PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 404 Kaupunginhallitus 07.06.2016 AIKA 07.06.2016 klo 16:00-17:44 PAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone Otava KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 194 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 406 195 Pöytäkirjantarkastajien valinta 407 196 Kirjastotalon remonttivaihtoehtojen esittely 408 197 Kaupunginjohtajan katsaus 409 198 Määräalan myynti/ Niskala Aki, Niskala Antti-Jussi ja Niskala Arto 410 199 Kaavoituskustannusten periminen maanomistajilta/ Livojokivarren 411 rantaosayleiskaava 200 Teknisen johtajan ja palvelusuunnittelijan tehtäväjärjestelyn jatkaminen 413 201 Lainan takauksen jatkaminen/vuolle Setlementti ry. 415 202 Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas -nimisen yhtiön osakkeiden merkintä 418 203 Talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2018-2019 raamin jakaminen 421 toiminta-alueille sekä talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet 204 Toimielimet/Eronpyyntö luottamustehtävistä/henrik Hämäläinen 424 205 Opetusalan työnvaativuuden arviointi -järjestelmän päivitys 427 206 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajan viran perustaminen 435 207 Lukion opetussuunnitelman hyväksyminen 437 208 Kirjasto: Käyttösäännöt ja maksut 4.7.2016 alkaen 441 209 Kirjasto: Liittyminen Koha-Suomi Oy:n osakkaaksi 442 210 Poikkeamishakemus / Sari Pähtilä ja Teemu Lukkari 444 211 Poikkeamishakemus / Pentti ja Raili Kivistö 447 212 Lautakuntien/viranhaltijain päätösten ottaminen kaupunginhallituksen 450 käsiteltäväksi 213 Kuntayhtymä- ja konsernikatsaus 452 214 Tiedoksi saatettavat asiat 453 Kh:n puheenjohtaja Vesa Riekki Hallintojohtaja Seija Turpeinen Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 405 Kaupunginhallitus Aika 07.06.2016 klo 16:00-17:44 Paikka Kaupungintalo, kokoushuone Otava OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Riekki Vesa 16:00-17:44 Puheenjohtaja Parkkisenniemi Hilkka 16:00-17:44 1. varapj. Tykkyläinen Kari 16:00-17:44 2. varapj. Honkanen-Rönkkö 16:00-17:44 Jäsen Sari Ikonen Eija 16:00-17:44 Jäsen Kuukasjärvi Tuula 16:00-17:44 Jäsen Lantto Marja 16:00-17:44 Jäsen Talala Reijo 16:00-17:44 Jäsen Tihinen Paavo 16:00-17:44 Jäsen Simu Kerttu 16:00-17:44 Varajäsen Haataja Auri 16:00-17:44 Varajäsen Vähäkuopus Timo 16:00-17:44 Valtuuston pj. Hämäläinen Henrik 16:00-17:44 Valt. 1. varapj. Veivo Sointu 16:00-17:44 Valt. 3. varapj. Timonen Tomi 16:00-17:44 Kaupunginjohtaja Turpeinen Seija 16:00-17:44 Hallintojohtaja POISSA Ronkainen Onerva Jäsen Turpeinen Alpo Jäsen Törrö Marja-Leena Valt. 2. varapj. MUU Karjalainen Antti 16:00-16:32 Projektipäällikkö WSP Finland Oy ALLEKIRJOITUKSET Vesa Riekki Hilkka Parkkisenniemi Seija Turpeinen Puheenjohtaja Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä 199, 202 KÄSITELLYT ASIAT 194-214 PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Kari Tykkyläinen Sari Honkanen-Rönkkö on tarkastanut pöytäkirjan on tarkastanut pöytäkirjan sähköisesti 9.6.2016 sähköisesti 9.6.2016 PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ kaupunginvirastossa keskustoimistossa 10.6.2016 klo 9.00-11.00 Seija Turpeinen, hallintojohtaja Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 406 Kaupunginhallitus 194 07.06.2016 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen KH 07.06.2016 194 Kaupunginjohtajan esitys: Päätös: Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 407 Kaupunginhallitus 195 07.06.2016 Pöytäkirjantarkastajien valinta KH 07.06.2016 195 Kaupunginjohtajan esitys: Päätös: Kaupunginhallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kari Tykkyläinen ja Sari Honkanen-Rönkkö. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 408 Kaupunginhallitus 196 07.06.2016 Kirjastotalon remonttivaihtoehtojen esittely KH 07.06.2016 196 Projektipäällikkö Antti Karjalainen WSP Finland Oy:stä esitteli kirjastotalon remonttivaihtoehtoja. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 409 Kaupunginhallitus 197 07.06.2016 Kaupunginjohtajan katsaus KH 07.06.2016 197 Kuultiin kaupunginjohtajan katsaus seuraavista ajankohtaisista asioista: - Sijoitussalkun analyysi - Maakuntakamarin vierailu Pudasjärvellä Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 410 Kaupunginhallitus 198 07.06.2016 Määräalan myynti/ Niskala Aki, Niskala Antti-Jussi ja Niskala Arto KH 07.06.2016 198 Aki Niskala, Antti-Jussi Niskala ja Arto Niskala pyytävät saada ostaa n. 3,13 hehtaarin määräalan Pudasjärven kylän tilasta Pietarinlaakso, tunnus 615-409-4-269, Määräalasta on noin 1,4 hehtaaria vuokrattu Aki Niskalalle aikaisemmin varastokäyttöön sekä noin 0,1 hehtaaria Jaana Niskalalle asuinkäyttöön. Kaupunginjohtajan esitys: Määräala sijaitsee Kellokankaalla, Kuusamontien varressa. Määräalalla on ostajien hakeyrityksen toimitilat sekä Jaana Niskalan omakotitalo. Määräalan kautta kulkee metsäautotie, johon on tarve pidättää kulkuoikeus kaupungin tiluksille. Tilan palstasta muu osa on siirtymässä perustettavan uuden yhteismetsän omistukseen. Ostajien kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena on päädytty 9854 euron kauppahintaan. Kartta määräalasta jaetaan esityslistan oheismateriaalina. Asian on valmistellut maankäyttöinsinööri Markku Mattinen, puh. 0400-389972. Kaupunginhallitus päättää myydä Aki Niskalalle, Antti-Jussi Niskalalle ja Arto Niskalalle noin 3,13 hehtaarin määräalan Pudasjärven kylän tilasta Pietarinlaakso, tunnus 615-409-4-269, 9 854 euron kauppahinnalla ja muuten kauppakirjassa tarkemmin määritetyin ehdoin. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 411 Kaupunginhallitus 168 24.05.2016 Kaupunginhallitus 199 07.06.2016 Kaavoituskustannusten periminen maanomistajilta/ Livojokivarren rantaosayleiskaava KH 24.05.2016 168 Livojokivarren rantaosayleiskaava on saanut lainvoiman, lukuun ottamatta yhtä valituksen alaista lomarakennuspaikkaa. Kaavoitukseen ryhdyttäessä kaupunginhallitus päätti periä puolet kaavoituskustannuksista maanomistajilta, heidän kaavasta saamansa hyödyn suhteessa. Livojokivarren yleiskaavoituskustannukset ovat 185 712,62 euroa. Kustannukset sisältävät konsulteille maksetut palkkiot ja kuulutuskustannukset. Kustannukset eivät sisällä kaupungin henkilöstön palkka- eivätkä sivukustannuksia, kaupungille aiheutuneita yleiskustannuksia eivätkä maksettuja arvonlisäveroja. Ranta-asemakaavasta hyötyvät eniten uusien rakennuspaikkojen omistajat. Rakennettujen tonttien saama rakennusoikeuden lisäyksen tuoma hyöty tai muu kaavoituksen tuoma hyöty ja hyötyjen keskinäinen suhde on kaavoituskustannuksia kohdennettaessa vaikea määrittää. Rantayleiskaavaan on osoitettu rantavyöhykkeelle 284 uutta loma-asuntotonttia ja 11 uutta asuntotonttia. Jaettaessa puolet kaavoituskustannuksista rantavyöhykkeellä oleville uusille rakennuspaikoille, tulee maksuksi yhtä rakennuspaikkaa kohti 314,76 euroa. Kaavaprosessin aikana on kahdelle kaavassa uudelle rakennuspaikalle myönnetty poikkeamislupa, jolloin hakija on joutunut maksamaan luvasta johtuvan maksun. Maksun perimisajankohta voi olla joko välittömästi päätöksen jälkeen tai myöhemmin rakennusluvan yhteydessä. Rakennuslupavaiheessa tapahtuva periminen aiheuttaa kaupungille rahanarvon muutoksesta johtuvaa tappiota sekä tulovajetta, jos rakennusoikeutta ei käytetäkään. Asian on valmistellut maankäyttöinsinööri Markku Mattinen, puh 0400389972. Hallintojohtajan esitys: Kaupunginhallitus päättää: 1) periä Livojokivarren rantaosayleiskaavoituksesta aiheutuneista kustannuksista maanomistajilta 314,76 euroa jokaiselta sellaiselta yleiskaavassa rantavyöhykkeellä olevalta uudelta rakennuspaikalta, jolle ei ole myönnetty kaavoituksen kuluessa poikkeamislupaa; 2) maksu peritään välittömästi päätöksen jälkeen; Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 412 Kaupunginhallitus 168 24.05.2016 Kaupunginhallitus 199 07.06.2016 3) valituksen alaisen rakennuspaikan osalta maksu peritään kaavan saatua siltä osin lainvoiman. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. -- Merkitään pöytäkirjaan, että maankäyttöinsinööri Markku Mattinen esitteli asiaa kokouksessa. Vs tekninen johtaja Eero Talala ja opetus- ja sivistysjohtaja Juha Holappa olivat läsnä kokouksessa asian esittelyn ajan. Vesa Riekki, Tomi Timonen, Reijo Talala ja Tuula Kuukasjärvi ilmoittivat esteellisyytensä hallintolain 28 :n osallisuusjäävi perusteella ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Hilkka Parkkisenniemi toimi puheenjohtajana tämän asian kohdalla. KH 07.06.2016 199 Päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelytapavirhe, koska asian valmistelija maankäyttöinsinööri Markku Mattinen on ollut esteellinen. Kysymyksessä on hallintolain 50 :n mukainen menettelyvirhe, jonka viranomainen voi korjata poistamalla vanhan päätöksen ja ratkaisemalla asian uudelleen. Asian on valmistelut hallintojohtaja Seija Turpeinen. Hallintojohtajan esitys: Kaupunginhallitus päättää: 1) poistaa tekemänsä päätöksen 24.5.2016 168; 2) periä Livojokivarren rantaosayleiskaavoituksesta aiheutuneista kustannuksista maanomistajilta 314,76 euroa jokaiselta sellaiselta yleiskaavassa rantavyöhykkeellä olevalta uudelta rakennuspaikalta, jolle ei ole myönnetty kaavoituksen kuluessa poikkeamislupaa; 3) maksu peritään välittömästi päätöksen jälkeen. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. -- Merkitään pöytäkirjaan, että Vesa Riekki, Tomi Timonen, Reijo Talala ja Tuula Kuukasjärvi ilmoittivat esteellisyytensä hallintolain 28 :n osallisuusjäävi perusteella ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Hilkka Parkkisenniemi toimi puheenjohtajana tämän asian kohdalla. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 413 Kaupunginhallitus 200 07.06.2016 Teknisen johtajan ja palvelusuunnittelijan tehtäväjärjestelyn jatkaminen 1029/03.05/2016 KH 07.06.2016 200 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 13.5.2014 211 päättänyt tekninen ja ympäristötoimen ja kehittämistoimen tehtäväjärjestelyistä 31.12.2016 saakka. Päätöksen mukaan: - Ritva Kinnulalle myönnettiin virkavapaata teknisen johtajan virasta 31.12.2016 saakka; - jatkettiin määräaikaista palvelusuunnittelijan virkaa 31.12.2016 saakka ja nimettiin Ritva Kinnula virkaan; - jatkettiin Eero Talalan viransijaisuutta teknisen johtajan virassa 31.12.2016 saakka ja oikeutettiin ko. määräajaksi palkkaamaan rakennustarkastaja rakennusvalvontaan. Perusteena tehtäväjärjestelyille oli Ritva Kinnulan virkavapaus teknisen johtajan virasta Arjen turvaa kunnissa -hankkeen projektityön ajaksi 31.12.2014 saakka sekä kehittämistoimen sekä työsuojelupäällikön tehtävät. Lisäksi kaupungilla on ollut meneillään mittava koulurakennusinvestointi, jonka suunnittelussa on alusta asti ollut mukana vs. tekninen johtaja Eero Talala. Kaupunginhallitus näki tärkeänä kouluhankkeen onnistumisen ja jatkuvuuden turvaamiseksi varmistaa teknisen toimen tehtäväjärjestelyt sekä mahdollisesti tarvittava lisäresurssi koulun rakennusajaksi. Ritva Kinnula on hakenut osa-aikaeläkettä 1.8.2016 alkaen. Teknisen johtajan tehtävän hoitaminen ei onnistu osa-aikaisena, joten Ritva Kinnula olisi halukas jatkamaan osa-aikaisena nykyisessä palvelusuunnittelijan virassa. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen jatkoksi on haettu jatkorahoitusta mutta siitä ei ole vielä tullut päätöstä. Kouluhanke on valmistumassa mutta valmisteilla on muita merkittäviä rakennus- ja kehittämishankkeita, joiden jatkuvuuden turvaamiseksi olisi järkevää jatkaa teknisen johtajan tehtäväjärjestelyä vuoden 2017 loppuun saakka. Myös kuntavaalien siirtyminen ja valtuuston toimikauden piteneminen puolella vuodella kesälle 2017 tukee tarvetta jatkaa tehtäväjärjestelyjä.teknisen johtajan viran hoidon pysyvä ratkaisu päätetään vuoden 2017 lopulla. Ritva Kinnula ja Eero Talala ovat antaneet suostumuksensa ko. tehtäväjärjestelyihin. Kaupunginhallitus on antanut ohjeistuksen virka- ym. vapaiden/työlomien järjestämiseen kaupungin organisaatiossa. Ohjeen mukaan, jos virkavapautta/työlomaa haetaan tilapäistehtäviin oman organisaation sisällä tai määräämisvallassa oleviin tehtäviin, harkinnassa on otettava huomioon hankkeen suunnitelman mukainen toiminta ja kesto. Virkavapautta/työlomaa voidaan kuitenkin myöntää korkeintaan viideksi vuodeksi. Ritva Kinnulan virkavapauden kohdalla viisi vuotta täyttyy vuoden 2017 syksyllä. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 414 Kaupunginhallitus 200 07.06.2016 Kaupunginjohtajan esitys: Asian on valmistellut hallintojohtaja Seija Turpeinen, puh. 0400 949 620. Kaupunginhallitus päättää: 1) hyväksyä tehtäväjärjestelyjen jatkamisen; 2) hyväksyä Ritva Kinnulan virkavapaan teknisen johtajan virasta 31.12.2017 saakka; 3) jatkaa määräaikaista palvelusuunnittelijan virkaa enintään 30.6.2019 saakka ja hyväksyä Ritva Kinnulan osa-aikatyön 60 %:n mukaisena 1.8.2016 alkaen siten, että kaupunginjohtaja ja kehittämisjohtaja määrittelevät tarkemman tehtäväkuvauksen; sekä 4) jatkaa Eero Talalan viransijaisuutta teknisen johtajan virassa 31.12.2017 saakka. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. -- Merkitään pöytäkirjaan, että Reijo Talala ilmoitti esteellisyytensä hallintolain 28 :n osallisuusjäävi perusteella ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 415 Kaupunginhallitus 201 07.06.2016 Lainan takauksen jatkaminen/vuolle Setlementti ry. 1019/02.40/2016 KH 07.06.2016 201 Pudasjärven kaupunginvaltuusto on 26.4.2006 19 myöntänyt Pudasjärven kaupungin omavelkaisen takauksen Oulun Setlementti ry:n OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oy:ltä saamalle 1 milj. euron lainalle siten, että takaus on voimassa 10 vuotta ja että siihen edellytetään vastavakuudeksi ensisijaista kiinnitystä kohteisiin. Laina/takaus koskee Nuorisokeskus Syötteen investointia ja laina-aika on ollut 25-30 vuotta ja rahoitustarjouksen vakuusehtona on ollut Pudasjärven kaupungin omavelkainen takaus. Lainan takausaika 10 vuotta täyttyy kesäkuussa 2016. Vuolle Setlementti ry:n toiminnanjohtaja Jussi Kemppainen on toimittanut kaupungille pyynnön takausajan jatkamiseksi lainan loppuajalle. Lainaa on lyhennetty lyhennysohjelman mukaisesti ja lainan pääoma 23.5.2016 on 706.896,20. Vuolle Setlementti ry toivoo kaupungin takausta lopulle laina-ajalle 25.9.2036 saakka. Kysymyksessä on aikaisemmin myönnetyn takauksen pidentäminen. Hallintovaliokunnan mietinnössä 55/2014 vp on otettu asiaan kantaan ja todettu, että aikaisemmin myönnetyn takauksen pidentäminen tulee arvioida samalla tavalla kuin kysymyksessä olisi kokonaan uuden takauksen antaminen lainalle. Uusi kuntalaki (410/2015) tuli voimaan 1.5.2015. Takauksen antamisen edellytyksiä tulee arvioida kuntalain 129 :n perusteella: - Kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetystä tehtävistä: Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. - Kunta voi myöntää takauksen tain muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa. Sen estämättä mitä 2 momentissa säädetään, kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden, joka liittyy sen liikuntalain (390/2015), kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (728/1992), museolain (729/1992), teatteri- ja orkesterilain (730/1992) tai nuorisolain mukaisen tehtävän edistämiseen. Takauksen ja muun vakuuden antamisen edellytyksistä on kuitenkin voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Lisäksi kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden, jos se perustuu lain perusteella hyväksyttyyn tukiohjelmaan tai yksittäiseen tukeen Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 416 Kaupunginhallitus 201 07.06.2016 tai liittyy yhteisölle tai säätiölle annettuun palveluvelvoitteeseen. - Kunnan on lisäksi otettava huomioon, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään. Yhteisö ei kuulu kaupungin konserniin, joten ensimmäisenä tulee arvioida harjoittaako yhdistys kilpailutilanteessa markkinoilla olevaa toimintaa kuntalain 129 :ssä tarkoittamassa mielessä. Takaus koskee Vuolle Setlementin omistamaa kiinteistöä, jossa Syötekeskus harjoittaa nuorisokeskustoimintaa. Toiminta liittyy nuorisolain mukaisen tehtävän edistämiseen. Vuolle Setlementti on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys, jonka tehtävänä on lapsi-, nuoriso-, aikuiskasvatus-, seniori- ja maahanmuuttajatyö. Mikäli yhdistyksen toiminnasta on edes osittain kyse taloudellisesta toiminnasta, tulee arviointia tehtäessä sovellettavaksi EU:n valtiontukisäännökset (Komission tiedonanto SEUT 107 ja 108 artiklan soveltaminen valtiontukiin takauksina 2008/C 155/02). Tiedonannon 3.2 kohdan mukaan seuraavien edellytysten täyttyminen riittää osoittamaan, ettei yksittäinen valtiontakaus ole valtiontukea: a) Lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa. Vuolle Setlementti ry on toimittanut Tasekirjan 31.12.2015 sekä tuloslaskelman ja taseen 30.4.2016 tilanteesta, joiden perusteella voidaan todeta, että lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa. Tiedonannon 3.2 a-kohdan mukainen edellytys täytyy. b) Takauksen laajuus voidaan myöntämishetkellä mitata asianmukaisesti. Takaus liittyy tiettyyn rahoitustoimeen, sille on annettu kiinteä enimmäismäärä ja sen voimassaoloaika on rajoitettu. Takaus liittyy pankin myöntämään lainaan Nuorisokeskus Syötteen kiinteistön laajennukseen. Takaus koskee ainoastaan lainapääomaa ja takauksen voimassaoloaika on rajoitettu. Tiedonannon 3.2 b-kohdan mukainen edellytys täyttyy. c) Takaus ei kata enempää kuin 80 prosenttia lainasaamisen tai muun rahoitussitoumuksen määrästä. Takaus kattaa 80 prosenttia lainasaamisesta. Tiedonannon 3.2 c-kohdan mukainen edellytys täyttyy. d) Takaukselle maksetaan markkinaperusteinen hinta. Komission tiedonannon 3.2 d-kohdassa mainittua markkinaperusteista hintaa on täsmennetty tiedonannon 3.3 -kohdassa. Pöytäkirjantarkastajat: Takaukselle määritellään ja peritään lain mukainen takausmaksu. Sovelletaan tuensaajan luottoluokitukseen perustuvaa safe harbour -maksua, jonka suuruus on arvioitu Vuolle Setlementin vakavaraisuus- ja maksukyky-tunnuslukujen perusteella "riittävä maksukyky", jolloin vuosittainen safe harbour -maksu on 0,8 %. Tiedonannon 3.2 d-kohdan mukainen edellytys täyttyy.
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 417 Kaupunginhallitus 201 07.06.2016 Asian on valmistellut hallintojohtaja Seija Turpeinen, puh. 0400 949 620. Kaupunginjohtajan esitys: Päätös: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto 1) myöntää Vuolle Setlementti ry:lle Pohjola Pankilta olevan lainan (pääoma per. 23.5.2016 706 896,20 ) vakuudeksi 80 prosentin suuruisen Pudasjärven kaupungin omavelkaisen takauksen 20 vuoden ajalle; 2) päättää, että takauksesta peritään vuosittain 0,80 prosentin suuruinen takausmaksu, joka lasketaan kunkin kalenterivuoden lopussa olevasta takauksen jäljellä olevasta määrästä; 3) päättää, että takauksen vastavakuutena oleva ensisijainen kiinnitys kohteisiin jatkuu takauksen ajan. Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 418 Kaupunginhallitus 202 07.06.2016 Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas -nimisen yhtiön osakkeiden merkintä 106/02.50/2013 KH 07.06.2016 202 Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 17.12.2015 kumonnut Pudasjärven kaupunginhallituksen päätökset 7.2.2012 ( 37) ja 12.3.2012 ( 74), joilla kaupunginhallitus on päättänyt ( 37) merkitä Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnaksen osakkeita 16.000 kpl a 25 euroa eli yhteensä 400.000 euron arvosta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen johdosta on tarpeen ottaa asia uudelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Tausta ja yleiset perustelut Pudasjärven kaupunki on yhdessä Suomen Hirsiteollisuus ry:n, Oulun yliopiston, hirsitaloteollisuusyrittäjien, puusepänteollisuusyrittäjien, alan tutkijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan Liiton kanssa käynnistänyt hirsirakentamisen ekologisia vaikutuksia tutkivan hankkeen, joka liittyy EU:n Itämeri strategiaan. Hankkeeseen sisältyen käynnistettiin vuonna 2011 Pudasjärvellä hirsirakentamishanke, joka tuottaa Hirsirakentamisen ekologisia vaikutuksia tutkivaan hankkeeseen käytännön tutkimuskohteita. Hankesuunnitelman mukaisesti hirsikortteliksi nimetylle alueelle Pudasjärven keskustan tuntumaan sijoittuu asuntorakentamisen lisäksi hirsirakentamista tukevaa yritystoimintaa. Kaupungin omistaja- ja elinkeinostrategiaan liittyvät perustelut Pudasjärven kaupungin valtuusto on määritellyt omistaja- ja elinkeinostrategian eli sen, missä tehtävissä ja hankkeissa kaupungin katsotaan perustelluksi olla mukana ja mitkä ovat elinkeinojen kehittämisen painopistealueet. Kaupungin osakepääomasijoitusta koskeva päätös osakemerkinnästä Kiinteistö Oy Hirsikunnas- nimiseen yhtiöön perustuu kaupungin omistaja- ja elinkeinostrategiaan. Osakepääomasijoitus liittyy myös osana edellä mainitun hirsirakentamisen ekologisia vaikutuksia tutkivan hankkeen käytännön toteutukseen. Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas on vuokrannut rakennetut toimitilat Pudasjärvellä mm. Metsäkeskukselle, Vapolle ja Pro Agrialle. Kiinteistöyhtiön solmimat pitkäaikaiset vuokrasopimukset takaavat yhtiön taloudellisen toiminnan siten, että yhtiö pystyy hoitamaan vastuut ja velvoitteensa. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 419 Kaupunginhallitus 202 07.06.2016 Kiinteistö Oy Hirsikunnaksen taloudellinen tilanne KOY Hirsikunnaksen taloudellinen tilanne on kehittynyt myönteisesti ja on tällä hetkellä hyvä, mikä ilmenee yhtiön tilinpäätöksestä 31.12.2015 sekä tulosennusteista vuosille 2016-2019. Yrityksen liikevaihto on tilikaudella 2015 ollut 231.361 euroa, käyttö-/hoitokate ennen poistoja ja rahoituseriä 145.371 euroa ja tilikauden voitto 12.916 euroa. Oman pääoman määrä tilinpäätöksessä 2015 on 578.032 euroa. Liikevoiton (tulos ennen rahoituseriä) määrän arvioidaan kehittyvän myönteisesti jatkossa ja liikevoiton määrä tulee nousemaan tilinpäätöksen 2015 47.451 eurosta (20,5 %) tilikaudella 2019 63.000 euroon (26,0 %). Tilinpäätös 31.12.2015 ja tulosennusteet 2016-2019 todentavat, että yhtiö pystyy toimimaan kannattavasti ja hoitamaan velvoitteensa, etenkin kun huomioidaan, että tilojen vuokrausaste on hyvä ja yhtiö on solminut pitkiä vuokrasopimuksia vakavaraisten yritysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Tilinpäätös 31.12.2015 ja tulosennuste vuosille 2016 2019 ovat oheismateriaalina. Toimistotalon rakentamishankkeen kannattavuus ja vuokraustoiminnan tuotot Toimistotalon rakennushankkeen kannattavuuden arviointi on suoritettu pitkäaikaisen vieraan pääoman määrän, sen takaisinmaksuaikataulun ja arvioitujen vuokratuottojen kautta. Kaupunginhallitus on päätynyt kannattavuuden arvioinnissa siihen, että rakentamis-hanke on kannattava, koska yhtiön vieraan pääoman määrä alenee tulosennusteen mukaan tilikauden 2014 2.115.605,08 eurosta tilikaudella 2019 1.720.000 euroon eli yhtensä noin 26 % viiden vuoden aikajänteellä. Hyvänlaatuisten vuokratilojen kysynnän arvioidaan pysyvän korkealla tasolla myös jatkossa, joten tiloille on kysyntää myös mahdollisissa vuokralaisten vaihdostilanteissa. Pääomansijoitukseen liittyvät tuotto-odotukset sijoittajan näkökulmasta Vieraan pääoman määrän alentuminen ja oman pääoman määrän lisääntyminen ennustejakson loppupuolella antavat mahdollisuuden osingonjakoon tulevina tilikausina, joten osakepääomasijoitukseen liittyy selkeästi tuotto-odotuksia. Tuotto-odotuksia arvioitaessa on lisäksi huomioitava, että Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 420 Kaupunginhallitus 202 07.06.2016 Kaupunginjohtajan esitys: kiinteistösijoittamisessa sijoitusaikataulu on esim. osakesijoituksia pidempi ja tuotto-odotus maltillisempi. Sijoituskohteen tämän hetkisten ja ennustettavien tuotto-odotusten perusteella on arvioitavissa, että Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas saisi vastaavan sijoituksen yksityisiltä pääomamarkkinoilta. Valtiontukimääräysten ja säännösten soveltuvuuden selvittäminen Kaupunginhallitus on tämän päätöksen teon yhteydessä ottanut huomioon Korkeimman hallinto-oikeuden ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä mainitut edellytykset joiden tulee täyttyä, jotta pääomansijoitus toimenpiteenä ei kuulu SEUT 107 artiklassa tarkoitetun kielletyn tuen piiriin; Kun huomioidaan edellä esitetyt tiedot kiinteistöyhtiön taloudesta ja sen tulevasta kehityksestä ajalla 2016 2019 ja yhtiön osingonjakomahdollisuudet, niin sijoituksen kohteena olevan Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas voisi saada vastaavilla ehdoilla olevan sijoituksen nykyisissä olosuhteissa myös yksityisiltä sijoittajilta ja yksityisiltä pääomamarkkinoilta, jolloin kaupunginhallituksen päätöksen ei voida katsoa sisältyvän SEUT 107 artiklassa tarkoitettua kiellettyä tukea. Asian on valmistellut hallintojohtaja Seija Turpeinen Asianjajotoimisto Pro Juridica Oy:n asianajaja Lauri Ylipukin valmistelun pohjalta. 1) Kaupunginhallitus päättää merkitä kaupungin kassavaroin Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas -nimisen yhtiön osakkeita 16.000 kpl á 25 euroa yhteensä 400.000 euron arvosta. 2) Koska osakepääomasijoitusta koskeva päätös on tehty aikaisemmin ja sijoituksen tarkoittama rahasuoritus on maksettu kiinteistöyhtiölle, ei tämän päätöksen yhteydessä suoriteta uutta maksua kiinteistöyhtiölle. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. -- Merkitään pöytäkirjaan, että Vesa Riekki ja Paavo Tihinen ilmoittivat esteellisyytensä hallintolain 28 :n yhteisöjäävi perusteella ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Hilkka Parkkisenniemi toimi puheenjohtajana tämän asian kohdalla. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 421 Kaupunginhallitus 203 07.06.2016 Talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2018-2019 raamin jakaminen toiminta-alueille sekä talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet 1026/02.05/2016 KH 07.06.2016 203 Valtuustoseminaarissa 14.4.2016 aloitettiin talousarvion valmistelu ja käsiteltiin talousarvion 2017 linjauksia. Talousarvion käsittelyn aikataulu: 14.4 valtuustoseminaari, talosuarvio 2017 linjaukset 7.6 päätös raamista ja raamin jakamisesta toiminta-alueille sekä laatimisohjeet, kaupunginhallitus 27.9 talousarvion valmistelun tilannekatsaus, kaupunginhallitus 11.10 talousarvion alustava käsittely, kaupunginhallitus 22.11 talousarvion käsittely, kaupunginhallitus 15.12 talousarvion hyväksyntä, valtuusto Talousarvion raamin lähtökohtana on arvio tulorahoituksen kehittymisestä, kuluvan vuoden talousarvio ja arvioitu toteuma sekä toiminnalliset tavoitteet. Yleinen taloustilanne Valtiovarainministeriön 14.4.2016 julkaiseman ennusteen 13a/2016 mukaan talousnäkymät vuosien 2017-2019 taloussuunnitelmaa ajatellen arvioidaan vaikeaksi. Kehitysarvion (painelaskelman) mukaan toimintamenojen kasvupaine pysyy lähivuosina suurena, sillä palvelutarvetta kasvattaa väestön ikärakenteen muutos, lisääntynyt maahanmuutto ja heikko työmarkkinatilanne. Hitaan talouskasvun vuoksi kuntatalouden verotulojen kasvu on jäämässä vaimeaksi, verotuloja supistaa myös yhteisövero-osuuden määräaikaisen korotuksen poistuminen vuonna 2016. Valtionosuuksien kasvua hidastaa hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet, mukaan lukien valtionosuuksien jäädytys vuosina 2016-2019. Kuntatalouden velkaantumisen arvioidaan jatkuvan nopeana, koska käyttötalouden tulot eivät riitä kattamaan nettoinvestointeja, kunnat joutuvat rahoittamaan investointejaan velalla. Kuntien rahoitusaseman näkökulmasta vuosi 2017 näyttää aikaisempaa myönteisemmältä kuntien toimintamenojen ansiokkaan sopeuttamisen myötä, kehitysarvion perusteella tilanne muuttuu ilman lisätoimenpiteitä vuodesta 2018 lähtien heikommaksi. Tilastokeskuksen tietojen perusteella Suomen kansantalous kasvoi vuonna 2015 edellisestä vuodesta kolmen taantumavuoden jälkeen, bruttokansantuote kasvoi 0,5 prosenttia. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta eritoten investoinnit. Valtiovarainministeriön 14.4.2016 julkaiseman ennusteen 12a/2016 mukaan Suomen heikko talouskehitys jatkuu tänä ja ensi vuonna. Vuonna 2016 bkt kasvaa 0,9 prosenttia ja vuonna 2017 1,2 prosenttia. Ennusteessa ei ole otettu huomioon Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 422 Kaupunginhallitus 203 07.06.2016 mahdollisen yhteiskuntasopimuksen vaikutuksia. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne pysyy lähivuosien ajan heikkona. Lähivuosien taloudellista aktiviteettia kannattelee etupäässä yksityinen kulutus ja investoinnit, viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi. Valtiovarainministeriö on arvioinut tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 1,2 prosenttia. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 1,0 prosenttia. Kuntaliiton uutiskirjeen 2/2016 mukaan kuntien toimintamenoja heilauttaa vuonna 2017 kertaluontoisesti perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelaan. Perustoimeentulotuen kustannuksia ei vuoden 2017 alun kolmen kuukauden siirtymävaiheen osuutta lukuun ottamatta enää budjetoida kunnan budjettiin. Maksatuksen siirtyminen pois kunnilta alentaa kuntien maksamia avustuksia, samalla toimintatuotot alenevat, kun perustoimeentulotuen rahoitukseen aiemmin osoitettu valtionapu poistuu toimintatuotoista. Kokonaisuudessaan Kela-siirto on kuntataloutta lievästi heikentävä. Keskimääräinen työttömyysaste nousi vuonna 2015 edellisen vuoden 8,7 %:n tasosta ollen 9,4 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee suurena. Valtiovarainministeriö arvio keskimääräisen työttömyysasteen oleva 9,3 prosenttia tänä vuonna ja ensi vuonna hieman laskevan 9,0 prosenttiin. Kaupungin talouden liikkumavara Pudasjärven kaupungin viime vuoden hyvästä tuloksesta huolimatta, ei kaupungilla ole kovin suurta talouden liikkumavaraa. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä talousarvio ylittyi n. 31.000 euroa. Tilikauden varsinainen tulos oli n. 2,4 milj. euroa ylijäämäinen ja varausten ja rahastojen muutoksen jälkeen muodostui tilikauden ylijäämäksi 2,6 milj. euroa. Vuonna 2015 nettoinvestoinnit toteutuivat huomattavasti budjetoitua pienempinä, ollen 1,4 milj. euroa. Muutokseen vaikutti kaukolämpölaitoksen poiston oikaisukirjaus, jossa tytäryhteisöosakkeista kirjattiin pois Pudasjärven Lämpö Oy:n lainaksi jäänyt summa. Tälle vuodelle on varauduttu n. 4,7 milj. euron investointeihin ja tuleville vuosille on isoja investointitarpeita. Kaupungin lainakanta oli vuoden 2015 tilinpäätöksessä 2524 /asukas. Valtuustoseminaarissa 14.4.2016 käsiteltiin talousarvion 2017 linjauksia. Tulorahoituksen (verotulot + valtionosuus) heikkenemisen vuoksi on tärkeää pystyä jatkamaan menokasvua hillitsevää kehitystä. Tämä edellyttää kuluvalta vuodelta tiukkaa talouden seurantaa. Raamin kasvu täytyy sopeuttaa tulorahoituksen vähenemiseen ja aloittaa raamin suunnittelu ns. nollakasvun mukaisena. Raamin valmisteluunvuosille 2017-2019 sisältyy vielä monia Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 423 Kaupunginhallitus 203 07.06.2016 epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat oleellisesti tulo- ja menolajien arviointiin. Lopullinen koko kaupungin talousarvioraami tuodaan päätettäväksi syksyllä, jolloin on tarkemmin selvillä tulorahoituksen kertyminen sekä muut talouden tilanteeseen vaikuttavat tekijät. Toiminta-alueille lasketussa toimintakateraamissa on huomioitu tulorahoituksen kehittyminen, toiminnalliset muutokset sekä kuluvan vuoden talousarvio ja arvioitu toteutuminen. Oulunkaaren kuntayhtymän raamissa on huomioitu perustoimeentulotuen siirtyminen Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 vuoden alusta lähtien. Asian on valmistellut hallintojohtaja Seija Turpeinen, puh. 0400 949 620. Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus päättää: 1) hyväksyä talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2018-2019 raamin ja raamin jakamisen toiminta-alueille liitteen 1/7.6.2016 mukaisesti; 2) hyväksyä talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeen liitteen 2/7.6.2016 mukaisesti; 3) toiminta-alueiden toimintakateraameja voidaan tarkentaa valtuuston päättäessä koko kaupungin lopullisesta talousarviosta; sekä 4) toiminta-alueiden tulee toimittaa vuoden 2017 talousarvioesityksensä ja 2018-2019 taloussuunnitelmaesityksensä kaupunginhallitukselle 25.8.2016 mennessä. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 424 Kaupunginhallitus 204 07.06.2016 Toimielimet/Eronpyyntö luottamustehtävistä/henrik Hämäläinen 1030/01.45/2016 KH 07.06.2016 204 Henrik Hämäläinen pyytää 2.6.2016 saapuneella kirjeellä eroa kaikista Pudasjärven kaupungin luottamustoimista. "Arvoisa Pudasjärven kaupunginhallitus Pyydän ero kaikista Pudasjärven kaupungin luottamustoimista. Kuntalain perusteella valtuutettu voi pyytää eroa kesken valtuustokauden vedoten pätevään syyhyn. Syynä ovat 1. pitkäaikainen luottamustoimen hoitaminen aina vuodesta 1997 alkaen 2. olen yli 60 -vuotias 3. perhe on muuttanut Oulunsaloon mutta itse olen kirjoilla Pudasjärvellä Kiitän Pudasjärven kaupunkia monista hyvistä vuosista ja hyvästä yhteistyöstä ja toivotan kaikkea hyvää edelleenkin. Kunnioittavasti Henrik Hämäläinen" Henrik Hämäläisellä on seuraavat luottamustoimet: Toimielin Tehtävä Toimikausi - valtuutettu 2013-2016 - valtuusto 1. varapuheenjohtaja 2013-2016 - hyvinvointivaliokunta puheenjohtaja 2013-2016 - Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto - Oulunkaaren yhtymävaltuusto jäsen 2013-2016 jäsen 2013-2016 - palvelusuhdetoimikunta Timo Vähäkuopuksen varaedustaja 2015-2016 - Pudasjärven Asumispalvelusäätiön hallitus hallituksen jäsen 2015-2016 Kairan Kuitu Oy hallituksen jäsen 2015-2016 Asian on valmistellut palvelusihteeri Mirja Moilanen, puh. 040 Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 425 Kaupunginhallitus 204 07.06.2016 7402550. Kaupunginjohtajan esitys: 1. Kaupunginhallitus päättää valita jäljellä olevaksi toimikaudeksi: - palvelusuhdetoimikuntaan Timo Vähäkuopukselle varajäsen - Pudasjärven Asumispalvelusäätiön hallitukseen jäsenen 2. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että - valtuusto myöntää Henrik Hämäläiselle eron - valtuutetun tehtävästä - valtuuston 1. varapuheenjohtajan tehtävästä - Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston jäsen tehtävästä - Oulunkaaren yhtymävaltuuston jäsenen tehtävästä - valtuuston puheenjohtaja kutsuu varsinaiseksi valtuutetuksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi Suomen Keskusta r.p:n ensimmäisen varavaltuutetun Urpo Puolakanahon - valtuusto valitsee jäljellä olevaksi toimikaudeksi - valtuustoon 1. varapuheenjohtajan, joka toimii myös valiokuntien toimintasäännön 3 sekä valtuuston päätöksen 15.1.2015 5 perusteella hyvinvointivaliokunnan puheenjohtajana - Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon jäsenen - Oulunkaaren yhtymävaltuustoon jäsen Kaupunginjohtajan muutettu esitys: 1. Kaupunginhallitus päättää valita jäljellä olevaksi toimikaudeksi: - palvelusuhdetoimikuntaan Timo Vähäkuopukselle varajäsen - Pudasjärven Asumispalvelusäätiön hallitukseen jäsenen 2. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että - valtuusto myöntää Henrik Hämäläiselle eron - valtuutetun tehtävästä - valtuuston 1. varapuheenjohtajan tehtävästä - Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston jäsen tehtävästä - Oulunkaaren yhtymävaltuuston jäsenen tehtävästä - valtuuston puheenjohtaja kutsuu varsinaiseksi valtuutetuksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi Suomen Keskusta r.p:n Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 426 Kaupunginhallitus 204 07.06.2016 ensimmäisen varavaltuutetun Urpo Puolakanahon - valtuusto valitsee jäljellä olevaksi toimikaudeksi - valtuustoon 1. varapuheenjohtajan, joka toimii myös valiokuntien toimintasäännön 3 sekä valtuuston päätöksen 15.1.2015 5 perusteella hyvinvointivaliokunnan puheenjohtajana - Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustoon jäsenen - Oulunkaaren yhtymävaltuustoon jäsen 3. Kaupunginvaltuusto kiittää Henrik Hämäläistä Pudasjärven kaupungin eteen tehdystä luottamusmiestyöstä. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. -- Merkitään pöytäkirjaan, että Henrik Hämäläinen ilmoitti esteellisyytensä hallintolain 28 :n osallisuusjäävi perusteella ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 427 Kaupunginhallitus 205 07.06.2016 Opetusalan työnvaativuuden arviointi -järjestelmän päivitys KH 07.06.2016 205 Vuonna 2012 työnantaja ja työntekijäin edustajat ovat yhteisymmärryksessä sopineet, että nykyinen Pudasjärven kaupungin työn vaativuudenjärjestelmää tulisi korjata. Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES) määrittelee palkkausperusteista seuraavaa: Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai tehtäväkohtaista palkkaa palkka-asteikon puitteissa päätettäessä on otettava huomioon tehtävien vaativuus (Osio A, II osa, 6:3 ). Yleisiä perusteita on kuvattu oheismateriaaleissa 1-2. Tehtäväkuvaus (OVTES) Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväkuvaukseen, joka kuvaa tehtävän tarkoitusta, olennaista sisältöä ja keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia. Tehtäväkuvaus on rakenteeltaan selkeä ja yksinkertainen. Tehtäväkuvaukset valmistellaan yhteistyössä työnantajan edustajan ja asianomaisen viranhaltijan tai, mikäli kyse on mallitehtäväkuvauksen laatimisesta, asianomaisen ammattiryhmän edustajan kanssa. Tehtäväkuvauksen vahvistaa työnantaja. Se ei ole työsopimuksen tai viranhoitomääräyksen osa ja työnantaja voi siten tarvittaessa tarkistaa sitä. Vahvistetusta tehtäväkuvauksesta annetaan kopio ao. viranhaltijalle hänen pyynnöstään. Tehtäväkuvausten pitää olla yhteismitallisia, jotta objektiivinen arviointi on mahdollista hinnoittelutunnusten sisällä. Tehtäväkuvausta ei tarvitse tehdä kaikille henkilöille erikseen silloin, kun henkilöt tekevät samanlaisia tehtäviä. Tällöin voidaan tehdä esim. mallitehtäväkuvaus ja täydentää sitä tarvittaessa. Tehtäväkuvauksia pidetään ajan tasalla. Kun tehtäväkuvauksessa määriteltyä tehtäväkokonaisuutta muutetaan tai se on muuttunut vähäistä merkittävämmin, tarkistetaan tehtäväkuvaus muuttuneen tilanteen mukaiseksi. Samalla arvioidaan tehtävän vaativuus uudelleen tehtävän kokonaisvaativuudessa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi. Sen jälkeen arvioidaan muutosten mahdolliset vaikutukset tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Vaativuustekijät (OVTES) Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot, harkinta), työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin) sekä työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus, ihmissuhdevaatimukset) ja työolosuhteet, jollei toimivaltainen viranomainen päätä käyttää arvioinnissa ennalta määriteltyjä muita objektiivisia vaativuustekijöitä. 1. Työn edellyttämä osaaminen Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 428 Kaupunginhallitus 205 07.06.2016 Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työkokemuksella hankittujen keskeisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja monipuolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta (ammatillinen peruskoulutus, jatko- ja täydennyskoulutus) ja ammatinhallinnan edellyttämää uuden tiedon hankkimista. Taitojen osalta arvioidaan työn edellyttämää työkokemuksella saavutettua osaamisen syvyyttä ja monipuolisuutta sekä erityisosaamista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Työn edellyttämien taitojen vaativuuteen vaikuttaa myös se, missä määrin työ edellyttää useiden eri tehtäväalueiden hallintaa tai monien asioiden yhtäaikaista hallintaa taikka toisistaan poikkeavien tietojen ja taitojen hallintaa. Harkinnan osalta arvioidaan työn edellyttämää itsenäisen harkinnan tasoa, johon vaikuttaa ohjeiden määrä ja laatu. Harkinta kuvaa myös tavoitteenasettelun itsenäisyyttä ammattialan ja organisaation arvoista ja tavoitteista. 2. Työn vaikutukset ja vastuu Työn vaikutukset ja vastuu kuvaavat niitä vaikutuksia ja sitä merkitystä, joka työllä on kuntalaisten/asiakkaiden ja työyhteisön fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin. Vaikutuksia arvioidaan kohteiden laajuuden (erilaisuus, määrä) ja vaikutusten pysyvyyden (pitkäkestoisuus, muutettavuus) kannalta. Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyössä korostuvat toimintaedellytyksiä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta sekä työyhteisöjen toimivuutta koskeva vaikuttaminen ja vastuu. Toimintaedellytyksiin vaikuttamista ilmenee kaikilla organisaatiotasoilla. 3. Työn edellyttämät yhteistyötaidot Yhteistyötaidot kuvaavat asiakassuhteissa ja työyhteisössä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdevaatimuksia. Vuorovaikutuksen osalta arvioidaan työn edellyttämää viestinnän ja kommunikoinnin oma-aloitteisuutta ja tavoitteellisuutta. Ihmissuhdevaatimusten osalta arvioidaan työn edellyttämää vaatimusta asettua toisen ihmisen tilanteeseen. 4. Työolosuhteet Työolosuhteilla tarkoitetaan työhön kiinteästi liittyviä tavanomaisesta poikkeavia henkisiä ja fyysisiä työolosuhdetekijöitä, joita ei voida työsuojelutoimenpitein poistaa. Arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja (OVTES) 1. Koulutus Viranhaltijalla oleva koulutus tai kokemus ei ratkaise työn vaativuutta, vaan vaativuustarkastelu tehdään aina virkanimikkeen tosiasiallisten tehtävien perusteella. Hinnoittelutunnuksen soveltamisedellytykseksi on kuitenkin usein määritelty tietty koulutustaso, jolla on pyritty kuvaamaan osaltaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien tiedollista vaativuustasoa. Mikäli hinnoittelutunnukseen kuuluvalta edellytetään korkeampaa koulutustasoa kuin mitä Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 429 Kaupunginhallitus 205 07.06.2016 hinnoittelutunnuksessa on todettu tai tämän lisäksi alan erikoistumiskoulutusta tai ammatillista jatkokoulutusta, on tämä yleensä osoitus siitä, että myös tehtävien vaativuus edellyttää selvästi peruspalkkaa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa. Vaikka kelpoisuusehdoissa ei edellytettäisikään em. lisäpätevyyttä tms., voi viranhaltijan lisäpätevyys tai kokemuksen kautta hankitut taidot johtaa käytännössä siihen, että hänelle annetaan tavanomaista vaativuustasoa vaativampia tehtäviä, mikä on otettava huomioon tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä. Viranhaltijan tavanomaista laaja-alaisempi koulutus voi merkitä sitä, että vaikka ao. henkilön tehtävät eivät tämän vuoksi olekaan muita vaativampia, ao. henkilön erityisosaamista voidaan käyttää hyväksi tietyissä tilanteissa ja tästä potentiaalisesta käytettävyydestä saattaa olla perusteltua maksaa henkilölle henkilökohtaista lisää. 2. Lisätehtävä ja -vastuu Viranhaltijalle voidaan määrätä hänen tavanomaisten tehtäviensä lisäksi lisätehtäviä ja -vastuita, mikä osaltaan vaikuttaa tehtävien vaativuuteen ja sitä kautta tehtäväkohtaisen palkan määrään. Mikäli lisätehtävä tai -vastuu on määräaikainen, voidaan tästä aiheutuva tehtäväkohtaisen palkan korotustarve tarvittaessa määritellä määräaikaisena korotuksena. Esimerkkinä tällaisista lisätehtävistä ja -vastuista voidaan mainita jonkin yksikön tai vastuualueen määräaikainen päällikkyys, jonkin yksikön tai ryhmän vetovastuu, johtajan tai esimiehen varamiehenä toimiminen tai vastuu vaativasta tehtäväkokonaisuudesta, jota muilla samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvilla ei ole. 3. Esimiesasema Vaikka tehtävien vaativuuksien vertailu tehdään samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien välillä, joudutaan arvioinnin yhteydessä toisinaan tarkastelemaan samanaikaisesti muitakin hinnoittelutunnuksia. Esimerkkinä voidaan mainita se, että esimiesten ja alaisten tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden siitä riippumatta, kuuluvatko he samaan vai eri hinnoittelutunnukseen. Pääsääntöisesti esimiesasemassa olevan tehtäväkohtaisen palkan pitää olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisensa, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Johto- tai esimiestehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on otettava huomioon mm. johdettavan yksikön koko, vastuualueen tai johdettavan yksikön palvelutarjonnan laajuus ja moninaisuus, erikoispalveluiden tuottaminen sekä muut erityispiirteet, yhteistyövaatimus muiden hallinnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa, sekä esimiestyön merkitys toiminnan tuloksellisuudessa ja toimintaedellytysten luomisessa. 4. Arviointijärjestelmä Vaativuustekijöiden pohjalta tehdään arviointijärjestelmä, jonka toimivuutta arvioidaan säännöllisesti. Ennen uuden arviointijärjestelmän käyttöönottoa tai arviointijärjestelmää muutettaessa asiasta neuvotellaan niiden luottamusmiesten kanssa joiden edustamiin viranhaltijoihin arviointijärjestelmää Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 430 Kaupunginhallitus 205 07.06.2016 tullaan soveltamaan. Arviointijärjestelmästä päättää viime kädessä työnantaja. Arviointijärjestelmästä tehdään kirjallinen kuvaus ja sen sisällöstä tiedotetaan viranhaltijoille. Arviointi suoritetaan mahdollisimman yhteismitallisesti ja yhdenmukaisin perustein. Tehtäväkohtainen palkka määritellään kokonaisarvioinnin perusteella. Kokonaisarviointi perustuu - kirjalliseen tehtävän vaativuuden arviointia varten tehtyyn tehtäväkuvaukseen, - vaativuustekijöihin (ks. kohta 2), - tehtävän vaativuuden arvioinnissa huomioon otettaviin seikkoihin (koulutus, lisätehtävä- ja vastuu, esimiesasema) (ks. kohta 3) - arviointijärjestelmään (ks. kohta 4). Toimivaltainen viranomainen voi rajata KVTES:n palkkausluvun 17 :n mukaiset työnantajan edustajat arviointijärjestelmän ulkopuolelle. Tarkoituksena on, että tehtävien vaativuuden arviointia koskevat soveltamiskysymykset ratkaistaan paikallisesti. 5. Tehtäväkohtaisesta palkasta päättäminen Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta päättäessään käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Tavoitteena on, että samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa. Vertailun kohteena ovat saman työnantajan palveluksessa olevien samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävät. Jos palkkahinnoittelukohdassa on todettu erikseen tehtäväkohtaiset palkat I ja II kalleusluokassa, kysymyksessä ovat erilliset ryhmät. Se, että samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien vaativuusvertailussa ei löydy olennaisia vaativuuseroja, ei merkitse sitä, että käytetään automaattisesti hinnoittelutunnuksen peruspalkkaa. Työnjako on voitu tehdä siten, että kaikille kyseiseen hinnoittelutunnukseen kuuluville on määrätty vaativampia ja vähemmän vaativia tehtäviä, kokonaisvaativuuden ollessa suunnilleen sama. Tällöin kaikkien tehtäväkohtaisten palkkojen pitäisi olla suunnilleen samalla tasolla, mutta taso voi ylittää selvästikin peruspalkan. Toisaalta samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien vaativuuksissa voi olla merkittäviäkin eroja, minkä seurauksena myös tehtäväkohtaisessa palkassa voi olla merkittäviä suuruuseroja. Tehtäväkohtaisen palkan tasoon vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan noudattamat palkkapoliittiset periaatteet. Toimivaltainen viranomainen päättää tehtäväkohtaisen palkan tasosta. Tehtäväkohtainen palkka Pöytäkirjantarkastajat:
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2016 431 Kaupunginhallitus 205 07.06.2016 voidaan määritellä uudelleen uutta viranhoitomääräystä annettaessa esimerkiksi sijaisuuksia jatkettaessa. Pudasjärvi: Nykyisen järjestelmän kuvaus Pudasjärven kaupungin opetusalan tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmää on päivitetty edellisen kerran 1.2.2013. Tällöin olemassa olevaan järjestelmään tehtiin muutoksia vain maksettavien korvausten osalta. Nykyinen vaativuuden arviointijärjestelmä (oheismateriaali 3) on listaus korvattavista tehtävistä, joita vastaa kuukausittain maksettava korvaus. Nykyisen järjestelmän etu on se, että työntekijä voi listaa tarkastellessaan todeta mistä asioista korvausta voi saada. Järjestelmä on näin ollen koettu olevan suhteellisen yksinkertainen. Toisaalta nykyisen järjestelmän puitteissa ongelmia ovat aiheuttaneet erilaiset tulkinnat sekä sellaiset vastuut, jotka todellisuudessa ovat lisänneet työn vaativuutta, mutta eivät ole olemassa olevalla korvauslistalla. Lisäksi nykyinen järjestelmä ei huomioi sitä, että tehtävien vaativuuden arviointi tulisi toteuttaa hinnoittelutunnuksittain. Nykyisen järjestelmän maksukriteerit muodostavat maksuperusteen ilman, että työnvaativuuteen tulisi tosiasiallisesti muutosta. Nykyinen järjestelmä korvaa osittain samoista vaativuutta lisäävistä tehtävistä kuin OVTES erillistehtäväkorvaukset (esim. niveltäminen). Tämä on mahdollistanut sen, että osa opettajista on voinut saada kaksinkertaisen korvauksen yhdestä työn vaativuudesta. Keskustelua on ollut esimerkiksi siitä, milloin työntekijälle tulisi maksaa korvausta maahanmuuttaja-oppilaasta, jonka suomen kielen taso ei ole sillä tasolla, että pärjää opetuksessa ilman erillistä tukea. Tulkinnat vaihtelevat: toisten mielestä korvaus tulisi saada, mikäli opetusryhmässä on yksikin maahanmuuttajataustainen oppilas ja toisen näkökulman mukaan korvausta maksetaan vasta, mikäli maahanmuuttaja-oppilas/oppilaat lisäävät todellisuudessa työn vaativuutta. Nykyistä järjestelmää on toteutettu siten, että arviointi on toteutettu joka syksy opettajatietolomakkeen täyttämisen yhteydessä. Erillistä arviointilomaketta ei pääsääntöisesti ole käytetty. Mikäli työntekijä ja esimies eivät ole saavuttaneet yhteistä näkemystä, on asiasta käynnistetty neuvottelut työntekijäin edustajien ja työnantajan välillä. Pudasjärvi: Uuden järjestelmän kuvaus Opetusalan paikallista vaativuuden arviointi järjestelmää on kehitetty yhteistyössä OAJ:n paikallisyhdistyksen kanssa vuodesta 2013 alkaen. Järjestelmän rakennusvaiheessa on tutkittu ja arvioitu mm. Kempeleen, Lappeenrannan, Liperin, Kuopion ja Oulun nykyisiä työn vaativuuden arviointijärjestelmiä. Pöytäkirjantarkastajat: