Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot



Samankaltaiset tiedostot
Kaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Kangasmaiden lannoitus

Suomen metsävarat

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Suomen metsien inventointi

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, )

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset

n.20,5 ha

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Monilähteisen VMI:n ongelmia ja ratkaisuja

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Energiapuun mittaus ja kosteus

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa

Avoin datapolitiikka ja avoimen lähdekoodin toimintamalli- Metsäva

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

UAV-kuvauksella tuotetun fotogrammetrisen aineiston käyttö puustotulkinnassa

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

METSÄ SUUNNITELMÄ

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Climforisk - Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Jani Heikkilä, Myyntijohtaja, Bitcomp Oy. Kantoon -sovellus ja muut metsänomistajan palvelut

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Hakkuumahdollisuusarviot

Riittääkö puu VMI-tulokset

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Heikkotuottoiset ojitusalueet

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Kaukokartoituspohjainen metsien inventointi Suomessa - mitä tästä eteenpäin? Petteri Packalen

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Niinimäen tuulivoimahanke Näkemäalueanalyysi

Jyväskylän kaupungin metsät

Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

ARVO ohjelmisto. Tausta

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

ARVO ohjelmisto. Tausta

ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena

ARVIOLAUSUNTO METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie Lieksa

Metsävaratietolähteet

Kanalintupoikueet metsämaisemassa; Metla-RKTL yhteistyötutkimus. Esa Huhta Pekka Helle Ari Nikula & Vesa Nivala

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Muutostunnistus ilmakuvilta

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE

Metsäalueen kuviointi laserkeilausaineiston ja soluautomaatin avulla

Metsäkeilauksista suunnistuskarttoja?

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Suomessa metsätalousmaa on perinteisesti jaettu

,14 ha

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Tietopalveluja metsävaratiedosta? Miten kohtaavat käyttäjien tietotarpeet ja käytettävissä oleva tieto

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

Tie- ja puustotietojen käsittely paikkatietosovelluksilla

Kuhmon kaupunki PL KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh MYYNTITARJOUS TARJOUS

Transkriptio:

Geoinformatiikan valtakunnallinen tutkimuspäivä 2013 Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot Sakari Tuominen, MMT METLA Valtakunnan metsien inventointi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Suomen metsät tilastolukuina Metsätalouden maata 26 300 000 ha 72 % maa-alasta 5 ha metsätalousmaata per capita Metsä- ja kitumaata 23 000 000 ha Puusto metsätalousmaalla 2 284 000 000 m3 on (runkopuuta) 100 m3/ha metsä- ja kitumaalla Noin 400 m3 per capita Kasvu noin 100 000 000 m3/v metsä- ja kitumaalla 5 m3/ha/v metsämaalla

Puuvarojen kehitys peräkkäisten inventointien perusteella

Metsävaroja kuvaavat tietoaineistot, tilanne aiemmin Valtakunnan metsien inventointiaineisto alueellisesti ja sisällöllisesti kattava karttatuote maksua vastaan saatavana kaikille käyttäjille Metsikkökuvioittainen suunnitteluaineisto perustui kuvioittaiseen arviointimenetelmään omistajan yksityinen ja viranomaiskäyttö laaja tietosisältö - alueellisesti ei kattava Tietosisällöltään edellisiä rajoitetumpia ja kattavuudeltaan sekalaisia tietoaineistoja eri käyttäjien hallussa Aineistojen saatavuutta rajoittamassa esim. kaupallisten tai muiden kilpailuetujen tai tiedon yksityisyyden suojelu

Valtakunnan metsien inventointi (VMI) Ensimmäinen VMI (VMI1) 1921-1924 Ensimmäiset 4 inventointia linja-arviointeja Siirtyminen systemaattiseen ryväsotantaan VMI5:ssa (1964-1970), Noin vajaan 10 vuoden inventointikierto VMI5-9 Monilähteinen VMI (MVMI) operatiiviseksi 1990 (VMI8:n aikana) VMI10: siirtyminen 5 vuoden inventointikiertoon ja mittauksiin vuosittain koko maan alueella Nykyinen VMI11 alkanut 2009

Monilähteinen VMI (MVMI) Vuodesta 1990 lähtien (VMI8) Metlassa on laskettu operatiivisesti metsävaratuloksia käyttäen satelliittikuvia ja digitaalisia kartta-aineistoja aputietona. Pienaluetulokset tilastolukuina Estimaatit metsätunnuksista teemakarttamuodossa Teemakartta-aineisto ollut vapaasti katseltavana ja ladattavana vuoden 2012 loppupuolelta lähtien Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Satelliittikuvatulkintaan perustuva VMI Pelkkien VMI:n maastokoealojen avulla metsävaratiedot voidaan laskea luotettavasti noin 200 000 hehtaarin suuruiselle alueelle Satelliittikuvatulkinnan avulla metsävaratiedot voidaan tuottaa huomattavasti pienemmille alueille: kunta, metsätila, metsikkö tai yksittäinen satelliittikuvapikseli (noin 20 x 20 m). Kaukokuvan sävyistä tai muista kuvapiirteistä ei yleensä voida suoraan johtaa minkään metsätunnuksen arvoa Toisaalta voidaan olettaa, että metsät jotka ovat kuvalla samanlaisia (joilla samat kuvapiirteet), ovat samanlaisia myös metsikkötunnuksiltaan Maastoreferenssi tarvitaan aina Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Tietolähteet: satelliittikuvat Satelliittikuvat: Landsat TM /ETM+, IRS, SPOT (tulevaisuudessa ESA:n Sentinel?) Landsat-aineisto (USGS) ollut pääosin vapaata 2000 luvun alkupuolelta Maastoresoluutio 20-30 m, Yksi pikseli on pienempi kuin keskim. metsikön koko mutta suurempi kuin tarkasteltava kohde (puu) pikseliä voidaan käyttää metsikön tunnusten estimointiin

VMI-koealamittaukset 100-200 koealatunnusta 70 000 koealaa inventointikierron aikana

Digitaaliset kartta-aineistot Maankäyttöluokat: metsän erottaminen muista maankäyttöluokista metsäestimaatit vain metsäpikseleille muulle maalle maaluokka pikselin arvoksi Kangas suo -maski Maaston korkeusmalli: voidaan käyttää korjaamaan kuvan sävyarvoja sekä osituksessa estimoinnin yhteydessä

Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Monilähteinen VMI tietolähteet Maastoaineisto Satelliittikuvat Digitaalinen karttaja muu aineisto Prosessointi Tilastot Numeeriset teemakartat

Karttatasot, standardituotteet Ikä, v Pohjapinta-ala, m 2 /ha, Runkotilavuus, m 3 /ha Männyn tilavuus, m 3 /ha Mäntytukin tilavuus, m 3 /ha Mäntykuidun tilavuus, m 3 /ha Kuusen tilavuus, m 3 /ha Kuusitukin tilavuus, m 3 /ha Kuusikuidun tilavuus, m 3 /ha Koivun tilavuus, m 3 /ha Koivutukin tilavuus, m 3 /ha Koivukuidun tilavuus, m 3 /ha Muun lehtipuun tilavuus, m 3 /ha Muu lehtipuutukin tilavuus, m 3 /ha Muu lehtipuukuidun tilavuus, m 3 /ha Keskipituus, dm Keskiläpimitta, cm Maaluokka (metsä-, kitu-, joutomaa) Päätyyppi (kangas, korpi, räme, avosuo) Kasvupaikkatyyppi (esim. tuore kangas, kuivahko kangas jne) Biomassaositteiden määrä (massayksikköä/ha) puulajiryhmille mänty, kuusi ja lehtipuu, (vain uusimman päivityksen kattama alue): elävät oksat juuret kanto kuolleet oksat latva neulaset/lehdet runko kuorineen

MVMI ajantasaisuus 2012-13 vuodenvaihteessa Vihreä 2009 Keltainen 2007 Oranssi 2005 Punainen 2002

MVMI-kartat paikkatietoikuna.fi -palvelussa

MVMI-kartat Metlan latauspalvelussa

Kartta Suomen puuston tilavuudesta (m3/ha)

Puuston tilavuuskartta pienemmällä alueella

Teemakartat: puuston latvuspeitto %

Puuston tilavuus ja puulajivaltaisuus (yhdistettynä peruskartan elementteihin)

Laserkeilausaineistoon ja numeerisiin ilmakuviin perustuva puustotulkinta Ns. uuden sukupolven metsäninventointijärjestelmä metsälötason metsäsuunnittelua varten MML:n laserkeilausaineisto ja ortoilmakuvat (väri- ja väärävärikuvat) ladattavissa laitoksen palvelimelta Tarjoaa aineiston metsikkötason (tai myös ns. talouskuviota pienemmän yksikön) puustotietojen estimoinnin pohjaksi Laserkeilausaineisto korreloi hyvin puuston dimensioon liittyvien tunnusten kanssa (kuten pituus, latvuksen dimensiot) Optisen alueen ilmakuvaa tarvitaan (valta-)puulajin tunnistamiseen, koska käytetyllä pulssitiheydellä laserkeilausaineisto ei tunnista eri puulajeja kovin hyvin

Spatiaaliset yksiköt uuden sukupolven metsäninventointijärjestelmässä Systemaattinen ruutuhila (Grid): inventointiyksikkö on hilan ruutu (16 x 16 m), jolle tulkittavat metsätunnukset estimoidaan Automaattinen metsikkokuviointi "Mikrokuviointi", automaattisesti rajatut kuviot tyypillisesti perinteistä hakkuu- tai metsänhoitoyksiköksi tarkoitettua Mikrokuvioiden rajaus tehdään automaattisella kuvasegmentointialgoritmilla

Digitaalinen vääräväri-ilmakuva

Laserpituus

Laserintensiteetti

Laserkeilausaineisto: 3-ulotteista kaukokartoitustietoa metsästä

Laserkeilauksen tuottama maaston pintamalli

Automaattisesti rajatut metsikkökuviot

Metsävaratietokanta (GRID, 16 x 16 m)

Metsävaratietokanta (automaattisesti rajatut metsikkökuviot)

Metlan työkaluja kaukokartoitukseen perustuvaa metsäninventointia varten: NFI-Tools Laskentamenetelmien kehittelyssä pyritty hyödyntämään mahdollisimman paljon opensource ohjelmia Piirteiden laskenta ja irrotus GRASS työkalut, esim. rasterikuvien tekstuurin laskenta R-funktiot, 3D-pistepiirteiden laskenta Piirrevalinta, geneettinen algoritmi (R) K-nn estimointi (R) Automaattinen (mikro-) kuviointi Työvälineet hyödynnettävissä eri puolilla maailmaa tehtävissä projekteissa

Piirreirrotus rasteri- ja 3D-pistedatasta NFI-Tools Sävyarvoista ja korkeustiedoista irrotetut piirteet: Keskiarvo-, keskihajonta- ja tekstuuripiirteet (Angular Second Moment, Contrast, Correlation, Variance, jne. (12 kpl.)) Kanavat: Ilmakuva (NIR, punainen, vihreä) ja resteroitu lidardata Korkeustiedoista irrotetut piirteet: korkeusjakaumaa kuvaavat piirteet, tiheys, jne. 28.5.2013 32

3D-piirteet, esimerkkejä Average value of H of vegetation pulses, [m] Standard deviation of H of vegetation pulses, [m] H where percentages of vegetation pulses (0%, 5%, 10%, 20%,..., 85%, 90%, 95%, 100%) were accumulated, [m] Coefficient of variation of H of vegetation pulses, [%] Proportion of vegetation pulses, [%] Proportions of vegetation pulses having H above fraction* 0, 1,...,9 from all points, [%] Proportion of vegetation pulses having H greater or equal to corresponding percentile of H, ( i.e., p20f is the proportion of points having H>= h20f), (%) Ratio of the number of vegetation pulses to the number of ground points 28.5.2013 33

Menetelmä: Piirrevalinta R:ssä R:n genalg kirjaston perustuva geneettinen algoritmi, tehtävänä esim. painotettujen estimaattien RMSE:n minimointi Tyypillisesti valitut piirteet: Sävy, pieni paino valituissa tekstuuri: kohtalainen paino (korkeus ja sävy) Korkeuspiirteet 3D: suurin osa valituista piirteistä 28.5.2013 34

Tulevaisuus: Fotogrammetriset 3D-aineistot? Digitaalisten stereoilmakuvien perusteella voidaan luoda latvuksen pintamalli Yhdestä kuvausaineistosta voidaan tuottaa muodollisesti laserkeilauksen ja numeerisen ilmakuvan yhdistelmää vastaava tietosisältö Pintamallien tuottamiseen kaupallisia ja vapaita työkaluja Stereokuvien saatavuus? Tällä hetkellä eivät ole vapaassa jakelussa

Fotogrammetrinen pintamalli Evon alueelta