Potilaan siirto teho-osastolta vuodeosastolle. Heli Malinen Anna-Liina Korkala Ria Siren Päivi Vuorela Pekka Loisa

Potilaan siirto teho-osastolta vuodeosastolle Heli Malinen Anna-Liina Korkala Ria Siren Päivi Vuorela Pekka Loisa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 3/2004

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 3/2004 POTILAAN SIIRTO TEHO-OSASTOLTA VUODEOSASTOLLE Heli MALINEN, Anna-Liina KORKALA, Ria SIREN, Päivi VUORELA, Pekka LOISA Tampereen yliopistollinen sairaala Anestesiayksikön teho-osasto Tampere 2002

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000 33521 TAMPERE ISBN 951-667-087-3 ISSN 1238-2639 Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2004

KUVAILUSIVU PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: Potilaan siirto teho-osastolta vuodeosastolle Tekijä/tekijät: Heli Malinen, Anna-Liina Korkala, Ria Siren, Päivi Vuorela, Pekka Loisa Julkaisun numero: 3/2004 ISSN 1238-2639 ISBN 951-667-087-3 Julkaisupaikka: Tampere Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Kokonaissivumäärä: 30 s. + liitteet (yht. 45 s.) Tiivistelmä: Anestesiayksikön teho-osastolla ja sen yhteistyöosastoilla, joita ovat kirurgian vuodeosastot, on ilmennyt tyytymättömyyttä liittyen potilaan siirtoon vuodeosastolle. Tämän projektin tarkoituksena on kehittää potilaan siirtotapahtumaa teho-osastolta vuodeosastolle laadukkaammaksi ja sujuvammaksi. Tarkoituksena on päällekkäisten työtehtävien vähentäminen suunnitelmallisuutta lisäämällä ja ottamalla huomioon potilasturvallisuus ja hoidon jatkuvuus. Työryhmään jäseniksi valittiin anestesiayksikön teho-osaston sairaanhoitajia, jotka tuntevat kyseisen prosessin. Jäseniksi kutsuttiin Anna-Liina Korkala, Heli Malinen, Päivi Vuorela ja Ria Siren. Ryhmän vetäjänä toimi Heli Malinen. Laadunohjaajana (tukihenkilö) toimi osastonhoitaja Pirkko Friberg ja lääkärijäsenenä oli teholääkäri Pekka Loisa. Yhdyshenkilöt projektiin valitsemillamme vuodeosastoilla olivat: Päivi Söyrinki (5b), Anne Palve-Raunnos (6a) ja Teija Liimatainen (7b). Esikartoituksen teimme kahden kyselyn avulla. Niillä mittasimme ongelmien esiintyvyyttä ja merkitystä. Kyselyjen pohjalta valitsimme kehityskohteiksi: 1) tiedonsiirto 2) siirtoaikatauluun liittyvät ongelmat 3) huonosti toimivat kanyylit. Kartoitimme kehityskohteiden nykytilannetta alkukyselyllä (0-mittaus), jonka jälkeen suunnittelimme ja toteutimme parannustoimia. Kehitimme toimintaa osastotunteja pitämällä sekä laatimalla siirto-ohjeen ja tietojärjestelmän siirtolomakkeen. Loppukyselyn (=1-mittaus) teimme noin puoli vuotta alkukyselyn jälkeen. Tulokset alku- ja loppukyselyjä verratessa olivat lähes samat. Siksi teimme teho-osastolle vielä henkilökohtaisen kyselyn, joka osoitti tavoitteiden toteutumista. Myös tämän projektin jälkeen yhteistyö ja kehitys teho-osaston ja vuodeosastojen välillä jatkuu. Hinta: (sis. alv 8%) 12 Julkaisu tulostettavissa osoitteesta: http://www.pshp.fi/tuty/julkaisu/index.htm Julkaisu tilattavissa osoitteesta: http://www2.juvenes.fi/verkkokauppa/ Julkaisu ostettavissa Juvenes Kirjakaupoista: Yliopiston Kirjakauppa Kalevantie 4, 33014 Tampereen Yliopisto puh. (03) 2142822, 2158580 Korkeakoulun Kirjakauppa Korkeakoulunkatu 1, 33720 Tampere puh. (03) 3170701, 3652351 Pyynikintien Kirjakauppa Pyynikintie 2, 33230 Tampere puh. (03) 2146165

5 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN JOHDANTO JA TAUSTA 7 2. PROJEKTIN SUUNNITTELU 7 2.1. Työryhmän organisointi 7 2.2. Toteutussuunnitelma 8 2.2.1. Toteutusvaiheet 8 2.2.2. Kokouskäytäntö 8 2.2.3. Resurssit ja aikataulu sekä budjetti 2.3. Tavoitteet ja rajaus 9 3. ESIKARTOITUS JA MITTARIN LAADINTA 9 3.1. Ongelmien määrittäminen 9 3.2. Kehittämiskohteiden etsintä 10 3.2.1. Frekvenssikysely 10 3.2.2. Merkittävyyskysely 12 3.3. Kehittämiskohteiden valinta 16 3.4. Alkukysely 16 4. KUVAUS SIIRTOPROSESSIN IHANNETILANTEESTA 19 4.1. Lääkäri tekee siirtopäätöksen vuodeosastolle 19 4.2. Lääkärit kertovat siirrosta potilaalle 19 4.3. Tarvittavat toimenpiteet 19 4.4. Tieto organisoijalle 19 4.5. Ilmoitus osastolle 20 4.6. Tieto välitetään läheisille 20 4.7. Potilaan valmistelu ja määräysten toteutus 20 4.8. Siirtoraportin kirjoittaminen ja papereiden tarkistaminen 20 4.9. Vuodeosaston hoitaja hakee tai teho-osaston hoitaja vie potilaan vuodeosastolle 20 5. KEHITTÄMISTOIMENPITEET 21 5.1. Osastotunnit 21 5.2. Siirto-ohjeet 21 5.3. Tietojärjestelmän siirtolomake 21 5.4. Muut toimenpiteet 21 6. KEHITTÄMISEN TESTAAMINEN 22 6.1. Loppukysely 22 6.2. Henkilökohtainen kysely 25

6 7. TULOKSET JA TAVOITTEISIIN PÄÄSEMINEN 26 7.1. Tulosten vertailua ja analysointia 26 7.2. Saavutettu hyöty ja ongelmat 27 7.2.1. Vaikutus toimintatapaan 27 7.2.2. Vaikutukset asiakkaalle 27 7.2.3. Taloudelliset vaikutukset 28 7.2.4. Esille tulleita ongelmia ja toteutumattomia tavoitteita 28 8. KEHITYKSEN JATKUMINEN 28 8.1. Jatkosuunnitelmat 28 8.2. Julkistaminen 29 9. ARVIOINTI 29 LIITTEET: Liite 1 Ote projektisuunnitelmasta: projektin aikataulu 31 Liite 2 Vuokaavio parannettavasta prosessista: Potilaan siirto teho-osastolta vuodeosastolle 32 Liite 3 Vuokaavio ideaaliprosessista: potilaan siirto teho-osastolta vuodeosastolle 34 Liite 4 Syy-seurauskaavio 35 Liite 5a Frekvenssikysely teho-osastolle 36 Liite 5b Frekvenssikysely osastolle 5b 37 Liite 6a Merkittävyyskysely teho-osastolle 38 Liite 6b Merkittävyyskysely osastolle 5b 39 Liite 7 Alkukysely 40 Liite 8 Ohjeita potilaan siirtoon teho-osastolta vuodeosastolle 41 Liite 9 Siirtolomake 42 Liite 10 Loppukysely 44 Liite 11 Henkilökohtainen kysely teho-osaston hoitohenkilökunnalle 45

1. PROJEKTIN JOHDANTO JA TAUSTA 7 Anestesiayksikön teho-osastolla ja sen yhteistyöosastoilla, joita ovat kirurgian vuodeosastot, on ilmennyt tyytymättömyyttä ja epäyhtenäisiä käytäntöjä liittyen potilaan siirtoon teho-osastolta vuodeosastolle. Tarvetta koettiin sekä potilaan siirtotapahtuman että siirtotapahtumassa mukana olevan henkilökunnan yhteistyön kehittämiseen. Potilaan siirtoa haittaavat päällekkäiset työtehtävät. Teho-osastolle tullessaan potilaat ovat huonokuntoisia tai he tulevat suoraan leikkaussalista, joten he tarvitsevat välittömästi potilaspaikan. Teho-osastolta potilas olisi siirrettävä osastolle määrättynä aikana, mutta vuodeosasto ei voi samanaikaisten töiden vuoksi vielä vastaanottaa potilasta. Osastojen välillä on tietämättömyyttä toisten töistä ja toimintatavoista. Huono siirtoilmapiiri vaikuttaa myös potilastyytyväisyyteen. Potilas voi kokea olonsa turvattomaksi, kun siirto viivästyy ja hoitajien välillä on kireyttä. Hän voi tietämättään syyllistää itsensä jännitteiden aiheuttajaksi. Turvaton olo vaikeuttaa välillisesti potilaan paranemista, mikä voi johtaa hänet takaisin teho-osastolle. Silloin toipuminen hidastuu ja hoitokustannukset kasvavat. Potilasturvallisuuden heikentäjänä koettiin myös puutteellinen tiedonsiirto. Potilaan, etenkin pitkäaikaisen, siirtyminen teho-osastolta vuodeosastolle on suuri harppaus kohti kevyempää valvontaa ja tarkkailua. Siltana potilaan hoidon jatkuvuudelle on yksiköiden ja hoitajien välinen tiedonsiirto. Sen katkeamattomuus edistää potilaan turvallista, saumatonta hoitoa. 2. PROJEKTIN SUUNNITTELU 2.1. Työryhmän organisointi Projektinryhmän jäseniksi valittiin anestesiayksikön teho-osaston hoitajia ja tehoosaston lääkäri, jotka tuntevat siirtoprosessin: sairaanhoitajat Heli Malinen, Päivi Vuorela, Ria Siren, Anna-Liina Korkala ja teho-osaston lääkäri Pekka Loisa. Projektin vetäjäksi valittiin Heli Malinen, joka yhdessä teho-osaston osastonhoitaja Pirkko Fribergin kanssa kutsui ryhmään aiheesta kiinnostuneet sairaanhoitajat. Ylilääkäri valitsi lääkärijäsenen. Pirkko Friberg valittiin projektin laadunvalvojaksi. Yhteistyötä vuodeosastoille varmistettiin pyytämällä mukaan yhteyshenkilö kultakin projektiin osalliselta vuodeosastolta. Vuodeosastot valitsivat yhteyshenkilöiksi sairaanhoitajat: Päivi Söyrinki, osasto 5b, Anne Palve-Raunnos, osasto 6a ja Teija Liimatainen, osasto 7b.

8 2.2. Toteutussuunnitelma 2.2.1. Toteutusvaiheet Aloitimme projektimme työstämisen 6-7.11.2000 laatu- ja kehittämisprojektien käynnistysseminaarissa. Kouluttajina toimivat erikoistuvat lääkärit Juha Heino ja Päivi Sillanaukee. Lisäksi projektiryhmämme osallistui Mittaaminen toiminnan kehittämisessä koulutukseen 26.1.2001. Koulutuksen piti diplomi-insinööri Pekka Salminen. Projektin ohjausseminaarit pidettiin vuoden 2001 maaliskuussa ja marraskuussa. Projektin etenemiseen valitsimme TOKYO-STEP:in vaiheet. Lisäksi päätimme osittaa työtehtävät pienempiin osatehtäviin. Projektin vaiheiden selkeyttämisessä apuna oli vuokaavioiden laadinta ja ongelmien tarkemmassa erittelyssä syyseurauskaavio. Projektien käynnistysseminaarissa sovimme, että jokainen projektiryhmäläinen lukee Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisut: Ohjeet projektityöskentelyyn (Helenius -Tunturi) sekä Sairaalan prosessit hallintaan (Sillanaukee-Helenius-Nojonen-Tunturi). Päätimme tutustua myös aiempiin julkaistuihin kehittämisprojekteihin. 2.2.2. Kokouskäytäntö Sovimme projektin jäsenten kokoontumisesta 3-4 viikon välein. Kutsuimme myös osastojen yhteyshenkilöt tarvittaessa virallisiin projektikokouksiin. Kokouksen puheenjohtajana ja asialistan laatijana toimi projektin vetäjä, ajanvalvojana ja sihteerinä muut jäsenet vuorotellen. Pöytäkirjan kirjoitti puhtaaksi sihteerinä toiminut jäsen. Projektin vetäjä kutsui jäsenet ja yhteyshenkilöt kokoukseen. Sähköposti sovittiin ensisijaiseksi tiedotusvälineeksi. 2.2.3. Resurssit ja aikataulu sekä budjetti Työvuorolistan laatija laittoi valmiiksi projektityötunteja listaan. Työvälineinä käytimme tietokoneen tekstinkäsittelyohjelmia, joiden käytössä osastonhoitaja lupasi tarvittaessa ohjata. Käytettäviksi työtiloiksi sovimme anestesiayksikön neuvotteluhuoneen ja vapaana olevan huoneen teho-osastolla. Aikataulu suunniteltiin viikkojen ja kuukausien kokonaisuuksissa huomioiden missä vaiheessa projekti oli meneillään (LIITE 1). Työtehtävät sovittiin projektikokouksissa tarkoin määrätylle ajalle ennen seuraavaa kokousta. Projekti oli anestesiayksikön teho-osaston sisäinen projekti ja vaati toteuttamiseen lähes yksinomaan projektiin kuuluvien työpanosta. Kyseessä on myös suppea ja lyhyt projekti, joten emme nähneet tarpeelliseksi hakea budjettiavustusta. Anestesiayksikkö järjesti projektiryhmän jäsenille mahdollisuuden kehittämisprojektin tekemiseen.

2.3. Tavoitteet ja rajaus 9 Projektin työnimeksi valitsimme: Potilaan siirto teho-osastolta vuodeosastolle. Projektin tavoitteiksi päätimme ottaa seuraavat asiat: - toimintatavat yhtenäistyvät - siirron sujuvuus lisääntyy - tiedonsiirto paranee hoidon jatkuvuuden varmistuminen potilasturvallisuuden lisääntyminen - yhteistyö lisääntyy teho-osaston ja vuodeosastojen välillä Valitsimme projektin alussa yhteysosastoksi thoraxkirurgisen vuodeosaston 5b, joka toimi testiosastona. Valintaan johti suurin potilasmäärä teho-osastolla sekä eripituiset hoitoajat. Potilas siirtyy vuodeosastolle 5b useimmiten leikkauksen jälkeisenä päivänä, mutta joukossa on myös pitkäaikaisia, raskasta tehohoitoa vaativia potilaita. Projektin edetessä käynnistimme yhteistyön myös neurokirurgisen vuodeosaston 6a, ja gastroenterologisen kirurgian vuodeosaston 7b, kanssa. 3. ESIKARTOITUS JA MITTARIN LAADINTA 3.1. Ongelmien määrittäminen Prosessin ulkoiset asiakkaat olivat vuodeosastolle siirtyvä potilas, potilaan omaiset ja sairaanhoitopiiri sairaaloineen. Prosessin sisäiset asiakkaat olivat tehoosastolla: sairaanhoitaja, perushoitaja, lääkäri, välinehuoltaja, sairaalahuoltaja ja sihteeri. Potilasta vastaanottavalla vuodeosastolla prosessin sisäisiä asiakkaita olivat vastaanottava sairaanhoitaja, perushoitaja ja lääkäri. Kirkastimme prosessia laatimalla vuokaavion siirtoprosessin nykytilanteesta (LIITE 2). Huomioimme vuokaaviossa kaikki kirurgiset vuodeosastot eikä vain osastoa 5b. Ongelmakohtien kartoituksen jälkeen laadimme vuokaavion siirtoprosessin ideaalitilanteesta (LIITE 3). Tarkoituksena oli että siirtoprosessi muuttuisi lähemmäksi ideaalitilannetta. Tarkempi ideaalitilanteen kuvaus on luvussa 4. Prosessin ongelmakohtia kartoitimme luomalla syy-seurauskaavion (LIITE 4). Kaavion luomiseen osallistui sekä teho-osaston että pilottiosaston 5b henkilökunta. Käytimme pilottisanaa, koska osasto 5b toimi testiosastona projektin esikartoitusvaiheessa. Syy-seurauskaavio oli esillä täydennettävänä sekä teho-osastolla että osastolla 5b noin kolme viikkoa joulukuussa v. 2000. Projektin esikartoituksessa kysyimme myös eri ammattiryhmien mielipiteitä ja toiveita siirtotapahtumaan. Lääkärit toivoivat mm. laboratoriovastausten ja keuhkokuvien saamista kierrolle. Jo ennen projektia tilanne oli tältä osin parantunut ja kehitys jatkuu edelleen. Lääkärit toivoivat myös teho-osaston lääkäreiden ja

10 kirurgien yhteistä neuvonpitoa aamulla. Lääkäreiden toiveita oli osittain ongelmallista toteuttaa, koska projektin lääkärijäsen ei osallistunut ryhmän toimintaan. Olemme sopineet, että teho-osaston organisoija tilaa keuhkokuvat hyvissä ajoin ennen kiertoa, jotta ne olisi röntgentauluilla lääkärin kierrolla. Tämä nopeuttaa potilaan siirtoa vuode-osastolle, kun kierto tehdään ajoissa. Sairaalahuoltajat ja välinehuoltajat toivoivat huolellisuutta neulojen ja muiden terävien esineiden käsittelyssä. Niitä oli ajoittain löydetty potilaspaikkojen hyllyillä. Sihteerin kanssa homma sujuu, kun muistamme ilmoittaa potilaan siirrosta hänelle. Tiedonkulku sujuu osaston sisällä hyvin, kun eri ammattiryhmät saavat ajoissa tiedon siirtyvästä potilaasta ja potilaspaikka saadaan kuntoon seuraavaa potilasta varten. 3.2. Kehittämiskohteiden etsintä 3.2.1. Frekvenssikysely Syy-seurauskaaviosta keräsimme esikartoitusta varten ongelmakokonaisuuksia. Ongelmien esiintyvyyttä kartoitimme nk. frekvenssikyselyn avulla ( LIITE 5a ja b). Ongelmien esiintymistä seurattiin kahden viikon ajan (17-30.1.2001) samanaikaisesti sekä teho-osastolla että pilottiosastolla 5b, koskien kaikkia potilassiirtoja. Osasto 5b:n kyselystä jätimme pois muutaman sellaisen ongelman, mitkä liittyivät vain työskentelyyn teho-osastolla. Kyselyyn kuului myös avoin kysymys muiden kuin valittavana olevien ongelmien esiintuomiseksi. Jokainen potilasta tehoosastolta siirtänyt ja vuodeosastolla vastaanottanut hoitaja täytti kyselyn. ATO on lyhennys anestesiayksikön teho-osastosta. Kyselyn tuloksia: Vastauksia oli sekä teho-osastolla että vuodeosastolla 5b 34 kappaletta. Vastausprosentti oli 92. Vastaukset on kerrottu prosenteissa, jolloin kaikki ongelmat yhteenlaskettuna on 100 prosenttia. Avoimen kysymyksen kautta esiin tulleet ongelmat nimesimme taulukkoon, kun ne esiintyivät useammin kuin kerran. Muita ongelmia -kohtaan kirjautui paljon vastauksia, koska useita yksittäisiä ongelmia oli paljon. Anestesiayksikön teho-osastolla yhdeksässä vastauksessa ei tullut esille minkäänlaista ongelmaa. Kaikkien mielestä siirto oli sujunut hyvin tai sai positiivisen arvion. Neljässä vastauksessa valitettiin kiirettä. Ongelmia oli kirjattu yhteensä 40 kappaletta.

11 Kuvio 1. POTILAAN SIIRTO TEHO-OSASTOLTA VUODEOSASTOLLE: ESIKARTOITUS: FREKVENSSI TEHO-OSASTO THX-KUVA KATSOMATTA 17,5 SIIRTOPÄÄTÖS MYÖHÄÄN 12,5 KIRURGI MYÖHÄSSÄ 7,5 HÄTÄINEN SIIRTO 7,5 EI TIETOA SIIRROSTA OMAISILLE 5,0 VUODEOSASTON HOITAJA EI VASTASSA 5,0 KANYLOINNIN AIHEUTTAMAT ONGELMAT (MUITA ONGELMIA) 5,0 OSASTOLLA RUOANJAKO, RUOKAKÄRRY ESTEENÄ (MUITA ONGELMIA) 5,0 SOVITTU AIKATAULU EI PIDÄ 2,5 KIRJALLINEN HOITOSUUNNITELMA EI AJAN TASALLA 2,5 OMA TYÖVIRE HUONO 2,5 VUODEOSASTON HOITAJA EI KESKITY KUUNTELEMAAN 2,5 POTILAS PELKÄÄ / EI HALUA SIIRTYÄ 2,5 5 B:N PAIKKAVARUSTELU PUUTTEELLINEN 2,5 TEHOLÄÄKÄRIN MÄÄRÄYKSET PUUTTEELLISIA/EPÄSELVIÄ SIIRTOAJANKOHDAN SOPIMISESSA ONGELMIA SIIRTOILMAPIIRI KIREÄ POTILAAN VOINTI HUONONEE SIIRRON AIKANA POTILAAN TAVAROITA KADOKSISSA MUITA ONGELMIA 20,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0

12 Kuvio 2. POTILAAN SIIRTO TEHO-OSASTOLTA VUODEOSASTOLLE: ESIKARTOITUS: FREKVENSSI OSASTO 5b Kirjallinen raportti puutteellinen 13 Paperit sekaisin (muu ongelma) Teholääkärin määräykset epäselvät/puutteelliset Tieto löytyy huonosti Suullinen raportti epäselvä Hätäinen siirto Potilaan kipulääkitys laiminlyöty (muu ongelma) Huonosti toimivat kanyylit Siirtoajankohdan sopimisessa ongelmia Siirretty potilas ei vuodeosastokuntoinen Siirtoilmapiiri kireä Sovittu aikataulu ei pidä Oma työvire huono Potilaan tavaroita kadoksissa Röntgenkuvia kadoksissa 2 2 2 4 4 4 6 8 8 11 11 Muita ongelmia (yksittäisiä) 20 0 5 10 15 20 25 3.2.2. Merkittävyyskysely Frekvenssikyselyn lisäksi annoimme kaikille potilassiirtoon osallistuville mahdollisuuden vastata merkittävyyskyselyyn (LIITE 6a ja b). Mittasimme sillä ongelmien merkittävyyttä potilassiirroissa. Kysely jaettiin sekä teho-osaston että vuodeosasto 5b:n sairaanhoitajille ja perushoitajille. Kysely sisälsi frekvenssikyselyssä esiin nousseet vaihtoehdot. Mukaan otettiin myös ne muut ongelmat, jotka esiintyivät frekvenssikyselyssä kaksi kertaa tai useammin. Teho-osaston merkittävyyskyselyyn vastaava hoitaja arvioi ongelmien merkittävyyttä työnsä kannalta, huomioiden kaikki osastosiirrot (5b, 6a ja 7b). Hoitaja valitsi viisi merkittävintä työhönsä vaikuttavaa ongelmaa ja laittoi ne tärkeysjärjestykseen.

13 Kyselyn tuloksia: Teho-osastolla vastanneita oli 59, joka oli 83 prosenttia koko hoitajamäärästä. Neljä vastausta oli mahdotonta tulkita. Vuodeosastolla 5b vastanneita oli 23, joka oli 92 prosenttia hoitajamäärästä. Vastaukset on pisteytetty seuraavasti: Siten että merkittävin ongelma sai viisi pistettä, toiseksi merkittävin neljä pistettä ja niin edelleen. Kuvio 3. POTILAAN SIIRTO TEHO-OSASTOLTA VUODEOSASTOLLE: ESIKARTOITUS: MERKITTÄVYYS (pisteytettynä) / TEHO-OSASTO SOVITTU AIKATAULU EI PIDÄ 142 SIIRTOAJANKOHDAN SOPIMISESSA ONGELMIA 119 SIIRTOPÄÄTÖS MYÖHÄÄN 90 HÄTÄINEN SIIRTO 76 KANYLOITAVAN TULON AIHEUTTAMAT ONGELMAT 74 KIRURGI MYÖHÄSSÄ 61 SIIRTOILMAPIIRI KIREÄ 48 HOITAJA EI KESKITY KUUNTELEMAAN RAPORTTIA 42 KIRJOITETTU HOITOSUUNNITELMA EI AJAN TASALLA 41 VUODEOSASTON HOITAJA EI VASTASSA 34 TEHOLÄÄKÄRIN MÄÄRÄYKSET EPÄSELVÄT / PUUTTEELLISET THX-KUVIA KATOMATTA 28 27 POTILAS PELKÄÄ / EI HALUA SIIRTYÄ 21 POTILAAN VOINTI HUONONEE SIIRRON AIKANA 11 VUODEOSASTON PAIKKAVARUSTELU PUUTTEELLINEN 10 OSASTON RUOKAILU KESKEN / RUOKAKÄRRY TIELLÄ 1 POTILAAN TAVAROITA KADOKSISSA 0 OMA TYÖVIRE HUONO 0 EI TIETOA SIIRROSTA OMAISILLE 0 0 20 40 60 80 100 120 140 160

14 Kuvio 4. POTILAAN SIIRTO TEHO-OSASTOLTA VUODEOSASTOLLE: ESIKARTOITUS: MERKITTÄVYYS (pisteytettynä) 5b POTILAS EI OLE OSASTOKUNTOINEN 74 HUONOSTI TOIMIVAT KANYYLIT 47 KIRJALLINEN RAPORTTI PUUTTEELLINEN 44 POTILAAN PAPERIT SEKAISIN 39 SUULLINEN RAPORTTI EPÄSELVÄ 34 HÄTÄINEN SIIRTO 25 POTILAS KIPEÄ / LÄÄKITYS LAIMINLYÖTY 20 SOVITTU AIKATAULU EI PIDÄ TEHOLÄÄKÄRIN MÄÄRÄYKSET EPÄSELVÄT / PUUTTEELLISET RTG-KUVIA KATSOMATTA / KADOKSISSA 13 18 16 TIETO LÖYTYY HUONOSTI 12 SIIRTOAJAN SOPIMISESSA ONGELMIA 6 OMA TYÖVIRE HUONO 1 POTILAAN TAVAROITA KADOKSISSA 1 POTILASPAIKKA EI VALMIINA0 SIIRTOILMAPIIRI KIREÄ0 0 10 20 30 40 50 60 70 80

15 Vuodeosaston 5b frekvenssi- ja merkittävyyskyselystä laadimme vielä ns. summayhteenvedon. Siinä huomioitiin kummatkin kyselyt ja laskettiin painoarvo kullekin ongelmalle kertomalla ongelmien merkittävyyspisteet niiden esiintymistiheydellä (frekvenssikysely). Saadut pistemäärät suhteutettiin asteikolle 0-40. Teho-osaston tuloksista emme laatineet summayhteenvetoa, sillä frekvenssikysely teho-osastolla koski osastoa 5b ja merkittävyyskysely sen sijaan kaikkia vuodeosastoja. Kuvio 5. POTILAAN SIIRTO VUODEOSASTOLLE: ESIKARTOITUS, 5b (SUMMA) KIRJALLINEN RAPORTTI PUUTTEELLINEN 35,7 POTILASPAPERIT SEKAISIN 26,4 SUULLINEN RAPORTTI EPÄSELVÄ 18,4 HÄTÄINEN SIIRTO 16,9 HUONOSTI TOIMIVAT KANYYLIT 12,7 TEHOLÄÄKÄRIN MÄÄRÄYKSET EPÄSELVÄT / PUUTTEELLISET 10,8 POTILAS EI OLE OSASTOKUNTOINEN 10,0 TIETO LÖYTYY HUONOSTI 6,5 POTILAS ON KIPEÄ / LÄÄKITYS ON LAIMINLYÖTY 5,4 SOVITTU AIKATAULU EI PIDÄ 2,4 SIIRTOAJAN SOPIMISESSA ONGELMIA 1,6 POTILASPAIKKAA EI VALMIINA 0 RTG-KUVIA KADOKSISSA / KATSOMATTA 0 POTILAAN TAVAROITA KADOKSISSA 0 SIIRTOILMAPIIRI KIREÄ 0 OMA TYÖVIRE HUONO 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40

3.3. Kehittämiskohteiden valinta 16 Frekvenssi- ja merkittävyyskyselyn pohjalta valitsimme kehityskohteita ja laadimme mittarin. Jotta saimme huomioitua myös projektiin mukaan tulleet uudet vuodeosastot 6a ja 7b, teimme heille myös kyselyn. Siinä he toivat esille siirtoon liittyviä merkittäviä ongelmia ja parannusehdotuksia kooten ne yhdelle konseptille. Kyselyllä varmistimme jo valitut kehittämiskohteet myös näiden osastojen näkökulmasta, sillä esiin tulleet ongelmat olivat yhteneviä osaston 5b merkittävien ongelmien kanssa. Kriteereinä kehittämiskohteiden valinnalle olivat, että ne esiintyivät usein, olivat kyselyn perusteella merkittäviä ja että niihin oli mahdollisuus vaikuttaa. Kyselyiden perusteella merkittävien ongelmien joukossa oli asioita, joihin on hoitajatasolla vaikea vaikuttaa: esimerkiksi potilas ei ole osastokuntoinen tai olosuhteiden pakosta aiheutuva potilaan välitön siirto teho-osastolta vuodeosastolle. Kehittämiskohteiksi projektiryhmämme valitsi : - tiedonsiirto: - suullinen tiedonsiirto - kirjallinen tiedonsiirto - siirtoaikatauluun liittyvät ongelmat - huonosti toimivat kanyylit Näistä tiedonsiirto sisältää teho-osaston hoitajien suullisen ja kirjallisen raportin vuodeosaston hoitajille. Siirtoaikatauluun liittyvät monet asiat, joihin ei voi suoraan vaikuttaa. Usein esteenä riittävän nopealle potilassiirrolle ovat vuodeosaston samanaikaiset muut työt. Aiemmin olemme sopineet, että teho-osaston hoitaja vie potilaan osastolle 5b ja muut osastot hakevat potilaansa teho-osastolta. Vuodeosaston hoitajan hakiessa potilasta aikataulu ei aina täsmää ja teho-osaston hoitaja joutuu soittamaan uudelleen vuodeosastolle ja vauhdittamaan siirtoa. Huonosti toimiviin kanyyleihin voi teho-osaston hoitaja vaikuttaa, jotta sekä potilas että vuodeosaston hoitaja saisivat asianmukaista ja laadukasta palvelua. 3.4. Alkukysely Ennen muutostoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta teimme nollatason mittauksen 30.3-12.4.2001 koskien kehittämiskohteiksi valittuja asioita. Kriteereinä mittarin laatimiselle olivat täyttämisen helppous ja nopeus, tulkinnan yksiselitteisyys ja mahdollisuus kehittämistoimenpiteiden vaikutusten mittaamiseen. Kysely tehtiin jokaisen potilassiirron yhteydessä teho-osastolta vuodeosastoille 5b, 6a ja 7b. Mittari oli kaksiosainen, josta A-osan täytti teho-osaston potilasta luovuttava hoitaja ja B-osan täytti vuodeosaston vastaanottava hoitaja (LIITE 7). Teho-osaston hoitaja vastasi aikatauluun liittyviin asioihin, koska ne olivat teho-osastolle merkittäviä. Vuodeosaston hoitaja vastasi tiedonsiirtoon ja kanyylien toimivuuteen liittyviin asioihin.

Alkukyselyn tuloksia: 17 Tuloksia käsittelimme kaikkien yhteysvuodeosastojen vastaukset yhteenlaskettuina. Potilassiirtojen määrä vaihtelee kolmen vuodeosaston kesken huomattavasti, joten keskenään osastojen tuloksia ei voi verrata. Vuodeosastoilla jatkossa pidettäviä osastotunteja varten olemme laatineet myös osastokohtaiset tulokset. Seuraavaksi esitettävistä alkukyselyn tuloksista ovat ensin teho-osaston vastaukset ja sen jälkeen vuodeosastojen vastaukset. Vastausprosentti kyselyssä oli 95. POTILAAN SIIRTO VUODEOSASTOLLE: ALKUKYSELY: TEHO-OSASTO Kuvio 6: OLIKO SIIRTOAIKATAULUN KANSSA ONGELMIA? 100 % 80 % 60 % 81 % 40 % 20 % 0 % 19 % KYLLÄ 12 KPL EI 50 KPL SIIRTOAJANKOHDAN SOPIMISESSA ONGELMIA KYLLÄ 5 KPL SOVITTU AIKATAULU EI PITÄNYT KYLLÄ 9 KPL Kuvio 7: HAKIKO OSASTON SAIRAANHOITAJA POTILAAN? (6a+7b) (5 b:lle potilaat viety) 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 18 % 47 % 35 % KYLLÄ (3 POT.) EI (8 POT.) EI VASTAUSTA (6 POT.)

18 Kuvio 8: MIHIN AIKAAN POTILAAT SIIRTYIVÄT TEHO-OSASTOLTA VUODEOSASTOLLE? 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 39 37 % 24 POT. 23 POT. 24 15 POT. ENNEN KLO 11.00 KLO 11.00-12.00 KLO 12.00 JÄLKEEN POTILAAN SIIRTO VUODEOSASTOLLE: ALKUKYSELY: VUODEOSASTOT Kuvio 9: OLIKO RAPORTOINNISSA PUUTTEITA? 90 % 80 % 70 % 81 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 6 % 10 % 3 % 0 % KYLLÄ (4 KPL) VÄHÄN (6 KPL) EI (51 KPL) EI VASTAUSTA (2 KPL) KIRJALLINEN RAPORTTI PUUTTEELLINEN KYLLÄ 1 KPL VÄHÄN 4 KPL SUULLINEN RAPORTTI PUUTTEELLINEN KYLLÄ 4 KPL VÄHÄN 2 KPL

19 Kuvio 10: TOIMIVATKO KANYYLIT? 90 % 80 % 70 % 60 % 82 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 10 % 8 % KYLLÄ (52 KPL) EI (6 KPL) VASTAAMATTA (5 KPL) 4. KUVAUS SIIRTOPROSESSIN IHANNETILANTEESTA (LIITE 3) 4.1. Lääkäri tekee siirtopäätöksen vuodeosastolle Siirtopäätöksen pohjalla on teho-osaston lääkärin ja potilasta hoitavan kirurgin välinen neuvottelu. Kirurgi käy päivittäin teho-osastolla katsomassa omia potilaitaan, jolloin myös mahdollisesta potilaan vuodeosastolle siirrosta ja potilaan siirtokunnosta keskustellaan. Kirurgin päivittäisten käyntien myötä myös vuodeosastolla osattaisiin jo etukäteen varautua mahdollisiin potilassiirtoihin. 4.2. Lääkärit kertovat siirrosta potilaalle Teho-osaston lääkäri ja kirurgi kertovat siirrosta potilaalle, jolloin potilaalla on mahdollisuus kysyä lääkäreiltä hoitoonsa liittyviä asioita. 4.3. Tarvittavat toimenpiteet Tehohoitaja toteuttaa tässä vaiheessa lääkäreiden määräykset ja ohjeet välittömien toimenpiteiden osalta. Hoitaja avustaa lääkäriä esimerkiksi kanyylin laitossa tai dreenien poistossa. 4.4. Tieto organisoijalle Teho-osaston organisoija tarvitsee tiedon potilaan siirrosta varhaisessa vaiheessa, jotta hän voi suunnitella tulevien potilaiden paikkasijoituksia. Hän antaa myös hoi-

20 tajalle tietoja seuraavaksi paikalle tulevan potilaan tuloaikataulusta. Tässä vaiheessa siirrosta kerrotaan myös välinehuoltajalle, sairaalahuoltajalle ja sihteerille, sillä siirto vaikuttaa myös heidän töihinsä. 4.5. Ilmoitus osastolle Teho-osaston hoitaja ilmoittaa vuodeosaston hoitajalle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa potilaan tulosta, jotta he voivat valmistaa potilaalle vapaata paikkaa. Puhelimessa teho-osaston ja vuodeosaston hoitajat sopivat siirtoajankohdasta sekä potilaan hakemisesta teho-osastolta tai viemisestä vuodeosastolle. Asia sovitaan senhetkisen tilanteen mukaan. Tehohoitaja kertoo myös potilaan erityisvarustuksesta esimerkiksi, jos hän tarvitsee kostutushappilaitteen ja infuusiolaskimen. 4.6. Tieto välitetään läheisille Potilaan läheiselle kerrotaan suunnitteilla olevasta siirrosta hänen soittaessaan teho-osastolle. Pitkäaikaisen potilaan siirrosta teho-osaston hoitaja ilmoittaa soittamalla läheiselle, jos hän sitä toivoo. Jos läheiselle ei ole ilmoitettu siirrosta, teho-osaston hoitaja kertoo tämän raportissa vuodeosaston hoitajalle. 4.7. Potilaan valmistelu ja määräysten toteutus Potilas valmistellaan siirtoa varten mm. poistamalla potilaalta kanyyleita, joita vuodeosastolla ei tarvita esimerkiksi arteriakanyyli ja Swan Ganz kanyyli. Tehoosaston hoitaja toteuttaa lääkärin antamia määräyksiä esimerkiksi lääkkeiden anto ja dreenien poisto. 4.8. Siirtoraportin kirjoittaminen ja papereiden tarkistaminen Teho-osaston hoitaja kirjoittaa siirtoraportin ja pitkäaikaisella potilaalla yhteenvedon tehohoitoajalta. Teho-osaston hoitaja tarkistaa potilasdokumenttien järjestyksen ja kerää potilaalle kuuluvat tavarat. Hän järjestää röntgenkuvat kuvakuoreen ja kirjoittaa kuoreen asianmukaiset merkinnät. 4.9. Vuodeosaston hoitaja hakee tai teho-osaston hoitaja vie potilaan vuodeosastolle Jos vuodeosaston hoitaja hakee potilaan, teho-osaston hoitaja antaa hänelle raportin potilaan vierellä. Sen jälkeen hoitajat irrottavat potilaan seurantalaitteista ja vuodeosaston hoitaja siirtää hänet sängyllä vuodeosastolle. Jos teho-osaston hoitaja vie potilaan vuodeosastolle, hän antaa raportin vasta kun potilas on omalla paikallaan ja kytkettynä tarvittaviin seuranta- ja hoitolaitteisiin. Siirtoraportilla teho-osaston hoitaja antaa potilaan hoitoon liittyvät tarvittavat tiedot vuodeosaston hoitajalle. Siirtoraportin jälkeen hoitovastuu on siirtynyt vuodeosastolle. Tärkeää on, että vuodeosaston hoitaja on ymmärtänyt asiat ja kysyy tarvittaessa tarkennuksia niihin.

5. KEHITTÄMISTOIMENPITEET 21 5.1. Osastotunnit Esittelimme kehittämisprojektia ja esikartoituksen tuloksia teho-osastolla ja yhteysvuodeosastoilla. Osastotunnit toteutettiin huhtikuun ja kesäkuun alun välisenä aikana ennen kehittämistoimien alkamista. Keskustelimme osastojemme yhteistyöstä ja otimme vastaan kehittämisideoita. Teho-osastolla oli pelkoa, että työt lisääntyvät teho-osastolla, ja vuodeosastoilla oli runsaasti potilaan siirtoon liittyviä toiveita. Osastotunnit olivat onnistuneita yhteistyön kannalta. Saimme vuodeosastoilta hyvää palautetta siitä, että asioita viedään eteenpäin ja molemminpuolinen ymmärrys on lisääntynyt. 5.2. Siirto-ohjeet Laadimme teho-osaston hoitajille ohjeita potilaan siirtoon teho-osastolta vuodeosastolle toukokuussa ja kesäkuun alussa saamiemme kehittämistoiveiden ja osastotuntien keskustelujen pohjalta (LIITE 8). Siinä käsitellään potilaan siirtoon liittyvää raportointia, sopimisasioita ja aikataulua sekä kanyyliasioita. 5.3. Tietojärjestelmän siirtolomake Teholla on 2001 vuoden lopussa otettu käyttöön uusi tietojärjestelmä. Siinä kaikki potilaan kirjallinen tieto kirjataan tietokoneelle, joten paperille kirjaamista ei enää tarvita. Tietojärjestelmä on ollut käytössä neljällä potilaspaikalla. Pitkäaikaisia potilaita ajatellen kehitimme siirtolomakkeen tietojärjestelmälle (LIITE 9). Asia oli ajankohtainen, sillä tietojärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön koko teho-osastolla. Siirtolomake on vielä alustava tuotos, joten sen kehittäminen jatkuu edelleen. Liitteen 9 siirto-ohje toimii muilta osilta myös tietojärjestelmäpaikoilla. 5.4. Muut toimenpiteet Teho-osaston ja vuodeosastojen nestevuorokausi vaihtuu eri aikaan (teho kello 12, vuodeosasto klo 6). Tämä aiheuttaa lisätyötä niin hoitajille kuin lääkäreillekin suunniteltaessa potilaan nesteytystä ja laskettaessa nestetasapainoa siirtohetkellä vuodeosastolle. Myös virhemahdollisuuksien riski kasvaa siirrettäessä tietoa vuodeosaston hoitajille. Väsyneellä hoitajalla aamutyön tunteina myös riski virheille on todennäköisempää kuin päivällä. Teho-osastolla nestevuorokauden vaihtuminen klo 12 on todettu erittäin onnistuneeksi ajankohdaksi (ollut ennen myös kello 6). Työnjaollisesti aamuvuorossa on eniten työntekijöitä ja aamun laboratoriovastaukset ovat lääkäreillä käytettävissä jo nesteytystä suunniteltaessa. Potilaan nesteiden ja elektrolyyttien tasainen saanti turvattaisiin paremmin yhteneväisen nestevuorokauden myötä. Pettymykseksemme vuodeosastot eivät olleet halukkaita muuttamaan nestevuorokautta samanaikaiseksi perusteluistamme huolimatta. He kokivat ajankohdan olevan liian kiireisen. Tosin osasto 7b:llä oli aiemmin ollut puhetta ajankohdan

22 kokeilusta, mutta sitä ei ole vielä toteutettu osaston muiden sisäisten muutosten vuoksi. 6. KEHITTÄMISEN TESTAAMINEN 6.1. Loppukysely Ykköstason mittaus oli sisällöltään sama kuin nollatason mittaus. Kyselyn ajankohta oli 22.10 4.11.01. Yksi kysymys (Hakiko osaston sh potilaan?) siirrettiin rivin alkuun (LIITE 10). Kyselyn tulokset: POTILAAN SIIRTO VUODEOSASTOLLE: LOPPUKYSELY: TEHO-OSASTO Kuvio 11: OLIKO SIIRTOAIKATAULUN KANSSA ONGELMIA? 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 18 % KYLLÄ (11 KPL) 82 % EI (49 KPL) SIIRTOAJANKOHDAN SOPIMISESSA ONGELMIA KYLLÄ 9 KPL SOVITTU AIKATAULU EI PITÄNYT KYLLÄ 4 KPL

23 Kuvio 12: HAKIKO OSASTON SAIRAANHOITAJA POTILAAN? (6a+7b) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 81 % 5 % 14 % KYLLÄ (3 POT.) EI (17 POT.) EI VASTAUSTA (1 POT.) Kuvio 13: MIHIN AIKAAN POTILAAT SIIRTYIVÄT TEHO-OSASTOLTA VUODEOSASTOLLE? 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 45 % 32 % 27 POT. 19 POT. 22 % 13 POT. ENNEN KLO 11.00 KLO 11.00-12.00 KLO 12.00 JÄLKEEN

24 POTILAAN SIIRTO VUODEOSASTOLLE: LOPPUKYSELY: VUODEOSASTOT Kuvio 14: OLIKO RAPORTOINNISSA PUUTTEITA? 80 % 70 % 60 % 76 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 17 % 2 % 5 % KYLLÄ (3 KPL) VÄHÄN (10 KPL) EI (45 KPL) EI VASTAUKSIA (1 KPL) KIRJALLINEN RAPORTTI PUUTTEELLINEN Kyllä: 2kpl Vähän: 5 kpl SUULLINEN RAPORTTI PUUTTEELLINEN Kylllä: 2kpl Vähän: 6 kpl Kuvio 15: TOIMIVATKO KANYYLIT? 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 90 % 7 % 3 % KYLLÄ (53 KPL) EI (4 KPL) VASTAAMATTA (2 KPL)

6.2. Henkilökohtainen kysely 25 Jokaiselle teho-osaston hoitajalle annettiin mahdollisuus vastata vielä henkilökohtaiseen kyselyyn, joka oli apuna projektin arvioinnissa. Kyselyn ajankohta oli 5-20.11.01 (LIITE 11). Emme tehneet kyselyä vuodeosastoille, koska siirto-ohjeet oli laadittu suurelta osin heidän toiveidensa pohjalta. Tämä kysely oli tarpeen myös jo alkumittauksessa tulleen hyvän tuloksen vuoksi ja koska alku- ja loppukyselyn tuloksissa ei ollut selvää eroa. Uudet hoitajat, joiden anestesiayksikön teho-osaston työkokemus oli alle puoli vuotta, pystyivät vastaamaan vain ensimmäiseen kysymykseen. Vastausprosentti kyselyssä oli 94. Projektiryhmäläiset eivät vastanneet kyselyyn. Kyselyn tulokset: Kyselyitä jaettiin 77 kpl ja vastauksia oli 72 kpl, joista 69 kpl analysoitiin. Taulukko 1. POTILAAN SIIRTO TEHO-OSASTOLTA VUODEOSASTOLLE: HENKILÖKOHTAINEN KYSELY: TEHO-OSASTO Ensimmäinen kysymys: Oliko siirto-ohjeista apua? Kyllä Vähän Ei Yhteensä 51% 33% 16% 100% 35 kpl 23 kpl 11 kpl 69 kpl Taulukko 2. POTILAAN SIIRTO TEHO-OSASTOLTA VUODEOSASTOLLE: HENKILÖKOHTAINEN KYSELY: TEHO-OSASTO Toinen kysymys: Onko siirto viimeisen puolen vuoden aikana sujunut paremmin kuin sitä ennen? Kyllä Vähän Ei Yhteensä paremmin 18 % 45 % 37 % 100% 11 kpl 28 kpl 23 kpl 62 kpl

Kolmas kysymys: Mitä muutosta siirtoihin on tullut viimeisen puolen vuoden aika na? 26 Tässä yhteenvetoa kolmannen vastauksen kommenteista: - ohjeista apua uusille hoitajille - siirtoilmapiiri parantunut, etenkin siirroissa 5b:lle - siiroissa 7b:lle ja 6a:lle ei parannusta mm. siirtoaikataulun suhteen - 6a:lle viety enemmän potilaita, siksi siirrot sujuneet paremmin - yhteistyön lisääntyminen parantanut joustavuutta ja asenteita molemmin puolin Arviointikyselyn vastauksista poimittuja yksittäisiä kommentteja: - skarppaamista kaikkien osapuolten kesken - asennemuutosta eli joustavuutta ja huomiointia puolin ja toisin - potilaalle löytyy paikka vähän helpommin jos ATO:n hoitaja vie potilaan osastolle - helpompi itse jäsentää ohjeen mukaan raportti - helppo perehdytystä annettaessa kertoa siirto-ohjeesta, raportin pito - yhteistyö osaston kanssa => tästä on siis ollut enemmän hyötyä osastolle ja sitä kautta meille 7. TULOKSET JA TAVOITTEISIIN PÄÄSEMINEN 7.1. Tulosten vertailua ja analysointia Alku- ja loppukyselyiden tulosten ero oli hyvin vähäinen. Kyselyiden taustatilanne ja lähtökohdat ovat varmasti olleet erilaiset. Tähän mahdollisesti vaikutti alkukyselyn ajankohta: se oli lääkärilakon aikana. Vuoden 2001 lääkärilakon aiheuttamaa riskiä yritettiin minimoida esimerkiksi valitsemalla mittausviikoiksi viikot, jolloin toiminnassa ei ollut supistuksia. Kyselyajankohtaa oli hankala siirtää, koska kehittäminen olisi siirtynyt ja projektin toteutus pidentynyt. Kesällä oli suunnitteilla pitää projektin väliaika, joten toteutukseen piti päästä käsiksi. Alkukyselyssä saattoi mittarin piilossa ollut kysymys, hakiko osaston sh potilaan, vaikuttaa lopputulokseen (LIITE 7). Monet hoitajat eivät huomanneet vastata tähän kysymykseen. Tämän vuoksi emme ole voineet selvästi osoittaa, että potilaan vieminen vuodeosastolle aiheuttaisi vähemmän aikatauluongelmia kuin potilaan hakeminen sinne. Siltä osin vastaukset eivät olleet verrannollisia. Loppukyselyyn vaikutti ilmeisesti myös keväällä ja kesällä tulleet uudet työntekijät. Heitä oli paljon, yhteensä kymmenen. Kesä oli muutenkin kiireinen ja siihen liittyi myös monen uuden työntekijän perehdyttäminen. Uudella hoitajalla ei osastolle siirto voi tapahtua vielä sisäistettynä muutaman kuukauden teho-osastolla työskentelyn jälkeen, koska siirtotapahtumia ei tule läheskään joka työvuorossa.

27 Kyselyt tehtiin samanaikaisesti teho-osastolla ja vuodeosastoilla, jolloin ne olivat kaikkien tiedossa ja hyvin tiedotettuna. Tämä saattoi vaikuttaa ihmisten skarppaamiseen siirtoasioissa jo alkukyselyn aikana. 7.2. Saavutettu hyöty ja ongelmat 7.2.1. Vaikutus toimintatapaan Projektin myötä on keskustelu teho-osaston ja vuodeosastojen välillä lisääntynyt. Se on toteutunut osastotunneilla ja siirtotapahtumissa. Kun teho-osaston hoitaja ilmoittaa potilaan siirrosta vuodeosastolle, niin hän sopii yhdessä vuodeosaston hoitajan kanssa sopivan siirtoajankohdan. Joustavuus on lisääntynyt, koska siirtoajankohtaa sekä potilaan viemistä että tuomista tulee sovitella tilanteen mukaan. 5b-osasto on myös joskus hakenut potilaan, kun teho-osastolla on ollut mahdoton tilanne. Joustavuutta auttaa kun kumpikaan osapuoli ei pidä kiinni pelkästään omasta edustaan, vaan huomioi myös toisen osaston tilanteen. Siirto-ohjeista on ollut apua etenkin uusille työntekijöille. Heiltä ovat projektiryhmäläiset saaneet myös henkilökohtaista kiitosta. Myös uusien henkilöiden perehdyttäjät ovat käyttäneet siirto-ohjetta apunaan ohjauksessa. Projektin myötä ilmapiiri yhteistyöosastojen välillä on parantunut. Hoitohenkilökunta ymmärtää hieman paremmin syitä, miksi homma ei aina suju nopeasti ja toivomallamme tavalla. Esteenä voi olla asioita, joihin emme voi vaikuttaa esimerkiksi muut samanaikaiset työt teholla ja vuodeosastolla sekä potilaan tilan äkillinen huononeminen. 7.2.2. Vaikutukset asiakkaalle Tiedonsiirron paranemisen myötä potilaan hoidon jatkuvuus on varmistunut. Tällä alueella on tapahtunut asioiden huomioimista ja selkiytymistä. On huomioitu, mitkä asiat ovat juuri kyseisellä osastolla tärkeitä ja ne myös kerrotaan raportilla eikä vain kirjata. Myös selkeä ja yhdenmukainen kirjaaminen on parantanut tiedonsiirtoa. Potilasturvallisuus on lisääntynyt, kun hoitajien välinen tiedonsiirto on laadukkaampaa ja potilaan tarpeista lähtevää. Paremman hoitoilmapiirin myötä myös potilas voi kokea olevansa turvallisissa käsissä. Äkilliseen siirtoon emme voi vaikuttaa, koska siinä potilas siirretään vuodeosastolle ennen kuin sitä on varsinaisesti suunniteltu. Syynä voi olla teho-osaston paikkapula, jolloin siirto tapahtuu nopeasti mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

7.2.3. Taloudelliset vaikutukset 28 Mittauksilla emme voi osoittaa projektin suoria taloudellisia vaikutuksia, mutta välillisiä vaikutuksia sillä ilmeisesti on. Suunnitelmallinen ja sopimuksin tapahtuva potilassiirto vaikuttaa myönteisesti ilmapiiriin, jolloin myös virheiden mahdollisuus vähenee. Kun tietää mitä tehdään ja milloin, niin turha kiire ja levottomuus siirtotapahtumassa vähenee ja potilas voi kokea olonsa turvalliseksi. Voisi olettaa, että stressaantunut ilmapiiri lisää myös potilaan huonoa oloa, jolloin hänen tilansa huononeminen ja takaisin teho-osastolle joutuminen on mahdollista. Tehohoito on todella kallista, joten yhdenkin tehohoitopäivän väheneminen on säästöä. Kanyylit on muistettu huuhdella hyvin ennen vuodeosastolle siirtoa. Siitä aiheutuu säästöä sekä henkilökunnan ajankäytölle että myös materiaalien säästöä. Lisäksi kun potilas ei tarvitse uutta kanyylia, hän säästyy turhilta kivuilta. 7.2.4. Esille tulleita ongelmia ja toteutumattomia tavoitteita Koemme ongelmana, miten saada muutokset parempaan suuntaan säilymään ja ettei ohjeistusta unohdeta. Toiveemme olisi saada potilaan siirtotapahtuma vielä laadukkaammaksi. Kokeneiden hoitajien on ehkä vaikea muuttaa pysyvästi aikaisempia työtapojaan. Lisäksi jokaisella hoitajalla on oma persoonallinen työskentelytapansa, joka varmasti säilyy esimerkiksi raportoinnissa, niin suullisessa kuin kirjallisessa. Edellä mainitut asiat vaikuttavat projektin tavoitteiden toteutumiseen. Tavoitteiden toteutuminen on siis ollut vaihtelevaa. Joitakin asioita oli vaikea mitata ja toteuttaa: ilmapiirin parantumista osastojen pikkutarkkoja toiveita nestevuorokauden yhtenäistämistä 8. KEHITYKSEN JATKUMINEN 8.1. Jatkosuunnitelmat Varsinainen projektityöskentely loppui projektikokoukseen 3.1.2002. Yhteistyö yhteysvuodeosastojen kanssa jatkuu edelleen ja tarkoituksena on kehityksen laajentaminen muille vuodeosastoille. Mittaus tullaan toistamaan noin vuoden välein. Vastuu mittaamisesta ja kehityksen jatkumisesta sovittiin tämän projektin jäsenille. Projektin vetäjä huolehtii kyselyjen toimeenpanosta ja työnjaosta. Yhteysvuodeosastoilla ja teho-osastolla pidetään keväällä 2002 osastotunnit, joissa esitellään siirtoprojektin loppuraportti. Tarkoituksena on, että vuodeosastojen ja teho-osastojen henkilökunta antaa palautetta ja kehittämisideoita potilaan siirtoon liittyvissä asioissa. Tarvittaessa teemme uusia sopimuksia ja muutamme siirtoohjeita tilanteen muuttuessa.,

29 Olemme pyytäneet vuodeosastojen yhteyshenkilöitä jatkamaan tehtävissään ja tapaamme kerran vuodessa siirtoasioiden merkeissä. Ongelmatilanteissa on kannustettu ottamaan yhteyttä myös muulloin. Yhteydenotto on helpompaa kun kanavat on luotu. Vuodeosastojen henkilökunta välittää yhteyshenkilöille siirtotapahtumaan liittyviä toiveita ja huomioita. Myös projektin ulkopuolisilta vuodeosastoilta pyrimme saamaan edustajan vuosittaisiin kokouksiimme. Yhteistyössä heidän kanssaan aiomme jatkossa myös työstää juuri kyseisen osaston esiintuomia ongelmia potilassiirroissa. Tietojärjestelmän siirtolomakkeen toimivuus testataan vasta sen käytön myötä. Tämä tietojärjestelmä on ollut virallisesti toiminnassa vasta pari kuukautta, joten se on kehittämisen alussa. 8.2. Julkistaminen Projektimme julkaistaan sen jälkeen, kun olemme esittäneet sen anestesiayksikön johtoryhmälle. Tämä kehittämisprojekti on sairaalapiirin käytössä ja olemme valmiita esittämään projektia sairaalapiirin projektien esittelytilaisuuksissa. Suunnitelmissa on hakea projektiamme sairaanhoitopiirin julkaisusarjaan. Myös projektin hyödyntäminen laajemmin voisi tapahtua osallistumalla alueelliseen tehohoitopäivään ja laatimalla aiheesta kirjoitus ammattilehteen. Mikäli projektin loppuraportti hyväksytään, sen voi toimittaa tarvittaviin paikkoihin esimerkiksi sairaalan kirjastoon. Loppuraportin jaamme TAYS:n teho-osastoille, yhteysvuodeosastoille, johtoryhmälle ja mahdollisesti myös muille vuodeosastoille. Kainuun teho-osaston sairaanhoitajalta saimme raportin hänen suorittamastaan tutkimuksesta, joka oli lähellä aihettamme. Hänelle lähetämme pyynnöstä loppuraportin. 9. ARVIOINTI Projektin ydinryhmän yhteistyö sujui varsin ongelmitta. Työnjako tapahtui projektikokouksissa ja jokaisella oli selkeä rooli. Alkuvaiheen työskentelyssä koimme luomiskipuja, mutta maaliskuun ohjausseminaarin jälkeen helpotti, kun projektityöskentely oli jo tullut tutuksi. Voimia haimme tässä vaiheessa Lapinniemen kylpylästä. Kylmävesiallas karaisi ja hyvä illallinen rentoutti. Projektityöskentely oli huomioitu hyvin työvuorojen laadinnassa, josta kiitos osastonhoitajallemme Pirkko Fribergille. Aikataulujen yhteensovittaminen oli kuitenkin välillä hankalaa. Usein työskentelimme pareittain, kuten osastotunteja pidettäessä ja vuokaavion laatimisessa. Joskus tuntui, ettei vuorotyöläisillä ole yhteisiä aikoja, ellei niitä olisi jo etukäteen suunniteltu samalle päivälle. Ryhmämme lääkärijäsen ei osallistunut projektityöskentelyyn, jonka koimme puutteena. Hän vaihtoi kesällä 2001 työpaikkaa toiseen sairaalaan, eikä ketään nimetty hänen tilalleen. Koimme puutteena lääkärin osallistumattomuuden koulutukseen ja kokouksiin, sillä lääkäreiden yhteistyön kehittäminen on myös tärkeä kehi-

30 tysalue siirtotapahtumassa. Lääkärin katsantokantaa jäimme myös kaipaamaan, koska he määräävät potilaan siirrosta vuodeosastolle. Yhteyshenkilöt osallistuivat projektikokouksiin noin kaksi kertaa jokainen. Pyysimme heitä mukaan usean kerran, mutta lomat ja aikataulut olivat esteenä. Suurempaa osallistumista olisimme toivoneet, jotta asioista olisi voinut sopia kasvotusten. Se onnistui toki myös sähköpostin ja sisäisen postin välityksellä. Teho-osastolla työskentelytilat ja välineistö oli puutteellista. Siellä on käytettävissä vain yksi tietokone, jolla oli usein ruuhkaa varsinkin päiväaikaan. Hallintorakennuksen tietokonehuonetta ei tullut käytetyksi hyödyksi sen kaukaisen sijainnin vuoksi. Sekä teho-osaston että vuodeosastojen henkilökunta jaksoi vastata kyselyihin kiitettävästi, jonka vuoksi vastausprosentit olivat erinomaiset. Kyselyt olisimme voineet laatia vielä paremmin, että olisimme välttyneet ns. piilokysymykseltä ja mahdollisilta väärinymmärtämisiltä. Näitä ei huomattu vaikka teimme esikyselyn ja näytimme kyselyn muutamalle ulkopuolisille ennen varsinaista kyselyä. Vuodeosastoilla on esitetty tarvetta myös vastakkaissuuntaiseen projektiin: potilaan siirto vuodeosastolta teho-osastolle. Kehittämistä on varmasti siinäkin, mutta tämän projektin sisällä toteutettuna olisi aiheesta tullut liian laaja. Selkeimmin tämä toteutuisi vuodeosastojen omana projektina. Aiheen valintaa olemme miettineet varsinkin projektin alkuvaiheessa, kun vastaan tuli paljon asioita joihin emme voi varsinaisesti vaikuttaa. Mietimme, onko potilassiirtojen laatu jo riittävän hyvä. Muutosvastarintaa olemme myös kokeneet, mutta se ei ole ollut kehittämisen esteenä. On ollut ilo huomata vähittäistä muutosta toiminnoissa laadukkaamman yhteistyön suuntaan.

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

JAKELU Länsi-Suomen lääninhallitus, lääninlääkäri Helsingin yliopiston kirjasto Kainuun keskussairaala, tieteellinen kirjasto Kanta-Hämeen keskussairaala, ammattikirjasto Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, lääketieteellinen kirjasto Kuopion yliopistollinen sairaala, tieteellinen kirjasto Kuopion yliopistollinen kirjasto Oulun yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu/terveysala, kirjasto Pirkanmaan Maakuntakirjasto Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin ky, tieteellinen kirjasto Päijät-Hämeen keskussairaala, tieteellinen kirjasto Seinäjoen ammattikorkeakoulu, terveysalan yksikkö, kirjasto Seinäjoen sairaala, tieteellinen kirjasto Sosiaali- ja terveysministeriö, kirjasto STAKES, tietopalvelu Suomen kuntaliitto, kirjasto/tietopalvelu Tampereen ammattiopisto, kirjasto Tampereen yliopistollinen sairaala, lääketieteellinen kirjasto (2 kpl) Terveystieteiden keskuskirjasto Turun yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto UKK-instituutti, kirjasto Vaasan keskussairaala, Tieteellinen kirjasto Varastokirjasto, luettelointi TAYS/ tulosaluejohtaja Erkki Kujansuu TAYS/ hallintoylihoitaja Pirjo Aalto TAYS/ tulosalueen ylihoitaja Raija Ruoranen TAYS/ ylihoitaja Riitta Unkila TAYS/ 5b ja 5c TAYS/ 6a ja 6b TAYS/ 7a ja 7b TAYS/ 8a ja 8b TAYS/ 9b TAYS/ 10b TAYS/ 11b TAYS/ Teho-osasto TAYS/ Anestesiayksikön teho-osasto TAYS/ Sydänanestesiayksikön teho-osasto

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 3/2004 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000, 33521 TAMPERE Puhelin: (03) 311 6111 Faksi: (03) 311 64042 Toimituskunta: Ylilääkäri Timo Koivula (03) 311 66155 sähköpostimuoto: Kehittämispäällikkö Juha Heino (03) 311 65124 etunimi.sukunimi@pshp.fi Ylihoitaja Hannele Hiidenhovi (03) 311 66145 Ylilääkäri Minna Kaila (03) 311 69122 Viestintäpäällikkö Leena Kuupakko (03) 311 66107 Toimitussihteeri Pirjo Heikkilä (03) 311 65599 ISBN 951-667-087-3 ISSN 1238-2639