Talouden näkymät Kesäkuu 2015 Ekonomistit

Transkriptio

1 Talouden näkymät Kesäkuu 2015 Ekonomistit

2 Talouden näkymät - yhteenveto Maailmantalouden näkymät toiselle neljännekselle ovat ensimmäistä paremmat ja kehittyneiden maiden talouskasvu piristyy maltillisesti vuoden aikana. Kehittyvien maiden talouskasvu on jäämässä viime vuodesta, eikä olennaista elpymistä ole näköpiirissä. Ensimmäisellä neljänneksellä euroalueen talous kasvoi Yhdysvaltoja nopeammin. Euroalueen inflaatio nousi 0,3 %:iin toukokuussa. Kuluvan vuoden mittaan esiintyy hienoista inflaatiota, kun öljyn hinnan laskun vaikutus pienenee asteittain. EKP:n arvopaperiostot saavuttivat kuukausitavoitteensa toukokuussa. Kesäkuun korkokokouksessa ei tullut muutoksia EKP:n politiikkaan. Draghi sanoi, että rahoitusmarkkinoilla kannattaa varautua markkinaheiluntaan. Rahoitusmarkkinoiden korjausliike jatkui toukokuussa korkomarkkinoilla, jossa korot nousivat. Odotukset lyhyiden korkojen noususta kasvoivat muutaman vuoden horisontilla. Kreikan talouden sopeuttamisohjelman jatkoaika päättyy kesäkuun lopussa. Neuvotteluratkaisu pitäisi syntyä kesäkuun alkuviikkojen aikana, jotta aikaa jäisi ratkaisun hyväksymiseen. Ilman uutta sopimusta Kreikka voi pahimmassa tapauksessa erota euroalueesta. Suomen BKT väheni 0,1 % vuoden ensimmäisellä neljänneksellä edellisestä neljänneksestä. Vuoden takaiseen verrattuna BKT pysyi paikallaan. Yksityisen kulutus kasvoi, mutta vienti ja investoinnit supistuivat. Riski tammikuun 1,0 %:n BKT:n kasvuennusteessa vuodelle 2015 on alaspäin Suomen heikon Venäjän viennin seurauksena. Kokonaisuutena Suomen talous kasvaa 0,5-1,0 % tänä vuonna. Juha Sipilän hallitusohjelman talouslinjauksilla vakautetaan julkisista taloutta ja kurotaan umpeen kestävyysvajetta pidemmällä aikavälillä. Lähivuosien taloudellisten vaikutusten kannalta keskeisessä roolissa on yhteiskuntasopimuksen syntyminen.

3 Maailmantalouden kasvu piristyy hieman toisella neljänneksellä indeksi Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, % * 3 kk:n liukuva keskiarvo Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa oikea ast.) Lähteet: CPB ja JP Morgan Maailmankauppa kasvoi ensimmäisellä kvartaalilla 2,4 % edellisvuodesta. Maailmantalous kasvoi odotettua hitaammin ensimmäisellä neljänneksellä. Vaisu ensimmäinen neljännes oli kuitenkin osin tilapäistekijöiden syytä, joiden hellittäessä kasvu erityisesti kehittyneissä maissa piristyy toisella neljänneksellä. Jatkossa on luvassa hieman parempaa, mutta kokonaisuutena maailmantalous jatkaa verrattain verkkaista kasvua. Öljyn hinnan lasku ei ole toistaiseksi piristänyt talouksia toivotulla tavalla. Talouden kehitys on monin osin edelleen haurasta. Maakohtaiset erot ovat suuria ja öljyn sekä muiden raaka-aineiden hintojen alhaiset tasot voivat monissa kehittyvissä maissa aiheuttaa ongelmia. Riskejä ovat Kreikan velkaneuvottelut, geopoliittinen epävarmuus ja rahoitusmarkkinoiden kasvava volatiliteetti.

4 Yhdysvaltojen talous elpyy kesän mittaan % Lähde: Macrobond BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT (muutos ed. neljänneksestä vuositasolla) indeksi Toukokuussa teollisuuden ja kuluttajien luottamusindikaattorit palautuivat huhtikuun laskun jälkeen. Kaupan ja teollisuuden kasvuvauhdit hidastuivat huhtikuussa. Tarkennettujen tilastojen mukaan BKT supistui ensimmäisellä neljänneksellä annualisoitua 0,7 %. Yksityinen kulutuksen kasvun hidastuminen sekä viennin heikkous painoivat BKT-kasvun miinukselle. Työllisyyden kasvu jatkoi kohenemistaan toukokuussa ja työttömyysaste oli 5,5 %. Yhdysvaltain talous piristyy toisella neljänneksellä, mutta vaisun ensimmäisen neljänneksen vuoksi keskimääräinen talouskasvu jää vuonna 2015 aiempia arvioita matalammaksi 3 %:n tuntumaan. Yhdysvaltojen keskuspankin odotetaan nostavan ohjauskorkoa syksyllä.

5 Euroalueen talouskasvu vahvistumassa BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella %, muutos ed. vuodesta 6 BKT (määrän muutos) indeksi Teollisuuden 60 ostopäällikköindeksi Lähteet: Macrobond, Markit Economics Euroalueen BKT kasvoi 0,4 % edellisestä neljänneksestä ja 1,0 % vuoden takaa. Talouskasvu nopeutui viime vuoden lopusta. Isojen euromaiden taloudet olivat kasvussa samanaikaisesti ensi kerran sitten vuoden Vähittäiskaupan kasvu nopeutui 2,2 %:iin huhtikuussa. Toukokuussa yritysten luottamus koheni hitusen verran lisää, sen sijaan kuluttajien hieman heikkeni. Kaiken kaikkiaan luottamusindikaattorit ovat edelleen hyvillä tasoilla. Euroalueen talouskasvu nousee 1,5 %:n tuntumaan tänä vuonna. Työttömyysaste laski 11,1 %:iin huhtikuussa. Euroalueen työttömyys on vähentynyt nyt reilun puolentoista vuoden ajan. Työttömyys laskee lisää kuluvana vuonna. Kreikka säilyy talousalueen villinä korttina.

6 Hitaampaa kasvua nousevissa talouksissa % Venäjä Lähde: Macrobond BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Brasilia Kiina Intia Kiinan talouskasvu hidastui ensimmäisellä kvartaalilla 7 %:iin, ja vauhti uhkaa laskea edelleen. Talouskasvun hidastumisen johdosta Kiinan keskuspankki on elvyttänyt lisää muun muassa laskemalla viitekorkoja ja alentamalla pankkien reservivaatimuksia. Venäjän talouskasvu painui miinukselle alkuvuonna. Kuukausitietojen mukaan talous supistui huhtikuussa 4,2 % edellisestä vuodesta. Kehitys on linjassa ennusteiden kanssa. Talousuudistukset ja raaka-aineiden hintojen lasku nopeuttavat Intian BKT:n kasvua tänä vuonna. Brasilian vaikeudet ovat pitkittymässä taantuman jatkuessa tänä vuonna.

7 Öljyn hinta sahaillut indeksi 2010= Maailman raaka-ainehintoja Raaka-aineet pl. energia (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta sahaili viime viikkoina reilun 60 dollarin barrelihinnan ympärillä. Öljyn futuurihintojen nousu rauhoittui toukokuussa. Futuurihinnat ennakoivat noin 70 dollarin barrelihintaa ensi vuodelle. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta pitää öljyn hinnan alhaalla jatkossa. Muiden raaka-aineiden (pl. energia) hinnat laskivat hieman viime viikkoina Lähde: Macrobond 20

8 Euroalueen inflaatio plussalle toukokuussa Kuluttajahintojen vuosimuutos % Yhdysvallat Euroalue Lähde: Macrobond Euroalueen inflaatio nousi 0,3 %:iin toukokuussa. Inflaatio ilman energiaa ja ruokaa nousi 0,9 %:iin. Energian hintojen laskun vaimeneminen ja hintojen nousu muissa inflaatioerissä olivat positiivisen inflaation taustalla. Kuluvan vuoden mittaan inflaatio nousee hieman, kun öljyn hinnan laskun negatiivinen vaikutus pienenee asteittain. Yhdysvalloissa inflaatio oli - 0,2 % huhtikuussa. Negatiivinen inflaatio oli pääosin peräisin öljyn hinnan laskusta. Ydininflaatio oli 1,8 % huhtikuussa. Tänä vuonna USA:n inflaatio pysyy matalana. Ensi vuonna inflaatio nopeutuu, kun matalalle laskeva työttömyys nostaa palkkoja aiempaa nopeammin, eikä öljyn hinnan lasku enää vaikuta.

9 Ei muutoksia EKP:n politiikassa 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 % 3 kk:n euribor Lähde: Macrobond Korkojen kehitys 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko EKP:n talletuskorko Kesäkuun korkokokouksessa EKP toisti pitkälti edellisen kokouksen viestiä. Talouskasvu kohenee tänä vuonna, vaikka toisella neljänneksellä kasvumomentum on hieman vaimentunut. Draghi sanoi, että rahoitusmarkkinoilla kannattaa varautua suurempaan markkinaheiluntaan. EKP:n arvopaperiostot maalis-toukokuussa ovat sujuneet suunnitellusti ja niitä jatketaan syyskuuhun 2016 asti tai niin kauan kunnes EKP näkee inflaation olevan kestävällä polulla lähestyen hieman alle 2 prosentin olevaa inflaatiotavoitetta. Keskuspankin ohjauskorko pysyy pitkään alhaalla. EKP:n toimet pitävät lyhyet markkinakorot alhaalla pidemmän aikaa, arviolta pari vuotta. Markkinoiden korko-odotukset nousivat lisää toukokuussa. Kesäkuun alussa 3 kuukauden euriborin odotettiin olevan 0,75 % vuoden 2018 lopussa.

10 EKP jatkanut ostojaan tavoitteiden mukaisesti mrd. mrd Lähde: Macrobond Euroopan keskuspankin tase Katettujen velkakirjojen osto-ohjelma 1 25,1 - Arvoperien osto-ohjelma 138,1 - Katettujen velkakirjojen osto-ohjelma 2 11,3 - Katettujen velkakirjojen osto-ohjelma 3 87,3 + Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden osto-ohjelma Julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelma Kohdennetut pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot + Käynnissä oleva toimi, joka kasvattaa tasetta jatkossa 7, , ,2 + - Päättynyt toimi, joka vähentää keskuspankin tasetta jatkossa Viimeisin tieto 5.6. Lähde: EKP

11 Pitkien korkojen korjausliike jatkunut 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 % Lähde: Macrobond Korkokehitys Swap (10 v) Iso-Britannia Yhdysvallat Euroalue Huhtikuun lopulla alkanut pitkien korkojen nousu on jatkunut niin Yhdysvalloissa kuin euroalueella. Erityisesti euroalueella kyse on kuitenkin enemmän korjausliikkeestä kuin pidemmän nousutrendin alusta. Toki inflaatio-odotusten nousu ja myönteinen kasvumomentum ovat osaltaan vaikuttaneet korkojen nousuun. Ennen korjausliikettä euroalueen pitkiä korkoja laskivat matala inflaatio ja EKP:n rahapoliittiset toimet. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa pitkät korot sahasivat alkuvuonna. Odotuksista jääneet talousluvut ja arvailut keskuspankkien ohjauskoron nostojen ajankohdasta olivat kehityksen taustalla. Tällä hetkellä odotukset Fedin ensimmäisen koronnoston ajoituksesta ovat lykkääntyneet alkusyksyyn.

12 Kreikalla totuuden hetket % Suomi Lähde: Macrobond Espanja Saksa Pitkät korot Valtion obligaatiot (10v) Kreikka Portugali Italia Kreikka ja troikka neuvottelevat edelleen taukoamatta Kreikan rahoitustilanteen ratkaisemiseksi, mutta valmista ei ole tullut. Neuvotteluratkaisu pitäisi syntyä kesäkuun alkuviikkojen aikana, jotta aikaa jäisi ratkaisun hyväksymiseen. Ilman uutta sopimusta Kreikka voi pahimmassa tapauksessa erota euroalueesta. Kreikan talouden sopeuttamisohjelman jatkoaika päättyy kesäkuun lopussa. Kreikan tukala tilanne on lisännyt epävarmuutta ja nostanut maan valtionlainojen korkoja. Euroalueen valtionlainojen korot ovat nousseet huhtikuun lopulta lähtien. Kyse on kuitenkin enemmän markkinoiden korjausliikkeestä kuin pidemmän nousutrendin alusta.

13 Euro sahaillut viime aikoina USD 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 Lähde: Macrobond Euron arvon kehitys EUR/SEK EUR/USD SEK 10,0 9,0 8,0 7,0 Euro on viime viikkoina liikkunut 1,10 dollarin paikkeilla. Paineet euron heikkenemiselle ovat kuitenkin edelleen olemassa, sillä EKP pitää rahapolitiikkansa kevyenä, kun Yhdysvalloissa kiristetään vähitellen. Maaliskuun puolivälissä euron dollarikurssi kävi alimmalla tasolla sitten vuoden 2003 alun jälkeen. EKP:n rahapolitiikka ja euroalueen alhainen inflaatio ovat olleet euron heikkenemistrendin taustalla. Ruotsin keskuspankin miinuksella oleva ohjauskorko (- 0,25 %) ja valtionlainaostojen laajentaminen ovat pitäneet Ruotsin kruunun heikkona. Euron kruunukurssi on sahaillut viime kuukausina.

14 Osakekursseissa ei suurempia muutoksia toukokuussa indeksi = Keskeisiä osakeindeksejä 180 S&P OMX Helsinki Cap Euro Stoxx Lähde: Macrobond Toukokuussa osakekurssien kehitys rauhoittui euroalueella ja Suomessa huhtitoukokuun vaihteen korjausliikkeen jälkeen. Yhdysvalloissa osakemarkkinat kehittyivät vakaasti. Korjausliikkeen taustalla olivat alkuvuoden tapahtumat, jolloin EKP:n ilmoitus valtionlainaostojen aloittamisesta nosti osakekursseja euroalueella ja Suomessa. Yhdysvalloissa kurssikehitys oli tuolloinkin rauhallisempaa.

15 Suomen talous nollakasvussa ensimmäisellä neljänneksellä % Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat e 15e 16e Lähteet: Tilastokeskus, OP Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Suomen BKT väheni 0,1 % vuoden ensimmäisellä neljänneksellä edellisestä neljänneksestä. Vuoden takaiseen verrattuna BKT pysyi paikallaan. Yksityisen kulutus kasvoi, mutta vienti ja investoinnit supistuivat. Riski tammikuun 1,0 %:n BKT:n kasvuennusteessa vuodelle 2015 on alaspäin Suomen heikon Venäjän viennin johdosta. Kokonaisuutena Suomen talous kasvaa 0,5-1,0 % tänä vuonna. Kasvua tukevat vienti euroalueelle ja kulutuksen lievä elpyminen. Työttömyys nousee kuluvana vuonna ja kääntyy pieneen laskuun ensi vuonna. Inflaatio on 0,2 % tänä vuonna ja nopeutuu hieman ensi vuoden mittaan. Kiristystoimista huolimatta julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla ja velkasuhde nousee yli 60 %:n rajan.

16 Luottamuksen vahvistuminen näkyy kotitalouksien kulutuksessa saldoluku Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* Lähde: Tilastokeskus Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % Kuluttajien luottamus vahvistui edelleen toukokuussa. Luottamuksen saldoluku nousi yli pitkän aikavälin keskimäärän. Kuluttajien odotukset Suomen taloudesta, työttömyydestä ja kotitalouden säästämismahdollisuuksista paranivat toukokuussa. Sen sijaan odotukset kuluttajan omasta taloudesta heikkenivät hieman. Luottamus talouteen on viimeksi ollut näin vahvaa keväällä Kestokulutustavaroiden ja palveluiden kasvu tukivat yksityisen kulutuksen kasvua ensimmäisellä kvartaalilla. Vähittäiskaupan myynnin määrä laski 2,7 % huhtikuussa. Tammi-huhtikuussa myynnin määrä pieneni 0,6 %. Yksityisen kulutus kasvaa hieman tänä vuonna. Työttömyyden nousu ja talouden epävarmuus hillitsevät kotitalouksien kulutushaluja. Hyvin matala inflaatio toisaalta tukee kotitalouksien reaalituloja.

17 Yritysten luottamuksessa eriävää kehitystä Luottamusindikaattoreita Suomessa saldoluku Teollisuus Palvelut Rakentaminen Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Teollisuuden luottamus oli matalalla toukokuussa. Tuotannon arvioidaan kasvavan vain aavistuksen lähikuukausina. Tilauskanta on edelleen selvästi normaalia niukempi. Rakentamisen luottamus koheni jonkin verran toukokuussa ja on lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Tilauskanta on yhä alle tavanomaisen, vaikka se on hieman kasvanut. Henkilöstön odotetaan vähenevän lähikuukausina. Palvelujen luottamusindikaattori heikkeni hieman. Tuleville kuukausille odotetaan loivaa myynnin kasvua, mutta kasvuvauhti jää varsin vaatimattomaksi. Vähittäiskaupan luottamus koheni jonkin verran. Myyntiodotukset ovat varovaiset. Myynnin laskun arvioidaan loivenevan selvästi.

18 Vienti supistui ensimmäisellä neljänneksellä indeksi 2011= Lähde: Macrobond Tavaravienti 12 kuukauden liukuva keskiarvo Muut maat EU-maat Venäjä Koko vienti Kansantalouden tilinpidon mukaan vienti supistui 1,1 % vuoden ensimmäisellä neljänneksellä edellisestä neljänneksestä. Tavaroiden vienti väheni, mutta palveluiden vienti kasvoi. Myös vuoden takaa vienti laski. Tavaraviennin arvo nousi 1 %:n huhtikuussa edellisvuodesta. Tammi-huhtikuussa tavaraviennin arvo oli 2 % vuoden takaista pienempi. Tammi-huhtikuussa vienti euroalueelle kasvoi 6 %, sen sijaan vienti muualle supistui prosentin verran. Vienti Venäjälle pieneni 34 % tammimaaliskuussa ja osuus laski 5,4 %:iin. Euroalueen talouskasvun piristyminen tukee Suomen vientiä kuluvana vuonna. Maaliskuussa teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat 13 % vuoden takaa.

19 Vaihtotase alijäämäinen maaliskuussa mrd Lähde: Tilastokeskus Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotase oli maaliskuussa 0,6 mrd. euroa alijäämäinen, kun vuotta aiemmin alijäämä oli 0,8 mrd. euroa. Tammi-maaliskuussa vaihtotase oli 1,7 mrd. euroa alijäämäinen, vuosi sitten samana ajankohtana alijäämä oli 1,9 mrd.euroa. Kaikki vaihtotaseen alaerät olivat alijäämäisiä ensimmäisellä neljänneksellä. Vaihtotaseen alijäämää kertyi viime vuonna 3,8 mrd. euron verran. Kauppatasetta lukuun ottamatta vaihtotaseen alaerät olivat alijäämäisiä. Vaihtosuhteen koheneminen ja viennin kasvu lähentävät vaihtotasetta kohti tasapainoa tänä vuonna.

20 mrd hinnoin Muut* Muu talonrakennus Investoinnit vähenivät ensimmäisellä neljänneksellä Investointien määrä 4 neljänneksen liukuva summa Maa- ja vesirakennus Asunnot Koneet ja laitteet * Kasvatettavat biologiset varat ja henkiset omaisuustuotteet (ml. tutkimus ja kehittäminen) Lähde: Tilastokeskus Investointien lasku jatkui ensimmäisellä neljänneksellä. Rakennusinvestoinnit pienenivät, kun sekä asuinrakentaminen että muu rakentaminen olivat laskussa. Kone- ja laiteinvestoinneissa vaimea kehitys jatkui, kuten myös tutkimus- ja kehittämispanostuksissa. Maa- ja vesirakentamisessa oli pientä kasvua. Myönteistä on, että tammi-maaliskuussa rakennuslupia myönnettiin ja rakennushankkeita aloitettiin viimevuotista enemmän. Sipilän hallituksen linjaukset uusista investoinneista väyläverkostoon vilkastuttavat maa- ja vesirakentamista ennustejaksolla. Investoinnit vähenevät kuluvana vuonna edelleen, mutta niiden supistumisvauhti on aiempia vuosia hitaampaa. Investoinnit kääntyvät nousuun vasta ensi vuonna.

21 Valtiontalouden alijäämä pienentynyt mrd Lähde: Valtiokonttori Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Valtiontalouden alijäämä oli tammihuhtikuussa 1,0 mrd. euroa, kun vuosi sitten samaan aikaan alijäämä oli 3,5 mrd. euroa. Tulonsiirtojen väheneminen selittää valtiontalouden vajeen pienenemistä. Vuonna 2014 julkisen talouden alijäämä oli 3,2 % suhteessa BKT:hen eli se ylittää talousja rahaliiton 3 %:n raja-arvon. Julkinen velka nousi 59,3 %:iin suhteessa BKT:hen. Euroopan komissio huomautti Suomea alijäämän suurenemisesta. Sipilän hallitus joutuu lähiaikoina vastaamaan komissiolle, miten julkista taloutta kohennetaan. Hallitusohjelman talouslinjauksilla vakautetaan julkisista taloutta ja kurotaan umpeen kestävyysvajetta pidemmällä aikavälillä. Julkinen velka nousee tänä vuonna yli 60 %:n tason.

22 Mrd.euroa 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0 Lähde: Valtioneuvosto Sipilän hallitusohjelma vakauttaa julkista taloutta Hallituksen julkisen talouden nettosopeutustoimet Tuloverokevennys, jos yht.kuntasop. Kärkihankkeet Sopeutustoimet Nettovaikutus, yht.kuntasop Nettovaikutus, ilman yht.kuntasop. Sipilän hallitusohjelma on julkista taloutta vakauttava ja kasvun edellytyksiä luova. Hallitus sitoutuu julkisen talouden 10 mrd. euron kestävyysvajeen umpeen kuromiseen. Julkista taloutta vakautetaan ainakin 4 mrd. eurolla vuoteen 2021 mennessä. Sopeutustoimet ovat etupainotteisia ja alkavat vuonna Lähivuosien taloudellisten vaikutusten kannalta keskeisessä roolissa on yhteiskuntasopimuksen syntyminen. Ilman sopimusta säästöjen kokonaissumma nousee selvästi suuremmaksi ja vaikutus jo ensi vuonna on kasvua hidastava. Kun yhteiskuntasopimus syntyy, niin vuoden 2016 sopeutuksen nettovaikutus on neutraali. Kokonaisveroaste ei nouse hallituskaudella. Kärkihankkeisiin ja korjausvelan vähentämiseen panostetaan 1,6 mrd. euroa vuoden 2018 loppuun mennessä.

23 Työttömyys jatkoi nousussa huhtikuussa Työttömyysaste oli huhtikuussa 10,3 %, mikä oli 1,3 %-yksikköä edellisvuotta korkeampi. Työttömyysasteen trendi oli 9,6 %. Työllisiä oli vähemmän ja työttömien määrä kasvoi hengellä. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi huhtikuussa. Samaan aikaan myös lomautettujen määrä lisääntyi. Työttömyysaste uhkaa nousta aiempia ennusteita enemmän runsaaseen 9 %:iin tänä vuonna.

24 Inflaatio pysyi miinuksella huhtikuussa % Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta Asuminen ja energia Lähde: Tilastokeskus Elintarvikkeet Kuluttajahinnat Inflaatio oli - 0,2 % huhtikuussa. Polttonesteiden, korkojen, omakotitalokiinteistöjen sekä käytettyjen autojen halpeneminen olivat miinusmerkkisen inflaation taustalla. Vuokrien, hoitovastikkeiden ja tupakan kallistuminen pitivät yllä inflaatiota. Välillisen verotuksen korotukset nostivat kuluttajahintoja 0,2 prosenttiyksiköllä. Alhainen öljyn hinta ja sen kerrannaisvaikutukset vaimentavat inflaatiota tänä vuonna. Inflaatio on keskimäärin 0,2 %.

25 Asuntojen hinnat nousivat huhtikuussa Vanhojen osakeasuntojen hinnat indeksi 2010= Pääkaupunkiseutu Koko maa Muu Suomi Lähde: Tilastokeskus Huhtikuussa asuntojen hinnat nousivat edelliskuukaudesta koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat, kun taas muualla Suomessa hinnat nousivat. Verrattuna edellisvuoteen hinnat laskivat koko maassa. Viime vuonna asuntojen hinnat laskivat 0,6 %. Kotitalouksien asuntojen ostoaikeet laskivat toukokuussa vaihteeksi alle pitkän aikavälin keskiarvon. Työllisyyden ja korkojen kehitys määrittävät pitkälti asuntomarkkinoiden suunnan. Korot pysyvät jatkossakin matalina, mutta työmarkkinoiden heikko tila pitää yllä varovaisuutta. Vuoden aikana markkinoiden odotetaan kuitenkin hieman piristyvän.

26 OPn suhdanne-ennuste Tammikuu 2015 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % e 2016e Bruttokansantuote -1,3-0,1 1,0 1,7 Tuonti -1,6-1,4 0,9 2,5 Vienti -0,7-0,4 3,0 4,0 Kulutus -0,2-0,1 0,5 0,8 - yksityinen -0,6-0,2 0,6 1,0 - julkinen 0,6 0,2 0,2 0,3 Investoinnit -5,3-5,1-1,7 2,0 Muita keskeisiä ennusteita e 2016e Kuluttajahintojen muutos, % 1,5 1,0 0,2 0,6 Ansiotason muutos, % 2,2 1,3 1,2 1,0 Työttömyysaste, % 8,2 8,7 8,8 8,7 Lähteet: Tilastokeskus, OP Vaihtotase, % BKT:sta -1,8-1,9 0,1 0,6 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -2,5-3,2-2,0-1,5 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 55,8 59,3 61,2 62,2

27 Yhteystiedot OP Pääekonomisti Reijo Heiskanen puh Senioriekonomisti Timo Hirvonen puh Ekonomisti Maarit Lindström puh Tietopalveluasiantuntija Valtteri Vuorio puh