Metsävaratietolähteet

Transkriptio

1 Metsävaratietolähteet Metsätehon iltapäiväseminaari Metsänomistus, puun tarjonta ja metsätietolähteet Tapio Räsänen

2 1. Oston sekä puunhankinnan suunnittelun ja ohjauksen tietotarpeet Oston strategiat ja kohdentaminen osana logistiikan ja resurssien käytön suunnittelua Suunnitteluun tarvitaan alueellista metsävaratietoa metsävarojen nykytilanteen kuvaus metsävarojen kehityksen ennusteet erilaisten skenaarioiden perusteella yhdistäminen organisaation omaan tietoon sekä tilastotietoihin Alue joustavasti määritettynä kuntayhdistelmä kunta kunnanosa tai kylä yhteydet kuljetusverkostoihin Metsävaratiedon erittely omistajaryhmittäin yksityismetsiä koskevat tiedot ainoita kiinnostavia oston suunnittelun kannalta 2

3 Ostettavien leimikoiden haku Oleellinen tieto hinnoittelua ja tarjouksen tekoa varten olisi saatava käymättä kohteella Markkina- ja korjuutilanteen mukaan muuttuvat leimikoiden ominaisuudet hakuperusteina esim. korjuukelpoisuusaika, puulajisuhteet, arvioidut puutavaralajien hakkuukertymät, järeys, energiapuuharvennuskohde, energiapuun määrä Tietojen ajantasaisuus tärkeää vähän vanhempikin puustotieto kelpaa, jos siihen voidaan yhdistää tiedot toteutetuista hakkuista Metsää kuvaavan laskentayksikön tulisi olla puustoltaan yhtenäinen ja mahdollisimman pieni mahdollisuus leimikoiden muodostamiseen mikrokuvioista tai hiladatasta leimikon puustotietojen laskenta perustiedoista yksiköitä yhdistelemällä 3

4 Tietojen riittäväntasoinen tarkkuus ja luotettavuus tiedon laatu oikeassa suhteessa sen hintaan puutavaralajien hakkuukertymäennusteiden osuvuus tärkeää puunhankinnan ohjauksessa Eri tietolähteiden yhdisteltävyys käyttösovelluksiin päätöksentekoa tukevaa lisämateriaalia (mm. ilmakuvat) tietomäärittelyiden ja koodistojen yhdenmukaisuus metsänomistajan yhteystiedot vaivattomasti joko tietolähteissä mukana tai niihin yhdistettävissä Oston ja korjuun suunnittelun kehittämiseksi käyttöä olisi puuston laadun paremmalla kuvaustiedolla runkolukusarjatiedoilla katkonnan ja hinnoittelun simulointia varten Metsänomistajille suunnatut metsäyhtiöiden verkkopalvelut ja sähköiset puumarkkinapaikat uuden metsätieto- ja puukauppasanomastandardin hyödyntäminen leimikon ja puukaupan muiden tietojen siirrossa 4

5 Korjuun suunnittelu ja ohjaus Leimikkojen keskittäminen ja korjuun tehostaminen perustiedot leimikoista luotettavasti puukaupan yhteydessä Tarkennettu korjuuskelpoisuustieto maastossa tehtävän korjuun suunnittelun vähentäminen ja kohdentaminen maaston kantavuus eri olosuhteissa kesäkorjuukelpoisten leimikoiden lisääminen paremman tiedon avulla mielenkiintoinen uusi tietolähde on korkeusmallin tuotannossa käytettävän laserkeilausdatan yhdistäminen peruskarttaan (maaperän tarkka topografia) Työmaan tiedot joustavasti ja standardin mukaisina hakkuukoneen tietojärjestelmään ja työmaiden hallintasovelluksiin karttatiedot (mm. säästettävät ja varottavat luontokohteet) ja karttamerkinnät hakattavan puuston tiedot korjuun olosuhdetiedot korjuu- ja katkontaohjeet (mm. energiapuun korjuu) muut puukauppatiedot 5

6 2. Oston näkökulmasta kiinnostavat metsävaratietolähteet 1. Metsäkeskusten metsävaratiedot ja Aarni-järjestelmä 6

7 Aarni on käyttöönottovaiheessa ja käyttövalmiudessa v alussa järjestelmän eri sovellusten uudet versiot ja pilotointi metsäkeskusten Luotsi -tietokantojen siirto Aarniin elo-syyskuussa käyttöönottokoulutus meneillään Aarni ei ole metsäkeskusten liiketoiminnan käytössä oleva järjestelmä valtiorahoitteinen metsävaratieto ja metsäkeskusten asiakasrahoitteinen metsäsuunnittelutieto erotetaan erillisiksi tietovarastoiksi metsäsuunnitelmien tiedonsiirrossa riittää jatkossa kehitettävää vanhan Solmu muotoisen metsäsuunnittelutiedon käyttö jatkuu vielä pitkään Jatkokehitysaiheet kuviotason laskennan viimeistely (SIMO) mikrokuvioiden käsittely maapohjahilan käsittely tietojen haku ja julkaisu tietojen valinta ja joukkohaut integrointi Metsään.fi palveluun datan kirjoitus ja luku metsätietostandardin mukaisena (XML -rajapinta) 7

8 Uusi laki metsäkeskusten metsätietojärjestelmästä (metsätietolaki) tulee voimaan metsänomistajan yhteystietojen luovuttaminen suoramarkkinointiin poimintakriteereinä toimenpide-ehdotukset ja tilan sijainti riittänevät käytännön tarpeisiin metsäkeskuksen viranomainen tekee tietojenluovutuspäätöksen linjanvetoja metsänomistajan suostumuksenannon ja tietojen luovutuksen periaatteista vielä odotetaan esimerkkinä tietopyyntö olemassa olevan metsänhoitosopimuksen perusteella Metsään.fi palvelu sähköinen asiointipalvelu hanke on osa metsäkeskusten asiakaspalvelun kehittämistä metsänomistajien peruspalvelussa mm. metsikkötiedot ja toimenpide-ehdotukset metsänomistajille lähetetään inventoinnin valmistuttua tiedote, joka sisältää hoitotarpeet, hakkuumahdollisuudet ja luontokohteet sekä teemakartan toimijapalvelussa tiedot tiloista, joihin toimijalla on metsänomistajan lupa töiden välitys: hoitotyöt, hakkuut ja asiantuntijapalvelut tekninen toteutus menossa, otetaan käyttöön asteittain vuodesta 2012 alkaen ensin metsänomistajille ja sen jälkeen metsäalan toimijoille käytännössä toimijat voivat päästä hyödyntämään metsävaratietoja ennen metsänomistajia, jos tiedonantopyynnöt vain täyttävät metsätietolain vaatimukset 8

9 2. Kaukokartoitusperusteinen metsävaratiedon hankinta Metsäkeskusten inventointimenetelmä perustuu laserkeilausdataan, ilmakuviin ja kohdennettuun maastotyöhön tuotetaan kuvioittaiset metsävaratiedot koko inventointialueelle inventointialueet vähintään ha, 16 x 16 metrin hilaruudukko yhtenä tavoitteena ollut inventointiprosessin työketjujen sujuvuus ja automatisointi Tavoitteena 10 vuoden inventointikierto metsävaratiedon tuottamisessa pyritään 1,5 milj. ha/v nettoalatavoitteeseen yksityismetsien metsätalousmaata 13,7 milj. ha kesto n. 10 v. kustannustavoite 3,7 /ha, enintään 5,2 /ha vrt. kuvioittainen arviointi n. 10 /ha arviolta puolet kustannuksista syntyy maastotyöstä keilausten ja kuvausten hinta n. 1 /ha Inventoinnin toteuttamista yksivuotisena prosessina selvitetään kohdennettu maastoinventointi jo samana kesänä kuin keilaus? ilmakuvat saatava nopeasti käyttöön 9

10 Keilausala v on 3,9 milj. ha kesäkeilausta 2,3 milj. ha MML:n kevätkeilausta 1,6 milj. ha Metsähallituksen alueita 0,9 milj. ha n. puolet keilausalasta on tulkittavaa alaa Lähde: Tapio 10

11 Toimenpide-ehdotukset tuotetaan pääosin laskennallisesti metsänhoitosuositusten perusteella, metsänomistajan tavoitteita ei huomioida Päästäänkö keilauksessa sellaiseen tarkkuuteen, että pystytään tuottamaan operatiivista kuviointia ilman kohdennettua maastotarkistustyötä? kuviorajauksen osuvuus hilayleistysprosessissa maastotyön kohdentamista vajaatuottoisiin ja nuoriin metsiin? kuvioinnin taso selviää tulevan kesän jälkeen Metsävaratiedon jatkuvan ajantasaistuksen menettelyt kehitettävinä metsävaratietojen päivitys kasvunlaskennan, muutosten kuvatulkinnan ja toimenpidetiedon (mm. viranomaisilmoitukset) avulla metsävaratietojen tulisi olla operatiivisen toiminnan kannalta tuoretta alle 5 vuotta! Metsäsuunnittelun kattavuuden nosto ja rooli tulevaisuudessa n. 1 milj. ha suunnittelua / vuosi 1,5 milj. ha nyt 90 % metsäkeskukset, 10 % mhy:t alle 10 v. vanhaa metsävaratietoa on 10 milj. ha:lla (2/3 yksityismetsien metsätalousmaan alasta) ja voimassa olevia tilakohtaisia suunnitelmia 46 prosentilla yksityismetsistä tarvitaanko metsäsuunnittelua enää samassa laajuudessa? 11

12 3. Monilähteinen VMI Kuntatasoista tai muita pienalueita koskevia metsävaratietoja voidaan laskea halutulle alueelle VMI:n monilähdeinventoinnilla tulokset tunnuslukuina tai teemakarttoina Maastotietojen lisäksi käytetään satelliittikuvia ja muita numeerisia tietolähteitä, mm. numeerisia peruskarttoja ja korkeusmalleja satelliittikuvat eivät aina ajantasaisia, eivätkä kaikilta alueilta kattavia koealamittaukset peräisin useilta vuosilta tällä hetkellä tuoreita tuloksia voidaan tuottaa VMI10 ja VMI11 koeala-aineistoilla omistajaryhmittäistä jaottelua ei saada mukaan Metlalla ei ole tilatietoja kattavasti käytettävissä Metsävaroja ja hakkuumahdollisuuksia kuvaavat tiedot tilaajan määrittelyn mukaan hakkuukertymien laskenta perustuu koealojen maastossa tehtyyn metsänhoidolliseen hakkuutarpeen määrittämiseen ei kestävyys- tai omistajaryhmärajoitteita, mikä johtaa jonkinasteiseen hakkuumahdollisuuksien yliarvioitumiseen 12

13 4. Kuntaryhmäkohtaiset MELA -hakkuumahdollisuusarviot MELAn hakkuumahdollisuusarvioiden laskelmia ei ole aiemmin tehty metsäkeskusta pienemmille laskentayksiköille Kunta- tai kuntaryhmäkohtaisia hakkuumahdollisuusarvioita voitaisiin käyttää tukena pidemmän ajan oston suunnittelussa haluttuihin skenaarioihin perustuvat laskelmat esim. puutavaralajittaiset käyttömäärien ennusteet metsien käytön kestävyysrajoitteet mahdollista ottaa mukaan, mutta omistajaryhmä-, puulaji- tai hakkuutapakohtaista kestävyyttä ei edellytetä Loppukesällä aloitetaan alustavien suunnitelmien mukaan Metsätehon tilaamana työ, jossa hakkuumahdollisuudet arvioidaan n ha kuntaryhmille tilastollinen luotettavuus (= VMI-koealojen määrä) määrittää laskentayksikön vähimmäiskoon kaksi laskelmaa: 1) nettotulojen nykyarvon maksimointi 5 % korkokannalla ja 2) suurin kestävä hakkuukertymä 4 % korkokannalla omistajaryhmäkohtaiset tulokset lasketaan ei bioenergiaan liittyviä tunnuksia 13

14 3. Metsätehon PUUHA tietokannan päivitys 2011 PUUHA on Metsätehon alueellisia metsävaroja, hakkuumahdollisuuksia ja markkinahakkuita kuvaava tietovarasto tietokannan tiedot ovat vuodelta 2007 ja alkavat vanhentua Tavoitteena on päivittää tietokanta ja hankkia sitä varten 1) metsäkeskusten ASY-suunnittelutiedoista lasketut kunnittaiset yksityismetsien hakkuumahdollisuusarviot laskenta Tapiossa metsäkeskusten suunnitteluaineistoista inventointivuodet yleistys inventointitiedoilla ja otosprosentilla koko kunnan alueelle energiapuutavaralajikertymät uutena mukaan 2) monilähde-vmi:n metsävaratiedot ja hakkuumahdollisuusarviot vuosien monilähdeinventointiaineisto 3) kuntaryhmäkohtaiset MELA hakkuumahdollisuusarviot 14