koulutukseen liittyvän hallintorakenteen turvaaminen ja työnjaon kehittäminen... 6 4.3.1 Tausta ja kriittiset menestystekijät... 6 4.4 Aikuis-/täydennyskoulutuksen kehittäminen... 6 4.4.1 Tausta ja kriittiset menestystekijät... 6 4.5 Koulutusviennin kehittäminen... 7 4.5.1 Tausta ja kriittiset menestystekijät... 7 4.6 Koulutuksen laadunvarmistus ja laadun kehittäminen... 7 4.6.1 Tausta ja kriittiset menestystekijät... 7 5 Koulutusstrategiatyön eteneminen... 8
Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Tiedekunnan koulutusstrategiatyöstä Tiedekunta on valmistellut tulossopimuskierrosta 2008 varten koulutusstrategiset peruslinjaukset vuosille 2009 2015, joiden pohjalta laitokset valmistelevat yksityiskohtaisemmat koulutusstrategiansa lukuvuoden 2008 2009 aikana. Tällöin hyödynnetään myös yksityiskohtaisemmin annetut koulutuksen itsearviointiohjeet. Annettu valmisteluaika ei ole mahdollistanut toteuttamiskelpoisten ja riittävän perusteelliseen harkintaan perustuvien laitoskohtaisten koulutusstrategioiden valmistelua 12.9.2008 mennessä. Tiedekunnan näkemyksen mukaan tulevaisuuteen tähtäävän koulutusstrategian merkittävimmät valinnat osoitetaan tiedekuntatason peruslinjauksissa, jotka liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan osalta ovat vahvasti sidoksissa myös vuoden 2009 rakenteellisen kehittämisen toimintasuunnitelmaan ja siihen liittyvään kehittämishankkeeseen. Yksityiskohtaisten koulutusstrategisten seikkojen esittämistä tässä vaiheessa vaikeuttavat mm. yliopistouudistuksen valmistelun keskeneräisyys (esim. kandidaatin tutkintojen merkitys tulevassa rahoitusmallissa) sekä tiedekunnan käynnistymässä oleva valtakunnallinen liikunta-alan koulutusstrateginen suunnittelu, joka osittain koskettaa myös terveystieteitä. Tiedekuntatason koulutusstrategian alustavat suuntaviivat on valmistellut tiedekunnan johtoryhmä ja vuonna 2009 valmistuvan yksityiskohtaiset laitoskohtaiset strategiat sisältävään valmisteluprosessiin sitoutetaan koko opetushenkilöstö ja opiskelijajäsenet. Strategia etenee koulutustehtävien ja mission määrittelystä ulkoisen ja sisäisen toimintaympäristön arviointiin ja edelleen visioon. Esitetyn vision saavuttamiseksi tiedekunta on määritellyt strategiset haasteet eli keskeisimmät tavoitteet. Näiden tavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä on onnistuminen kuhunkin tavoitteeseen liitetyissä kriittisissä menestystekijöissä. Portaittain etenevän strategiatyön seuraavassa vaiheessa (strategiatyön organisointi ja jalkauttaminen laitoksille) arvioidaan laaditut yleislinjaukset sekä määritellään strategisten haasteiden arviointimittarit, aikataulut niiden toteuttamiselle ja tulostavoitteet. Näiden pohjalta laaditaan toimintasuunnitelma yksityiskohtaisista toimenpiteistä. Kaikki strategiaan liittyvät seikat koostetaan lopuksi strategiakartalle, jossa strategia näyttäytyy neljästä eri näkökulmasta (perustehtävä, opiskelija/asiakas, toiminta ja henkilöstö). Kaikkien strategialuonnoksessa esitettyjen strategisten tavoitteiden (haasteiden) valmistelu on tällä hetkellä käynnissä, joten strategialla pyritään linjaamaan, aikatauluttamaan ja resurssoimaan erilaiset koulutukseen liittyvät asiat tiedekunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.
Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta LUONNOS 9.9.2008 2 KOULUTUSSTRATEGIA 2009 2015 1 Koulutustehtävät ja missio Maamme korkein liikuntatieteellinen koulutus ja tutkimus on keskitetty valtiovallan päätöksellä Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekuntaan. Lisäksi tiedekunta on Suomen ainoa yliopistotasoinen yksikkö, jossa fysioterapiaa, terveyskasvatusta sekä gerontologia ja kansanterveysoppiainetta voi opiskella pääaineena. Tutkimukseen perustuvaa perus- ja jatkotutkintokoulutusta sekä pätevöittämis- ja täydennyskoulutusta annetaan liikuntatieteiden koulutusalalla (liikuntatieteiden laitos ja liikuntabiologian laitos) ja terveystieteiden koulutusalalla (terveystieteiden laitos). Liikuntatieteiden laitos antaa opetusta kahdella koulutusalueella; liikuntakasvatuksessa ja liikunnan yhteiskuntatieteissä. Liikuntakasvatuksessa annetaan opetusta kahdessa pääoppiaineessa: 1) Liikuntapedagogiikassa ja 2) liikuntapsykologiassa. Liikuntapedagogiikan pääkoulutustehtävä on liikunnan aineenopettajien koulutus. Opettajankoulutukseen liittyen laitos järjestää myös tanssipedagogiikan erikoistumisopintoja sekä liikunnan ja erityisliikunnan (soveltavan liikunnanopetuksen) sivuaineopintoja. Lisäksi laitoksella on käynnissä liikuntaa opettavien opettajien pätevöittämiskoulutus osana valtakunnallista opettajankoulutuksen laajennushanketta, ja laitos järjestää liikunnanopetuksen täydennyskoulutusta eri opettajaryhmille. Liikuntapsykologian opetus keskittyy liikuntatieteiden yhteisiin opintoihin ja erityisesti jäljempänä mainitun kansainvälisen maisteriohjelman englanninkieliseen koulutukseen. Liikunnan yhteiskuntatieteiden tehtävänä on kouluttaa ammattilaisia ja asiantuntijoita liikunta- ja vapaa-aikatoiminnan voimakkaasti uudistuville ammattialoille. Liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutus koostuu liikuntasosiologian sekä liikuntasuunnittelun ja hallinnon opetuksesta. Laitos järjestää maisteritason koulutusta myös kahdessa englanninkielisessä maisteriohjelmassa (Master's Degree Programme in Sport Science and Management ja Master's Degree Programme in Sport and Exercise Psychology). Liikuntabiologian laitos antaa opetusta kolmessa pääoppiaineessa: 1) biomekaniikassa, 2) liikuntafysiologiassa ja 3) valmennus- ja testausopissa. Koulutus antaa valmiudet toimia alan akateemisena asiantuntijana ja kehittäjänä, joka kykenee mm. laatimaan suunnitelmia tiedon soveltamiseksi käytännön projektityössä, toimimaan tutkimusryhmän jäsenenä sekä arvioimaan tutkimuksen hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi laitoksen Hyvinvointiteknologian liikuntabiologinen maisterikoulutus on käynnistynyt Opetusministeriön perusrahoituksella 1.8.2008 lähtien, jossa pääaineeksi valikoituu jokin laitoksen kolmesta pääoppiaineesta. Laitos järjestää myös liikuntabiologista maisteritason koulutusta kahdessa maisteriohjelmassa: 1) englanninkielisessä
maisteriohjelmassa (Master's Degree Programme in Biology of Physical Activity) ja 2) liikuntateknologian maisterikoulutusohjelmassavuokatissa sekä antaa koulutusta Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoille. Terveystieteiden koulutusalalla terveystieteiden laitoksen antaa opetusta viidessä pääoppiaineessa: 1) fysioterapiassa, 2) gerontologia ja kansanterveydessä, 3) liikuntalääketieteessä, 4) terveyskasvatuksessa ja 5) toimintaterapiassa. Pääoppiaineista toimintaterapian koulutus loppuu vuoteen 2012 mennessä. Laitoksen tehtävänä on kouluttaa asiantuntijoita terveys- ja liikunta-alan organisaatioiden tutkimus-, kehittämis- ja koulutustehtäviin. Opettajankoulutusta laitoksella on fysioterapiassa ja terveyskasvatukseen sisältyvässä terveystiedossa. Lisäksi laitos järjestää terveystiedon täydennyskoulutusta ja maisteritason koulutusta englanninkielisessä maisteriohjelmassa (Master's Degree Programme in Gerontology). Perustutkintokoulutuksen (kandidaatin ja maisterin tutkinnot) lisäksi tiedekunnan kaikki laitokset antavat lisensiaatin ja erityisesti tohtorin tutkintoon tähtäävää jatkokoulutusta. Tiedekunta on jättänyt Suomen Akatemialle Liikunnalla Terveyttä ja Hyvinvointia monitieteinen tutkijakoulu (LiTH) -hakemuksen yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Missio Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan keskeisenä tehtävänä on kouluttaa liikunta- ja terveysalojen akateemisia opettajia ja asiantuntijoita liikunta- ja terveyskulttuurin kehittämiseksi yhteiskunnan eri alojen tarpeisiin päämääränä liikunnan, terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen ja ylläpitäminen elämänkulun eri vaiheissa. 3 2 Ulkoisen ja sisäisen ympäristön arviointi 2.1 Koulutuksen vahvuudet Tutkimukseen perustuva opetus Kansallinen erityisasema ja vastuu Pienryhmä- ja laboratorio-opetuksen tuottama laatu Innovatiivinen jatkuva koulutuksen kehittäminen ja uudistuminen Opettajankoulutuksen toteutus elinikäisen oppimisen periaatteella Koulutustehokkuus ja työelämävastaavuus Koulutuksen vahva yhteiskunnallinen tarve ja valmistuneiden opiskelijoiden erittäin hyvä työllistyminen Laadukas opiskelijarekrytointi Koulutuksen laaja-alaisuus Koulutuksen yhteistyökykyisyys ja hakuisuus Kansainvälisesti korkeatasoiseksi arvioitu koulutus
Kansainvälisyys ja kansainvälinen tunnettavuus Kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen. 4 2.2 Koulutuksen heikkoudet Kehittämistarpeet tiedekunnan sisäisessä koulutusyhteistyössä Omasta toiminnasta tiedottaminen ja kansallinen näkyvyys Kehittämistarpeet liikunta- ja terveysalan kokonaisvaltaisessa valtakunnallisessa koulutussuunnittelussa 2.3 Koulutuksen mahdollisuudet/haasteet Valtakunnallinen koulutusvastuu Valtakunnallinen liikunta- ja terveysalojen koulutusstrateginen suunnittelu Hyvinvointi-teeman kokonaisvaltainen hyödyntäminen Yliopistoallianssi yhteistyö ja ammattikorkeakouluyhteistyö sekä muu kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Aikuis- ja täydennyskoulutuksen aseman vahvistaminen Koulutusvienti Tiedekunnan toimiva hallintorakenne ja työnjako 2.4 Koulutuksen uhat Sisäisen ja ulkoisen yhteistyön riittämättömyys Taloudellinen niukkuus budjettirahoituksessa Opetus- ja tukipalveluhenkilöstön riittämättömyys 3 Visio Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on edelläkävijänä laadukkaan, monipuolisen, tehokkaan ja elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisen akateemisen opettajan- ja asiantuntijakoulutuksen toteuttamisessa vastaten yhteiskunnan eri alojen kysyntään perustuviin tarpeisiin. 4 Strategiset haasteet Strategiset haasteet ovat missiosta ja visiosta johdettuja tiedekunnan määrittelemiä koulutustoiminnan tavoitteita, joissa tiedekunnan on saatava aikaan vaikutuksia kehittääkseen koulutustaan haluamaansa suuntaan tulevaisuudessa. Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tiedekunta on edelleen määritellyt kriittiset menestystekijät, joissa onnistuminen on edellytyksenä strategisten haasteiden myönteiselle toteutumiselle.
5 4.1 Maisteri- ja tohtorikoulutuksen resursoinnin vahvistaminen 4.1.1 Tausta ja kriittiset menestystekijät Tiedekunnan strategisena tavoitteena on keskittyä nykyistä voimakkaammin maisteri- ja tohtorikoulutukseen. Tavoitteen saavuttamiseksi tiedekunnan kriittisiä menestystekijöitä ovat: Kandidaatin tutkintoon sisältyvän tiedekunnan kaikille opiskelijoille yhteisen oppiaineksen lisääminen koulutusaloittain Kandidaatin tutkinnon perusopintojen ja osittain myös aineopintojen yhtenäistäminen eri pääaineissa laitoksittain Opinnäytetöiden ohjausprosessin kehittäminen toiminnan tehostamiseksi ja ohjausresurssien riittävyyden takaamiseksi Valtakunnallisen liikunta- ja terveysalojen koulutusstrategisen suunnittelun käynnistyminen ja siitä mahdollisesti seuraavat toimenpiteet koulutusalueiden uudelleen jäsentämiseksi Maisterikoulutukseen keskittyminen tarkoituksenmukaisilla aloilla 4.2 Kansainvälisyyden ja kansainvälisen koulutuksen aseman turvaaminen 4.2.1 Tausta ja kriittiset menestystekijät Tiedekunnan vaihto-opiskelijoille ja englanninkielisten maisteriohjelmien opiskelijoille suunnattu kansainvälinen koulutus on saavuttanut laajuudeltaan äärimmäiset mittasuhteensa suhteutettuna tiedekunnan kokoon ja resursseihin. Englanninkieliset maisteriohjelmat ovat asianmukaisesti verkottuneet kansainvälisten kumppaneidensa kanssa ja valmistelleet tulevaisuuden yhteistyötä (Mundus-hankkeet sekä joint- ja double degree hankkeet). Lisäksi maisteriohjelmien koulutustarjonta tukee normaalia vaihto-opiskelijoiden opetustarjontaa. Tavoitteen saavuttamiseksi tiedekunnan kriittisiä menestystekijöitä ovat: Englanninkielisten maisteriohjelmien rakenteellinen kehittäminen ja rahoitus Englanninkielisen koulutustarjonnan kehittäminen vaihto-opiskelijoille (sidoksissa edelliseen menestystekijään) Kansainvälisen opiskelija- ja opettajavaihdon partneriyliopistojen verkoston toimivuus Opiskelijoiden sitoutumisen vahvistaminen opintojen loppuunsaattamiseksi (ilmainen koulutus osittain heikentää)
6 4.3 Koulutukseen liittyvän hallintorakenteen turvaaminen ja työnjaon kehittäminen 4.3.1 Tausta ja kriittiset menestystekijät Tiedekunta on arvioinut opintohallinnon prosessien ja työnjaon nykytilaa sekä suunnitellut tulevaa henkilöstötarvetta suhteessa koulutustoiminnan määrään ja koulutustehokkuuden parantamiseen liittyvään tavoitteeseen. Arvioinnin perusteella opintohallinnon sisäisiä prosesseja sekä työnjakoa kehittämällä nykyinen henkilöstömäärä riittää koulutustehokkuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tehokkuuden parantamiseksi koulutuksen laadullisten ja määrällisten arviointimittareiden kehittäminen ja niiden käytön tehostaminen nähdään tarkoituksenmukaiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi tiedekunnan kriittisiä menestystekijöitä ovat: Opetushenkilöstön ja opintohallinnon henkilöstön välisen työnjaon kehittäminen opintohallinnollisissa asioissa ja opintoneuvonnassa Opintohallinnon prosessien kehittäminen ja KORPPI-tietojärjestelmän kehittämiseen myötävaikuttaminen Koulutuksen tuloksellisuuden arviointi ja tarkoituksenmukaisten mittareiden kehittäminen Opintoasiain palvelukanslian (jatkossa osa tiedekunnan sisäistä palvelukeskusta) henkilöstön työnjaon kehittäminen 4.4 Aikuis-/täydennyskoulutuksen kehittäminen 4.4.1 Tausta ja kriittiset menestystekijät Elinikäisen oppimisen periaatteen noudattaminen on keskeinen osa tiedekunnan koulutuksellisen perustehtävän eli mission toteuttamisessa. Periaatteen konkreettisen toteuttamisen kehittämiseksi tiedekunnassa valmistellaan laaja-alainen aikuis-/täydennyskoulutuksen kehittämissuunnitelma yhteistyössä opetushallituksen, opetusministeriön, yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja hallintoviraston kanssa. Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus on käynnissä opetusministeriössä ja yliopistoihin tulee kohdistumaan odotuksia toiminnan kehittämiseksi. Tiedekunta näkee tämän mahdollisuutena parantaa edellytyksiään työelämäsuhteiden kehittämisessä ja siten missionsa toteuttamisessa. Opettajien täydennyskoulutuksen (liikunta ja terveystieto) osalta uudenlaiseen koulutuksen organisointimalliin perustuva valtakunnallinen täydennyskoulutus on jo osittain toteutuksessa. Tutkimus- ja selvitystyö liittyy kiinteästi aikuis-/täydennyskoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Tavoitteen saavuttamiseksi tiedekunnan kriittisiä menestystekijöitä ovat:
Tiedekunnan yhteisen aikuis-/täydennyskoulutuksen kokonaissuunnitelman laatiminen yhteistyössä opetushallituksen, opetusministeriön sekä yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja hallintoviraston kanssa Koulutuksen pilotointi ja muiden yhteistyötahojen kartoitus suunnittelun kuluessa Aikuis- ja täydennyskoulutukseen liittyvän tutkimustiedon ja tarvekartoitusten suunnittelu ja toteutus Aikuis- ja täydennyskoulutuksen niveltäminen tiedekunnan antaman peruskoulutuksen jatkumoksi 4.5 Koulutusviennin kehittäminen 4.5.1 Tausta ja kriittiset menestystekijät Tiedekunta näkee koulutusviennin mahdollisuutena profiloitua kansainvälisesti ja hankkia täydentävää rahoitusta esimerkiksi käynnissä olevien kansainvälisten maisteriohjelmien toteutukseen tulevaisuudessa. Tiedekunta selvittää aktiivisesti myös muiden edustamiensa alojen (esimerkiksi opettajankoulutus) koulutusviennin mahdollisuuksia. Tiedekunta on tunnustellut ja neuvotellut koulutusviennin mahdollisuuksista tähän mennessä Kiinassa ja Singaporessa. Kysyntä on kohdistunut pääosin Sport Management alaan ja lisäksi kiinnostusta on herättänyt terveystieto/terveyden edistäminen. Koulutusvienti on selkeästi uusi toimintamuoto, joten sen valmistelu vaatii tiedekunnassa perusteellista suunnittelua ja tietyiltä osin asiantuntemuksen lisäämistä. Tavoitteen saavuttamiseksi tiedekunnan kriittisiä menestystekijöitä ovat: Laadukkaiden ja vetovoimaisten koulutustuotteiden erilaisten toteutusmallien suunnittelu, hinnoittelu sekä tuotteiden markkinoinnin, myynnin ja toteutuksen onnistuminen Koulutusviennin pilotti-hankkeessa onnistuminen Koulutusviennin mitoittaminen käytettävissä oleviin henkilöstöresursseihin Tiedekunnan koulutusviennin strateginen suunnittelu ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman laatiminen 4.6 Koulutuksen laadunvarmistus ja laadun kehittäminen 4.6.1 Tausta ja kriittiset menestystekijät Koulutuksen laadun jatkuva kehittäminen on ollut luonteenomaista tiedekunnan koulutustoiminnalle koko sen historian ajan. Käyttöönotetun laadunvarmistusjärjestelmän noudattaminen ja sen jatkuva päivittäminen sekä koulutuksen laadun arvioinnin tehostaminen ovat keskeinen osa tiedekunnan koulutustoiminnan mission toteuttamisessa ja vision saavuttamisessa. Koulutuksen laadunvarmistus ja laadun kehittäminen liittyy tavoitteena kaikkiin edellä esitettyihin strategisiin haasteisiin. Tavoitteen saavuttamiseksi tiedekunnan kriittisiä menestystekijöitä ovat: 7
8 Laadunvarmistusjärjestelmän noudattaminen muodostuu osaksi yksiköiden normaalia koulutustoimintaa Laadunvarmistusjärjestelmä päivittyy jatkuvasti ja sen toteuttamista tarkastellaan kerran vuodessa Laadunvarmistusjärjestelmän arviointimittareita kehitetään ja niiden tuloksia raportoidaan tarkoituksenmukaisella tavalla Tiedekunnan laaturyhmä toimii aktivoivana moottorina laadunvarmistusjärjestelmän hyödyntämisessä ja kehittämisessä 5 Koulutusstrategiatyön eteneminen Syyskuu 2008: Strategiatyö ohjeistetaan, organisoidaan ja aikataulutetaan laitosten tehtäväksi tässä luonnoksessa esitettyjen alustavien linjausten pohjalta Tiedekunnan johtoryhmä johtaa strategiatyötä Loka-joulukuu 2008 Laitokset valmistelevat koulutusstrategiaesityksensä tiedekunnan johtoryhmän käsiteltäväksi koulutusjohtajan ja tiedekunnan johtoryhmän ohjeistuksia hyödyntäen Tiedekunnan johtoryhmä koostaa laitoksilta tulevat esitykset yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja laatii strategiakartan Tammi-toukokuu 2009 Laitokset valmistelevat strategiaan liittyvän yksityiskohtaisen toimenpidesuunnitelman, jossa toimenpiteet aikataulutetaan Tiedekunnan johtoryhmä koostaa yhtenäisen toimenpidesuunnitelman aikatauluineen ja valmistelee strategian toteuttamiseksi tarvittavien taloudellisten resurssien kohdentamista tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelmien laadintaa varten Koulutusstrategia ja siihen liittyvä toimenpidesuunnitelma hyväksytään tiedekuntaneuvostossa viimeistään kesäkuussa 2009