Eläketurvakeskuksen aiheet ovat yleisesti ulkomailla asuvien, suomalaista eläkettä saavien tilanne ja asema.

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistön syyskokous Helsingissä 28. 29.11.2011 Pöytäkirja Paikka: Suomi-Seura, Mariankatu 8 Aika: maanantai 28.11.2011 - tiistai 29.11.2011 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Ville Itälä avasi kokouksen 28.11.2011 kello 8.30. 2. Läsnäolijoiden toteaminen ja asialistan hyväksyminen Läsnäolijat todettiin ja asialista hyväksyttiin Läsnä: Puheenjohtaja, puhemies Ville Itälä Alueiden puhemiehet (varapuhemiehet): Wladimir Kokko (Itä-Eurooppa), Tuula Fomin (Pohjois-Eurooppa), Reino Ruusunen (Keski- Eurooppa), Pirke Fustinoni (Välimeren maat, Lähi-itä ja Afrikka), Marita Cauthén (USA ja Latinalainen Amerikka), Risto Söder (Australia ja Aasia), Niilo Saari (Kanada), Mikko Fischer (Keski-Euroopan alueen varahenkilö) Suomi-Seura ry: toiminnanjohtaja Paula Selenius, päätoimittaja Leena Isbom ja parlamenttisihteeri Tina Nordqvist (siht.) 3. Tulevien tapaamisten taustat Parlamenttisihteeri ilmoitti, että valitettavasti sisäasiainministeri Räsäsen tapaaminen peruuntui ministerin Kosovon-matkan vuoksi. Päätettiin, että lähetetään ministerille puhemiehistön nimissä kirje, jossa kerrataan ulkosuomalaisten päällimmäiset asiat, eli lähinnä ulkosuomalaispoliittisen ohjelman tulevaisuus, kansalaisuuslain muutokset 1.9.2011 ja sen seuraukset sekä Suomi-Seuran jäsenlehden, Suomen Sillan rahoituksen ongelmat. Eläketurvakeskuksen aiheet ovat yleisesti ulkomailla asuvien, suomalaista eläkettä saavien tilanne ja asema. Opetusministeri Gustafssonin kanssa puheenaiheina ovat erityisesti Suomi-koulujen tilanne, Etäkoulu Kulkurin rahoitustilanteesta oikeusasiamiehelle jätetty kantelu ja Brysselin Eurooppakoulun ja tämän erityisopetuksen tila. Suomi-koulujen viime vuonna saatu 200 000 :n lisäys on hallituksen budjettiesityksessä poistettu kertaluontoisena. Momentilla on muutenkin vähennetty varoja joten Suomi-koulut ovat vaarassa joutua kahdenkertaisien vähennyksen kohteeksi. Oikeusministeri Henrikssonin luona keskustellaan luonnollisesti kirjeäänestyksestä. Työmarkkinaosapuolten välillä sovitun raamisopimuksen takia eduskunta aikaisti täysistuntonsa

ajankohtaa tiistaina, joka taas vaikutti valiokuntien aikatauluun niin, että tapaaminen valtiovarainvaliokunnan kanssa peruuntui. Sen sijaan puhemiehistö tapaa valtiovarainvaliokunnan jäsenen, edustaja Sari Sarkomaan (kok) pikaisesti. Lyhyen tapaamisen aiheena on Suomikoulujen uhkaava rahoitustilanne. 4. Alueraporttien esittely Puhemiehet esittivät alueraporttinsa. Raportit ovat tämän pöytäkirjan liitteinä. Raporttinsa lisäksi Niilo Saari mainitsi, että kirjeäänestyksestä ja sen tärkeydestä on tullut paljon palautetta. Risto Söder kertoi, että perinteisten Suomi-päivien järjestäminen on vaakalaudalla. Vuoden 2012 päivät järjestää Melbournen Suomi-Seura mutta sitä seuraavan vuoden järjestäjää ei ole löytynyt. Jatkoaikaa järjestäjän löytämiseksi on annettu. Alueen aluekokous järjestetään aina Suomi-päivien yhteydessä joten jos juhlien perinteeseen tulee muutoksia, pitää harkita muita tapoja kokoontua. Mahdollisesti juhlat kyllä järjestetään vuosittain kuten ennenkin mutta pienemmässä muodossa. Marita Cauthén kertoi, ettei seuraavasta USA:n ja Latinalaisen Amerikan aluekokouksen ajankohdasta ole vielä päätetty. Kokous on perinteisesti pidetty FinnFestin yhteydessä mutta koska seuraava FinnFest järjestetään marraskuussa 2012, toinen vaihtoehto on löydettävä. Yksi mahdollisuus on, että aluekokous pidetään Floridassa helmikuussa Finlandiadaysin yhteydessä. Reino Ruusunen kertoi Keski-Euroopan senioriverkostoprojektin etenemisestä ja ilmaisi pettymyksensä siihen, että kirkon ja Merimieskirkon toiminta hankkeessa on ollut passiivista. Kuitenkin kontaktihenkilöiden verkosto on saatu koottua ja siihen tulee myös Turkista ja Kreikasta henkilöitä. Keskusteltiin myös Euroopan unionin ensi vuoden teemavuodesta: Year for Active Ageing. (http://ec.europa.eu/social/ey2012.jsp?langid=fi) Johannes Helander (ei kirjallista raporttia) totesi, että hän itse asuu edelleen sekä USAssa että Saksassa. Varahenkilö taas asuu Ruotsissa. Ruotsissa toimiva FRIS (Finlandsvenskarnas Riksförbund) on viime aikoina läpikäynyt jonkunlaisen kriisin joka nyt pitäisi olla takana. 5. Sihteeristön tilannekatsaus ja ajankohtaiset asiat Puhemies Itälän YLEn Ajantasa-ohjelman haastattelun ja siinä esiintyneen ulkoministeri Tuomiojan lausunnon seurauksena päätettiin lähettää ulkoministerille kirje, jossa muistutettaisiin siitä, että kunniakonsulaateissa ei enää voi hakea passeja. Lisäksi keskusteltiin kunniakonsulaattijärjestelmästä ja erityisesti siitä, millä kriteereillä kunniakonsuleita valitaan sekä mitkä palvelut kuuluvat heille. Päätettiin seuraavan kokouksen aikana keskustella asiasta myös ulkoasiainministeriön kanssa. Käytiin läpi puhemiesten ja varahenkilöiden suunnitelmia jatkosta seuraavan istunnon jälkeen. Nykyisistä puhemiehistä Reino Ruusunen, Pirke Fustinoni ja Tuula Fomin luopuvat puhemiehen tehtävistään. Niilo Saari ja Risto Söder asettuvat todennäköisimmin ehdolle. Wladimir Kokko, Johannes Helander ja Marita Cauthén käyvät vielä keskusteluja aiheesta

alueellaan. Varahenkilöistä Mikko Fischer harkitsee asettautumista ehdolle puhemiehen tehtävään kuten myös Raimo Luokomaa. Seija Sjöstedt asettautuu ehdolle puhemieheksi. Nordqvist kävi vielä läpi seuraavan istunnon kannalta tärkeitä päivämääriä ja järjestelyjä. Hän muistutti puhemiehiä siitä, että aloitteita ei voida ottaa vastaan määräajan jälkeen (26.7.2012) joten aloitteiden suunnittelu ja muotoileminen kannattaa aloittaa ajoissa. Keskusteltiin seuraavan puhemiesten kokouksen ajankohdasta ja paikasta. Aiemmin on ehdotettu, että puhemiehet voisivat tavata myös Brysselissä. Ruusunen totesi, että puhemiehistön ensisijainen tehtävä on Suomessa vaikuttaminen. Jos puhemiesten kokouksen aikana ei päästä puhumaan suomalaisten päättäjien kanssa niin kokoustamisella ei ole hänen mukaansa mieltä. Helander esitti, että Brysselin tapaaminen olisi siinä tapauksessa ylimääräinen tapaaminen eikä virallinen syys- tai kevättapaaminen. Keskusteltiin vielä suomalaisten MEPien tapaamisesta. Itälän mukaan mahdollisia päivä tähän ovat tiistai ja keskiviikko. Fischer totesi, että jos muut EUalueita edustavat puhemiehet haluavat tavata Brysselissä niin tapaamisessa olisi pohjaa. Muuten hän ei näe tarvetta. Yksi asia jota tosin voitaisiin edistää Brysselissä olisi YLEn ja yleisestikin kansallisten tv-yhtiöiden tarjontaa yli kansallisrajojen. Ruusunen ehdotti edelleen kokouksen pitämistä Suomessa ja ehdotus sai kannatusta. Ajankohdaksi ehdotettiin 7.-8.5.2012. Päivä vahvistuu kun puhemiesten muut velvoitteet selviävät. Helsinki 16.12.2011 Tina Nordqvist parlamenttisihteeri

Ulkosuomalaisparlamentin kevätkokouksen vierailujen keskustelumuistiot 1. Tapaaminen Eläketurvakeskuksessa Maanantai 28.11..2011, klo 13.00 Läsnä: toimitusjohtaja Jukka Rantala, kansainvälisten asioiden johtaja Outi Lehmus, ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö, toiminnanjohtaja Paula Selenius, tiedotuspäällikkö Leena Isbom, parlamenttisihteeri Tina Nordqvist Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Rantala piti puhemiehistölle yleisesityksen Eläketurvakeskuksen toiminnasta ja suomalaisesta eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Johtaja Outi Lehmus kertoi erityisesti Eläketurvakeskuksen kansainvälisestä työstä ja ulkomailla ansaitun eläkkeen hakemisesta ja maksattamisesta. Esitykset ovat tämän pöytäkirjan liitteinä. 2. Tapaaminen Yleisradion edustajien kanssa Maanantai 28.11.2011, klo 15.30, Suomi-Seura ry. Läsnä: viestintäjohtaja Raija Hyvärinen, radion päällikkö Merja Keskisalo ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö, toiminnanjohtaja Paula Selenius, tiedotuspäällikkö Leena Isbom, parlamenttisihteeri Tina Nordqvist Yleisradion edustajat kertoivat, että ensi vuoden alusta satelliitin kautta lähetettävät radiolähetykset loppuvat Euroopan ulkopuolella. Syy muutokselle on, että YLE siirtää radiokanavien ulkomaanjakelun painopistettä satelliitista Internetiin. Ylen radiokanavat välitetään suorana Internetissä Yle Areenassa nettiradioina. TV Finland sen sijaan uudistuu niin, että lähetyskoosteisiin otetaan mukaan kahden uuden kanavan tuotanto: YLE FST5 ja Yle Teema. YLE Areena uudistuu. Pyrkimyksenä on, että Suomen ulkopuolelle lähetettävät ohjelmat olisivat entistä helpommin löydettävissä. Myös Ylen Elävä Arkiston palvelu uudistuu. Keskustelu siirtyi lähetysoikeuksiin myös Suomen ulkopuolelle. Ulkosuomalaisten suurin huoli YLEn palveluissa on, että tekijänoikeussopimukset eivät anna YLEn lähettää ohjelmiaan Suomen ulkopuolelle ilman lisämaksua ja näiden maksamiseen YLEllä ei ole rahaa. Urheilulähetysten kohdalla todettiin, että suurin vaikeus on niiden kalleus. Tarjouskilpailuissa YLE häviää kaupallisille kanaville. Olympialaiset ovat perinteisesti myös näkyneet TV Finlandin kautta ja näin on vielä ensi vuoden Lontoon olympialaisten kohdalla. Sen jälkeen TV Finland ei enää lähetä olympialaisista ohjelmaa. Urheilulähetykset ovat vuoden 2012 jälkeen puhtaasti kansallisten rajojen sisälle rajattu. YLEn edustajat totesivat, että tekijänoikeuksista maksaminen on suuri osa YLEn budjettia ja tekijänoikeusjärjestöt pitävät tiukasti kiinni oikeuksistaan velottaa erikseen myös ulkomaille lähetettävistä ohjelmista. Neuvotteluja käydään koko ajan mutta niissä ei tapahdu suuria edistyksiä. Ville Itälä kysyi onko mitään lakia joka estää YLEn ohjelmien lähetys ulkomaille? Onko tekijänoikeuksien erottelulle kotimaan ja ulkomaan välillä lakisääteistä syytä?. Hän kysyi myös onko tämä erottelu testattu EU-oikeusasteissa. Hän painotti, että YLEn public service tehtävä ei voi olla maantieteellisesti rajattu vaan kansallinen. Sovittiin, että puhemiehistö keskustelee myös tekijänoikeusjärjestöjen kanssa jotta ulkosuomalaiset voisivat paremmin ottaa osaa YLEn ohjelmista. Myös YLEn tulevasta rahoitusmallista keskusteltiin ja mitä eri ehdotusten vaikutus olisi. 3. Tapaaminen opetusministeri Jukka Gustafssonin kanssa. Tiistai 29.11.2011, klo 10.00, opetus- ja kulttuuriministeriö Läsnä: opetusministeri Jukka Gustafsson, erityisavustaja Aleksi Kalenius, ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö, toiminnanjohtaja Paula Selenius, tiedotuspäällikkö Leena Isbom, parlamenttisihteeri Tina Nordqvist

Ville Itälä kertoi puhemiehistön huolenaiheena olevan ulkomailla asuvien tai oleskelevien suomalaisten lasten koulutus. Hän kertoi Suomi-kouluja uhkaavasta kaksinkertaista leikkauksista joka romuttaisi Suomi-koulujen toimintaa. Pitkään on sinnitelty 450 000 :on valtiontuella. Tämä on käytännössä tarkoittanut n. 100 tuki per lapsi. Viime vuonna eduskunta lisäsi Suomi-kouluille 200 000 mutta tämä lisäys on tämän vuoden esityksessä poistettu kertaluontoisena. Kuitenkin pienellä rahalla saadaan paljon hyvää ja tärkeätä aikaan. Vaikka säästöjä pitää tehdä on kohtuutonta, että Suomi-koulut joutuvat kärsimään näin paljon. Toinen suomalaislasten ryhmä, josta ulkosuomalaisparlamentti on huolissaan, on ulkosuomalaislasten etäperuskoulu Kulkurissa opiskelevat lapset. He kuuluvat opintonsa puolesta Suomen koulutusjärjestelmään mutta eivät ole valtionavun piirissä. Tämä taas ei johdu siitä etteikö laki sallisi valtionosuusjärjestelmään kuulumisen vaan ministeriö on ottanut tämän tulkinnan laista. Ulkosuomalaisparlamentti onki tehnyt valituksen asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Ministeri Gustafsson totesi, että valitettavasti budjettiesitys on jo poissa ministeriöstä ja eduskunta käsittelee sitä parhaillaan. Hänen tietojen mukaan eduskunnalla voisi lisätä menoja noin 30 40 miljoona joten Suomi-koulujen rahoitus ratkaistaan nyt siellä. Hän totesi kuitenkin että hän omalta osaltaan voi pitää Suomi-koulujen tilannetta mielessään jos hänellä on mahdollisuuksia keskustella asiasta eduskunnassa. Etäkoulu Kulkurista ministeri totesi, että hän ei ole tutustunut tämän toimintaan mutta että hän pitää asiaa mielenkiintoisena. Selenius totesi vielä, että Kulkuri on suomalainen koulu, joka perustuu suomalaiseen opetussuunnitelmaan ja sitä käydään etänä suomalaisten opettajien ohjauksessa. Ministeri lupasi perehtyä asiaan ja sihteeristö puolestaan lähettää erityisavustajalle kopion kantelusta. Selenius painotti vielä, että Suomi-koulut ja Kulkuri ovat aivan eri koulumuotoja. Ensin mainitut ovat lähinnä viikonloppukerhoja, Kulkuri taas on antaa perusopetusta peruskoulun opetussuunnitelman mukaisesti. Heillä on kuitenkin paljon yhteistyötä ja Suomi-koulut käyttävät opetuksessaan myös Etäkoulu Kulkurin materiaaleja. Itälä muistutti, että ulkomailla tapahtuva suomalainen koulutus toimii myös ennaltaehkäisevänä toimena ja paluumuuttoa tukevana. Jos lapsi palaa kotiin Suomeen eikä hänellä ole ollut koulunkäynnissä tai Suomen kielessä tukea, tukitoimenpiteet ovat yhteiskunnalle paljon kalliita. Söder painotti, että lasten tukeminen ulkomailla on investointi joka maksaa itsensä takaisin. Fischer totesi, että Suomi-koulu on erittäin merkittävässä roolissa kun ulkosuomalainen nuori myöhemmin elämässään miettii opiskellako tai tullako Suomeen työhön. Fomin muistutti myös, että kun Suomen opetusjärjestelmää kehutaan maailmalla niin myös Suomi-koulut saavat osan huomiosta ja he myös toimivat suomalaisen opetusjärjestelmän esimerkkeinä. Hän myös kiinnitti huomiota siihen, että Ruotsissa toimivat Suomikerhot eivät saa Suomesta valtionapua koska on ajateltu, että Ruotsin tukisi itse suomenkielistä opetusta. Näin ei ole ollut vuosiin. Vapaakouluja on perustettu mutta näitä on vain kourallinen. Cauthén muistutti myös, että vain osa Suomi-koulujen rahoituksesta tulee valtionavustuksena. Loput varat kerätään lukukausimaksuina, sponsoreiden kautta tai vapaaehtoistyöllä. Ruusunen painotti vielä, että viime vuonna Suomi-koulujen kanssa työtä tekevien moraali oli hyvin alhaalla kun taisteltiin olemassaolosta nousevien oppilasmäärien ja pienten resurssien takia. Viime vuoden määrärahojen nosto tuli tosi tarpeeseen ja toi piristystä toimintaan. Jos nyt määrärahoja vähennetään, toiminta on jälleen vaarassa. Fischer lisäsi, että määrärahoja käytetään todella tehokkaasti ja säästömahdollisuuksia ei enää juuri ole. Ministeri totesi, että ministeriön virkamiehet helposti ensimmäiseksi poistavat eduskunnassa lisätyt määrärahat. Tällöin pitää eduskunnan taas osoittaa, että he ovat tarkoittaneet lisäyksiä pysyviksi. Itälä mainitsi myös Suomi-Seuran rahoituksen tärkeyden ja viittasi sisäasiainministeriön tukemaan Suomen-Silta lehteen, jonka rahoitus on samalla momentilla kuin ministeriön palkat. Rahoitus on jatkuvasti vaarassa koska se on huonolla momentilla. Mainittiin myös Eurooppa-koulujen tilanne, varsinkin Brysselin suomalainen yksikkö, joka pienen kokonsa takia on säästöjen ja hallinnollisten supistusten kohteena. Toivottiin, että Suomen valtio Eurooppa-koulujen osarahoittajana myös huolehtisi siitä, että suomenkielinen yksikkö on elinkelpoinen ja että sillä on tarvittavat resurssit toimia lasten hyväksi. Erityisesti erityisopetuksen kanssa suomenkielisessä yksikössä on ollut ongelmia. Ministeri totesi, että hän on enemmän kuin hengessä mukana edellä mainituissa asioissa. Hän kertoi ymmärtävänsä myönteiset puolet ulkosuomalaisten lasten koulutuksen ja suomen kielen tukemisessa. Pienillä asioilla saadaan paljon hyvää aikaan. Hän varoitti kuitenkin jatkuvista säästöpaineista. Keväällä tulee todennäköisesti taas lisäsäästöjä. Tosin linjaus on ollut, että peruskoulujen rahoitusta suojellaan. Kunnat voivat jopa pyytää lisärahoitusta peruskoulujen tarpeisiin.

4. Tapaaminen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin kanssa Tiistai 29.11.2011, klo 13.00, oikeusministeriö Läsnä: oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, erityisavustaja Malin Brännkärr, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö, toiminnanjohtaja Paula Selenius, tiedotuspäällikkö Leena Isbom, parlamenttisihteeri Tina Nordqvist Itälä aloitti kiittämällä ministeriä tapaamisesta ja totesi, että tutussa asiassa ollaan liikkeellä. Kirjeäänestyksen salliminen ulkosuomalaisille on edelleen tärkeä ja ajankohtainen asia. Ongelma ulkomailla asumisessa äänestäjän kannalta ovat pitkät matkat äänestyspaikoille. Valtion kannalta kirjeäänestys on halpa tapa tukea äänestysoikeutta verrattuna äänestyspaikkojen lisäämiseen. Kirjeäänestys on hyvin monessa maassa käytössä ja se on hyvä tapa tukea kansalaisoikeutta äänestämiseen. USP oli toivonut että kirjeäänestystä olisi voitu toteuttaa ensi vuoden presidentinvaalien yhteydessä mutta se ei ole enää mahdollista. Seuraavat kansalliset vaalit ovat Eurooppa-vaalit vuonna 2014. Ministeri Henriksson kertoi suhtautuvansa myönteisesti äänestysaktiviteetin lisäämiseen niin kotimaassa kuin ulkomailla. Sähköinen äänestäminen voisi olla kaikkein yksinkertaisin ratkaisu mutta käytäntö on osoittanut että paljon ongelmia on. Kirjeäänestys olisi ministerin mukaan pohtimisen arvoinen askel äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi. Hän totesi, että hallituksessa tästä asiasta ei ole vielä keskusteltu. Hän kehotti kuitenkin ulkosuomalaisparlamenttia tekemään esityötä hallituksen sisäiselle keskustelulle käymällä keskusteluja eri puoluejohtajien kanssa. Jos löytyy poliittista tahtoa niin oikeusministeriö tekee uuden arvion kirjeäänestyksen sallimisesta. Jääskeläinen totesi, että hanke on tosiaan ollut tapetilla kauan. Hän ilmoitti itse olevansa ehdotuksen suhteen neutraali. Jos poliittista tahtoa löytyy kirjeäänestyksen sallimiseen ulkosuomalaisille niin ministeriö lähtee edistämään hanketta. Hän totesi myös, että viimeisen harjoitelman jälkeen hän on työstänyt vähän muutettua mallia siitä miten kirjeäänestys voitaisiin toteuttaa. Vanhassa ehdotuksessa äänestysmateriaali ja lipuke tilattaisiin kotiin. Uudessa mallissa lähetettäisiin kirjeäänestysmateriaali suoraan kotiin äänestäjälle. Tämä ratkaisu liittyy siihen, että äänestyksen aikataulu on määritelty niin tiukaksi, että äänestyslipukkeiden ehtiminen mukaan äänestyslaskentaan on ollut heikko kohta. Hän muistutti, että uusi malli on vasta kehitteillä ja että siitäkin pitää tehdä riskianalyysi ennen kuin sitä lähtee ajamaan esityksenä. Uudempi malli on kuitenkin helpompi ja varmempi juuri logistiikan kannalta koska se antaisi lisää aikaa äänestämiseen jolloin äänestyslipukkeet ehtisivät varmemmin perille. Hän jatkoi, että riskilista on pitkä ja se pitää tiedostaa ja hyväksyä jos lähdetään toteuttamaan kirjeäänestystä. Suurin riski on hänen näkemyksensä mukaan äänestäminen ilman viranomaisvalvontaa. Jos tämä riski tiedostetaan ja hyväksytään niin sitten uudistusta voi lähteä tekemään. Söder muistutti, että Australiassa on kahdeksan äänestyspaikkaa Euroopan kokoisessa maassa. Hän mainitsi vielä uudet kaksoiskansalaiset, jotka kansalaisuuslain uudistusten myötä ovat uusia äänestäjiä. Ruusunen kysyi vielä riskianalyysistä: onko selvitetty miten haittaa ilmenee ja mitä haittaa voisi olla? Jääskeläinen vastasi että haitta voi syntyä tai sitten ei. Hän mainitsi ongelmaksi myös Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen sähköisen äänestyksen kokeilussa viime kunnallisvaalien yhteydessä, jossa todettiin että hyvin pieni prosentti menetettyjä ääniä ovat syy vaalien uudelleen suorittamiseen. Esim. Itävallassa taas kirjeäänestyksen jokakertainen virheprosentti on noin 10 mutta siellä sitä ei ole koettu liian korkeana eikä äänestys pidetä epäluotettava tai että se mitätöisi äänien tuloksen. Ruusunen korosti, että uudessa systeemissä on aina ongelmia. Olennaista on että niitä voidaan korjata kun ne ilmenevät. Itälä ehdotti, että lain perusteluihin todettaisiin ikään kuin KHO:lle, että hankkeeseen liittyy riskejä jotta he eivät laittaisi valituskynnystä liian alhaiseksi. Jääskeläinen vielä muistutti, että vuonna 1970 kun ensimmäisen kerran otettiin käyttöön ennakkoäänestys, annettujen lipukkeiden hukkaprosentti oli noin 3 ja silti vaalit hyväksyttiin. Sähköisen äänestyksen kokeilussa vuonna 2008 virheprosentti oli alle 2 mutta se koettiin laittomaksi. Virhekynnys näyttäisi siis alentuneen. Ministeri totesi, että 100 % varmaa vaalia ei ole ja että terve järki tulisi olla mukana. Helander korosti, että mm, postin luotettavuus ja muut tekijät tosiaan ovat riskejä kirjeäänestyksessä. Samalla, nykyisellä järjestelmällä on paljon ääniä joita ei anneta ollenkaan fyysisten esteiden takia. Kirjeäänestyksen haitat ovat täten huomattavasti pienemmät kuin hyödyt. Cauthén peräänkuulutti ulkosuomalaisille samanlaista oikeutta ennakkoäänestämiseen kuin Suomessakin asuvilla on kirjeäänestys olisi tällainen vaihtoehto. Itälä esitteli, että kunhan toinen ehdotus kirjeäänestyksen sallimiseksi valmistuu, ulkosuomalaisparlamentti tekee

keskustelukierroksen puoluejohtajien luona. Jääskeläinen totesi vielä, että kun viimeinen harjoitelma tehtiin ja siitä pyydettiin puolueilta lausuntoja, hallituksen kaksi puoluetta osoittivat epäilynsä projektia kohtaan ja siitä syystä ei lähdetty edistämään hanketta. Nyt voisi olla uusi tilanne. Hän muistutti myös, että vuonna 2003 vaalitulos oli erittäin tiukka. Kahden suurimman puolueen ero oli noin 6000 ääntä. Silloin ulkomailla annetuilla äänillä on merkitystä. Itälä totesi, että hänen tietojensa mukaan, lausunnot eivät vastanneet puolueiden todellisia kantoja. Hänen käsitys oli ja on, ettei vastus ole merkittävä. Jääskeläinen kertoi, että myös ministeriö kysyy vielä virallisesti puolueiden kantoja. Ministeri lupasi, että hanketta edelleen harkitaan ja hän totesi että hänestä hanke on eteenpäinviemisen arvoinen. Hän oli myös sitä mieltä, että ensi vuoden alkupuolella voitaisiin lähteä kysymään puolueiden kantoja. Aikataulusta Jääskeläinen kertoi, että muutetun lain pitää olla voimassa 1.9.2013, jotta Eurovaaleissa voitaisiin kirjeitse äänestää. Se taas tarkoittaisi, että lakiesityksen pitää olla eduskunnan käsiteltävänä kevätkaudella 2013. Hänen käsityksensä on myös, että ehdotus ei olisi perustuslakivaliokunnassa itsestään selvä vaan että valiokunta haluaisi käsitellä esitystä perusteellisesti. Hän myös näki, että jos perustuslakivaliokunta hyväksyy kirjeäänestyksen, se avaa tulevaisuudessa mahdollisuuden periaatteellisella tasolla myös Internet-äänestykselle. 5. Tapaaminen edustaja Sari Sarkomaan kanssa Tiistai 29.11.2011, klo 13.45, eduskunta Läsnä: kansanedustaja Sari Sarkomaa, ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö, toiminnanjohtaja Paula Selenius, tiedotuspäällikkö Leena Isbom, parlamenttisihteeri Tina Nordqvist Eduskunnan aikataulumuutosten takia valtiovarainvaliokunnan kokousaikataulu muuttui niin, että suunniteltu tapaaminen valiokuntajäsenten kanssa peruuntui. Puhemiehistö sai kuitenkin tilaisuuden tavata yhtä valiokunnan jäsentä ja vt. valiokunnan puheenjohtajaa, edustajaa Sari Sarkomaata juuri ennen valiokunnan kokousta. Tässä lyhyessä tilaisuudessa puhemiehistö esitti Suomi-kouluja uhkaavan määrärahaleikkauksen. Vuoden 2011 budjetin käsittelyssä eduskunnassa edustaja Sarkomaa oli ehdottanut 200 000 lisäystä Suomi-kouluille, joka myös toteutui. Tänä vuonna tuo lisäys oli poistettu hallituksen esityksestä kertaluontoisena. Puhemiehistö pyysi edustaja Sarkomaata vaikuttamaan siihen, että Suomi-koulut eivät joutuisi taas samalle tai vieläkin alhaisemmalle tukitasolle, jota jo vuosia on yritetty nostaa ja joka viime vuonna vihdoin onnistui. Edustaja Sarkomaa lupasi tehdä voitavansa jotta Suomi-koulujen viime vuotuinen korotus näkyisi taas ensi vuoden budjetissa. Hän muistutti myös, että eduskunnan lisäykset ovat selvä signaali ministeriöille, jota toivotaan että ministeriö noudattaisi tulo- ja menoarvioita laadittaessa, mutta että tosiasia on, että eduskunnan lisäys on myös hyvin helppo ottaa pois kun säästöjä joudutaan tekemään.