ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla yli 82 000 henkeä vuoden 2006 lopussa. Heidän osuutensa alueen väestöstä oli noin 8 %, kun se koko maassa oli alle 4%. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten työvoimaan kuuluminen oli yleisintä Vantaalla ja harvinaisinta Helsingissä. Espoon ulkomaalaistaustaisista työttömiä oli 8 % ja työllisiä 45 %. Koko väestöstä työssäkäyviä oli yli puolet. Lasten osuus oli pienempi kuin koko väestössä ja eläkkeellä olevien osuus oli erityisen alhainen. Ulkomaalaisten opiskelu oli lähes yhtä yleistä kuin koko väestön, mutta ryhmään muu kuuluminen selvästi yleisempää kuin espoolaisilla keskimäärin. Kulttuuritaustan merkitys taloudelliseen aktiivisuuteen näkyy selvästi. Pohjoisafrikkalaistaustaisista lähes 18 % oli työttömänä ja myös eteläafrikkalaisilla työttömien osuus oli keskimääräistä korkeampi. Näissä ryhmissä myös kotitaloustyötä tekevien tai muuten työvoiman ulkopuolella olevien osuudet olivat korkeimmat. Työllisten osuus on suurin baltialaisesta kulttuuritaustasta olevilla, joista työssä käyviä oli yli 60 %. Muuttoliike Baltian maista on aikuisvoittoista työvoiman muuttoa, mikä lienee lukujen taustalla. Vielä korkeampi työllisten osuus oli Ruotsissa syntyneillä, jotka ovat ilmeisesti suurelta osalta toisen polven siirtolaisia ja paluumuuttajien lapsia. Alhaisin työssäkäyvien osuus oli Suomessa syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla, sillä suurin osa heistä on vielä lapsia. Myös Venäjällä syntyneiden ryhmässä työssäkäynti oli harvinaista ja lasten ja opiskelijoiden osuus suuri, mikä johtuu Venäjän valtion lyhyestä olemassaolosta. Sen sijaan entisessä Neuvostoliitossa syntyneillä työvoimaan kuuluvuus oli varsin yleistä. Lähi-idässä ja muualla Aasiassa syntyneissä oli vähän lapsia, mutta työllisten osuus oli vain kolmannes. Työssä käyvien ulkomaalaistaustaisten yleisimmät ammatit olivat sairaala-, keittiöapulainen siivooja, moottoriajoneuvojen kuljettaja, kokki tai tarjoilutyöntekijä, myyjä, lasten- tai perushoitaja ja rakennustyöntekijä. Heitä toimi myös elektroniikka-alan asiantuntijoina ja erityisesti tietotekniikan asiantuntijoina.
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Ulkomaalaistaustaisella henkilöllä tarkoitetaan kuntalaista, joka on joko syntynyt ulkomailla tai on jonkun ulkomaan kansalainen. Näitä ulkomaalaistaustaisia oli pääkaupunkiseudulla yli 82 000 henkeä vuoden 2006 lopussa. Heidän osuutensa alueen väestöstä oli noin 8 %, kun se koko maassa oli alle 4%. Pääkaupunkiseudulla eniten taustaltaan ulkomaalaisia oli helsinkiläisissä ja vähiten vantaalaisissa. 100 % 80 % 60 % 16,1 18,6 18,9 7,1 5,7 5,6 11,3 9,4 9,6 13,9 13,7 13,5 4,7 9,9 16,6 21,2 6,2 9,4 11,8 14,3 4,8 9,7 15,9 Muut työv:n ulkop. olevat Eläkeläiset Opiskelijat, koululaiset 0-14 - vuotiaat Työvoima 40 % 51,6 52,6 52,4 53,3 51,4 55,3 20 % 0 % Koko maa Hlgin seutu Pääkaupunkiseutu Espoo Helsinki Vantaa Kuva 1. Ulkomaalaistaustaisten pääasiallinen toiminta 31.12.2006 Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden työvoimaankuuluvuus oli yleisempää pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa. Pääkaupunkiseudulla työvoimaan kuuluminen, joko työllisenä tai työttömänä, oli yleisintä Vantaalla ja harvinaisinta Helsingissä. Lasten määrä oli korkein Espoossa ja matalin Helsingissä, samoin koululaisten ja opiskelijoiden. Eläkeläisiä ja muita työvoimaankuulumattomia (varusmiehet, työttömyyseläkeläiset, kotirouvat yms.) ulkomaalaistaustaisia oli eniten helsinkiläisissä. 2 Ulkomaalaistaustaiset työmarkkinoilla,tietoisku 3/2009
Ulkomaalaistaustaisten espoolaisten työvoimaan kuuluminen oli lähes yhtä yleistä kuin koko väestönkin. Miehistä ulkomaalaistaustaisten työvoimaan kuuluvuus oli jopa yleisempää kuin miehillä yleensä. Taustalla lienee ikärakenne, sillä ulkomaalaistaustaisten ikäjakauma on painottunut nuorempiin ikäluokkiin kuin väestöllä yleensä. Sen sijaan ulkomaalaistaustaisten naisten työvoimaosuus oli selvästi alhaisempi kuin naisilla keskimäärin. Tähän lienee syynä toisaalta kulttuuriset ja toisaalta työvoimapoliittiset seikat. 70,0 60,0 53,7 54,5 53,3 57,9 52,9 50,0 48,2 40,0 30,0 Kaikki Ulkom. 20,0 10,0 0,0 Yhteensä Miehet Naiset Kuva 2. Ulkomaalaisten ja kantaväestön työvoimaan kuuluvuus sukupuolen mukaan Espoossa 31.12.2006 Espoon ulkomaalaistaustaisesta väestöstä työttömiä oli 8 % ja työllisiä ryhmästä oli 45 %. Koko väestöstä työssäkäyviä oli yli puolet. Työvoiman ulkopuolella olevista väestöryhmistä lasten osuus oli ulkomaalaistaustaisilla pienempi kuin koko väestössä ja eläkkeellä olevien osuus oli erityisen alhainen. Ulkomaalaisten opiskelu oli lähes yhtä yleistä kuin koko väestön, mutta ryhmään muu kuuluminen selvästi yleisempää kuin espoolaisilla keskimäärin. Ulkomaalaistaustaisilla naisilla lasten hoitaminen kotona ja yleensä kotitöistä huolehtiminen on tavallisempaa kuin naisilla keskimäärin. Toisaalta myös ulkomaalaistaustaisten naisten työllistyminen on vaikeampaa kuin muiden. Ulkomaalaistaustaiset työmarkkinoilla,tietoisku 3/2009 3
Muut Kaikki Ulkom. Eläkeläiset 4,5 13,7 Opisk, koululaiset 8,8 9,9 0-14 -vuotiaat 16,6 20,2 Työlliset 45,3 50,7 Työttömät 3,0 8,0 0 10 20 30 40 50 60 Kuva 3. Ulkomaalaistaustaisten ja koko väestön taloudellinen toiminta Espoossa 31.12.2006 % Työssä käyminen oli yleisintä pohjoisespoolaisilla ulkomaalaisilla ja vähäisintä Vanha- Espoossa asuvilla. Suur-Tapiolassa asuvat ulkomaalaistaustaiset olivat harvimmin työttömiä työnhakijoita ja yleisintä työttömänä olo oli Vanha-Espoossa asuvilla. Opiskelijoita oli eniten ulkomaalaistaustaisissa, jotka asuivat joko Suur-Tapiolassa tai Vanha- Espoossa. Eläkkeellä olevia oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä hieman enemmän kuin muualla ja kotitöitä tekeviä Suur-Matinkylässä ja Suur-Kauklahdessa. Lasten, 0-14 -vuotiaiden osuus oli korkein Vanha-Espoossa ja Suur-Espoossa asuvista ulkomaalaistaustaisista. Vähiten lapsia oli Suur-Tapiolan ja Pohjois-Espoon ulkomaalaisissa. Ryhmään muu kuuluminen oli yleisintä Suur-Kauklahdessa, Suur-Matinkylässä ja alueella muu. Ryhmään kuuluvat mm. kotitaloustyötä tekevät ja muut työvoiman ulkopuolella olevat. 4 Ulkomaalaistaustaiset työmarkkinoilla,tietoisku 3/2009
100 % 13,3 14,9 15,0 13,5 15,1 13,8 12,1 80 % 60 % 40 % 4,5 7,1 5,1 10,3 9,9 12,3 10,8 16,6 19,7 15,2 18,1 8 10,3 4,9 10,3 4,5 3,9 9,0 7,7 12,2 19,4 17,8 20,0 10,4 9,5 10,7 7,7 15,5 8,8 53,2 3,1 7,2 8,1 Muut Eläkeläiset Opiskelijat, koululaiset 0-14 -vuotiaat Työttömät Työlliset 20 % 45,3 42,4 45,6 40,8 43,1 45,9 39,3 51,8 11,3 17,1 0 % Espoo Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Muu alue Kuva 4. Ulkomaalaistaustaisten taloudellinen toiminta suuralueittain 31.12.2006 Taloudellisen toiminnan vaihteluihin eri alueilla vaikuttaa se, että eri maahanmuuttajaryhmät ovat keskittyneet eri alueille. Toisten ulkomaalaisryhmien työllistyminen on vaikeampaa kuin toisten ja eri ryhmillä on erilaiset kulttuuriset perinteet mm. naisten osallistumisesta kodin ulkopuoliseen työelämään. Kulttuuritaustan merkitys taloudelliseen aktiivisuuteen näkyy selvästi kuvassa 5. Pohjoisafrikkalaistaustaisista lähes 18 % oli työttömänä ja myös eteläafrikkalaisilla työttömien osuus oli keskimääräistä korkeampi. Näissä ryhmissä myös kotitaloustyötä tekevien tai muuten työvoiman ulkopuolella olevien osuudet olivat korkeimmat. Ulkomaalaistaustaiset työmarkkinoilla,tietoisku 3/2009 5
Australia ja Oseania 2,4 41,2 12,9 4,7 2,4 36,5 Kaukoitä ja muu Aasia 9,1 44,6 11,6 12,6 2,7 19,5 Lähi-Itä 32,9 12,7 14,2 1,7 22,7 Latinalainen Amerikka 8,4 43,7 13,7 12,4 4,3 17,5 Pohjois-Amerikka 2,4 40,7 24,2 9,0 4,4 19,4 Työttömät Saharan eteläp. Afrikka 13,7 38,4 8,2 13,5 1,4 24,9 Työlliset 0-14 -vuotiaat Pohjois-Afrikka Muu Eurooppa 17,9 12,1 46,6 47,8 4,5 8,3 8,6 2,6 11,6 4,6 19,8 15,6 Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset Ent. Neuvostoliitto 10,0 53,9 0,0 10,8 8,9 16,4 Muut työv. ulkop. Venäjä 3,7 24,4 45,3 11,5 7,2 8,0 Baltian maat 4,3 60,5 11,4 7,6 1,4 14,8 Muu Länsi- Eurooppa 4,2 51,3 16,9 6,1 5,6 Muu pohjoismaa 1,7 41,0 28,8 8,3 6,6 13,5 Suomi 1,7 14,5 77,2 1,6 3,1 1,9 Ruotsi 3,4 61,9 12,2 10,7 5,7 6,1 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 5. Ulkomaalaistaustaisten taloudellinen toiminta synnyinalueen mukaan 31.12.2006 Työllisten osuus on suurin baltialaisesta kulttuuritaustasta olevilla, joista työssä käyviä oli yli 60 %. Muuttoliike Baltian maista on aikuisvoittoista työvoiman muuttoa, mikä lienee lukujen taustalla. Vielä korkeampi työllisten osuus oli Ruotsissa syntyneillä, jotka ovat ilmeisesti suurelta osalta toisen polven Ruotsin siirtolaisia ja paluumuuttajien lapsia. 6 Ulkomaalaistaustaiset työmarkkinoilla,tietoisku 3/2009
Alhaisin työssäkäyvien osuus oli Suomessa syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla, sillä suurin osa heistä on vielä lapsia. Myös Venäjällä syntyneiden ryhmässä työssäkäynti oli harvinaista ja lasten ja opiskelijoiden osuus suuri, mikä johtuu Venäjän valtion lyhyestä olemassaolosta. Sen sijaan entisessä Neuvostoliitossa syntyneillä työvoimaan kuuluvuus oli varsin yleistä. Lähi-idässä ja muualla Aasiassa syntyneissä oli vähän lapsia, mutta työllisten osuus oli vain kolmannes. Työttömänä heistä oli joka kuudes ja lähes yhtä moni oli opiskelemassa. Kotityötä tekevien osuus oli Lähi-Idässä ja muualla Aasiassa syntyneillä korkea. Lähi-Itä 32,5 Pohjois-Afrikka 27,7 Saharan eteläpuolinen Afrikka 26,3 Muu Eurooppa 20,1 Kaukoitä ja muu Aasia Muu tai tuntematon Latinalainen Amerikka Entinen Neuvostoliitto Yhteensä 17,0 16,2 16,1 15,6 14,9 Venäjä 13,3 Suomi 10,3 Muu Länsi-Eurooppa 7,6 Baltian maat 6,7 Pohjois-Amerikka Australia ja Oseania Ruotsi 5,5 5,4 5,2 Muu pohjoismaa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Kuva 6. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste syntymämaan mukaan Espoossa 31.12.2006 Kun työttömänä olemista tarkastellaan työttömyysprosenttina eli suhteessa työvoimaan kuulumiseen eikä koko väestöön, ulkomaalaisten työttömyysprosentti on huomattavasti korkeampi, 15 %, kuin koko työvoiman. Eniten työttömyyttä oli Lähi-idässä ja Afrikan eri osissa syntyneiden keskuudessa. Myös Itä-Euroopan maissa syntyneistä työvoimaan kuuluvista joka viides oli työtön. Vähäisintä työttömyys oli Pohjoismaissa, Australiassa, Pohjois-Amerikassa ja Baltiassa syntyneillä. Työssä käyvien ulkomaalaistaustaisten yleisimmät ammatit olivat sairaala-, keittiöapulainen siivooja, moottoriajoneuvojen kuljettaja, kokki tai tarjoilutyöntekijä, myyjä, lasten- tai perushoitaja, rakennustyöntekijä. Heitä toimi myös elektroniikka-alan asiantuntijoina ja erityisesti tietotekniikan asiantuntijoina. Ulkomaalaistaustaiset työmarkkinoilla,tietoisku 3/2009 7
Det fanns drygt 82 000 personer med utländsk bakgrund i huvudstadsregionen i slutet av år 2006. Deras andel av invånarna på området var cirka 8 procent, medan den var knappt 4 procent i hela Finland. I huvudstadsregionen var antingen sysselsatt eller arbetslös utländsk arbetskraft vanligast i Vanda och mest sällsynt i Helsingfors. Antalet barn, skolelever och studerande var störst i Esbo och lägst i Helsingfors. Av personerna med utländsk bakgrund i Esbo var 8 procent arbetslösa och 45 procent sysselsatta. Av hela befolkningen hade drygt hälften arbete. Andelen barn var mindre bland personerna med utländsk bakgrund än bland hela befolkningen och andelen pensionärer var särskilt liten. Utlänningarna studerade nästan i samma omfattning som den övriga befolkningen, men till gruppen övriga hörde betydligt flera bland utlänningarna än bland övriga Esbobor. Kvinnorna med utländsk bakgrund skötte oftare sina barn hemma och gjorde hemarbete i större utsträckning än kvinnor i genomsnitt. Det är också svårare att sysselsätta kvinnor med utländsk bakgrund än finländska kvinnor. När det gäller den ekonomiska aktiviteten märks den utländska bakgrunden tydligt. Nästan 18 procent av nordafrikanerna var arbetslösa och också sydafrikanerna var oftare arbetslösa än genomsnittet. Dessa grupper var de största bland dem som gjorde hemarbete och som inte hade förvärvsarbete. Andelen sysselsatta var störst bland balterna. Sextio procent av dem hade förvärvsarbete. Invandrarna från de baltiska länderna består till största delen av vuxna i arbetsför ålder, vilket förklarar siffrorna. De som fötts i Sverige är i ännu högre grad sysselsatta. Ofta har andra generationens finländska invandrare i Sverige och deras barn återvänt. Den lägsta andelen sysselsatta var de som har utländsk bakgrund och som fötts i Finland, eftersom största delen av dem är barn. De som fötts i Ryssland hade sällan arbete. Andelen barn och studerande är stor, vilket beror på att staten Ryssland har funnits en så kort tid. De som fötts i Sovjetunionen var i hög grad sysselsatta. De som fötts i Mellanöstern och annanstans i Asien hade få barn, men andelen sysselsatta var endast en tredjedel. Var sjätte av dem var arbetslös och nästan lika många studerade. De vanligaste yrkena bland anställda med utländsk bakgrund var sjukhusarbete, köksbiträde, städare, fordonsförare, kock, servitör eller servitris, försäljare, barnskötare, primärvårdare eller byggnadsarbetare. De arbetade också som elektronikexperter och särskilt som datateknikexperter. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317 Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi