Tietoa Manner-Suomen kuntien valtuutetuista ja valtuustoista

Transkriptio

1 Tietoa Manner-Suomen kuntien valtuutetuista ja valtuustoista

2 Tämän oppaan tiedot koskevat Manner-Suomen kuntien valtuustokautta Tiedot ovat pääosin vuodelta 2009 ja perustuvat enimmäkseen kuntien Kuntaliitolle toimittamiin tietoihin. Tiedustelut: Helsinki 2010 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki PL 200, Helsinki Puh , faksi

3 Sisältö... 1 Kunnanvaltuuston tehtävät 4 2 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 6 3 Kuntavaalit ja ehdokkaat 8 4 Valtuuston koko 10 5 Puolueiden osuudet valtuustopaikoista 12 6 Naiset valtuustoissa 14 7 Valtuutettujen ikä 16 8 Valtuutettujen työnantajasektori 18 9 Valtuutettujen koulutustaso ja äidinkieli Valtuutettujen kokemus luottamustehtävistä Valtuuston puheenjohtajien profiili Valtuuston puheenjohtajien ja jäsenten palkkiot Valtuuston kokoukset Valtuuston toimintatavat 30 Aiheesta lisää 32 3

4 1 Kunnanvaltuuston tehtävät... Valtuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä luottamuselin. Se vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto päättää muun muassa kunnan talousarviosta ja hyväksyy tilinpäätöksen. Valtuusto valitsee myös jäsenet kunnan muihin toimielimiin. Valtuuston lisäksi pakollisia toimielimiä kunnassa ovat kunnanhallitus, tarkastuslautakunta ja vaalilain edellyttämät lautakunnat. Kuntien valtuutetut valitaan joka neljäs vuosi pidettävillä vaaleilla. Seuraavat kuntavaalit järjestetään Manner-Suomessa vuonna 2012 ja Ahvenanmaalla vuonna Tiedot kunnittain: > Kuntavaali- ja demokratiatilastot

5 KUNNAN TOIMIELIMET (KUNTALAKI 365/1995,17 ) KUNNANVALTUUSTO KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA TOIMIKUNTA KUNNANHALLITUS JAOSTO LAUTAKUNTA JAOSTO JOHTOKUNTA 5

6 2 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa... Vuoden 2008 kuntavaaleissa Karkkilan, Kauniaisten ja Vihdin uusintavaalien tulos huomioiden kävi 61,2 prosenttia äänioikeutetuista äänestämässä. Äänestäneiden osuus kasvoi 2,6 prosenttiyksikköä edellisiin vaaleihin verrattuna. Vuodesta 1950 lähtien äänestysaktiivisuus on ollut vilkkainta vuonna 1964, jolloin äänestysprosentti oli 79,3. Matalimmillaan äänestysaktiivisuus oli vuoden 2000 vaaleissa, jolloin äänensä antoi vain 55,9 prosenttia äänioikeutetuista. Ennakkoäänestys on kasvattanut suosiotaan. Vuoden 2008 kuntavaaleissa ennakkoon äänesti 40 prosenttia äänioikeutetuista. 6 Tiedot kunnittain: > Kuntavaali- ja demokratiatilastot

7 ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS KUNTAVAALEISSA , % % % 100 Äänestys% ,3 74,8 76,7 75,6 78,5 78,1 74,0 71,3 70,5 70,9 66,2 63,0 61,3 61,2 58,6 55, ,1 37,7 39,1 39,9 34, ,3 6,8 8,0 9,2 18,3 Ennakkoäänestys% Vuosi Ääntenlaskennassa on huomioitu Karkkilan, Kauniaisten ja Vihdin toimitettujen uusintavaalien tulos. Lähde: Tilastokeskus 0 7

8 3 Kuntavaalit ja ehdokkaat... Puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla on oikeus asettaa kussakin kunnassa ehdokkaita enintään puolitoistakertainen määrä valittavien valtuutettujen lukumäärään verrattuna. Ennen vuotta 1996 ehdokkaita voitiin asettaa enintään kaksinkertainen määrä. Vuoden 2008 kuntavaaleissa 81 prosentissa kuntia mikään puolue tai ryhmä ei asettanut ehdolle enimmäismäärää ehdokkaita. Valtuutettujen määrä on vähentynyt vuodesta 1998 vuoteen 2008 yhteensä henkilöllä. Vähennyksen syynä ovat pääasiassa 2000-luvulla toteutuneet kuntaliitokset. Myös kuntavaalien ehdokasmäärät ovat vähentyneet. Ehdokkaiden määrä yhtä valtuustopaikkaa kohden on laskenut 20 vuoden aikana viidestä 3,7:ään. 8 Tiedot kunnittain: > Kuntavaali- ja demokratiatilastot

9 EHDOKKAIDEN JA VALITTUJEN LUKUMÄÄRÄ KUNTAVAALEISSA Ehdokkaat Valitut Lähde: Tilastokeskus 9

10 4 Valtuuston koko... Vuoden 2009 alussa Suomessa oli yhteensä kunnanvaltuutettua, joista Manner-Suomessa Edelliseen valtuustokauteen verrattuna valtuutettujen määrä väheni Manner-Suomen kunnissa henkilöllä. Valtuustopaikkojen vähenemisen syynä ovat kuntien asukasluvun muutokset sekä kuntaliitokset. Yleisin valtuustokoko kuluvalla valtuustokaudella on 27 valtuutettua. Keskimäärin valtuutettuja on kunnissa 31. Valtuutettujen määrä kunnissa määräytyy kunnan asukasluvun mukaan. Poikkeuksellisesti kunnat, joissa asukkaita on enintään 2 000, voivat ottaa käyttöön joko 13- tai 15-jäsenisen valtuuston. Kuluvalla valtuustokaudella kuudessa kunnassa on käytössä 15-jäseninen valtuusto. Yksikään kunta ei ole ottanut käyttöön 13-jäsenistä valtuustoa. Jos kuntaliitos tapahtuu kesken valtuustokauden, kunnat voivat muodostaa yhdistetyn valtuuston. Valtuustot voivat tällöin yhdistyä joko osittain tai kokonaan (Kuntajakolaki 1698/2009, 24 ). Laajennettu valtuusto oli käytössä 15 kunnassa vuonna Tiedot kunnittain: > Kuntavaali- ja demokratiatilastot

11 VALTUUTETTUJEN LUKUMÄÄRÄ (KUNTALAKI 365/1995, 10 ) Asukasluku Valtuutettujen lkm enintään yli Lähde: Suomen Kuntaliitto 11

12 5 Puolueiden osuudet valtuustopaikoista... Suomen Keskustalla on kuluvalla valtuustokaudella hallussaan kolmannes valtuustopaikoista. Suomen Sosialidemokraattisella Puolueella ja Kansallisella Kokoomuksella on molemmilla viidennes paikoista. Manner-Suomessa oli valtuustokauden alussa yhteensä 115 kuntaa, joissa yhdellä puolueella oli hallussaan yksinkertainen enemmistö eli yli puolet valtuustopaikoista. Määrä vastaa noin kolmannesta Suomen kunnista. Suomen Keskustalla oli hallussaan yksinkertainen enemmistö 100 kunnassa, Ruotsalaisella Kansanpuolueella 14 kunnassa ja Kansallisella Kokoomuksella yhdessä kunnassa. Yksinkertaiset enemmistöt lisääntyivät 1990-luvulla, mutta ovat vähentyneet 2000-luvulla. Muutos on seurausta keskustaenemmistöisten valtuustojen määrän vähenemisestä. 12 Tiedot kunnittain: > Kuntavaali- ja demokratiatilastot

13 PUOLUEIDEN OSUUS ÄÄNISTÄ KUNTAVAALEISSA 2008, % PUOLUEIDEN OSUUS VALTUUSTOPAIKOISTA 2009, % KOK 24 KESK 34 SDP 21 SDP 20 KESK 20 KOK 19 VIHR 9 VAS 8 VAS 9 RKP 5 PS 5 PS 4 RKP 5 VIHR 4 KD 4 KD 3 Muut 3 Muut Ääntenlaskennassa on huomioitu Karkkilan, Kauniaisten ja Vihdin toimitettujen uusintavaalien tulos. Kohta Muut sisältää pienpuolueita ja valitsijayhdistyksiä. Lähde: Tilastokeskus 13

14 6 Naiset valtuustoissa... Kuntavaaleissa 2008 valtuustoihin valittiin yhteensä naista. Naisten osuus valtuutetuista on 36,7 prosenttia. Naisten osuus valtuustoissa on noussut kahden viimeisen vuosikymmenen aikana noin 10 prosenttiyksikköä luvulla kasvu on ollut vähäistä. Kuluvalla vaalikaudella naiset ovat enemmistönä 13 valtuustossa. Naisenemmistöisten valtuustojen määrä väheni edellisen valtuustokauden vajaasta kuudesta prosentista noin neljään prosenttiin. 14 Tiedot kunnittain: > Kuntavaali- ja demokratiatilastot

15 100 NAISTEN OSUUS VALITUISTA KUNTAVAALEISSA , % ,7 14,7 18,1 22,2 25,2 27,2 30,0 31,5 34,4 36,4 36, Lähde: Tilastokeskus Naiset Miehet 15

16 7 Valtuutettujen ikä... Valtuutettujen keski-ikä on 49 vuotta. Valtuutetuista noin kuusi prosenttia on alle 30-vuotiaita vuotiaiden osuus valtuustoissa on hieman kasvanut 2000-luvulla, mutta ehdokkaiden osuus on sen sijaan pysynyt jokseenkin samansuuruisena. 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus valtuutetuista on noin kahdeksan prosenttia. 65 vuotta täyttäneet ovat lisänneet osuuttaan selvästi kaksissa edellisissä vaaleissa. Suomessa on kuntia, joissa valtuuston nuorin edustaja on täyttänyt 40 vuotta. Toisaalta 38 kunnassa ei ole lainkaan 65 vuotta täyttäneitä valtuutettuja. 16 Tiedot kunnittain: > Kuntavaali- ja demokratiatilastot

17 VALTUUTETTUJEN IKÄJAKAUMA 2009, % 65 v v v v v ja yli 64-vuotiaiden osuus valituista vuosien kuntavaaleissa, % Ikäluokka Lähde: Suomen Kuntaliitto vuotiaat 5,5 5,6 5,9 6,2 Yli 64-vuotiaat 3,0 3,9 5,7 7,8 17

18 8 Valtuutettujen työnantajasektori*... Noin puolet valtuutetuista työskentelee yksityisellä sektorilla. Kuntasektorin palveluksessa on vajaa neljännes valtuutetuista. Heistä oman kunnan palveluksessa työskentelee 13 prosenttia. Valtion palveluksessa, lähinnä valtionhallinnossa, on valtuutetuista noin kahdeksan prosenttia. Kunnanvaltuutettuna toimii muun muassa 155 kansanedustajaa. Valtuutettujen osuudet eri työnantajasektorien kesken ovat pysyneet pääosin samansuuruisina edelliseen valtuustokauteen verrattuna. Yksityisellä sektorilla työskentelevien osuus on hieman pienentynyt. Työelämän ulkopuolella olevista ryhmistä eläkeläisten osuus on puolestaan kasvanut hiukan. * Työnantaja on eri asia kuin henkilön ammatti. Opettajan työnantajana voi olla yksityinen sektori, kunta tai valtio. Ammatin perusteella ei voi luotettavasti päätellä henkilön työnantajasektoria. 18 Tiedot kunnittain: > Kuntavaali- ja demokratiatilastot

19 VALTUUTETTUJEN TYÖNANTAJASEKTORI 2009, % (N = ) Muu taho 18 8 Valtio 5 Yhdistys/ järjestö/kirkko Oma kunta Muu kunta tai kuntayhtymä Yksityinen Kuntasektori Kunnallinen liikelaitos Kunnan määräys vallassa oleva yhdistys/säätiö Valtuutettujen työnantajasektori, % Kuntasektori Muu Kunnan määräys- Yhdistys/ Yksi- Oma kunta vallassa oleva Muu järjestö/ Vuosi tyinen kunta tai ky yhteisö/säätiö taho Valtio kirkko Muu taho tarkoittaa työelämän ulkopuolella olevia kuten eläkeläisiä, opiskelijoita, työttömiä. Lähde: Suomen Kuntaliitto... tieto puuttuu 19

20 9 Valtuutettujen koulutustaso ja äidinkieli... Koulutustaso: Valtuutetut ovat keskimääräistä korkeammin koulutettuja. Valtuutetuista 30 prosentilla on yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto, äänioikeutetuista puolestaan vain 15 prosentilla. Keskiasteen ja alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus valtuutetuista on pysynyt 2000-luvulla ennallaan. Perusasteen koulutuksen saaneiden osuus on samaan aikaan pienentynyt noin seitsemän prosenttiyksikköä ja korkeakouluasteen suorittaneiden osuus lisääntynyt saman verran. Äidinkieli: Valtuutetuista suurin osa on suomenkielisiä. Ruotsia äidinkielenään puhuu noin kuusi prosenttia valtuutetuista. Saamenkielisiä valtuutettuja on kuluvalla valtuustokaudella 12. Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, joilla äidinkieli on jokin muu kuin suomi, saame tai ruotsi, on valtuutetuista noin 0,3 prosenttia eli yhteensä 34 valtuutettua. 20 Tiedot kunnittain: > Kuntavaali- ja demokratiatilastot

21 VALTUUTETTUJEN JA ÄÄNIOIKEUTETTUJEN KOULUTUSTASO 2009, % valtuustoon valitut äänioikeutetut Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Korkeakouluaste Lähde: Tilastokeskus 21

22 10 Valtuutettujen kokemus luottamustehtävistä... Kuluvalla valtuustokaudella valtuutetuista runsas kolmannes on ensikertalaisia. Edelliseen valtuustokauteen verrattuna ensikertalaisten määrä on pysynyt samansuuruisena. Valtuuston ensikertalaisista 22 prosenttia on toiminut aiemmin kunnanhallituksessa tai lautakunnassa. Osuus on pysynyt samansuuruisena edellisestä valtuustokaudesta. Varavaltuutettuina on ensikertalaisista toiminut noin 14 prosenttia. Osuus on noussut edellisestä valtuustokaudesta kuusi prosenttiyksikköä. Valtuutetuista 27 prosenttia on kunnanhallituksessa. Joka toinen valtuutettu on myös jäsenenä vähintään yhdessä lautakunnassa. 22 Tiedot kunnittain: > Kuntavaali- ja demokratiatilastot

23 VALTUUTETTUJEN KOKEMUS LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ 2009, % hallituksessa 27 ensi kertaa valtuustossa 35 lautakunnassa Lähde: Suomen Kuntaliitto 23

24 11 Valtuuston puheenjohtajien profiili... Ikä: Valtuuston puheenjohtajat ovat keskimäärin 53-vuotiaita. Valtuuston puheenjohtajista 65 vuotta täyttäneitä on 11 prosenttia. Vain viidessä kunnassa valtuuston puheenjohtaja on alle 30-vuotias. Sukupuoli: Valtuuston puheenjohtajista naisia on 26,5 prosenttia ja varapuheenjohtajista noin 25 prosenttia. Kuluvan valtuustokauden alussa 127 kunnassa sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat miehiä. Vain kahdessa kunnassa puheenjohtajisto on täysin naisvaltainen. Puolue: Valtuuston puheenjohtaja on keskustalainen 56 prosentissa kuntia. Sekä sosialidemokraateilla että kokoomuslaisilla on molemmilla 16 prosenttia puheenjohtajuuksista. Työnantaja: Valtuuston puheenjohtajista 40 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla. Kuntasektorilla työskentelee noin viidennes ja valtion palveluksessa, lähinnä valtionhallinnossa, noin 18 prosenttia puheenjohtajista. 24 Tiedot kunnittain: > Kuntavaali- ja demokratiatilastot

25 VALTUUSTON PUHEENJOHTAJAT IÄN, PUOLUEEN JA TYÖNANTAJAN MUKAAN 2009, % Ikä % Puoluepaikat % Työnantaja % v 2 Kesk. 56 Yksityinen v 8 Kok. 16 Muu taho* v 24 SDP 16 Kuntasektori v 55 RKP 8 Valtio 18 Yli 64 v 11 Muut 4 Yhdistys/ järjestö/kirkko 4 Yht. 100 Yht. 100 Yht. 100 Puheenjohtajista naisia on 26,5 prosenttia. * eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät Lähde: Suomen Kuntaliitto 25

26 12 Valtuuston puheenjohtajien ja jäsenten palkkiot... Valtuuston puheenjohtajan palkkio kokouksesta on keskimäärin 85 euroa ja valtuuston jäsenen 60 euroa. Kokouspalkkiot ovat keskimäärin sitä suurempia mitä isompi kunta. Alle asukkaan kunnassa valtuuston puheenjohtajan keskimääräinen kokouspalkkio on 51 euroa ja yli asukkaan kunnassa 251 euroa. Puheenjohtajan vuosipalkkio on keskimäärin euroa. Alle asukkaan kunnassa valtuuston puheenjohtajan keskimääräinen vuosipalkkio on 731 euroa ja yli asukkaan kunnassa euroa luvulla lähes kaikki kunnat ovat korottaneet palkkioitaan. Kunnanvaltuusto päättää palkkioiden tasosta. Luottamushenkilöiden palkkiot perustuvat lakiin (Kuntalaki 365/1995, 42 ). 26 Tiedot kunnittain: > Kuntavaali- ja demokratiatilastot

27 VALTUUSTON PUHEENJOHTAJIEN JA JÄSENTEN KOKOUS- JA VUOSIPALKKIOT 2009, Valtuuston Valtuuston puheenjohtaja jäsen Kuntakoko /kokous /vuosi /kokous alle asukasta asukasta asukasta asukasta asukasta asukasta yli asukasta Manner-Suomi yhteensä Lähde: Suomen Kuntaliitto 27

28 13 Valtuuston kokoukset... Valtuuston kokousten määrä vaihtelee kunnan koon mukaan. Vuonna 2007 valtuustot kokoontuivat keskimäärin kahdeksan kertaa. Eniten valtuuston kokouksia pidettiin Helsingissä, jossa valtuusto kokoontui 22 kertaa vuoden aikana. Kunnassa, jossa kokouksia järjestettiin vähiten, valtuusto kokoontui viisi kertaa. Käsiteltäviä asiakohtia oli vuonna 2007 yhteensä keskimäärin 85. Käsiteltävien asioiden määrä vaihtelee merkittävästi eri kuntien välillä. Keskimäärin valtuustot käsittelivät kokouksissa 10 asiakohtaa. Valtuuston kokoukset kestävät yleensä alle kaksi tuntia. Yli kolmen tunnin kokouksia pidetään yleisimmin suurissa, yli asukkaan kunnissa. 28 Tiedot kunnittain: > Kuntavaali- ja demokratiatilastot

29 VALTUUSTON KOKOUSTEN KOKOUSTIHEYS JA AJALLINEN KESTO SEKÄ KÄSITELTYJEN ASIAKOHTIEN MÄÄRÄ 2007 (N = ) Kokousten kesto, % 3 h tai yli 2 2,5 h 8 Alle 2 h Manner- Suomen Vaihteluväli valtuustot Lkm min max Kokouksia/ vuosi Asiakohtia/ vuosi Asiakohtia/ kokous Lähde: Suomen Kuntaliitto 29

30 14 Valtuuston toimintatavat... Valtuustojen merkitys kuntien strategioiden ja tavoitteiden määrittämisessä on vahvistunut. Valtuustojen roolin laajentuminen edellyttää uudenlaisten työskentelytapojen omaksumista. Kunnanvaltuustojen yleisimmin suosimat toimintamuodot ovat valtuustoryhmien sisäiset ja ryhmien väliset neuvottelut sekä seminaarityöskentely. Lisäksi joka toisessa kunnassa on käytössä iltakoulu ja skenaario- tai tulevaisuustyöskentely. Vähiten käytettyjä toimintatapoja ovat tiimityöskentely sekä kokousten nauhoitus tai videointi. Suuremmissa kunnissa toimintatavat ovat keskimäärin monipuolisempia, kuin pienemmissä kunnissa. Erilaiset toimintatavat ovat yleistyneet valtuustoissa 2000-luvulla. 30 Tiedot kunnittain: > Kuntavaali- ja demokratiatilastot

31 ERILAISTEN TOIMINTATAPOJEN YLEISYYS VALTUUSTOISSA 2008, % (N = 238) Seminaarityöskentely Valtuustoryhmien sisäiset neuvottelut Valtuustoryhmien väliset neuvottelut 83 Skenaario-/tulevaisuustyöskentely Iltakoulut Kyselytunnit 36 Lähetekeskustelut Työryhmätyöskentely Kokousten kierrätys/ jalkauttaminen Kokousten nauhoitus/videointi 18 Tiimityöskentely Lähde: Suomen Kuntaliitto 31

32 Aiheesta lisää Tilastotietoja: Tilastotietoa valtuutetuista, palkkioista ja kokouksista kunnittain: > Kuntavaali- ja demokratiatilastot Tutkimuksia: Kuntademokratian ja johtamisen tila valtuustokaudella Acta nro 215. Jäntti Anni ja Pekola-Sjöblom Marianne (toim.) Edustuksellisen demokratian tila kunnissa valtuustokaudella Acta nro 173. Kurikka Päivi, Majoinen Kaija, Pekola-Sjöblom Marianne. Kuntaliiton kirjakauppa: Tietoja valtuustosta ja valtuustotyöstä: > Edustuksellinen demokratia > Valtuusto Valtuusto vaikuttaa uutiskirje: Vaalituloksia ja vaalianalyysejä: Oikeusministeriö: Tilastokeskus: