Talouden näkymät Helmikuu 216 Ekonomistit
Talouden näkymät - yhteenveto Maailmantalous kasvaa edelleen verkkaista tahtia kuluvana vuonna. Kasvu perustuu ennen kaikkea kulutukselle ja palveluille. Maailmankaupan ja teollisten investointien kehitys jatkuu vaisuna. Ensitietojen mukaan Yhdysvaltojen BKT:n kasvu vaimeni,7 %:iin neljännellä neljänneksellä annualisoituna. Yhdysvaltojen keskuspankki piti ohjauskoron ennallaan tammikuun kokouksessaan. Tällä erää koronnostoodotukset maaliskuun kokoukselle ovat vähäiset. Yhdysvaltojen talous kasvaa 2,5 % tänä vuonna. Euroalueen talous kasvaa 1,5 % tänä vuonna. Kotimainen kysyntä on hyvää, mutta teollisuuden vaimeus jarruttaa kasvun nopeutumista. Tammikuun korkokokouksessa Draghi kertoi, että uusia elvytystoimia pohditaan maaliskuun kokouksessa (1.3.). Lisäkevennystä mietitään, sillä viimeaikainen öljyn hinnan lasku on vaimentanut inflaatiota ja laskenut inflaatioodotuksia. Euribor-korot yhdeksään kuukauteen asti ovat tällä hetkellä negatiiviset ja 12 kuukauden euribor-korko on hyvin lähellä nollaa. Kiinassa teollisuuden luottamus (Caixin) nousi hieman tammikuussa. Kiinassa osakekurssit laskivat tammikuussa. Kiinan talouden näkymät herättävät edelleen huolta lähiaikoina, mutta tunnelmat vakautunevat vuoden mittaan. Vuonna 216 Suomen talous kasvaa,8 % perustuen kotitalouksien kulutukseen ja investointien piristymiseen. Vienti kasvaa vähän. Työttömyysaste laskee hieman ja on 9,3 % tänä vuonna. Inflaation nousu on hyvin vähäistä kuluvana vuonna. Kuluttajien ja yritysten (pl. rakentaminen) luottamus koheni hieman marraskuussa. Luottamus talouteen oli kokonaisuutena parhaalla tasolla kolmeen vuoteen, jos kohta edelleen matalalla.
Maailmantalous kasvaa edelleen verkkaisesti indeksi 7 65 6 55 5 45 4 35 3 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, % 2 15 1 5-5 -1-15 -2 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 * 3 kk:n liukuva keskiarvo Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa oikea ast.) Maailmankauppa kasvoi viime vuonna 2,5 % tammi-marraskuun tietojen pohjalta. Globaali teollisuuden luottamusindeksi nousi aavistuksen tammikuussa. Taso viittaa vaisuun kasvuun. Vuonna 216 maailmantalous kasvaa edelleen verkkaisesti. Globaalitalouskasvu perustuu ennen kaikkea kulutukselle ja palveluille. Maailmankaupan ja teollisten investointien kehitys jatkuu vaisuna. Kehittyvien maiden talouksien vauhti ei kokonaisuutena piristy. Kehittyneiden maiden talouskasvu jatkuu kohtalaisena. Maailmantalouden suurimmat lyhyen aikavälin riskit liittyvät edelleen kehittyvien markkinoiden näkymiin, erityisesti Kiinaan, Yhdysvaltain rahapolitiikkaan ja geopolitiikkaan.
Yhdysvalloissa talouskasvu hidastui viime vuoden lopulla 6 4 2-2 -4-6 -8-1 % 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT (muutos ed. neljänneksestä vuositasolla) indeksi 65 6 55 5 45 4 35 3 25 Yhdysvaltojen keskuspankki piti ohjauskoron ennallaan tammikuun kokouksessaan. Tällä erää koronnosto-odotukset maaliskuun kokoukselle ovat vähäiset. Vaimentuneen talouskuvan myötä Fed nostaa korkoa odotuksia vähemmän tänä vuonna. Ensitietojen mukaan BKT:n kasvu vaimeni,7 %:iin neljännellä neljänneksellä annualisoituna. Yksityinen kulutus piti yllä talouskasvua investointien ja viennin supistuessa. Tammikuussa kuluttajien luottamus vahvistui. Teollisuuden luottamus koheni hieman. Joulukuussa teollisuustuotanto supistui vuoden takaa, sen sijaan vähittäiskaupan kasvu vahvistui. Joulukuussa uusia työpaikkoja syntyi 292 ja työttömyysaste oli 5, %. Yhdysvaltojen talous kasvaa 2,5 % tänä vuonna.
Euroalueen talouskasvu jatkuu samanlaisena kuin viime vuonna 4 2-2 -4-6 BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella %, muutos ed. vuodesta 6 BKT (määrän muutos) indeksi Teollisuuden 6 ostopäällikköindeksi 55 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Lähteet: Macrobond, Markit Economics 5 45 4 35 3 Tammikuussa teollisuuden ostopäällikköindeksi laski hieman, kuten myös kotitalouksien luottamus ja taloustunnelmia kuvaava indikaattori. BKT:n arvioidaan kasvaneen,2 % -,3 % viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Koko vuoden osalta kasvu oli 1,5%. Marraskuussa sekä vähittäiskaupan että teollisuustuotannon kasvu hidastui. Euroalueen talous kasvaa 1,5 % tänä vuonna. Kotimainen kysyntä on hyvää, mutta teollisuuden vaimeus jarruttaa kasvun nopeutumista. Työttömyysaste oli 1,4 % joulukuussa. Lukema oli matalin sitten syyskuun 211. Työttömyys laskee lisää kuluvana vuonna.
Kehittyvissä maissa vaikea alku vuoteen 216 6 58 56 54 52 5 48 46 ind. Teollisuuden ostopäälliköiden indeksejä 1 11 12 13 14 15 16 Intia Kiina Kiinassa teollisuuden luottamus (Caixin) nousi hieman tammikuussa. Kiinassa osakekurssit laskivat tammikuussa. Kiinan talouden näkymät herättävät edelleen huolta lähiaikoina, mutta tunnelmat vakautunevat vuoden mittaan. BKT:n kasvu hidastui 6,9 %:iin viime vuonna. Kiinan kasvu lepää aikaisempaa selvemmin kotimaisen kulutuskysynnän varassa. Tänä vuonna kasvu vaimenee 6,5 %:iin. Venäjän talous supistui 3,7 % viime vuonna. Tänä vuonna talouden syvin taantuma jää taakse. BKT kuitenkin supistuu 1,5 %. Alkuvuonna rupla on heikentynyt selvästi ja talousdata on ollut pettymysten värittämää. Talousuudistukset ja alhaiset raaka-aineiden hinnat pitävät yllä Intian hyvää BKT:n kasvua vuonna 216. BKT kasvaa 7,5 % kuluvana vuonna. Brasilian talous pysyy taantumassa kuluvana vuonna. Teollisuuden luottamus koheni tammikuussa.
Öljyn hinta alhaalla pienestä noususta huolimatta indeksi 21=1 16 14 12 1 8 6 4 2 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Maailman raaka-ainehintoja Raaka-aineet pl. energia (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli 16 14 12 1 8 6 4 2 Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta laski tammikuun puoleen väliin saakka ja nousi hieman sen jälkeen. Öljyn barrelihinta oli helmikuun alussa 3 dollarin paikkeilla. Öljyn futuurihinnat nousivat myös kuun puolenvälin jälkeen. Futuurihinnat ennakoivat 4 dollarin barrelihintaa tämän vuoden lopulle. Viimeaikaiseen matalaan öljyn hintaan ovat vaikuttaneet kysynnän vähäisyys ja tuotannon pysyminen korkealla tasolla. Myös Iranin paluu öljymarkkinoille lisää tuotantokapasiteettia. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta pitää öljyn hinnan alhaalla myös jatkossa. Muiden raaka-aineiden (pl. energia) hinnat olivat varsin vakaat tammikuussa. Verkkainen maailmantalouden kasvu painaa kysyntää ja pitää raaka-aineiden hintakehityksen maltillisena.
Inflaatio plussalla euroalueella tammikuussa 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kuluttajahintojen vuosimuutos % Yhdysvallat Euroalue 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Euroalueen inflaatio oli tammikuussa kokonaisuutena,4 % ja ilman energiaa ja ruokaa 1, %. Palveluiden ja ruoan hintojen nousu pitivät yllä inflaatiota. Energian hintojen negatiivinen vaikutus oli edellisiä kuukausia pienempi. Viime vuonna euroalueen inflaatio oli, %. Inflaatio nousee hieman tänä vuonna. Yhdysvalloissa inflaatio nousi,7 %:iin joulukuussa. Ydininflaatio nousi 2,1 %:iin. Myös Yhdysvalloissa energian hintojen negatiivinen vaikutus oli aiempia kuukausia pienempi. Tänä vuonna öljyn hinnan laskun vaikutus poistuu asteittain ja inflaatio nousee 1 %:iin.
EKP pohtii lisäkevennystä maaliskuussa 2,5 2, 1,5 1,,5, -,5 Korkojen kehitys % 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko EKP:n talletuskorko 3 kk:n euribor 211 212 213 214 215 216 EKP:n mukaan talouskehitykseen liittyvät riskit ovat kasvaneet joulukuun alun kokouksen jälkeen. Viimeaikainen öljyn hinnan lasku vaimentaa inflaatiota ja vetää alas inflaatio-odotuksia. Tammikuun korkokokouksessa Draghi kertoi, että uusia elvytystoimia pohditaan maaliskuun kokouksessa (1.3.), jolloin saadaan myös uudet talousennusteet. Uusi toimia mietitään, jotta inflaatio saataisiin takaisin 2 %:iin keskipitkällä aikavälillä. Lisäelvytystoimet ovat todennäköisesti samansuuntaisia kuin joulukuussa tehtiin. Työkalupakissa ovat muun muassa: Talletuskoron lasku. Kuukausittaisten arvopaperiostojen kasvattaminen yli 6 mrd. euron.
Draghin puheet laskivat markkinoiden korkoodotuksia 6 5 4 3 2 1-1 % 3 kk euribor ja markkinoiden korkoodotukset 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 ja OP 3 kk euribor 4.1.216 1.2.216 EKP:n viesti mahdollisesta lisäelvytyksestä maaliskuussa laski markkinoiden odotuksia korkojen kehityksestä tammikuun korkokokouksen jälkeen. Isossa kuvassa markkinakorot pysyvät hyvin alhaalla seuraavat pari vuotta. Euribor-korot yhdeksään kuukauteen asti ovat tällä hetkellä negatiiviset. Markkinaodotusten perusteella myös 12 kk:n euribor on laskemassa negatiiviseksi.
EKP kasvattaa arvopaperiostojansa 16 14 12 1 8 EKP:n laajennettu arvopaperien ostoohjelma Mrd. euroa 6 Valtionlainat 4 Katetut joukkolainat 2 Omaisuusvakuudelliset arvopaperit 3-215 9-215 3-216 9-216 3-217 ja OP Tavoite EKP aloitti laajennetut arvopapereiden ostot maaliskuussa 215. Ostoja tehdään 6 mrd. euron edestä kuukaudessa. Joulukuussa 215 EKP ilmoitti pidentävänsä ohjelmaa puolella vuodella maaliskuuhun 217 asti. Laajennetussa osto-ohjelmassa ostetaan euroalueen valtionlainoja, omaisuusvakuudellisia arvopapereita sekä katettuja joukkolainoja. Joulukuussa EKP ilmoitti ostavansa jatkossa myös aluehallinnon ja kuntien velkapapereita. Kyselyn mukaan EKP:n arvopaperiostojen tuomasta lisälikviditeetistä suuri osa on kanavoitunut euroalueen pankkien lainanantoon. Osto-ohjelman keston pidennyksen jälkeen arvopaperiostoja tehdään yhteensä 15 mrd. euron edestä maaliskuun 217 loppuun mennessä. Lisäksi erääntyvien arvopapereiden pääomia sijoitetaan uudelleen markkinoille 32 mrd. eurolla vuoteen 219 asti.
Laskua pitkissä koroissa 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, % 211 212 213 214 215 216 Euroalue (2 v) Korkokehitys Swap (1 v) Iso-Britannia Yhdysvallat Euroalue Keskuspankkien viimeaikainen viestintä korkojen pysymisestä alhaalla, vaisut taloustilastot ja matala raakaöljyn hinta laskivat pitkiä korkoja vuoden alussa. Yhdysvalloissa pitkiä korkoja laski markkinoiden näkemys, että ohjauskorkoa nostetaan odotuksia vähemmän tänä vuonna. EKP:n puheet lisäkevennyksestä laskivat osaltaan pitkiä korkoja euroalueella. Japanin keskuspankin päätös siirtyä negatiiviseen keskuspankkikorkoon painoi myös pitkiä korkoja alas.
Kreikka tapetilla alkuvuonna 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 % Saksa Pitkät korot Valtion obligaatiot (1v) Kreikka Espanja Portugali Italia Suomi 214 215 216 Kreikan uuden sopeutusohjelman ensimmäinen väliarvio valmistuu näillä näkymin kevään aikana. Tämän jälkeen IMF pohtii osallistuuko se kesällä 215 sovittuun Kreikan tukipakettiin. Väliraportin jälkeen on tarkoitus keskustella saako Kreikka velkahelpotuksia velkataakkaansa. Kreikan Syriza-vetoinen hallitus vie talouden 86 mrd. euron sopeutusohjelman hankkeita eteenpäin. Parhaillaan Kreikka uudistaa eläkejärjestelmäänsä. Kreikan kolmas ohjelma jatkuu kesään 218. Espanjan joulukuun lopun parlamenttivaalien tulos johti poliittiseen pattitilanteeseen. Markkinoilla tilanne on kuitenkin otettu rauhallisesti vastaan.
Euro verraten vakaa vuoden alussa USD 1,4 1,3 1,2 1,1 Euron arvon kehitys EUR/SEK SEK 1, 9,5 9, Euro on pysynyt hieman alle 1,1 dollarin kuluvan vuoden alussa. Vuoden mittaan euro heikkenee hieman suhteessa dollariin, sillä euroalueella keskuspankin elvytyspolitiikka jatkuu, kun taas Yhdysvalloissa kiristetään asteittain rahapolitiikkaa. Euron heikkeneminen jää kuitenkin kahta edellistä vuotta vaisummaksi. Tammikuussa euro vahvistui aavistuksen verran suhteessa Ruotsin kruunuun. 1, EUR/USD 214 215 216 8,5
Osakemarkkinoilla epävarmuutta indeksi 4.1.21=1 2 Keskeisiä osakeindeksejä S&P 5 18 16 14 OMX Helsinki Cap 12 1 8 Euro Stoxx 5 6 1 11 12 13 14 15 16 Osakekurssit laskivat tammikuun alkuviikkoina. Kiinan taloustilanne heilutti osakemarkkinoita. Myös vaimeat taloustilastot euroalueelta ja Yhdysvalloista lisäsivät epävarmuutta osakemarkkinoilla. EKP:n vahva vihjaus uusista toimista seuraavassa korkokokouksessa maaliskuussa käänsi osakekurssit nousuun tammikuun puolen välin jälkeen. Keskuspankkipolitiikka säilyy osakemarkkinoiden keskeisenä ajurina. Markkinoita tukevat korjaantunut arvostustaso, kevyt rahapolitiikka, vähäiset inflaatiopaineet ja useiden maiden varsin vakaat kasvunäkymät. Yhdysvaltain keskuspankin koron nostot, maailmantalouden kasvunäkymät ja Kiinan talouskehitys säilyvät markkinoiden huolenaiheina lähitulevaisuudessa.
Suomen taloudessa hidasta elpymistä 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 -12 % Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15e 16e 17e Lähteet: Macrobond, OP Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Vuonna 216 Suomen talous kasvaa,8 % perustuen kotitalouksien kulutukseen ja investointien piristymiseen. Vienti kasvaa vähän. Parempi maailmantalouden suhdanne ja oikeat talouspoliittiset ratkaisut nopeuttavat BKT:n 1,6 %:n kasvuun vuonna 217. Työllisyys alkaa vähitellen elpyä vuoden 216 aikana ja kasvaa hieman vuonna 217. Työttömyysaste laskee hieman ja on 9,3 % tänä vuonna. Ensi vuonna työttömyysaste laskee 9, %:iin. Inflaation nousu on hyvin vähäistä tänä vuonna. Ensi vuonna inflaatio nousee 1, %:iin raaka-aineiden maltillisen kallistumisen seurauksena. Suomi alittaa rimaa hipoen EU:n vajesäännöt, sillä julkisen talouden alijäämä on 3, % suhteessa BKT:hen tänä vuonna ja ensi vuonna 2,7 %. Velkasuhde kasvaa edelleen. Vaihtotase on ylijäämäinen.
Parempaa kehitystä kotitalouksien kulutuksessa saldoluku 25 2 15 1 5-5 -1-15 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % 1 8 6 4 2-2 -4-6 Kotitalouksien luottamus vahvistui tammikuussa. Näkemykset Suomen taloudesta ja työttömyyskehityksestä kohenivat selvästi tammikuussa. Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan paranivat hieman. Sen sijaan arviot omista säästämismahdollisuuksista heikkenivät jonkin verran. Vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi 3, % joulukuussa. Myynnin määrä kasvoi,4 % viime vuonna edellisvuodesta. Kotitalouksien kulutus kasvaa 1,2 % tänä vuonna. Matala inflaatio ja asuntolainojen lyhennysvapaat tukevat kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta. Korkealla oleva työttömyys toisaalta hillitsee yksityistä kulutusta.
Yritysten odotukset hieman kohentuneet Luottamusindikaattoreita Suomessa saldoluku 3 2 1 Teollisuus Palvelut -1-2 Rakentaminen -3-4 11 12 13 14 15 16 Teollisuuden luottamus koheni aavistuksen verran tammikuussa. Tuotannon arvioidaan kasvavan vähän lähikuukausina. Tilauskanta on edelleen selvästi normaalia niukempi. Rakentamisen luottamus heikkeni tammikuussa. Se on kuitenkin viimeisen vuoden aikana ollut selvässä nousutrendissä. Tilauskanta on lähes tavanomaisella tasolla. Henkilöstön ennustetaan vähenevän hieman. Palveluyritysten luottamus vahvistui lisää ja on nyt lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Lähikuukausina myynnin arvioidaan kasvavan. Vähittäiskaupan luottamus koheni myös ja on nyt lähellä pidemmän ajan keskimäärää. Myyntiodotukset lähikuukausille ovat vaisut.
Vienti kasvaa vähän tänä vuonna indeksi 211=1 12 11 1 9 8 7 6 Tavaravienti 12 kuukauden liukuva keskiarvo Koko vienti Muut maat Venäjä EU-maat 211 212 213 214 215 216 Vienti kasvaa 1, % vuonna 216. Vientikehitys on kuitenkin vaisua, sillä Suomelle tärkeiden välituotteiden ja investointitavaroiden kysyntä on vaimeata. Vienti Venäjälle vähenee edelleen, sen sijaan vienti euroalueelle kasvaa. Globaalin suhdanteen koheneminen ja kilpailukyvyn paraneminen nostavat viennin 3,5 %:n kasvuun ensi vuonna. Tavaraviennin arvo väheni 5, % marraskuussa 215 edellisvuodesta. Tammi-marraskuussa 215 tavaraviennin arvo oli 4 % vuoden takaista pienempi. Tammi-marraskuussa vienti euroalueelle kasvoi 4 %, sen sijaan vienti EU:n ulkopuolelle supistui 7 %. Vienti Venäjälle pieneni 34 % tammimarraskuussa ja osuus oli 5,8 %. Tammi-marraskuussa 215 teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat 1,2 % vuoden takaa.
Vaihtotase ylijäämäinen mrd. 1 8 6 4 2-2 -4-6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotase on ylijäämäinen on tänä ja ensi vuonna. Vuoden 215 marraskuussa vaihtotaseen 12 kk:n summa oli,6 mrd. euroa ylijäämäinen. Vaihtotasetta on kohentanut tuontihintojen lasku ja tuonnin supistuminen. Tammi-marraskuussa 215 vaihtotase oli,4 mrd. euroa ylijäämäinen, kun samana ajankohtana vuonna 214 alijäämä oli 2,1 mrd. euroa. Tammi-marraskuussa kauppatase ja tuotannontekijäkorvausten tase olivat ylijäämäisiä, kun muut alaerät olivat alijäämäisiä.
Investoinnit kääntyvät kasvuun 3 2 1-1 -2-3 % 11 12 13 14 15 16 Myönnetyt rakennusluvat muutos vuosisummasta Kaikki rakennukset Asuinrakennukset Pitkään jatkunut investointitaantuma päättyy tänä vuonna. Investoinnit kasvavat 3, %. Kasvua tulee monelta rintamalta, niin rakentamisesta kuin kone- ja laiteinvestoinneista. Yrityksillä on käynnissä isoja investointikohteita. Viennin vilkastuminen ja työllisyyden koheneminen nopeuttavat investoinnit 3,5 %:n kasvuun ensi vuonna. Syys-marraskuussa 215 myönnettiin rakennuslupia 1,3 % viimevuotista enemmän. Aloitetut rakennushankkeet olivat myös kasvussa. EK:n investointitiedustelun mukaan teollisuuden kiinteät investoinnit kasvavat vuonna 216. Energiasektorilla on vahvaa kasvua.
Julkisen talouden alijäämä pienenee mrd. 55 53 51 49 47 45 43 41 39 37 35 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Tänä vuonna julkisen talouden alijäämä kohenee 3, %:iin suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla ja velkasuhde nousee 65 %:iin. Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä on 2,7 %. Velkasuhde kasvaa edelleen on 67 % suhteessa kokonaistuotantoon. Valtiontalouden alijäämä oli vuoden 215 tammi-marraskuussa 3,4 mrd. euroa, kun vuonna 214 samaan aikaan alijäämä oli 4,8 mrd. euroa. Julkinen velka oli viime vuonna 62,6 % suhteessa BKT:hen ja alijäämä oli 3,3 %.
Työttömyys lisääntyi viime vuonna Avoimet työpaikat ja työttömyysaste 1 kpl 45 4 35 3 25 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Työttömyysaste (kt) Avoimet työpaikat (12 kk:n liukuva ka.) % 1 9 8 7 6 Työttömyysaste oli viime vuonna 9,4 %, mikä oli,7 %-yksikköä edellisvuotta suurempi. Työttömyys kasvoi 2 viime vuonna ja työllisten määrä väheni 1. Työvoima kasvoi 1 hengellä. Työttömyysaste oli joulukuussa 9,2 %, mikä oli,4 %-yksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 9,4 %. Trendilukujen mukaan työttömyys nousi hieman. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi joulukuussa. Samaan aikaan lomautettujen määrä laski vuoden takaa. Työttömyysaste laskee 9,3 %:iin tänä vuonna. Työllisyys kasvaa hieman ensi vuonna ja työttömyysaste on 9, %.
Inflaatio miinuksella ensi kerran sitten vuoden 1955 8 6 4 2-2 -4-6 -8 % Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta 1 11 12 13 14 15 16 Asuminen ja energia Elintarvikkeet Kuluttajahinnat Inflaatio oli viime vuonna -,2 % samoin kuten joulukuussa. Hintojen nousuvauhdin hidastuminen oli laaja-alaista. Monissa inflaatioerissä hinnat laskivat. Eniten laskua oli viestinnän, elintarvikkeiden ja liikenteen hinnoissa. Vain terveyden ja vaatetuksen hinnat nousivat viime vuonna. Raakaöljyn hinnan lasku ja muiden raakaaineiden hintojen halpeneminen ovat pitkälti miinusmerkkisen inflaation taustalla. Lisäksi välillisen verotuksen korotukset olivat vuotta 214 pienemmät. Tänä vuonna inflaatio säilyy matalana ja on,2 %.
Asuntojen hinnoissa pientä laskua viime vuonna Vanhojen osakeasuntojen hinnat indeksi 21=1 112 11 Pääkaupunkiseutu 18 16 Koko maa 14 12 1 Muu Suomi 98 96 1 11 12 13 14 15 16 Viime vuonna asuntojen hinnat laskivat,7 % koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat,1 %, mutta muualla Suomessa hinnat laskivat 1,2 %. Joulukuussa asuntojen hinnat nousivat,2 % edelliskuukaudesta koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat, kun taas muualla Suomessa ne laskivat. Verrattuna edellisvuoden joulukuuhun hinnat nousivat,6 % koko maassa. Kotitalouksien asuntojen ostoaikeet nousivat selvästi tammikuussa ja olivat pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Työllisyyden ja korkojen kehitys määrittävät pitkälti asuntomarkkinoiden suunnan. Korot pysyvät jatkossakin matalina, mutta työmarkkinoiden vaimeus pitää yllä varovaisuutta. Kuluvan vuoden aikana markkinoiden odotetaan kuitenkin hieman piristyvän.
OPn suhdanne-ennuste Tammikuu 216 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 214 215e 216e 217e Bruttokansantuote -,7,1,8 1,6 Tuonti, -2,3 1,5 3, Vienti -,9-1,5 1, 3,5 Kulutus,3,8,9 1, - yksityinen,6 1,2 1,2 1,3 - julkinen -,3,,2,2 Investoinnit -2,6-2,8 3, 3,5 Muita keskeisiä ennusteita 214 215e 216e 217e Kuluttajahintojen muutos, % 1, -,2,2 1, Ansiotason muutos, % 1,4 1,2 1,2 1, Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9,3 9, Lähteet: Tilastokeskus, OP Vaihtotase, % BKT:sta -1,2,3,9,8 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -3,2-3,3-3, -2,7 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 59,3 62,6 65,2 67,
Yhteystiedot: Pääekonomisti Reijo Heiskanen 1 252 8354 Senioriekonomisti Timo Hirvonen 1 252 8515 Ekonomisti Maarit Lindström 1 252 1695 etunimi.sukunimi@op.fi www.taloudessa.fi @OP_Ekonomistit @Reiskanen @HirvonenTimo @LindstromMaarit