Tietoa Manner-Suomen kuntien hallituksista ja kuntajohtajista 2009 2012
Kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu valtuusto. Valtuusto puolestaan valitsee kunnanhallituksen, joka toimii tiiviissä yhteistyössä kunnanjohtajan kanssa. Kunnan johtaminen on poliittisen ja ammatillisen johtamisen välistä yhteistyötä. Tässä julkaisussa kuvataan Manner-Suomen kuntien hallituksia ja niiden jäseniä valtuustokaudella 2009 2012. Tiedot ovat pääosin vuodelta 2009 ja perustuvat enimmäkseen kuntien Kuntaliitolle toimittamiin tietoihin. Kunnanjohtajien yksilöominaisuus- ja palkkatiedot ovat Tilastokeskuksen keräämästä kuntasektorin palkkatilastosta. Tiedustelut: demokratia@kuntaliitto.fi Helsinki 2011 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 00530 Helsinki PL 200, 00101 Helsinki Puh. 09 7711, faksi 09 771 2291 etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi www.kunnat.net
Sisältö... 1 Ammatillinen ja poliittinen johtaminen kunnassa 4 2 Kunnanhallituksen koko 6 3 Kunnanhallituksen kokoukset 8 4 Hyvän hallitustyöskentelyn periaatteet ja toimintatavat 10 5 Puolueiden osuudet hallituspaikoista 12 6 Hallituksen jäsenten sukupuoli- ja ikäjakauma 14 7 Hallituksen jäsenten työnantajasektori 16 8 Hallituksen jäsenten kokemus kunnallisista luottamustehtävistä 18 9 Hallituksen puheenjohtajien profiili 20 10 Hallituksen puheenjohtajien ja jäsenten palkkiot 22 11 Kunnanjohtaja ja pormestari 24 12 Johtajasopimusten yleisyys 26 13 Kunnanjohtajien profiili 28 14 Johtoryhmätyö 30 15 Aiheesta lisää 32 3
1 Ammatillinen ja poliittinen johtaminen kunnassa... Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä kuntakonsernin johtamisesta. Sen vastuulla ovat myös valtuuston päätösten valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta. Lisäksi kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa sekä ohjaa kunnan poliittisena johtajana lautakuntien toimintaa. Hallitus luo hyvällä työskentelyllään edellytykset ammatillisen johdon työlle. Kunnanjohtaja on vastuussa ammattitaitoisesta päätösten valmistelusta. Kunnanjohtaja tukee hallituksen työtä, luo pohjaa strategiselle päätöksenteolle sekä kerää signaaleja päätöksenteon tueksi. Jokaisessa kunnassa on oltava kunnanhallitus. Sen jäsenet valitsee valtuusto. Hallituksen jäsenistä suurin osa on valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Vuonna 2009 kunnanhallituksiin valituista jäsenistä; vain puoli prosenttia ei ollut ehdokkaana edellisissä kuntavaaleissa. 4 Tiedot kunnittain: www.kunnat.net/tilastot > Kuntavaali- ja demokratiatilastot
AMMATILLINEN JA POLIITTINEN JOHTAMINEN KUNNASSA Kunnanjohtaja on vastuussa hyvästä, ammattitaitoisesta valmistelusta. Hän sparraa hallitusta ja kerää signaaleja päätöksenteon tueksi. Kunnan johtaminen vaatii poliittisen ja ammatillisen johtamisen välistä hyvää yhteistyötä. Kunnanhallitus luo hyvällä työskentelyllään edellytykset ammatillisen johdon työlle. Hallitus vastaa myös siitä, että valtuustolla on riittävät mahdollisuudet strategiatyölle. Lähde: Suomen Kuntaliitto 5
2 Kunnanhallituksen koko... Kunnanvaltuusto voi vapaasti päättää kunnanhallituksen jäsenmäärästä. Keskimäärin kuntien hallituksissa on yhdeksän jäsentä. Vuoden 2009 alussa hallitusten koko vaihteli seitsemästä jäsenestä seitsemääntoista jäseneen (Vantaa). Hallitusten keskimääräinen koko on suurempi asukasluvultaan suuremmissa kunnissa. Kahdessa kolmasosassa kuntia oli vuoden 2009 alussa joko seitsemän- tai yhdeksänjäseninen hallitus. 2000-luvulla seitsemänjäseniset hallitukset ovat vähentyneet ja vastavuoroisesti 11-jäseniset kokoonpanot ovat lisääntyneet. Keskimääräinen hallituskoko on kuitenkin pysynyt samana valtuustokaudesta 1993 1996 lähtien. Manner-Suomen kuntien hallituksissa oli valtuustokauden 2009 2012 alussa yhteensä 3 026 jäsentä. Hallitusten jäsenten määrä väheni edeltävään kauteen verrattuna 607 henkilöllä eli noin 17 prosentilla. Hallitusten jäsenten määrä on vähentynyt vuodesta 1993 noin 22 prosentilla. Suurin syy jäsenmäärien vähenemiseen ovat kuntaliitokset. 6 Tiedot kunnittain: www.kunnat.net/tilastot > Kuntavaali- ja demokratiatilastot
KUNNANHALLITUKSEN JÄSENMÄÄRÄ 2009, HENKILÖÄ Yli 100 000 asukasta 14 50 001 100 000 asukasta 13 20 001 50 000 asukasta 11 10 001 20 000 asukasta 10 5 001 10 000 asukasta 9 2 001 5 000 asukasta 8 Alle 2 000 asukasta 7 Lähde: Suomen Kuntaliitto 0 5 10 15 Jäseniä keskimäärin 9 7
3 Kunnanhallituksen kokoukset... Kunnissa järjestettiin vuoden 2007 aikana keskimäärin 24 kunnanhallituksen kokousta. Keskimäärin kokouksia pidettiin sitä enemmän mitä suuremmasta kunnasta oli kyse. Kokousten määrä kuntaa kohden vaihteli kymmenestä 52:een. Kokousmäärissä oli eroa myös samankokoisten kuntien välillä. Kunnanhallituksissa käsiteltiin keskimäärin 365 asiakohtaa. Asiakohtia oli yhtä kokousta kohden noin 15. Käsiteltävien asioiden määrä vaihteli merkittävästi eri kuntien välillä. Strateginen päätösten teko vaikeutuu usein tilanteissa, joissa käsiteltäviä asiakohtia on liikaa. Kunnanhallituksen kokous kestää tyypillisimmin 2 2,5 tuntia niin pienissä kuin suuremmissakin kunnissa. Kokousten keskimääräinen kesto vaihtelee kunnissa alle tunnista viiteen tuntiin. Hallitusten jäsenet käyttivät vuonna 2010 luottamustehtäviensä hoitoon mukaan lukien mahdolliset puoluetehtävät noin 12 tuntia viikossa. (Lähde: ARTTU Päättäjäkysely 2010) 8 Tiedot kunnittain: www.kunnat.net/tilastot > Kuntavaali- ja demokratiatilastot
HALLITUKSEN KOKOUSTEN KOKOUSTIHEYS JA AJALLINEN KESTO SEKÄ KÄSITELTYJEN ASIAKOHTIEN MÄÄRÄ 2007 (N = 206 234) Kokousten kesto, % Alle 2 h 2 2,5 h 23 23 54 Manner-Suomen kunnan- Vaihteluväli hallitukset Lkm min max 3 h tai yli Kokouksia/ vuosi 24 10 52 Asiakohtia/ vuosi 365 133 1637 Lähde: Suomen Kuntaliitto Asiakohtia/ kokous 15 6 43 9
4 Hyvän hallitustyöskentelyn periaatteet ja toimintatavat... Hyvä johtaminen on yksi kunnan strategisista menestystekijöistä ja vaatii onnistunutta hallitustyöskentelyä. Hyvän hallitustyön periaatteisiin kuuluu hallitustyöskentelyn poliittisista pelisäännöistä sopiminen sekä hallituksen työnkuvan määrittely. Vuonna 2010 hyvän hallitustyöskentelyn periaatteita oli käsitelty noin kolmanneksessa Manner-Suomen kuntia. Kunnanhallitusten yleisimmät toimintamuodot ovat seminaarityöskentelyn lisäksi hallitusryhmien sisäiset sekä niiden väliset neuvottelut. Lisäksi iltakoulut ovat käytössä enemmistössä kuntia. Vähiten käytettyjä toimintamuotoja ovat kyselytunnit ja tiimityöskentely. Hallitusten työskentelyä tukevien toimintatapojen käyttö on yleistynyt 2000-luvulla. Hallitustyön arviointi ei ole kovin yleistä. Arviointi on käytössä vain muutamassa kunnassa. 10 Tiedot kunnittain: www.kunnat.net/tilastot > Kuntavaali- ja demokratiatilastot
ERILAISTEN TOIMINTATAPOJEN YLEISYYS HALLITUKSISSA 2008, % (N = 238) Seminaarityöskentely 74 Hallitusryhmien sisäiset neuvottelut 70 Hallitusryhmien väliset neuvottelut 62 Iltakoulut 56 Skenaario-/tulevaisuustyöskentely 46 Lähetekeskustelut Kokousten kierrätys/jalkauttaminen 38 37 Työryhmätyöskentely 33 Tiimityöskentely Kyselytunnit 9 12 Kokousten nauhoitus/videointi Lähde: Suomen Kuntaliitto 2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 11
5 Puolueiden osuudet hallituspaikoista... Hallituksen poliittiset voimasuhteet ovat jakautuneet valtuustokauden 2009 2012 alussa suurin piirtein samassa suhteessa kuin puolueet ja valitsijayhdistykset ovat valtuustoissa edustettuina. Keskustapuolue on suurin puolue kuntien hallituksissa. Sillä on noin 37 prosenttia hallituspaikoista. Sosialidemokraatteja ja kokoomuslaisia on molempia hallituksen jäsenistä viidennes. Yksinkertainen enemmistö eli yli puolet hallituspaikoista oli yhden puolueen tai ryhmittymän käsissä 118 kunnassa, eli noin 36 prosentissa kaikista kunnista. Keskustapuolueella oli yksinkertainen enemmistö hallituspaikoista 104 kunnassa. Ruotsalaisella Kansanpuolueella oli vastaavasti yksinkertainen enemmistö kymmenessä kunnassa ja kolmessa kunnassa kaikki hallituksen jäsenet edustivat RKP:tä. Kokoomuksella oli yhdessä kunnassa (Padasjoella) yksinkertainen enemmistö. Yksinkertaisen enemmistön hallitukset ovat vähentyneet 2000-luvulla. Muutos on seurausta keskustaenemmistöisten kuntien määrän vähenemisestä. 12 Tiedot kunnittain: www.kunnat.net/tilastot > Kuntavaali- ja demokratiatilastot
PUOLUEIDEN OSUUS HALLITUSPAIKOISTA 2009, % KESK 37 SDP KOK 20 20 VAS 7 RKP 5 PS MUUT KD VIHR 3 3 3 2 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Muut-kohta sisältää pienpuolueita ja valitsijayhdistyksiä. Hallituksiin valittiin 3 026 henkilöä. Lähde: Suomen Kuntaliitto 13
6 Hallituksen jäsenten sukupuoli- ja ikäjakauma... Valtuuston pitää hallituksen jäseniä valitessaan noudattaa tasa-arvolakia (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986, 4a ). Sen mukaan kunnallisissa toimielimissä pois lukien valtuustot on oltava sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Valtuustokauden 2009 2012 alussa naisten osuus hallituspaikoista oli noin 46 prosenttia. Määrä oli sama myös edeltävällä hallituskaudella. Naisenemmistöinen hallitus oli noin 12 prosentissa kuntia. Hallituksen jäsenet ovat keskimäärin 50-vuotiaita. Puolet hallituksen jäsenistä on 50 64-vuotiaita. Yli 64-vuotiaiden osuus nousi edellisen valtuustokauden neljästä prosentista kuuteen. 18 29-vuotiaita jäseniä on vajaa neljä prosenttia. Vuonna 2009 nuorin hallituksen jäsen oli 19-vuotias ja vanhin 77-vuotias. Maahanmuuttajien valitseminen kunnanhallituksiin on edelleen harvinaista. 14 Tiedot kunnittain: www.kunnat.net/tilastot > Kuntavaali- ja demokratiatilastot
HALLITUKSEN JÄSENTEN IKÄJAKAUMA 2009, % 65 v 18 29 v 50 64 v 6 4 30 39 v 14 49 27 40 49 v Lähde: Suomen Kuntaliitto 18 29- ja yli 64-vuotiaiden osuus hallituksen jäsenistä vuosina 2001, 2005, 2009, % Ikäluokka 2001 2005 2009 18 29-vuotiaat 1,9 3,3 3,6 Yli 64-vuotiaat 3,2 3,9 6,0 15
7 Hallituksen jäsenten työnantajasektori... Henkilön vaalikelpoisuutta kunnanhallitukseen säädellään tarkemmin kuin vaalikelpoisuutta valtuustoon. Lisäksi enemmistö kunnanhallituksen jäsenistä ei voi olla töissä kunnalla tai kunnan määräämisvallassa olevassa yhteisössä tai säätiössä. Hallituksen jäsenten työnantajasektoritausta noudattaa suurelta osin valtuutettujen työnantajaosuuksia. Vuoden 2009 alussa hallituksen jäsenistä puolet työskenteli yksityisellä sektorilla. Kuntasektorin palveluksessa oli neljännes hallituksen jäsenistä ja heistä oman kunnan palveluksessa 14 prosenttia. Valtiolla töissä oli noin seitsemän prosenttia jäsenistä, heistä suurin osa valtionhallinnossa. Yhdistyksen, järjestön tai kirkon palveluksessa oli noin viisi prosenttia. Työelämän ulkopuolella hallituksen jäsenistä oli noin 16 prosenttia. Suurin osa heistä on eläkeläisiä. * Työnantaja on eri asia kuin henkilön ammatti. Opettajan työnantajana voi olla yksityinen sektori, kunta tai valtio. Ammatin perusteella ei voi luotettavasti päätellä henkilön työnantajasektoria. 16 Tiedot kunnittain: www.kunnat.net/tilastot > Kuntavaali- ja demokratiatilastot
Muu taho HALLITUKSEN JÄSENTEN TYÖNANTAJA 2009, % (N = 2 933) 16 7 Valtio Yhdistys/järjestö/kirkko 5 Kuntasektori Muu kunta tai kuntayhtymä 25 10 Yksityinen 48 Oma kunta 14 1 1 Kunnallinen liikelaitos Kunnan määräysvallassa oleva yhdistys/säätiö Hallituksen jäsenten työnantajasektori, % Kuntasektori Muu Kunnan määräys- Yhdistys/ Yksi- Oma kunta vallassa oleva Muu järjestö/ Vuosi tyinen kunta tai ky yhteisö/säätiö taho Valtio kirkko 2005 50 14 10 1 13 8 4 2001 53 15 8 2 16 7 Muu taho tarkoittaa työelämän ulkopuolella olevia kuten eläkeläisiä, opiskelijoita, työttömiä. Lähde: Suomen Kuntaliitto... tieto t puuttuu 17
8 Hallituksen jäsenten kokemus kunnallisista luottamustehtävistä... Valtuustokauden 2009 2012 alussa hallituksen jäsenistä pääsääntöisesti lähes kaikki ovat myös valtuuston jäseniä. Valtuutettujen osuus hallituksen jäsenistä on kasvanut 2000-luvun alun 82 prosentista 91 prosenttiin. Vuonna 2009 aloittaneista hallituksen jäsenistä 41 prosenttia on ensikertalaisia. Heidän osuutensa kasvoi seitsemän prosenttiyksikköä edeltävään valtuustokauteen verrattuna. Hallituksen jäsenistä vajaa viidennes on lautakunnassa jäsenenä tai puheenjohtajana. Kokemusta lautakuntatyöskentelystä on noin puolella hallituksen jäsenistä. Määrä on sama kuin edeltävällä valtuuskaudella. 18 Tiedot kunnittain: www.kunnat.net/tilastot > Kuntavaali- ja demokratiatilastot
HALLITUKSEN JÄSENTEN KOKEMUS LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ 2009, % ensi kertaa hallituksessa 41 ollut aiemmin lautakunnassa 52 nyt valtuustossa 91 0 20 40 60 80 100 Lähde: Suomen Kuntaliitto 19
9 Hallituksen puheenjohtajien profiili... Ikä: Hallituksen puheenjohtajat ovat keskimäärin 52-vuotiaita. Puheenjohtajista kaksi kolmasosaa on 50 vuotta täyttäneitä. Hallituksen puheenjohtajista 65 vuotta täyttäneitä on kuusi prosenttia. Kuluvan valtuustokauden alussa vain kolmessa kunnassa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin alle 30-vuotias. Sukupuoli: Hallituksen puheenjohtajista naisia on noin 21 prosenttia ja varapuheenjohtajista noin 35 prosenttia. Eniten naispuheenjohtajia on Keskustapuolueella, jonka 185 puheenjohtajasta naisia on viidennes. Suhteellisesti eniten naisia puheenjohtajina on Vasemmistoliitolla, joiden kolmesta hallituksen puheenjohtajasta yksi on nainen. Puolue: Hallituksen puheenjohtaja on keskustalainen 56 prosentissa kuntia. Neljännes puheenjohtajien paikoista on Kokoomuksella, sosialidemokraattien osuus puheenjohtajista on puolestaan 11 prosenttia. Työnantaja: Hallituksen puheenjohtajista 57 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla. Työelämän ulkopuolella olevia, lähinnä eläkeläisiä, puheenjohtajista on 15 prosenttia. Kuntasektorilla työskentelee noin 14 ja valtion palveluksessa, lähinnä valtionhallinnossa, noin yhdeksän prosenttia puheenjohtajista. 20 Tiedot kunnittain: www.kunnat.net/tilastot > Kuntavaali- ja demokratiatilastot
HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAT IÄN, PUOLUEEN JA TYÖNANTAJAN MUKAAN 2009, % Ikä % Puoluepaikat % Työnantaja % 18 29 v 1 Kesk. 56 Yksityinen 57 30 39 v 8 Kok. 25 Muu taho* 15 40 49 v 24 SDP 11 Kuntasektori 14 50 64 v 61 RKP 5 Valtio 9 Yli 64 v 6 Muut 3 Yhdistys/ järjestö/kirkko 5 Yhteensä 100 Yhteensä 100 Yhteensä 100 Puheenjohtajista naisia on 21 prosenttia. * eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät Lähde: Suomen Kuntaliitto 21
10 Hallituksen puheenjohtajien ja jäsenten palkkiot... Hallituksen puheenjohtajan palkkio kokouksesta on keskimäärin 83 euroa ja jäsenen 59 euroa. Keskimäärin kokouspalkkiot ovat sitä suurempia mitä isompi kunta. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on keskimäärin noin 2 100 euroa. Vuosipalkkio vaihtelee kunnittain 450 eurosta 8 710 euroon. Lähes kaikissa kunnissa maksetaan hallituksen puheenjohtajalle vuosipalkkiota. Hallituksen jäsenille maksetaan kuukausi- tai vuosipalkkiota 50 kunnassa. Käytäntö on yleisempi asukasluvultaan suuremmissa kunnissa. Yli 100 000 asukkaan kunnissa hallituksen jäsenten kuukausi- tai vuosipalkkio on keskimäärin 2 382 euroa vuodessa. Turussa on päätoiminen hallituksen puheenjohtaja, jolle maksetaan tehtävien hoidosta kuukausittaista vuosipalkkiota. 2000-luvulla lähes kaikki kunnat ovat korottaneet palkkioitaan. Kunnanvaltuusto päättää palkkioiden tasosta. Luottamushenkilöiden palkkiot perustuvat lakiin (Kuntalaki 365/1995, 42 ). 22 Tiedot kunnittain: www.kunnat.net/tilastot > Kuntavaali- ja demokratiatilastot
HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJIEN JA JÄSENTEN KOKOUS- JA VUOSIPALKKIOT 2009, Hallituksen Hallituksen puheenjohtaja jäsen Kuntakoko 1.1.2009 /kokous /vuosi /kokous Alle 2 000 asukasta 51 1 093 37 2 000 5 000 asukasta 64 1 576 46 5 001 10 000 asukasta 79 2 099 57 10 001 20 000 asukasta 93 2 533 67 20 001 50 000 asukasta 120 2 809 79 50 001 100 000 asukasta 161 4 560 109 Yli 100 000 asukasta 213 5 787 166 Manner-Suomi yhteensä 83 2 102 59 Lähde: Suomen Kuntaliitto 23
11 Kunnanjohtaja ja pormestari... Kunnanjohtajan tai pormestarin valitsee kunnanvaltuusto. Kunnanjohtaja toimii kunnanhallituksen alaisena ja on virkasuhteessa kuntaan. Kunnanjohtaja voidaan valita virkaan joko toistaiseksi tai määräajaksi. Yleisesti kunnanjohtaja valitaan toistaiseksi. Vuonna 2009 kunnanjohtajista 8,5 prosenttia oli valittu määräajaksi. Pormestari on kunnan luottamushenkilö ja hän toimii myös kunnanhallituksen puheenjohtajana. Pormestarin toimikausi voi olla enintään valtuuston toimikauden mittainen. Suomessa vain Tampereella ja Pirkkalassa on pormestari. (Kuntalaki 365/1995, 24, lakimuutos 578/2006) 24 Tiedot kunnittain: www.kunnat.net/tilastot > Kuntavaali- ja demokratiatilastot
MÄÄRÄAJAKSI PALKATUT KUNNANJOHTAJAT 2001 2009, % Mukana palkkaa saanut pääpalvelussuhteessa oleva henkilöstö 12 10 8 10,0 9,6 9,2 9,5 7,2 8,0 9,5 9,1 8,5 6 4 2 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Kuntasektorin palkkatilasto, Tilastokeskus 25
12 Johtajasopimusten yleisyys... Kunnanjohtajan ja poliittisen johdon keskinäinen pelisääntöasiakirja johtajasopimus on yleistynyt 2000-luvulla. Johtajasopimukseen kirjataan yhteisten keskustelun pohjalta millaisia tuloksia kunnanjohtajalta odotetaan ja miten näitä tuloksia arvioidaan. Lisäksi johtajasopimuksessa on yleensä määritelty miten toimitaan mahdollisessa ristiriitatilanteessa. Syksyllä 2010 johtajasopimus oli käytössä 48 prosentissa kuntia eli yhteensä 157 kunnassa. Samaan aikaan johtajasopimusta suunniteltiin 28 kunnassa. Vuonna 2004 vain joka kymmenessä kunnassa oli johtajasopimus käytössä. Johtajasopimukset ovat yleisimpiä yli 50 000 asukkaan ja 10 000 20 000 asukkaan kunnissa. Näistä kunnista noin 60 prosentissa on johtajasopimus käytössä. Alle 2 000 asukkaan kunnissa johtajasopimukset ovat harvinaisimpia, vain noin kolmanneksessa on tehty johtajasopimus. Kunnanjohtajan virkaan hakevien määrä on vähentynyt. Vuonna 2008 kunnanjohtajan virkaan pyrki keskimäärin 12 hakijaa, kymmenen vuotta aikaisemmin hakijoita oli 18. 26 Tiedot kunnittain: www.kunnat.net/tilastot > Kuntavaali- ja demokratiatilastot
JOHTAJASOPIMUSTEN YLEISYYS MANNER-SUOMEN KUNNISSA 2010, % Alle 2 000 asukasta 32 3 65 2 001 5 000 asukasta 45 13 43 5 001 10 000 asukasta 51 7 42 10 001 20 000 asukasta 59 9 32 20 001 50 000 asukasta 49 8 43 Yli 50 000 asukasta 61 6 33 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Suomen Kuntaliitto Kyllä Suunnitteilla Ei 27
13 Kunnanjohtajien profiili... Palkkaus: Kunnanjohtajien keskimääräinen kokonaisansio vaihtelee kunnan asukasluvun ja kunnan toimintojen laajuuden mukaan. Alle 2 000 asukkaan kunnissa säännöllinen kuukausipalkka kokemuslisineen on noin 5 000 euroa ja yli 100 000 asukkaan kunnissa noin 13 700 euroa. Ikä: Kunnanjohtajista 73 prosenttia on 50 vuotta täyttäneitä. Vain noin neljä prosenttia on alle 35-vuotiaita. Arviolta viidennes kunnanjohtajista jää eläkkeelle seuraavan viiden vuoden kuluessa. Sukupuoli: Vuoden 2009 alussa kunnanjohtajista naisia on noin 15 prosenttia. Naiskunnanjohtajia on eniten pienissä kunnissa. Koulutustaso: Kunnanjohtajista 96 prosenttia on suorittanut korkeakouluasteen tutkinnon. Väitöskirjan tehneitä kunnanjohtajia on enemmän kuin pelkän opistotason suorittaneita. 28 Tiedot kunnittain: www.kunnat.net/tilastot > Kuntavaali- ja demokratiatilastot
KUNNANJOHTAJIEN KOKONAISANSIO KUNTAKOON MUKAAN 2009, EUROA/KK (kokoaikaiset täyttä palkkaa saaneet) Kokonaisansio, Kuntakoko 1.1.2009 euroa/kk Alle 2 000 asukasta 5 022 2 001 4 000 asukasta 5 599 4 001 6 000 asukasta 5 916 6 001 8 000 asukasta 6 521 8 001 10 000 asukasta 6 933 10 001 12 000 asukasta 7 007 12 001 15 000 asukasta 7 416 15 001 20 000 asukasta 7 510 20 001 30 000 asukasta 8 340 30 001 50 000 asukasta 9 300 50 001 100 000 asukasta 11 129 Yli 100 000 asukasta 13 728 Yhteensä 6 717 KUNNANJOHTAJIEN IKÄJAKAUMA 2009, % 71 65 v 1 Lähde: Kuntasektorin palkkatilasto, Tilastokeskus 9 25 39 v 18 40 49 v 50 64 v 29
14 Johtoryhmätyö... Johtoryhmällä on tärkeä rooli kunnan tuloksellisessa johtamisessa. Se valmistelee kunnanjohtajan apuna kuntaa koskevia asioita päätöksentekoon sekä huolehtii sisäisestä viestinnästä ja yhteistoiminnasta. Johtoryhmällä ei ole lainsäädännöllä vahvistettua asemaa, mutta se on vakiintunut osaksi suomalaisten kuntien johtamisjärjestelmää. Kunnanjohtajan nimeämään johtoryhmään kuuluvat yleensä kunnanjohtajan lisäksi hallinto- ja/tai talousjohtaja sekä eri toimialoista vastaavat johtajat. Vuonna 2008 johtoryhmä koostui keskimäärin seitsemästä jäsenestä. Jäsenten määrä vaihtelee kunnittain kolmesta yli kymmeneen. Johtoryhmät kokoontuvat tyypillisimmin 2 3 kertaa kuukaudessa, mutta lähes yhtä useassa kunnassa ne kokoontuvat viikoittain. 30 Tiedot kunnittain: www.kunnat.net/tilastot > Kuntavaali- ja demokratiatilastot
JOHTORYHMIEN KOKOONPANO KUNNISSA 2008,% (N = 232) Kunnan-/kaupunginjohtaja 100 Hallintokuntien/toimialojen johtajat 97 Kunnansihteeri, hallintojohtaja 91 Talousjohtaja, kamreeri 65 Henkilöstöpäällikkö 33 Henkilöstön edustaja(t) 29 Joku muu 14 Tiedottaja, viestintäpäällikkö 11 0 20 40 60 80 100 Lähde: Suomen Kuntaliitto 31
15 Aiheesta lisää... Tilastotietoja: Tilastotietoa hallituksista, palkkioista ja kokouksista kunnittain: www.kunnat.net/tilastot > Kuntavaali- ja demokratiatilastot Tutkimuksia: Parasta naisille? Kuntaliitokset ja naisten edustus kuntien johdossa. Paras-ARTTUohjelman tutkimuksia nro 7. Pikkala Sari. 2010. Kuntademokratian ja johtamisen tila valtuustokaudella 2005 2008. Acta nro 215. Jäntti Anni ja Pekola-Sjöblom Marianne (toim.) Edustuksellisen demokratian tila kunnissa valtuustokaudella 2001 2004. Acta nro 173. Kurikka Päivi, Majoinen Kaija, Pekola-Sjöblom Marianne Selvityksiä: Kunnanjohtajien saatavuus. Tilastollinen selvitys kunnanjohtajien hakumenettelystä 1996 2008. Jäntti Anni. Kuntaliiton kirjakauppa: www.kunnat.net/kirjakauppa Tietoja hallituksista ja hallitustyöstä: www.kunnat.net/demokratia > Edustuksellinen demokratia > Hallitus