1 Järjestö: Kansalaisareena ry yhteistyökumppaneineen Luonnos 20.4.2015 Projektin nimi: VAPAAEHTOISKESKUKSET VOIMAVARAKSI Kehittämisprojekti Ck Projektihakemuksesta vastaavat yhteyshenkilöt: Toiminnanjohtaja Anitta Raitanen ja suunnittelija Pinja Nieminen Projektin taloudesta vastaava henkilö: Toiminnanjohtaja Anitta Raitanen Projektin toteutuspaikkakunta: Alueellinen: Turku, Pori, Kankaanpää, Kokkola, Savonlinna, Meri- Lappi, Vantaa ja Jyväskylä (?) Projektin alkamis- ja päättymisajankohta: 1.1.2016-31.12.2018
2 Sisällys 1. Projektin perustelu 2. Projektin tavoitteet 1.1 Miksi projekti pitäisi toteuttaa ja miten tarve on selvitetty 1.2 Selvitys alueen muista vastaavista toiminnoista ja hankkeen nivoutuminen niihin 2.1 Projektin konkreettinen päätavoite Edistää vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta sekä laadukasta vapaaehtoistoimintaa tiivistämällä ja kehittämällä vapaaehtoiskeskusten ja alueellisten sektorirajat ylittävien verkostojen yhteistyötä ja kumppanuutta 2.2 Päätavoitetta tukeva osa- ja vaihetavoitteet Tavoite 1: Kehitetään vapaaehtoiskeskusten monimuotoista suomalaista mallia Tavoite 2: Tiivistetään keskusten ja alueellisten verkostojen välistä yhteistyötä ja valtakunnallista kumppanuutta Tavoite 3: Kehitetään dokumentoitu arviointikäytäntö keskusten toiminnan jatkuvan parantamisen välineeksi 2.3 Lyhyt kuvaus projektin seurannan toteutuksesta 3. Projektin toteutus 3.1 Lyhyt kuvaus projektin toteuttamistavasta 3.2 Kohderyhmä, jolle projektista ja sen tuloksista on eniten hyötyä 3.3 Yhteistyötahot ja kumppanit sekä niiden rooli projektin toteuttamisessa 3.4 Projektin keskeisimmät viestintätoimenpiteet 3.5 Riskien hallinta; mitä on tehty sen varmistamiseksi, etteivät odottamattomat tapahtumat vaaranna projektin onnistumista 4. Projektin tulokset ja vaikutukset 4.1 Projektilla tavoiteltavat tuotokset ja tulokset 4.2 Projektilla tavoiteltavat vaikutukset (mitä vaikutuksia projektilla halutaan saada aikaiseksi, mihin vaikutetaan, miten vaikutukset näkyvät) 4.3 Kuvaus tulosten ja vaikutusten arvioinnista 4.4 Selvitys siitä, miten projektin tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään projektin päättymisen jälkeen 5. Projektin resurssit 5.1 Projektiin palkattavan henkilöstön nimekkeet ja tehtävät 5.2 Projektin muut resurssit LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Liite 2 Webropol-raportti tarpeesta ja kumppaneiden sitoutumisesta hankkeeseen Talousarvio
3 1. Projektin perustelu 1.1 Miksi projekti pitäisi toteuttaa ja miten tarve on selvitetty Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suosittaa (2012/C 181/26), että jäsenvaltiot pyrkivät varmistamaan, että lainsäädäntö mahdollistaa vapaaehtoistyön ja kannustaa siihen, suojelee vapaaehtoistyöntekijöitä ja poistaa heidän toimintaansa haittaavia esteitä. Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunta katsoo (Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan mietintö (10/03/2008), että on tärkeää edistää ja tukea vapaaehtoistoiminnan parhaita käytäntöjä. Se pitää erityisen tärkeänä vapaaehtoistoiminnan toimintamuotojen, prosessien ja rakenteiden sekä vapaaehtoistoiminnan laadun kehittämistä. Nämä tavoitteet ovat erittäin keskeisiä myös Euroopan vapaaehtoistoiminnan toimenpideohjelmassa vuodelta 2011 (PAVE). Tarve yhteistyön kehittämiseen tulee vahvasti esille myös KANEn Vapaaehtoistyön toimintaedellytykset -työryhmän ja Kansalaisareenan syyskuussa 2014 tekemässä vapaaehtoistoiminnan kehittämisen este- ja kehittämistarvekartoituksessa. Suomessa on muutamia kymmeniä vapaaehtoistoiminnan keskuksia. Keskukset toimivat yleensä osana isompia kokonaisuuksia, kumppanuustaloja, järjestötaloja ja kansalaistoiminnan keskuksia. Pienempiä matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja on satoja. Kansalaisareena pitää näistä kohtaamispaikoista valtakunnallista rekisteriä (www.kansalaisareena.fi > Kohtaamispaikat). Kohtaamispaikkatoiminnassa järjestetään vuosittain kohtaamispaikkaseminaari. Yhteistyö keskusten ja kohtaamispaikkojen välillä on kuitenkin monesti sattumanvaraista ja yhteiset kehittämisen rakenteet puuttuvat. Monet keskukset kokevat että heiltä puuttuu valtakunnallinen tuki. Tämä tuli erityisen hyvin esille Kansalaisareenan TEKES -rahoituksella toteuttamassa esiselvityksessä vuosina 2009 2010. TEKES -hankkeessa kerättyjen kokemusten pohjalta vapaaehtoiskeskusten kehittämiseen haettiin RAY-rahoitusta vuonna 2011 (Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostojen laatuyhteistyö keskusten toiminnan kehittymiseksi -hankesuunnitelma RAY:lle 2011;). Rahoitusta ei kuitenkaan tuolloin myönnetty. Humakissa selvitettiin vuonna 2013 Kansalaistoiminnan keskuksissa toimivien keskinäistä yhteistyötä. Yhteistyö kokettiin tärkeänä, ja yhteistyön kehittämistä pidettiin tarpeellisena. Tuloksissa ilmeni, että yhteistyön asteessa on selviä eroja eri keskusten välillä. Toimivien mallien ja kokemusten levittäminen nähtiin tärkeänä. Verkostotyön ja toiminnallisen yhteistyön lisäksi myös oppilaitosyhteistyö nähtiin tärkeänä. Kansalaistoiminnan keskusten vetäjien (henkilöiden ja vetäjäorganisaatioiden edustajien) keskuudessa pidettiin tärkeänä keskinäisen valtakunnallisen yhteistyön ja vertaistuen kehittämistä. (Myllyselkä Pertti, Kaunismaa Pekka, 2013, yhteenveto s. 57-58). Tämä hankesuunnitelma perustuu sekä useamman vuoden aikana tehtyihin selvityksiin kehittämistarpeista että erityisesti hankesuunnitelmaa varten huhtikuussa 2015 tehtyyn kartoitukseen ja kumppanihakuun. Kumppanihaun pohjalta hankerahoitusta kolmivuotiseen hankkeeseen haetaan toteutettavaksi hanketta Turussa, Porissa, Kankaanpäässä, Savonlinnassa, Jyväskylässä, Meri-Lapissa ja Vantaalla. Pääyhteistyökumppanit alueilla ovat seuraavat: Turku Turun kaupungin kulttuuritoimi (?), Turun Seudun lihastautiyhdistys/avustajakeskus Kankaanpää Kankaanpään Seudun Vammaisjärjestöt, Kaseva
4 Pori Satakunnan Yhteisökeskus ja Porin Mielenterveystoiminnan Tuki ry Kokkola Yhteisöklubi Silta, KOSTI ry Savonlinna Savonlinnan Seudun Kolmonen Meri Lappi Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry Vantaa Vantaan kaupunki, Yhteisö- ja vapaaehtoistoiminta Jyväskylä Jyväskylän kaupunki, Vapaaehtoistoiminta (?) 1.2 Selvitys alueen muista vastaavista toiminnoista ja hankkeen nivoutuminen niihin sekä hakijan perehtyneisyys aiheeseen Englannissa kansallisen vapaaehtoiskeskuksen Volunteering Englandin alla toimivien alueellisten vapaaehtoiskeskusten laatua kehitetään PQASSO-laatutyökalusta räätälöidyllä työkalulla. PQASSO on kehitetty erityisesti yleishyödyllisten organisaatioiden laadun kehittämiseen ja siinä tarkasteltavat arvioinnin alueet ovat: 1) Suunnittelu 2) Hallinto 3) Johtaminen 4) Käyttäjälähtöinen palvelu 5) Ihmisten johtaminen 6) Oppiminen ja kehittäminen 7) Talouden hallinta 8) Resurssien hallinta (tehokas työskentely ja jatkuvuus) 9)Tiedottaminen ja asioiden edistämistyö 10) Yhteistyö (tuloksia parantava verkottuminen) 11) Seuranta ja arviointi 12) Tulokset. Vapaaehtoiskeskusten laatua tarkastellaan erityisesti seuraavilla alueilla: 1) Vapaaehtoistoiminnan välityspalvelu 2) Vapaaehtoistoiminnan markkinointi 3) Vapaaehtoistoiminnan hyvät käytännöt 4) Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset 5) Poliittinen vaikuttaminen ja kampanjointi vapaaehtoistoiminnassa sekä 6) Vapaaehtoistoiminnan strateginen kehittäminen. Kansalaisareena on ainut suomalainen vapaaehtoistoiminnan sektorirajat ylittäen toimiva valtakunnallinen järjestö. Pidämme tärkeänä, että kehitetään laadukasta vapaaehtoistoimintaa ja sen vaatimia rakenteita. Tämä tavoite on myös Raha-automaattiyhdistyksen avustuslinjausten mukainen, ja avustettavia teemoja ovat niin erilaiset matalan kynnyksen osallistumispaikat ja - mahdollisuudet kuin vapaaehtoistoiminta ja siihen liittyvä kehittäminen ja koordinointi sekä kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyö, minkä kehittäminen tässä hankkeessa on keskeistä. 2. Projektin tavoitteet ja kohderyhmä 2.1 Projektin konkreettinen päätavoite Edistää vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta sekä laadukasta vapaaehtoistoimintaa tiivistämällä ja kehittämällä vapaaehtoiskeskusten ja alueellisten sektorirajat ylittävien verkostojen yhteistyötä ja kumppanuutta 2.2 Päätavoitetta tukeva osa- ja vaihetavoitteet ja niiden toteuttaminen Tavoite 1: Kehitetään vapaaehtoiskeskusten monimuotoista suomalaista mallia Toteuttaminen: Kuvataan alueelliset yhteistyökumppaniverkostot, niiden nykyiset toiminnot ja kartoitetaan vapaaehtoistoiminnan yhteiset kehittämistarpeet Määritellään keskusten tarpeiden ja resurssien pohjalta keskusten toimintojen kehittämistarpeet
5 Sovitaan eri alueilla toimivien keskusten välisestä, keskusten mallin kehittämiseen liittyvästä vertaisarvioinnista Määritellään ja kuvataan keskuksen toimintamalli sekä työtekijöiden osaamistarpeet ja tehtäväkuvaukset Viestitään alueellisista verkostoista ja -keskuksista, keskusten toiminnoista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta Mahdollistetaan alueellisten toimijoiden, vapaaehtoisten ja päättäjien yhteiskehittäminen Tavoite 2: Tiivistetään keskusten ja alueellisten verkostojen välistä yhteistyötä ja valtakunnallista kumppanuutta Toteuttaminen: Sovitaan alueellisten keskusten kehittämisen erityispainopisteet ja valmistellaan alueelliset kehittämissuunnitelmat Sovitaan strategisesta yhteistyömallista eri alueiden kesken ja määritellään työnjako ja vastuut Määritellään kaikkien alueiden yhteisten toimintojen (esim. yhteiset valtakunnalliset koulutukset tai uuden tekniikan mahdollistamat uudet sähköiset alustat) tarpeet Viestitään kaksisuuntaisesti kehittämisestä sekä alueilla että valtakunnallisesti Vakiinnutetaan valtakunnallinen yhteistyö kuten yhteiset koulutukset ja kehittäminen Tavoite 3: Kehitetään arviointityökalu ja dokumentoitu arviointikäytäntö keskusten toiminnan jatkuvan parantamisen välineeksi Toteuttaminen: Valitaan, räätälöidään ja testataan sopiva helppokäyttöinen arviointityökalu keskusten toiminnan kehittämiseksi Määritellään tarkasteltavat/kehitettävät arviointialueet ja luodaan kriteeristö niiden tarkasteluun Suunnitellaan ja toteutetaan keskusten välinen toiminnan laadun kehittämisen yhteistyöprosessi Rakennetaan ja testataan arviointityökalu alueellisten verkostojen suunnitelmallisena yhteistyönä Toteutetaan hankkeessa mukana olevien keskusten arviointityöskentelyt (pilotointi) Kehitetään keskusten toiminnan vaikutusten mittaamisen ja arvioinnin menetelmä Tutkitaan arviointityökalun avulla keskusten merkitystä, vaikutuksia ja vaikuttavuutta Viestitään yhteistyöstä ja tuloksista 2.3. Kohderyhmä, jolle projektista ja sen tuloksista on eniten hyötyä Vapaaehtoiset ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet kansalaiset: tarjottu vapaaehtoistoiminta on organisoitu laadukkaasti, turvallisesti ja läpinäkyvästi. Tehtävien tarjonta on monipuolista ja suunniteltu vapaaehtoislähtöisesti. Tieto vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista on helposti kaikkien kansalaisten saatavilla. Vapaaehtoistoiminnan saavutettavuus lisääntyy.
6 Muut projektista hyötyvät kohderyhmät: Vapaaehtoistoiminnan keskusten toimijat alueilla eri puolilla Suomea: alueellisen yhteistyön lisääntyminen vapaaehtoisten rekrytoinnissa, koulutuksessa, tiedottamisessa ja vaikuttamissa tuo säästöjä, jotka voidaan ohjata järjestöjen ja toimijoiden muihin tärkeisiin toimiin. Vapaaehtoisia on aiempaa enemmän ja helpommin saatavilla. Vapaaehtoisten ohjaamiseen ja motivointiin on saatavilla apua, tukea ja koulututusta. Alueellinen ja valtakunnallinen yhdessä kehittäminen on vakiintunut ja pitää vapaaehtoistoiminnan alueella elävänä ja uusiutuvana. Verkostoilla ja yhteisöillä on hyvä valmius vastata vapaaehtoistoiminnan muutostarpeisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin, joihin vapaaehtoistoiminnan kautta voidaan vaikuttaa 2.3 Lyhyt kuvaus projektin seurannan toteutuksesta Hankkeessa valmistellaan seurantasuunnitelma, johon sisältyy; 1) tavoitteiden saavuttamiseksi asetettujen tuotosten ja tulosten toteutumisen seuranta 2) alueellisten keskusten yhteistyön tuotosten ja tulosten toteutumisen seuranta sekä keskuksen vapaaehtoistoiminnan saavutettavuuden ja laadun kehittämiseen liittyvä käyttäjätyytyväisyyden seuranta 3) alueiden välisen yhteistyön toteutumisen ja tulosten seuranta 4) pilotointia tukeva arviointityökalun kehittämisen seuranta 5) viestintätuotosten ja tulosten seuranta sekä 6) seurataan tietoisuuden lisääntymistä vapaaehtoistoiminnan keskuksista kansalaisten keskuudessa. Suomalaisista 15 79 vuotiaista 32 prosenttia oli sekä maaliskuussa 2015 että huhtikuussa 2010 sitä mieltä, että tiedottava ja palveleva vapaaehtoistoiminnan keskus lähialueella olisi heille tarpeellinen. Lähes sata prosenttia suomalaisista oli maaliskuussa 2015 sitä mieltä, että vapaaehtoisten ohjaamisesta ja tukemisesta tulee huolehtia hyvin. Niistä, jotka eivät tuolloin tehneet vapaaehtoistyötä, 53 prosenttia ilmoitti, että tekisi jos pyydettäisiin. (Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa 2015: Kansalaisareena ry, HelsinkiMissio, Kirkkohallitus ja Taloustutkimus; Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa 2010: Kansalaisareena ja Taloustutkimus). 3. Projektin toteutus 3.1 Lyhyt kuvaus projektin toteuttamistavasta Hankehenkilökunta jakaa työaikansa siten, että alueet saavat tarvitsemansa tuen kehittämisessä mukana olemiseen. Alueelliset verkostotoiminnot käynnistyvät toimija- ja tarvekartoituksella sekä niihin pohjaavan alueellisen suunnitelman työstämisellä. Alueiden välinen yhteistyö käynnistyy tutustumisella ja arviointialueiden yhteisellä määrittelytyöllä. Toinen toimintavuosi on aktiivisen arviointi-ja kehittämisalueiden ja arviointityökalun yhteisen kehittämisen ja pilotoinnin vuosi. Kolmannen vuoden aikana viimeistellään arviointityökalun käyttö ja tutkitaan keskusten käyttäjien tyytyväisyyttä sekä selvitetään vapaaehtoiskeskusten asemaa. 3.2 Yhteistyötahot ja kumppanit sekä niiden rooli Pääkumppanit ovat vapaaehtoiskeskuksia, jotka omilla alueillaan sitoutuvat vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Pääkumppaneiden rooli on omalla alueella koota verkoston edustajia yhteiseen työhön. Pääkumppanit sitoutuvat yhteistyöhön omilla resursseillaan. Kumppanuus viimeistellään kunkin keskuksen osalta erikseen rahoituspäätösten selvittyä. Rahoitusten erilaisuuksista johtuen kokonaisuus määritellään siten, että kukin kumppanuusalue saa koordinaatiohankkeelta tarvitsemansa sisällöllisen ja ajallisen kehittämistuen.
7 Pääyhteistyökumppanit alueilla ovat seuraavat: Turku Turun kaupungin kulttuuritoimi(?) ja Turun Seudun Lihastautiyhdistys/Avustajakeskus Kankaanpää Kankaanpään Seudun Vammaisjärjestöt, Kaseva Pori Satakunnan Yhteisökeskus ja Porin Mielenterveystoiminnan Tuki ry Kokkola Yhteisöklubi Silta, KOSTI ry Savonlinna Savonlinnan Seudun Kolmonen Meri Lappi Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry Vantaa Vantaan kaupunki, Yhteisö- ja vapaaehtoistoiminta Jyväskylä Jyväskylän kaupunki, Vapaaehtoistoiminta (?) 3.4 Projektin keskeisimmät viestintätoimenpiteet Hankkeelle luodaan kehittämistä kokoava ja siitä viestittävä www-sivusto Toiminnasta ja tuloksista tiedotetaan sekä Kansalaisareenan ylläpitämän vapaaehtoistoiminnan kehittämisen valtakunnallisen että alueellisten sähköpostiosoitteistojen kautta Verkostojen ja keskusten toimintaa markkinoidaan yleisölle hankkeen toimesta kaikilla alueilla yhtenäisen brändin / logon alla mm. lehtiartikkeleiden ja radiohaastattelujen avulla Järjestettävät tilaisuudet toteutetaan verkostoitumista edistävillä menetelmillä Pyritään mahdollisimman hyvään alueelliseen ja valtakunnalliseen näkyvyyteen 3.5 Riskien hallinta; mitä on tehty sen varmistamiseksi, etteivät odottamattomat tapahtumat vaaranna projektin onnistumista Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan koko hankkeen ajan säännöllisenä, suunnitelmallisena ja jatkuvana prosessina. Arviointi ohjaa toiminnan operatiivista suuntaamista ja mahdollistaa prosessin aikaisten, tarvittavat korjausliikkeiden ennakoimisen. Kumppanuus on laaja, eli kehittämisen eteneminen ei ole yksittäisten toimijoiden varassa. Arviointialueita on useita, eli yhden toiminnon kehittämisen mahdollinen viivästyminen ei vaaranna hankkeen kokonaistuloksia. Hankehenkilökunta tekee kirjalliset tehtäväkuvaukset ja sopii viestintäkäytännöistä tiimin sisällä Projektihenkilöstön suhde hallintoon ja vastuut hankkeessa määritellään selkeästi 4. Projektin tulokset ja vaikutukset 4.1 Projektilla tavoiteltavat tuotokset ja tulokset Vuosi 2016 Kaikilla alueilla on vähintään 1-2 alueellista, sektorirajat ylittävää verkostokehittämistilaisuutta, joissa myös vapaaehtoiset mukana. Teematapaamiset (3 6), verkosto- ja tarvekuvaukset valmiit eri alueilla, verkostokysely, jonka avulla selvitetään verkostokumppaneiden ja vapaaehtoisten tietämystä keskuksen toiminnoista sekä tyytyväisyyttä keskuksen toimintaan, työsuunnitelmat
8 toimintojen kehittämiseksi valmiita, arviointialueet on määritelty ja kriteeristö toiminnan laadun arvioimiseksi on valmis pilotoitavaksi; hankkeen omat www-sivut valmiit Vuosi 2017 Yhteisiä teematapaamisia vähintään 2 4 (vertailu, arviointi, kehittäminen), osa tapaamisesta toteutetaan virtuaalisesti esim. Innokylän kehittämisalustalla. Kaikilla alueilla vähintään yksi alueellinen verkostokehittämistilaisuus, jossa myös vapaaehtoiset mukana; arviointityökalun kokeilukäyttö jatkuu, 5-10 verkostojen/keskusten toiminnasta kertovaa lehtiartikkelia tai radiohaastattelua; keskuksilla on yhteistä tunnusmerkistöä (esittelymateriaalia, yms.) ja keskukset hyödyntävät niitä. Gallupkysely kolmella paikkakunnalla. Kyselyllä selvitetään kansalaisten tietämystä keskuksesta ja sen toiminnoista sekä yleensä vapaaehtoistoimintamahdollisuuksista paikkakunnalla. Vuosi 2018 Yhteisiä teematapaamisia on vähintään 2 4 (vertailu, arviointi ja kehittäminen). Osa tapaamisista toteutetaan virtuaalisesti esim. Innokylän kehittämisalustalla. Kaikilla alueilla on vähintään yksi alueellinen verkostokehittämistilaisuus, joissa myös vapaaehtoiset mukana; uusitaan tyytyväisyyskysely keskuksen toimintoja käyttäneiden vapaaehtoisten keskuudessa; 5-15 lehtiartikkelia tai radiohaastattelua; arviointityökalun käyttö osoittaa, että keskusten toiminnan laatu paranee joka vuosi edelliseen verrattuna vähintään puolessa arviointialueista. Toteutetaan toinen, vertailuosa alueellisista verkostokyselyistä, jonka avulla selvitetään verkostokumppaneiden tietämystä keskuksen toiminnoista sekä tyytyväisyyttä keskuksen toimintaan. Onnistumisen arviointikriteeri on, että kyselyiden tulokset paranevat vähintään 50 % alueista. Toteutetaan 2. (katu)gallupkysely kolmella paikkakunnalla. Kysellyllä selvitetään kansalaisten tietämystä keskuksesta ja sen toiminnoista. Onnistumisen arviointikriteeri on, että tietämys on lisääntynyt vähintään 40 %. 4.2 Projektilla tavoiteltavat vaikutukset (mitä vaikutuksia projektilla halutaan saada aikaiseksi, mihin vaikutetaan, miten vaikutukset näkyvät) Vaikutuksia vapaaehtoisiin ja vapaaehtoistoimintaan yleisesti: Kansalaisten omaan elämäntilanteeseen sopivaa vapaaehtoistoimintaa on helppo löytää, saavutettavuus on parantunut, monimuotoisuus on lisääntynyt ja tarjolla olevien tehtävien määrä on kasvanut Laadukas vapaaehtoistoiminnan organisoiminen on kasvattanut osallisuutta ja osallistumista Vapaaehtoiset ovat aktiivisesti mukana vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä Koulutustarjonta on monipuolistunut ja saavutettavuus parantunut Vapaaehtoistoiminnan yleinen näkyvyys on vahvistunut entisestään ja imago kehittynyt edelleen positiiviseen suuntaan Vapaaehtoistoimintaa arvostetaan osaamisen kehittymisen näkökulmasta Vapaaehtoistoiminnan merkitys tunnustetaan yhteiskunnallisesti Yleinen tietous vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja monimuotoisuudesta on lisääntynyt Vapaaehtoistoiminnan kiinnostavuus tutkimuksen kannalta on lisääntynyt Vapaaehtoistoiminnan paikallisia esteitä on purettu Vaikutuksia vapaaehtoistoiminnan verkostojen ja keskusten toimintaan
9 Vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoislähtöisyys ovat ankkuroituneet matalan kynnysten kohtaamispaikkojen toimintaperiaatteeksi On syntynyt uusia kumppanuuksia sekä alueelliselle tasolle että valtakunnalliselle tasolle Verkostojen ja keskusten yhteistyö julkisen sektorin ja yritysten kanssa on vakiintunut Yhteistyö keskusten välillä on vakiintunut Yhteistyö oppilaitosten kanssa on vakiintunut Keskusten toiminta on tasalaatuista ja henkilökunnan ammattitaito on kasvanut; vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden toimenkuva on selkeytynyt ja asiantuntemus kasvanut Dokumentoidut mallit ja vakiintunut arviointityökalu ohjaavat uusien keskusten perustamista ja olemassa olevien keskusten ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen edelleen kehittymistä Vapaaehtoistoiminnan (voimavara) keskukset ovat vakiintuneet luontevaksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa Suomalainen vapaaehtoistoiminta kiinnostaa myös muualla Euroopassa 4.3 Kuvaus tulosten ja vaikutusten arvioinnista Hankkeen arviointi toteutetaan sisäisenä arviointina. Hankkeeseen palkattava kehittämisasiantuntija valmistelee yksityiskohtaiset seuranta- ja arviointisuunnitelmat. Arviointialueiden kehittämistä arvioidaan alueiden/keskusten välisenä vertaisarviointina ja arviointityökalun kehittämistä työsuunnitelman toteutumisen ja pilotointikokemusten perusteella. Yhteistyötapaamisten osallistujat osallistetaan tapaamisten sisällön suunnitteluun ja toteutukseen. Tapaamisista pidetään muistiota ja osallistujilta pyydetään palautteet jälkikäteen. 4.4 Selvitys siitä, miten projektin tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään projektin päättymisen jälkeen Hankkeen aikana rakentuneet alueelliset ja valtakunnalliset verkostot jatkavat yhteistyötä keskusten ja toimijoiden omin resurssein. Arviointityökalu on avoimesti verkostojen ja keskusten käytössä, ja sitä hallinnoidaan ja kehitetään. Keskusten välinen valtakunnallinen kumppanuus jatkuu ja yhteistyökäytännöt on määritelty yhteisin sopimuksin. 5. Projektin resurssit 5.1 Projektiin palkattavan henkilöstön nimikkeet ja tehtävät Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö, osa-aikainen kehittämisen asiantuntija sekä 1-2 kehittämistä tukevaa koordinaattoria. Projektipäällikkö Vastaa kehittämiskokonaisuuden tuloksista, johtamisesta, verkostotyöstä, talouden raameissa pysymisestä Toimii Kansalaisareenan hallinnon alaisuudessa ja raportoi sekä Kansalaisareenan hallinnolle että hankkeen ohjausryhmälle Laatii esitykset vuosittaisiksi toimintasuunnitelmiksi Laatii hankkeen vaikuttamissuunnitelman yhteistyössä muun projektihenkilöstön kanssa Vastaa vaikuttamis-, seuranta- ja arviointisuunnitelmien toteutumisesta
10 Johtaa projektitiimiä toimimalla henkilöstön esimiehenä, mahdollistaa osaamisen ja erityisvahvuudet huomioivat tehtävänkuvaukset ja määrittele tiimin jäsenten kanssa yhdessä kullekin henkilökohtaiset tulostavoitteet Laatii tiedotussuunnitelman yhteistyössä muun projektihenkilöstön kanssa ja vastaa sen toteutumisesta Osa-aikainen kehittämisen asiantuntija Laatii seuranta- ja arviointisuunnitelmat yhteistyössä muun projektihenkilöstön kanssa Vastaa hankkeen laatuun liittyvistä kehittämistoimista, arvioi olemassa olevien arviointityökalujen toimivuutta hankkeen kannalta, laatii kuvaukset arviointityön sisällöstä, prosesseista, laadun varmistuksesta ja kehittämisestä. Vastaa hankkeen seuranta- ja arviointisuunnitelman toteutumisesta Tukee muuta henkilökuntaa ja alueverkostoja arvioinnissa ja laadun kehittämiseen liittyvissä toimissa Koordinaattorit (1-2 hlöä) Tekevät selvityksen pääkumppaneiden alueellisten, tähän hankkeeseen varattujen resurssien toteutumisesta ja laativat suunnitelmat omasta työajan käytöstään ja toimenpiteistään siten, että kaikkien maantieteellisten alueiden on mahdollista pysyä kehittämisyhteistyössä mukana Tukevat sekä alueellisen verkostojen työtä, alueellisten keskusten työtä että valtakunnallisen yhteiskehittämisen käytännön järjestelyjä 5.2 Projektin muut resurssit Hankehenkilökunta tukee ja tekee tiivistä käytännön yhteistyötä pääkumppanien ja muiden alueellisiin verkostoihin kuuluvien toimijoiden kanssa. Pääkumppanit mahdollistavat oman osallistumisensa kehittämisyhteistyöhön varaamalla 10-30 % / htv / alue valtakunnallisen yhteistyön tekemiseen ja vapaaehtoistoiminnan laadun kehittämiseen. LÄHTEET Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016 2019. (http://www2.ray.fi/sites/default/files/avustukset/avustusten%20hakeminen/avustuslinjaukset% 2C%20avustamisen%20periaatteita%20ja%20kriteerej%C3%A4/RAY%20- %20Avustustoiminnan%20linjaukset%202016-2019.pdf ) Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta, Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset työryhmä ja Kansalaisareena ry: Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen esteet ja kehittämistarpeet. Raportti kyselystä ajalta 1.9.-15.9.2014 (www.kansalaisareena.fi/estekartoitus.pdf ) Koskela T (2012). Kehittämishankkeiden arvioinnin tila. Motiivit ja arviointitiedon hyödyntäminen sosiaalija terveysalan järjestöissä. Avustustoiminnan raportteja 28. Raha-automaattiyhdistys. Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet: http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/media/tiedotteet/2014/20141112hallitusohjelmatavoitteet/ho_tavo itteet_121114.pdf
11 Kuntoutussäätiö: Artsi-hanke 2013-2016. Arviointi ja tiedon tuottaminen systemaattiseksi sosiaali- ja terveysalojen järjestöihin 2013-2016 http://www.kuntoutussaatio.fi/artsi Miikkulainen, Pirjo & Niskanen, Leena: Matalan kynnyksen kohtaamispaikat. Selvitys kohtaamispaikoista ja toimintapaikoista, Kansalaisareena 2007 Myllyselkä, Pertti & Kaunismaa, Pekka (2013): Kansalaistoiminnan keskukset avoimina oppimisympäristöinä KOPPPI-raportti. Teoksessa Kaunismaa, Pekka & Ylikoski, Esa (toim.) Kansalaistoiminnan keskukset avoimina oppimisympäristöinä. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Sarja B, Projektiraportit ja selvitykset 28, 2013. http://www.humak.fi/wpcontent/uploads/2014/12/humak_koppi03.pdf Pessi, Anne Birgitta & Oravasaari, Tomi (2010): Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä - tutkimus RAY:n avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta; Avustustoiminnan raportteja 23, Helsinki: Yliopistopaino. http://www.kansalaisareena.fi/rayraportti23.pdf Policy Agenda for Volunteering in Europe, European Year of Volunteering 2011 (PAVE) RAY:n avustama vapaaehtoistoiminta. Ohje 2015. http://www2.ray.fi/fi/avustuksenaineistopankki?folder=250 Soste. Suomen sosiaali- ja terveys ry, arviointisuunnitelma, http://www.jarjestoarviointi.fi/@bin/1587970/arviointisuunnitelmalomake.pdf Soste. Suomen sosiaali- ja terveys ry. Järjestöarviointi, http://www.jarjestoarviointi.fi/ SOSTE: Järjestöbarometri 2014 erityisteema: Byrokratian ongelmat ja vapaaehtoistoiminta järjestöissä: http://kansalaisareena.fi/eduskunta/wp-content/uploads/2015/02/byrokratian-ongelmat.pdf Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostojen laatuyhteistyö keskusten toiminnan kehittymiseksi, RAY- hankesuunnitelma 2011; Kansalaisareena ry Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen esteet ja kehittämistarpeet (2014): Raportti kyselystä 1.9.2014-15.9.2014. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta, Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset -työryhmä, Kansalaisareena ry (http://www.kansalaisareena.fi/estekartoitus.pdf) Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa 2015. Kansalaisareenan, HelsinkiMission ja Kirkkohallituksen Taloustutkimuksella teettämä Suomen aikuisväestöä edustava seurantatutkimus (edellinen vuodelta 2010). Alkuperäinen julkaisematon aineisto maaliskuulta 2015. Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa 2010. Kansalaisareena ja Taloustutkimus huhtikuu 2010. http://www.kansalaisareena.fi/kansalaisareena_ja_vapaaehtoistoiminta.pdf Vapaaehtoistyön adressi eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneille puolueille: http://kansalaisareena.fi/eduskunta/wp-content/uploads/2015/03/vapaaehtoisty%c3%b6n-adressi-2015- allekirjoitettu1.pdf Vaikuttavaa järjestötyön tulokset näkyviin. Itsearviointi toiminnan kehittämisen välineenä. RAY http://www2.ray.fi/sites/default/files/avustukset/ty%c3%b6kaluja%20j%c3%a4rjest%c3%b6jen%20k%c3 %A4ytt%C3%B6%C3%B6n/Itsearviointiopas.pdf
12 Valliluoto Sari: Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja esteistä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 4/2014 http://www.kansalaisareena.fi/vapaaehtoistoiminnan_mahdollisuuksista_ja_esteista.pdf LIITTEET Liite 1 Liite 2 Webropol-raportti kumppaneiden sitoutumisesta hankkeeseen Talousarvio