Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen Riitta Hannus Hanketyöntekijä/ VARJO-hanke Psykoterapeutti Varjosta valoon- seminaari 20.09.2012
Väkivallan monimuotoisuus (Piispa Minna, 2008; Johnson & Ferraro,2000; Frye ym. 2006) Tilanneväkivalta Episodi menneisyydestä 39% M&N Lyhyt väkivallan historia 33% M&N Väkivaltainen puolustautuminen N Henkinen piina 18% M Parisuhdeterrori 10% M Molemminpuolinen väkivaltainen kontrolli <1% M&N
Vakava väkivalta ja ero Kaikki tilanteet, missä ero konkretisoituu sisältävät suuren riskin! Erityisesti, jos väkivallan tekijässä on narsistisia piirteitä, jätetyksi joutuminen on hänelle kestämätöntä. Taloudellinen menetys voi myös olla laukaiseva tekijä. ositus elatusmaksut
Mitä on vaino? Toistuvia yhteydenottoja, mitkä mielletään häiritseviksi, uhkaaviksi tai pelottaviksi (Rosenfeld 2004) ja vainotun tahdon vastaisiksi. 9-10%:ia aikuisväestöstä vainottuja, noin puolet exkumppaninsa taholta, vainotuista 75% naisia Vainoajan yksittäiset teot eivät välttämättä ole rikollisia (Mullen ja Pathé 2001). Esimerkkejä vainoavasta käytöksestä: Toistuvia 1. Puheluita, tekstareita, kirjeitä, sähköposteja (ylipäätään netissä häiritsevää käyttäytymistä) 2. Fyysisiä lähestymisyrityksiä 3. Seuraamista ja tarkkailua (Nadkarni & Grubin, 2000). 4. Uhkailuja, omaisuuden vahingoittamista ja fyysistä väkivaltaa (Björklund 2010)
Miten vaino eroaa normaalista parisuhdeväkivallasta? Väkivallan kokija ei vapaudu, vaikka jättäisi väkivaltaisen kumppaninsa. Äärimmillään vainottu perhe voi jatkaa normaalia elämää ainoastaan menemällä maan alle. Laajenee usein koskemaan myös vainotun omaisia ja läheisiä. Meitä ei ole enää olemassa olemme näkymättömiä!
Motiiveja vainoon eron jälkeen Yritys saada ex-puoliso takaisin. Yritys varmistaa, ettei kukaan muukaan saa ex-puolisoa, jollei itse saa häntä pitää kunnian menetys. Ajatus omistusoikeudesta. Lasten menettämisen pelko. Motiivi-kimput
Rakkautta vai vainoa? Every breath you take. And every move you make. Every bond you break. Every step you take. I ll be watching you Every single day And every word you say Every game you play, every night you stay I'll be watching you Oh, can't you see You belong to me?... Police-yhtye, Sting 1983 (Lähde: Kvinnor mot vold-konferenssi 2012: Peter Strandell, Turvallisempi Ruotsisäätiö & Lise Linn Larsen, Tanskan Anti-Stalking Keskus)
Vaino vaikea tunnistaa koska siinä sekoittuu uhka rakkauden tunnustuksiin. koska rakkauden tunnustuksia ja ihailun osoituksia ei mielletä häirinnäksi, vaikka ne olisivat ei-toivottuja ja niiden todellinen merkitys on toinen. koska siihen ei välttämättä ole sisältynyt suoraa fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkaamista.
Erityisiä vaaran merkkejä! Hengellä uhkaaminen. Kontrollointi. Vainoajan kykenemättömyys nähdä tekojensa vääryyttä. Vainoajan kyky manipuloida uhria ja/tai viranomaisia. Vainoajan rikollinen tausta.
Perhesurmista Tekijät poikkeavat yleensä tyypillisistä henkirikoksen tekijöistä. Perhesurmat yleensä isien tekoja, äidit puolestaan surmaajina, kun kyseessä vastasyntynyt tai alle 1- vuotias lapsi. Uhkaileva, kontrolloiva ja/tai vainoava käytös sekä fyysinen väkivalta (71%:ia) on edeltänyt usein surmaa. Perhesurmaa edeltänyt kumppanin eropuheet tai erilleenmuutto. Apua haettu oireiden lievittämiseen. Lähde: Selvitys perhe- ja lapsensurmien taustoista vuosilta 2003-2012. Sisäasianministeriön julkaisuja 35/2012
Asenteet väkivallan ja eron jälkeisen vainon mahdollistajina Suomessa huomattavasti väkivaltamyönteisempi kulttuuri kuin muissa Euroopan maissa: Kolmannes suomalaisista ei pidä perheväkivaltaa rangaistavana tekona kaikissa tilanteissa (muualla vain 12%). Lähes kaikki eurooppalaiset turvautuvat poliisin apuun suomalaisia herkemmin, kun perheessä väkivaltaa. (Minna Piispa 2011; Special Eurobarometer 2010) Tuntemattoman vainoa pidetään huomattavasti vakavampana kuin esimerkiksi ex-puolison.
Lainsäädäntö vainon estäjänä Lähestymiskieltolain puutteita: Rikkomisista ilmoittaminen uhrin vastuulla, jonka voimavarat muutoinkin vähissä Rikkomuksissa sovelletaan rangaistusasteikon alinta päätä vainoaja ei välttämättä miellä sakko- rangaistusta minään Vaino- laki tulossa Suomeen Uhrin lakisääteinen oikeus turvalaitteisiin puuttuu (Trygghetspakett, Ruotsi)
VARJO-hankkeen tavoitteet (vv. 2012-2016) 1. Vainon ennaltaehkäisy 2. Vainottujen perheiden turvallisuuden lisääminen 3. Toimintakykyä ylläpitävien vertaisryhmien järjestäminen ja kehittäminen 4. Perheiden kuntouttaminen vainon päättymisen jälkeen.