POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. Hallintosääntö

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallintosääntö Valtuusto 19.4.2010

2 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN HALLINTOSÄÄNTÖ I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Kuntayhtymän toimintaa ohjaava säännöstö 2 Toiminta-ajatus 3 Organisaatio 4 Johtamisperiaatteet II TOIMIELIMIEN TEHTÄVÄT JA RATKAISUVALTA 5 Valtuusto 6 Hallitus 7 Kunnallisen liikelaitoksen johtosääntö 8 Toimivallan edelleen siirtäminen III YHTYMÄHALLINTO 9 Sairaanhoitopiirin johtajan tehtävät 10 Yhtymähallinto ja tehtävät 11 Tulosalueen johtajan, tulosalueen ylihoitajan, vastuualueen johtajan ja ylihoitajan tehtävät IV SAIRAANHOITOPIIRIN JOHTAJAN, JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN, HALLINTO- YLIHOITAJAN, TULOSALUEEN JOHTAJAN, TULOSALUEEN YLIHOITAJAN, VASTUUALUEEN JOHTAJAN, YLIHOITAJAN JA VASTUUYKSIKÖN PÄÄLLIKÖN PÄÄTÖSVALTA Toimivalta henkilöstöasioissa 12 Luvun määräysten soveltaminen 13 Viran ja toimen (toistaiseksi voimassa oleva työsopimussuhde) perustaminen ja lakkauttaminen sekä virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi 14 Viran tai toimen haku 15 Kelpoisuusvaatimus 16 Henkilöstön valinta 17 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen 18 Virka- ja työvapaa 19 Sivutoimi 20 Virantoimituksesta pidättäminen 21 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen 22 Henkilöstöhallinnon muu ratkaisuvalta Muu päätösvalta 23 Hankinnat 24 Muu ratkaisuvalta

3 V OPETUS- JA TUTKIMUSTOIMINTA 25 Opetus- ja tutkimustoiminta 26 Opetusvelvollisuus VI KUNTAYHTYMÄN TALOUS 27 Toimintaperiaatteet 28 Talousarvio ja taloussuunnitelma 29 Talousarvion täytäntöönpano 30 Talousarvion muuttaminen 31 Poistojen hyväksyminen 32 Rahatoimi VII TARKASTUSTOIMI 33 Tarkastussääntö VIII PÄÄTÖKSENTEKO JA KOKOUSMENETTELY 34 Luvun määräysten soveltaminen 35 Kokousaika, -paikka ja koolle kutsuminen 36 Varajäsenen kutsuminen 37 Kokouksen pitäminen ja jatkokokous 38 Tilapäinen puheenjohtaja 39 Esteellisyyden toteaminen 40 Läsnäolo toimielinten kokouksissa 41 Esittely 42 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen 43 Hallituksen otto-oikeus IX MUUT MÄÄRÄYKSET 44 Viestintä 45 Kuntayhtymän nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoitus 46 Kuntayhtymän edustus viranomaisissa ja kokouksissa 47 Asiakirjoista perittävät lunastukset sekä niiden antamisesta perittävät maksut 48 Asiakirjojen antamisesta päättäminen 49 Tulkinnat ja soveltaminen 50 Voimaantulo

4 I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Kuntayhtymän toimintaa ohjaava säännöstö Hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän päätöksenteko- ja kokousmenettelystä ja viranhaltijaorganisaation perusrakenteesta. Kuntayhtymän toimintaa ohjaa, sen lisäksi mitä laissa säädetään ja PPSHP:n perussopimuksessa määrätään, hallintosäännön ohella - valtuuston työjärjestys - tarkastussääntö - luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö Hallintosäännöllä kumotaan - valtuuston 17.12.2004 hyväksymä hallintosääntö muutoksineen - 1.1.2000 voimaan tullut taloussääntö muutoksineen 2 Toiminta-ajatus Tehtävämme on vastata alueellamme sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvista erikoissairaanhoidon palveluista ja huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä. Järjestämisvastuullemme kuuluu myös kehitysvammahuollon palvelut. Edistämme väestön terveyttä saumattomassa yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien kanssa. Oulun yliopistollinen sairaala vastaa erityistason palveluista valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Järjestämme alueemme palvelut yhteistyössä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa kaikille tasavertaisesti, asuinpaikkakunnasta riippumatta. Huolehdimme osaltamme lääkärikoulutuksesta sekä muusta sosiaali- ja terveysalan koulutuksesta. Tuotamme terveystieteellisen tutkimuksen avulla uutta tietoa ja osaamista, joiden avulla varmistamme terveyspalvelujen vaikuttavuuden ja ajanmukaisuuden. 3 Organisaatio Luottamushenkilöorganisaatiosta on määrätty kuntayhtymän perussopimuksessa. Kuntayhtymän konsernijohtoon kuuluvat hallitus ja sairaanhoitopiirin johtaja. Tehtäviensä suorittamiseksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on - yhtymähallinto; - sairaanhoidollisia ja kehitysvammahuollon palveluja tuottavia tulosalueita, jotka voivat edelleen jakautua vastuualueiksi ja vastuuyksiköiksi; - sairaanhoidollisia ja muita tukipalveluja tuottavia tulosalueita ja taseyksiköitä, jotka voivat jakaantua vastuualueiksi ja vastuuyksiköiksi; - ja tarvittaessa liikelaitoksia.

5 Hallitus päättää tulosalueista ja taseyksiköistä. 4 Johtamisperiaatteet Sairaanhoitopiiriä johdetaan hyväksytyn strategian, sen arvojen ja päämäärien mukaisesti. Johtaminen perustuu - selkeisiin tavoitteisiin ja niiden säännölliseen seurantaan; - avoimeen vuorovaikutukseen ja hyvään tiedonkulkuun organisaation kaikilla tasoilla; - selkeästi määriteltyyn toimivaltaan ja vastuuseen; - avoimuuteen ja osaamiseen, jota tuetaan koulutuksella ja valmennuksella; - tehokkaaseen johtoryhmätyöskentelyyn; ja - matriisipohjaisten toimintojen osalta selkeään vastuuttamiseen. Menestyksellinen toiminta edellyttää myös - hyvää yhteistyötä omistajakuntien, erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien kanssa; - selvityksiä terveyspalvelujen ja kehitysvammahuollon palvelujen tarpeista sekä käytettävissä olevista voimavaroista; - yhteisiä kuntayhtymän ja jäsenkuntien sosiaali- ja terveyspoliittisia tavoitteita sekä toimenpiteitä työnjaon optimoimiseksi; ja - tehokasta verkostoitumista. II TOIMIELIMIEN TEHTÄVÄT JA RATKAISUVALTA 5 Valtuusto Valtuuston tehtävistä säädetään kuntalain 13 :ssä ja eräissä sitä täydentävissä säännöksissä. Valtuusto päättää asioista, joista sen on lain mukaan nimenomaan päätettävä ja asioista, joiden päätösvaltaa se ei ole tässä säännössä siirtänyt. Sen lisäksi mitä erikseen on säädetty tai määrätty, valtuuston tehtävänä on 1. hyväksyä kuntayhtymän strategia; 2. päättää kiinteän omaisuuden luovuttamisesta, milloin luovutettavan omaisuuden kauppahinta tai käypä arvo on yli 5 miljoonaa euroa; ja 3. päättää talousarvion investointiosaan sisältyvästä hankkeesta tai hankekokonaisuudesta, jonka kustannusarvio on yli 20 miljoonan euroa. 6 Hallitus Hallituksen tehtävistä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän perussopimuksessa.

6 Hallituksen tehtävänä on seurata kuntayhtymän toimintaa ja taloutta sekä päättää tarvittavista toimenpiteistä. Hallituksen tehtävänä on lisäksi antaa selitys valtuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta. Hallitus päättää 1. konserniohjeen mukaisesta ohjauksesta; 2. sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskien hallinnan periaatteista; 3. kuntayhtymän edustajien nimeämisestä yksityisoikeudellisten yhteisöjen, säätiöiden tai laitosten toimielimiin ja kokouksiin, joiden osalta ratkaisuvaltaa ei ole siirretty edelleen tässä säännössä tai muutoin; 4. henkilöstöpolitiikan linjauksista; 5. vahvistaa yhtymähallinnon muiden kuin myöhemmin tässä säännössä määriteltyjen johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien tehtäväalueet; 6. virka- ja työehtosopimuksen määräyksen soveltamisesta siltä osin kuin se on jätetty kuntayhtymän harkintaan; 7. maksujen ja korvausten määräämisestä kuntayhtymän palveluksista; 8. kuntayhtymän omaisuuden ja henkilökunnan vakuuttamisesta; 9. vapautuksen ja lykkäyksen myöntämisen kunnallisen maksun suorittamisesta; 10. lainan ottamisesta ja antamisesta sekä sijoitustoiminnasta; 11. talousarvion investointiosaan sisältyvästä hankkeesta tai hankekokonaisuudesta, jonka kustannusarvio on 2,5 20 miljoonaa euroa; 12. hankinnasta, jonka arvonlisäveroton kokonaiskustannusarvio on yli 2,5 miljoonaa euroa; 13. kehityshankkeeseen osallistumisesta, jonka omarahoitusosuus on yli 100 000 euroa; 14. kulutustavara- ja lääkehankinnoista sekä puitesopimushankinnoista päättämällään tavalla; 15. kiinteän omaisuuden luovuttamisesta, milloin luovutettavan omaisuuden kauppahinta tai käypä arvo on 100 000 euroa 5 miljoonaa euroa; 16. kiinteän omaisuuden ja osakkeiden ostamisesta, milloin ostettavan omaisuuden kauppahinta tai käypä arvo on 100 000 euroa 5 miljoonaa euroa; 17. kokonaisarvoltaan yli 500 000 euron irtaimen omaisuuden ja osakkeiden myymisestä; ja 18. muista hallituksen toimivaltaan kuuluviksi katsottavista asioista. 7 Kunnallisen liikelaitoksen johtosääntö Kunnallista liikelaitosta varten on johtokunta, jonka tehtävistä ja toimivaltuuksista säädetään kuntalaissa ja määrätään kunnallisen liikelaitoksen johtosäännössä. 8 Toimivallan edelleen siirtäminen Hallitus voi edelleen siirtää päätöksellään ratkaisuvaltaansa 6 :n 4 momentin kohtien 3, 5-10 ja 14 asioissa alaiselleen toimielimelle, puheenjohtajalle tai viranhaltijalle.

7 III YHTYMÄHALLINTO 9 Sairaanhoitopiirin johtajan tehtävät Sairaanhoitopiirin johtaja 1. vastaa kuntayhtymän johtamisesta, suunnittelusta, toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä sekä palvelujen laadun varmistamisesta; 2. vastaa hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta; 3. käyttää puhevaltaa hallituksen puolesta; 4. vastaa työnantajatoiminnasta; 5. vastaa kuntayhtymän edunvalvonnasta; ja 6. vastaa yhteistyöstä jäsenkuntien kanssa, yhteydenpidosta valtion viranomaisiin ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan valtakunnallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Sairaanhoitopiirin johtaja päättää sairaanhoitopiirin yhtymähallinnon järjestämisestä siltä osin kuin siitä ei ole määrätty hallintosäännössä. Sairaanhoitopiirin johtaja nimeää kuntayhtymän johtoryhmän ja määrää sen tehtävät. Sairaanhoitopiirin johtajan tehtävänä on päättää asioista, joita ei ole määrätty valtuustolle, hallitukselle tai muulle toimielimelle eikä delegoitu muille viranhaltijoille. Sairaanhoitopiirin johtajan estyneenä ollessa sijaisena toimii johtajaylilääkäri ja tämän estyneenä ollessa talousjohtaja taikka muu hallituksen erikseen määräämä viranhaltija. 10 Yhtymähallinto ja tehtävät Sairaanhoitopiirissä on asiantuntijoista koostuva yhtymähallinto, jota johtaa sairaanhoitopiirin johtaja. Yhtymähallinnon tehtävänä on avustaa sairaanhoitopiirin johtajaa 9 :ssä mainituissa tehtävissä sekä 1. luoda edellytykset tulosalueiden toiminnalle ja tukea niitä tehtäviensä suorittamisessa; 2. varmistaa tulosalueiden välisen yhteistyön toimivuus; ja 3. vastata erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tarkoituksenmukaisen työnjaon ja yhteistyön kehittämisestä. Sairaanhoitopiirin johtaja nimeää yhtymähallinnon johtoryhmän ja määrää sen tehtävät. Johtajaylilääkärin, hallintoylihoitajan, talousjohtajan ja henkilöstöjohtajan tehtävät ovat: Johtajaylilääkäri 1. johtaa ja vastaa sairaanhoitopiirissä annettavasta sairaanhoidosta ja toimii sairaanhoidollisten tulosalueiden johtajien esimiehenä; 2. johtaa ja kehittää terveystieteellistä opetus- ja tutkimustoimintaa; 3. ohjaa ja yhteen sovittaa osaltaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tarkoituksenmukaista työnjakoa ja yhteistyötä;

8 4. vastaa osaltaan terveydenhuoltoalan valtakunnallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä; ja 5. toimii sairaanhoitopiirin potilasrekisterin vastuuhenkilönä. Hallintoylihoitaja 1. johtaa ja kehittää kuntayhtymän hoitotyötä ja sen toiminnan suunnittelua sekä toimii ylihoitajien ammatillisena johtajana; 2. johtaa ja kehittää osaltaan terveystieteellistä opetus- ja tutkimustoimintaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa; 3. vastaa osaltaan terveydenhuoltoalan valtakunnallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä; 4. ohjaa ja yhteen sovittaa osaltaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tarkoituksenmukaista työnjakoa ja yhteistyötä; ja 5. kehittää hoitotyön esimiestyötä. Talousjohtaja 1. johtaa raha- ja laskentatointa; 2. huolehtii kuntayhtymän rahoituksesta; 3. vastaa kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman ja tilinpäätöksen laadinnasta; ja 4. vastaa kuntayhtymän vakuutusasioiden hoitamisesta. Henkilöstöjohtaja 1. johtaa henkilöstö- ja palkkahallinnon, työhyvinvoinnin, rekrytointipalvelujen ja koulutuspalvelujen tehtäväalueiden toimintaa; 2. toimii kuntayhtymän palkka-asiamiehenä ja vastaa työmarkkinaosapuolten välisestä neuvottelutoiminnasta; 3. vastaa osaltaan henkilöstöpolitiikan ja yhteistoiminnan kehittämisestä kuntayhtymässä; ja 4. vastaa työterveyshuollon järjestämisestä. Johtajaylilääkärin tai hallintoylihoitajan estyneenä ollessa sijaisena toimii hallituksen erikseen määräämä viranhaltija. 11 Tulosalueen johtajan, tulosalueen ylihoitajan, vastuualueen johtajan ja ylihoitajan tehtävät Tulosalueen johtaja 1. johtaa tulosalueensa toimintaa ja vastaa sen toiminnasta ja taloudesta; 2. yhteen sovittaa ja sopeuttaa tulosalueen toimintaa koko kuntayhtymän toimintaan; 3. vastaa tulosalueelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja asetettujen voimavarojen käytöstä määrätyn sitovuustason mukaisesti; 4. esittää esimiehelleen tulosalueensa jakamisesta tarkoituksenmukaisiin vastuualueisiin sekä esittelee niiden esimiesten nimeämisen ja vahvistaa näiden tehtävät; 5. asettaa tulosalueensa johtoryhmän, määrää sen tehtävät sekä johtaa, kehittää ja yhteen sovittaa tulosalueensa toimintaa yhteistyössä johtoryhmän kanssa; ja 6. sairaanhoidollisen tulosalueen johtaja toimii tulosalueensa johtavana ylilääkärinä.

9 Vastuualueen johtaja 1. johtaa vastuualueensa toimintaa ja vastaa sen toiminnasta ja taloudesta; 2. yhteen sovittaa ja sopeuttaa vastuualueen toimintaa koko tulosalueen ja kuntayhtymän toimintaan; 3. vastaa vastuualueelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta osoitettujen määrärahojen rajoissa; 4. asettaa vastuualueensa johtoryhmän, määrää sen tehtävät sekä johtaa, kehittää ja yhteen sovittaa vastuualueensa toimintaa yhteistyössä tulosalueen johtoryhmän kanssa; 5. esittelee esimiehelleen vastuualueensa jakamisen tarkoituksenmukaisiin vastuuyksiköihin ja vahvistaa niiden tehtävät; ja 6. sairaanhoidollisen vastuualueen johtaja toimii vastuualueensa vastaavana lääkärinä lukuun ottamatta lääkehuoltoa, sosiaalitointa, apuvälinepalveluja tai muuta vastaavaa. Sairaanhoidollisten tulos- ja vastuualueiden ylihoitajat Tulosalueen ylihoitaja 1. johtaa ja kehittää tulosalueen hoitotyötä yhteistyössä tulosalueen johtajan ja tulosalueen muiden ylihoitajien kanssa; 2. yhteen sovittaa ja sopeuttaa tulosalueen hoitotyön toimintaa koko kuntayhtymän toimintaan; 3. vastaa hoitotyön osalta tulosalueelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja asetettujen voimavarojen käytöstä määrätyn sitovuustason mukaisesti; ja 4. suorittaa hallintosäännön 4. luvussa määrätyt ja muut tulosalueen johtajan ja hallintoylihoitajan määräämät tehtävät. Ylihoitaja 1. johtaa ja kehittää vastuualueensa hoitotyötä tulosalueen ylihoitajan ja vastuualueen johtajan kanssa; 2. yhteen sovittaa ja sopeuttaa vastuualueen hoitotyön toimintaa koko tulosalueen ja kuntayhtymän toimintaan; 3. vastaa vastuualueelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta hoitotyön osalta määrärahojen rajoissa; ja 4. suorittaa hallintosäännön 4. luvussa määrätyt sekä muut vastuualueen johtajan ja tulosalueen ylihoitajan määräämät tehtävät. IV SAIRAANHOITOPIIRIN JOHTAJAN, JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN, HALLINTOYLI- HOITAJAN, TULOSALUEEN JOHTAJAN, TULOSALUEEN YLIHOITAJAN, VASTUU- ALUEEN JOHTAJAN, YLIHOITAJAN JA VASTUUYKSIKÖN PÄÄLLIKÖN PÄÄTÖS- VALTA Toimivalta henkilöstöasioissa 12 Luvun määräysten soveltaminen Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää hallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä taikka muussa johtosäännössä muuta määrätty.

10 Mitä tässä hallintosäännössä määrätään viranhaltijoista, koskee soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevia työntekijöitä. 13 Viran ja toimen (toistaiseksi voimassa oleva työsopimussuhde) perustaminen ja lakkauttaminen sekä virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi Valtuusto päättää niiden virkojen ja toimien perustamisesta ja lakkauttamisesta, joiden vakinaisesta täyttämisestä se päättää. Muiden virkojen ja toimien perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi päättää hallitus. 14 Viran tai toimen haku Viran ja toimen julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viran- tai toimenhaltija avoinna olevaan virkaan tai toimeen. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa haettavaksi hallitus. Henkilö voidaan ottaa ilman hakumenettelyä 1. sellaiseen työsopimussuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut sairaanhoitopiirissä työsopimussuhteessa tai määräaikaisessa virkasuhteessa vähintään vuoden; tai 2. muuhun määräaikaiseen työsopimussuhteeseen enintään 12 kuukauden ajaksi. Henkilö voidaan ottaa ilman hakumenettelyä virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 :n 3 momentissa säädetyn lisäksi, kun kysymyksessä on 1. viran uudelleen täyttäminen sitä aikaisemmin hakeneiden, kelpoisuusehdot täyttävien joukosta virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänen virantoimituksensa aloittamispäivää; 2. lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutusta tai hammaslääkärin käytännön palvelua suorittavan valitseminen; tai 3. erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 6. luvussa tarkoitetun sivuviranhaltijan ottaminen virkasuhteeseen. Virka tai toimi julistetaan haettavaksi kuntayhtymän virallisella ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla nimittävän viranomaisen tai, kun kyseessä on valtuuston täytettävä virka, hallituksen päättämällä tavalla. 15 Kelpoisuusvaatimus Viroissa ja toimissa vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa. Kelpoisuusvaatimuksen vahvistaa hallitus. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, kelpoisuuden vahvistaa valtuusto. Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2 momentin mukaisesti.

11 16 Henkilöstön valinta Valintapäätökset tehdään esittelystä, ellei toisin mainita. Esittelijänä toimii se tulosalueen johtaja, tulosalueen ylihoitaja, vastuualueen johtaja, ylihoitaja tai vastuuyksikön päällikkö, jonka alaista henkilöstöä asia koskee ja päättäjänä on esittelijän esimies. Perussopimuksen mukaisesti valtuusto ottaa sairaanhoitopiirin johtajan, johtajaylilääkärin ja hallintoylihoitajan. Hallitus ottaa yhtymähallinnon johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevan henkilöstön. Tarvittaessa hallitus määrittelee yhtymähallinnon johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat, joita tämä määräys koskee. Hallitus määrää tulosalueen johtajat ja tulosalueiden ylihoitajat viideksi vuodeksi sairaanhoitopiirin johtajan esittelystä. Sairaanhoidollisten tulosalueiden johtajien valinnan valmistelusta vastaa johtajaylilääkäri. Tulosalueiden ylihoitajien valinnan valmistelusta vastaa tulosalueen johtaja yhdessä hallintoylihoitajan kanssa. Sairaanhoitopiirin johtaja ottaa yhtymähallinnon henkilöstön, lukuun ottamatta 2 ja 3 momenteissa mainittua henkilöstöä, vastuualueen johtajan esittelystä. Yhtymähallinnon johdon avustavan henkilöstön ottaa heidän esimiehensä ilman esittelyä. Johtajaylilääkäri ottaa sairaanhoidollisten vastuualueiden johtajat tulosalueen johtajan esittelystä. Muiden vastuualueiden johtajat ottaa sairaanhoitopiirin johtaja tulosalueen johtajan esittelystä. Sairaanhoidollisen tulosalueen johtaja ottaa alaisensa henkilöstön esittelystä, lukuun ottamatta vastuualueiden johtajia, tulosalueen ylihoitajaa ja ylihoitajan alaista henkilöstöä. Ylihoitajaa valittaessa kuullaan vastuualueen johtajaa / johtajia. Muun tulosalueen johtaja ottaa alaisensa henkilöstön esittelystä lukuun ottamatta vastuualueiden johtajia. Tulosalueen ylihoitaja ottaa alaisensa henkilöstön esittelystä, lukuun ottamatta ylihoitajia. Vastuualueen johtaja ottaa alaisensa henkilöstön esittelystä, lukuun ottamatta vastuuyksiköiden päälliköitä. Ylihoitaja ottaa alaisensa henkilöstön esittelystä, lukuun ottamatta osastonhoitajia. Päätöksentekijän ja esittelijän ollessa sama henkilö esittelijän sijainen toimii esittelijänä. Tämän pykälän mukaista päätösvaltaa ei saa edelleen siirtää. 17 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää hallitus tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta.

12 18 Virka- ja työvapaa Hallitus päättää alaisensa henkilöstön virka- ja työvapaan myöntämisestä, jollei 22 :stä muuta johdu. Sijaisen määrää tarvittaessa se viranomainen, joka myöntää virka- tai työvapauden. Sama viranomainen päättää myös sijaisen palkkauksesta. 19 Sivutoimilupa Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisesta ja pitämisen kieltämisestä päättää virkaan ottava viranomainen, valtuuston ottaman viranhaltijan osalta kuitenkin hallitus. 20 Virantoimituksesta pidättäminen Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää hallitus. Sairaanhoitopiirin johtaja päättää viranhaltijoiden väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä. 21 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Palvelussuhteen päättymisestä päättää se, joka ottaa viranhaltijan tai työntekijän palvelussuhteeseen. Palvelussuhteen purkamisesta päättää henkilöstöjohtaja. Lomauttamisesta päättää hallitus. 22 Henkilöstöhallinnon muu ratkaisuvalta Sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, tulosalueen johtaja, tulosalueen ylihoitaja, vastuualueen johtaja, ylihoitaja ja yhtymähallinnon johtavassa tai itsenäisessä asemassa oleva kukin alaisensa toiminnan osalta 1. määrää vuosilomat; 2. myöntää sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla oikeus, ellei hallitus ole siirtänyt myöntämisoikeutta muulle viranhaltijalle; 3. myöntää harkinnanvaraisen virkavapauden ja työloman; 4. päättää edellä 2 3 kohdissa myönnettävän virkavapauden tai työloman ajalta maksettavan palkan määrästä; 5. antaa alaiselleen viranhaltijalle ja työntekijälle virka- tai työmatkamääräyksen; 6. määrää tarvittaessa alaisensa viranhaltijan lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon; 7. päättää noudatettavasta virka- ja työehtosopimuksen mukaisesta työajasta ja sen puitteissa annettavista työpäivää ja lepoaikoja koskevista tarpeellisista määräyksistä; 8. päättää määräaikaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden ottamisesta. Valtuuston täytettävien virkojen väliaikaiset hoitajat ottaa hallitus;

13 9. päättää terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä alaisensa henkilöstön osalta; 10. päättää kirjallisen varoituksen antamisesta; 11. antaa arviointia sisältävän palvelutodistuksen, muun palvelutodistuksen voi antaa myös erikseen määritelty toimistohenkilöstö; 12. päättää osoitettujen määrärahojen rajoissa ja hallituksen antamien ohjeiden mukaan viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta, luento- ja kokouspalkkioista ja vastaavista lisistä ja palkkioista kuitenkin siten, että tulospalkkiosta päättää hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti tulosalueen johtaja; sekä 13. päättää tehtävien hoitamisesta esteellisyyden aikana. Lisäksi vastuuyksikön päällikkö päättää alaisensa henkilöstön osalta 1. sairausloman puoltamisesta oman ilmoituksen perusteella 1-3 päiväksi; 2. sairausloman perusteen olemassaoloon liittyvän lääkärintodistuksen vastaanottamisesta; 3. palkattomien virkavapaiden myöntämisestä 1-3 päiväksi 4. kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen luvun V 9 ja 11 1 ja 2 mom. mukaisten palkallisten virka- ja työvapaiden myöntämisestä (KVTES 2007-2009); sekä 5. 1-3 päivää kestäviin palvelusuhteisiin ottamisesta. Lisäksi henkilöstöjohtaja 1. päättää henkilökohtaisten lisien vuosisidonnaisten osien myöntämisestä sekä 2. palkan takaisin perimisestä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/03) mukaisesti. Hallituksen puheenjohtaja 1. hyväksyy sairaanhoitopiirin johtajan viranhoitoon liittyvät koulutukset ja kunnallisen virkaja työehtosopimuksen mukaiset virkavapaudet sekä vahvistaa vuosilomat. Tämän pykälän mukaiseen päätöksentekoon oikeutettu viranomainen voi siirtää päätösvaltaansa edelleen vain, jos se on hallinnon joustavaksi järjestämiseksi tarpeellista, ellei sitä perussopimuksessa, tässä hallintosäännössä tai erillisellä päätöksellä ole kielletty. Muu päätösvalta 23 Hankinnat Hankintamenettelystä määrätään hankintaohjeessa. Hankintavaltuus määräytyy sopimuksen arvon osalta siten, että sopimuksen arvo on sopimuskauden kokonaisarvo. Toistaiseksi voimassa olevan tai voimassaoloajaltaan epävarman sopimuksen arvon laskentaperusteena on käytettävä sopimuksen kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48. Tätä määrittelyä sovelletaan myös tilavuokrasopimuksissa. Hankintavaltuus määräytyy aina hankinnan arvonlisäverottoman kokonaisarvon mukaan. Hallituksen hankintavaltuuksista määrätään 6 :ssä.

14 Sairaanhoitopiirin johtaja päättää laiteinvestoinneista, rakennusinvestoinneista, ohjelmistoinvestoinneista, vuokrasopimuksista, tavara- ja palveluhankinnoista, joiden kokonaiskustannusarvio on yli 500 000 euroa ja enintään 2,5 miljoonaa euroa sekä kehityshankkeista, joiden omarahoitusosuus on alle 100 000 euroa. Tulosalueen johtaja päättää laiteinvestoinneista ja palveluhankinnoista, joiden kokonaiskustannusarvio on alle 500 000 euroa. Tekninen johtaja päättää alle 500 000 euron rakennusinvestoinneista, tilojen vuokrasopimuksista ja kiinteistöjen hoitoon ja ylläpitoon liittyvistä tavara- ja palveluhankinnoista, joiden kokonaiskustannusarvio on alle 500 000 euroa. Päätösvaltaa hankinta-asioissa voidaan edelleen siirtää. 24 Muu ratkaisuvalta Sairaanhoitopiirin johtaja päättää 1. kiinteän omaisuuden luovuttamisesta, milloin luovutettavan omaisuuden kauppahinta tai käypä arvo on enintään 100 000 euroa; 2. kiinteän omaisuuden ja osakkeiden ostamisesta, milloin ostettavan omaisuuden kauppahinta tai käypä arvo on enintään 100 000 euroa; 3. kokonaisarvoltaan alle 500 000 euroa irtaimen omaisuuden ja osakkeiden myymisestä; ja 4. velan ottamisesta sairaanhoitopiirin maksuvalmiuden turvaamiseksi valtuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä myöntämien valtuuksien puitteissa. Talousjohtaja päättää 1. niiden saamisten tileistä poistamisesta, joita ei ulosottomenettelyllä ole pystytty perimään tai joiden periminen muista syistä ei ole mahdollista tai kannattavaa; 2. erikoissairaanhoitolaissa tarkoitetusta pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta potilaalta perittävästä maksusta; 3. lykkäyksen myöntämisestä asiakasmaksun suorittamisesta; 4. kehitysvammahuollon pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta asiakkaalta perittävästä maksusta sekä laitoshoidon asiakasmaksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä 5. sairaalan varoista maksettavista vahingonkorvauksista. Päätösvaltaa tämän pykälän mukaisissa asioissa voidaan edelleen siirtää. V OPETUS- JA TUTKIMUSTOIMINTA 25 Opetus- ja tutkimustoiminta Kuntayhtymä huolehtii siitä, että yliopiston tai muun viranomaisen käytettävissä on sellaiset koulutus- ja tutkimustoiminnassa tarvittavat huonetilat kiinteine kojeineen ja laitteineen sekä koulutus- ja tutkimushenkilökunnan ja opiskelijoiden sosiaaliset tilat, jotka on välttämätöntä sijoittaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän laitokseen.

15 26 Opetusvelvollisuus Viran- ja toimenhoitoon kuuluu opetusvelvollisuus. VI KUNTAYHTYMÄN TALOUS 27 Toimintaperiaatteet Kuntayhtymän toiminnot on järjestettävä ja tehtävät hoidettava tuottavasti, taloudellisesti, vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti siten, että 1. valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan; 2. kuntayhtymän talous pysyy tasapainossa; 3. vastuu kunkin tulosalueen, liikelaitoksen tai vastaavan talousarvion sitovuusasemaan määritellyn toimintayksikön toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on selkeä; 4. organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja että vastuu asianmukaisen valvonnan toteuttamisesta on kullakin toimielimellä ja jokaisella esimiesasemassa olevalla henkilöllä; 5. toiminnallisten, taloudellisten ja muiden riskien olemassaolo selvitetään ja niitä vältetään sekä varaudutaan vahinkoihin niin, etteivät niiden kustannukset aiheuta häiriöitä kuntayhtymän toiminnalle ja rahoitukselle; 6. maksuliikenne, rahoitustoiminta ja sijoitustoiminta hoidetaan tuottavasti, turvaavasti ja taloudellisesti; 7. korollisen vieraan pääoman käyttöön turvaudutaan ainoastaan silloin, kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua; sekä 8. toiminnan ohjaus järjestetään siten, että käyttöpääoman varainhoidossa ja varainkäytössä kiinnitetään huomiota siihen, että toimintoihin sitoutuu mahdollisimman vähän pääomaa. 28 Talousarvio ja taloussuunnitelma Taloussuunnitelmassa esitetään kuntayhtymän toimintojen kehittämistavoitteet ja selvitetään, miten toiminnot ja investoinnit rahoitetaan. Talousarvion ja vuosittaisen toimintasuunnitelman laadinnan lähtökohtana ovat strategiset päämäärät ja niistä johdetut taloussuunnitelman tavoitteet. Valtuusto asettaa toiminnalliset tavoitteet ja osoittaa niiden toteuttamiseen vaadittavat voimavarat. Taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Investointisuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi. Talousarvio ja -suunnitelma laaditaan valtuuston hyväksymän asetelman mukaisesti. Talousarvion sitovuudesta määrätään sen perusteluissa.

16 29 Talousarvion täytäntöönpano Hallitus hyväksyy valtuuston hyväksymään talousarvioon perustuvan tulosalueen tai vastaavaan talousarvion sitovuusasemaan määritellyn toimintayksikön käyttösuunnitelman. Käyttösuunnitelma sisältää tulostavoitteet, tarvittavat toimenpiteet ja voimavarat sekä toimenpiteistä kertyvät tulot ja aiheutuvat kustannukset. Käyttösuunnitelmassa esitetään menoina ja tuloina myös kullakin organisaatiotasolla merkitykselliset yksiköiden väliset sisäiset tulot ja menot. 30 Talousarvion muuttaminen Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle ennen asianomaisen talousarviovuoden päättymistä. Talousarvion muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin ja tilikauden tulokseen. 31 Poistojen hyväksyminen Suunnitelman mukaisella poistamisella tarkoitetaan taseeseen aktivoitujen pysyvien vastaavien hankintamenon kirjaamista kuluksi suunnitelman mukaisina poistoina. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy valtuusto ja poistosuunnitelman vahvistaa hallitus. 32 Rahatoimi Lainan ottaminen ja antaminen sekä sijoitustoiminta Valtuusto päättää lainan ottamista ja antamista sekä sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen sekä pitkäaikaisen vieraan pääoman muutoksista. Maksut Valtuusto päättää maksujen yleisistä perusteista ja hallitus yksityiskohtaisista perusteista sekä maksujen ja korvausten määräämisestä, ellei toisin ole päätetty.. Maksuvalmius Maksuvalmius varmistetaan maksuvalmiussuunnitelmalla. Ohjeet maksuvalmiussuunnittelusta antaa talousjohtaja. Maksuliikenne Rahalaitoksissa avattavista kuntayhtymän tileistä ja niiden lopettamisesta päättää talousjohtaja, joka huolehtii myös siitä, että kaikista näistä tileistä ja niiden käyttäjistä pidetään luetteloa. Sen, jonka tehtävänä on maksaa kuntayhtymän menoja ja ottaa vastaan tuloja, on huolehdittava siitä, että maksut maksetaan ajallaan ja tulot saadaan oikeanmääräisinä ja ajallaan.

17 Käteisvarat Talousjohtaja määrää tulosalueiden ja liikelaitosten tai vastaavaan talousarvion sitovuusasemaan määritellyn toimintayksikön käteisvarojen suuruuden. Hän antaa myös ohjeet käteisvarojen ja maksu- ja luottokorttien sekä muiden maksuvälineiden käytöstä. Taloudenhoito-ohjeet Hallitus, sairaanhoitopiirin johtaja tai talousjohtaja antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita kuntayhtymän taloudenhoidosta. VII TARKASTUSTOIMI 33 Tarkastussääntö Kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään tarkastussäännössä. VIII PÄÄTÖKSENTEKO JA KOKOUSMENETTELY 34 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä sovelletaan valtuustoa lukuun ottamatta kuntayhtymän toimielimissä. 35 Kokousaika, -paikka ja koolle kutsuminen Toimielin pitää kokouksensa puheenjohtajan päättämänä aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista) ja pääsääntöisesti päätösesitykset. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. 36 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenensä kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja, esittelijä tai toimielimen pöytäkirjanpitäjä voi toimittaa kutsun varajäsenelle.

18 37 Kokouksen pitäminen ja jatkokokous Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväkseen sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos kokousasioita ei ole saatu kokouksessa käsitellyksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa oleville on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. Äänestyksestä ja vaalien toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa mitä valtuuston työjärjestyksessä määrätään. 38 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitsee toimielin kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäisen puheenjohtajan. 39 Esteellisyyden toteaminen Esteellisyyden toteamisesta säädetään hallintolaissa. Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 40 Läsnäolo toimielinten kokouksissa Eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus: - hallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla, sairaanhoitopiirin johtajalla, johtajaylilääkärillä, hallintoylihoitajalla, talousjohtajalla ja henkilöstöjohtajalla. - muun toimielimen kokouksessa, lukuun ottamatta tarkastuslautakuntaa, hallituksen puheenjohtajalla ja sairaanhoitopiirin johtajalla. Hallituksen puheenjohtajalla ja sairaanhoitopiirin johtajalla on oikeus kutsua asiantuntijoita kuultavaksi hallituksen kokoukseen. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin.

19 41 Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Hallituksen kokouksessa käsiteltävät asiat esittelee sairaanhoitopiirin johtaja. Kuitenkin sairaanhoitoon kuuluvat asiat esittelee johtajaylilääkäri ja hoitotyöhön ja sen järjestämiseen kuuluvat asiat hallintoylihoitaja. Mikäli syntyy epäselvyyttä siitä, kenen tehtäviin asian esittely kuuluu, asian ratkaisee sairaanhoitopiirin johtaja. Hallitus voi määrätä esittelijästä yksittäisen asian osalta myös erillisellä päätöksellään. Esittelystä muissa toimielimissä päättää asianomainen toimielin. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen, toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. 42 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Hallituksen pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä hallituksen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Muun toimielimen pöytäkirjan nähtävillä pidosta päättää ao. toimielin. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin luottamushenkilön ja viranhaltijan tekemiin päätöksiin.

20 43 Hallituksen otto-oikeus Asian ottamisesta hallituksen käsiteltäväksi voi päättää hallitus, hallituksen puheenjohtaja tai sairaanhoitopiirin johtaja. Hallituksen alaisen viranomaisen on seitsemän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava hallitukselle sen määräämällä tavalla tekemistään päätöksistä, lukuun ottamatta asioita tai asiaryhmiä, joista hallitus on päättänyt olla käyttämättä otto-oikeuttaan. Jos pöytäkirjaa ei tarkisteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta (esim. viranhaltijapäätökset). Hallitus päättää vähintään toimikausittain asioista tai asiaryhmistä, joissa se jättää käyttämättä otto-oikeuttaan. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta hallituksen käsiteltäväksi. IX MUUT MÄÄRÄYKSET 44 Viestintä Kuntayhtymän viestintää johtaa hallitus, joka hyväksyy viestintää koskevat ohjeet. 45 Kuntayhtymän nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoitus Kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset, sitoumukset sekä kirjelmät allekirjoittaa sairaanhoitopiirin johtaja ja varmentaa asian valmistellut viranhaltija tai hallituksen sihteeri taikka hallituksen määräämä muu viranhaltija. Tulosalueen toimialaan kuuluvat sopimukset, sitoumukset ja kirjelmät allekirjoittaa tulosalueen johtaja ja varmentaa asian valmistellut viranhaltija. Tekninen johtaja allekirjoittaa hallintosäännön 23 :ssä määriteltyjä, toimivaltaansa kuuluvia asioita koskevat sopimukset ja sitoumukset. Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen pöytäkirjanpitäjä yksinkin todistaa oikeiksi. Kuntayhtymän nimissä annettavan avoimen tai yksilöidyn valtakirjan allekirjoittaa sairaanhoitopiirin johtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö. 46 Kuntayhtymän edustus viranomaisissa ja kokouksissa Sairaanhoitopiirin johtajalla on oikeus käyttää itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä kuntayhtymän puhevaltaa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa, samoin kuin niiden yhtymien ja yhteisöjen kokouksissa, joissa kuntayhtymä on osakkaana tai jäsenenä.

21 Haasteita ja muita tiedoksiantoja ottaa vastaan kuntayhtymän puolesta sairaanhoitopiirin johtaja ja se tai ne henkilöt, jotka hallitus siihen määrää. 47 Asiakirjoista perittävät lunastukset sekä niiden antamisesta perittävät maksut Tavanomaisesta pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu. Erityistoimenpiteitä vaativan tiedon antamisesta asiakirjasta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään kiinteä perusmaksu, joka voidaan porrastaa tiedonhaun vaativuuden mukaan. Perusmaksun lisäksi peritään sivukohtainen maksu. Jos asiakirja ei ole yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisen julkisuuslain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä ja tiedonhaun erityistoimenpiteitä vaativa tieto asiakirjasta annetaan suullisesti tai antamalla asiakirja viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi taikka lähettämällä se sähköpostin välityksellä, aiheutuneita kustannuksia vastaavana maksuna peritään vain kiinteä perusmaksu tiedonhaun vaativuuden mukaan porrastettuna. Hallitus päättää tarkemmin julkisuuslain piiriin kuuluvien maksujen perusteista ja euromääristä. 48 Asiakirjojen antamisesta päättäminen Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 4 ja 14.1 :ssä tarkoitettu kunnallinen toimielin voi siirtää toimialaansa kuuluvan asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle. 49 Tulkinnat ja soveltaminen Tarkemmat määräykset tämän hallintosäännön tulkinnasta ja soveltamisesta sekä sairaanhoitopiirin muusta organisaatiosta antaa hallitus. 50 Voimaantulo Tämä hallintosääntö tulee voimaan 1.1.2011. Hallintosäännössä tarkoitetun organisaation toiminnan aloittamiseksi vuoden 2011 alusta välttämättömät valmistelevat päätökset voidaan tehdä ennen tämän säännön voimaantuloa.