TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 Aika: 25.5.2016 klo 9.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen Mikko Aleksovski Atanas Heinämäki Anna-Kaisa Joensivu Leena Jokila Killi Kork Jarmo Lyytinen Heikki Mäkinen-Aakula Marjo Sasi Ilkka Silvennoinen Seppo varajäsenet: Siren Elina Skogberg Pertti Arvela Ari Virtanen Sirkkaliisa Kivistö Anneli Haapa-aho Olga Kaminen Tuomo Petäkoski-Hult Tuula Tomminen Antti Kouhia Raimo Jokinen Kaarina Höyssä Matti Elovaara Tiina Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere Kutsutut: Itänen Mika 56 palveluyksikön johtaja, Tampere Kuntajohtajilla on mahdollisuus osallistua mukaan käsiteltäessä kaupunkiseudun hakeutumista alueelliseen työllisyyskokeiluun 56. Auvinen Oskari kunnanjohtaja, Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö, Pirkkala Kuusisto Juha kaupunginjohtaja, Orivesi Paloniemi Erkki kunnanjohtaja, Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja, Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja, Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja, Nokia Seimelä Katja 57 liikennejärjestelmäinsinööri, TKS 1/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2016 Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2016 Todistaa Juhani Pohjonen 2/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 Käsiteltävät asiat: 52 KOKOUKSEN AVAUS 4 53 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 54 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 6 55 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 7 56 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HAKEUTUMINEN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLISEEN KOKEILUUN 2017 2018 9 57 LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN: SEISAKKEIDEN, ASEMIEN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELU, LOPPURAPORTTI JA JATKOTOIMENPITEIDEN KÄYNNISTÄMINEN 14 58 STRATEGIAPROSESSIN ETENEMINEN, STRATEGIAN MUOTO JA SEURAAVAT TYÖVAIHEET 17 59 KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN KOKOONPANO 1.6.2016 ALKAEN 20 60 SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT 21 61 SEURAAVAT KOKOUKSET 22 62 MUUT ASIAT 23 63 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 24 3/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 52 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. 4/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 53 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosääntö 25 Kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksen päätösvaltaisuus Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päätösehdotus. Seutuhallitus 25.5.2016 Puheenjohtaja Ikonen: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 54 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Hallintosäännön 35 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus 25.5.2016 Puheenjohtaja Ikonen: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Atanas Aleksovski. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 6/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 55 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Kuntien ajankohtaiset, yhteistyöhön vaikuttavat asiat Seutuhallituksen edellisen kokouksen 27.4. toimeenpano ASIA Elinkeinostrategian jalkauttaminen Lyonissa ranskassa Valtion ja kaupunkiseudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen -sopimus 2016-2019, ehdotuksen hyväksyminen MAL2-aiesopimuksen seuranta Strategiaprosessin eteneminen, tilannekatsaus Maankäyttö ja asuminen - työryhmän sekä liikennejärjestelmätyöryhmän puheenjohtajien nimeäminen TOIMEENPANO Teema jatkovalmistelussa seutuyksikössä Lähetetty kuntien hyväksyttäväksi. Käsittelytilanne kunnissa? Lähetetty kuntien käsiteltäväksi. Käsittelyssä tässä kokouksessa Uudet puheenjohtajat ovat aloittaneet työskentelyn. Valmistelussa olevia asioita ASIA Edunvalvonta julkilausuma, jaetaan liitetiedostona Seutukatsaus 2/2016 on toimitettu valtuutettujen ja sidosryhmien sähköpostiin. Kokoustiedotteet ja muistiot: Kuntajohtajakokouksen muistiot 29.4. ja 13.5. Liikennejärjestelmätyöryhmä 21.4. Infra-palvelujen työryhmä 13.4. 7/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 Ennakkotiedot maaliskuun 2016 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, 1.1.2016 Muutos, tammimaalis Väkiluku, 31.3.2016 Muutos%, tammimaalis Työttömyys%, maaliskuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala 30 607 79 0,3 % 30 686 12,3 13,1 Lempäälä 22 536 24 0,1 % 22 560 12,1 11,4 Nokia 33 162-44 -0,1 % 33 118 14,5 15,5 Orivesi 9 408-49 -0,5 % 9 359 13,8 15,1 Pirkkala 18 913 71 0,4 % 18 984 10,9 11,7 Tampere 225 118 367 0,2 % 225 485 17,9 17,8 Vesilahti 4 489-8 -0,2 % 4 481 12,4 11,1 Ylöjärvi 32 738-25 -0,1 % 32 713 12,8 13,7 Kaupunkiseutu 376 971 415 0,1 % 377 386 15,8 16,0 Kehyskunnat 151 853 48 0,0 % 151 901 12,8 13,4 Turun seutu 342 628 136 0,0 % 342 764 13,4 14,3 Helsingin seutu 1 437 890 3 711 0,3 % 1 441 601 11,4 11,7 Pirkanmaa 506 114 242 0,0 % 506 356 15,4 15,7 Suomi 5 487 308 1 235 0,0 % 5 488 543 13,3 13,7 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Päätösehdotus. Seutuhallitus 25.5.2016 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 8/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 56 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HAKEUTUMINEN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLISEEN KO- KEILUUN 2017 2018 Seutujohtaja Nurminen ja palveluyksikön johtaja Itänen 13.5.2016 Hallitusohjelman kärkihankkeena on työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi. Osana kärkihankkeen toimeenpanoa toteutetaan vuosina 2017 ja 2018 alueellisia kokeiluja, joilla luodaan asiakaslähtöinen, kokonaisvaltainen, hallinnonalarajat ylittävä kustannusvaikuttava toimintamalli. Kokeiluissa valmistaudutaan vuoden 2018 jälkeiseen aikaan, jolloin TE-palvelujen järjestämisvastuu on maakunnilla ja jossa palvelutuotantoa voidaan kriteerien täyttyessä sopimuksella osoittaa mm. riittävät voimavarat omaavalle kunnalle. Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus ja kuntajohtajat ovat syksyllä 2015 käsitelleet mahdollista työllisyyskokeilua ja suhtautuneet positiivisesti kaupunkiseudun osallistumiseen kokeiluun. Keskeisinä perusteina tuolloin olivat kaupunkiseudun korkealla pysyttelevä työttömyystilanne sekä valmistuminen uuden kunnan elinvoimatehtävään. Kaupunkiseutu ilmaisi kirjeitse (17.9.2015) kiinnostuksensa osallistua kokeiluun ja sen reunaehtojen valmisteluun työminisetri Lindströmille. Kaupunkiseutu toivoi ensivaiheessa pääsevänsä vaikuttamaan kokeilun reunaehtojen muotoutumiseen. Hakeutuminen kokeiluun TEM on käynnistänyt kokeilun valmistelun avaamalla haun ajalle 4.5. 31.5.2016. Kokeilualueena voi olla kunta, kuntarypäs tai maakunta. Valittavat kunnat pääsevät mukaan jatkovalmisteluun. Hakemuksessa tulee kuvata - kokeilun tavoitteet ja sisältö - kokeilun toteutus (toimijat, tehtävät ja työnjako, esitys toimivaltuuksien muuttamisesta, toimijoiden valmiudet resursoida kokeilua sekä resurssien siirtotarve valtiolta kunnalle/alueelle) Kokeiluun valitaan enintään 11 kokeilualuetta, joista 2-3 on maakunnallista ja 3-8 yksittäisen kunnan tai useamman kunnan alueella toteutettavia. Päätöksen kokeilualueista tekee kärkihankkeesta vastuussa oleva ministeriryhmä viimeistään 23.6.2016. Valintakriteereissä kiinnitetään huomiota - miten kokeilu tukee uutta maakuntamallia ja missä määrin siinä kehitetään uudentyyppisiä toimintamalleja palvelujen tuottamiseen, - missä määrin kokeilu luo uusia työpaikkoja, tukee uutta yrittäjyyttä ja yritysten kasvua sekä vähentää työttömyydestä aiheutuvia julkisia kuluja, 9/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 - miten tavoitteiden toteutumista seurataan kokeilualueella, - miten keskeiset toimijat sitoutuvat kokeiluun sekä valmiudet kokeilun käynnistämiseen ja tulokselliseen toteuttamiseen - miten valtion, kuntien ja muiden toimijoiden palveluilla tuetaan kasvua, yrittäjyyttä sekä alueiden työllisyyttä ja elinvoimaisuutta. Asiakasryhmältään kokeilut voivat olla hyvin erilaisia - esim. kaikki työttömät, nuoret, pitkäaikaistyöttömät tai yrittäjäksi aikovat. Kunnan tai useamman kunnan kokeilualueella voi olla ensisijaisesti tuottamisvastuu. Koska TE-toimistot ja ELY-keskukset toimivat 2018 loppuu asti, korostetaan hakukirjeessä kokeilun toteuttamista tiiviissä strategisessa kumppanuudessa niiden kanssa. TEMillä ei ole osoittaa kokeiluihin erillistä määrärahaa, vaan kokeilussa palvelut on tuotettava olemassa olevien määrärahoin. Kokeiluissa voidaan käyttää myös EU:n rakennerahastoja. Lainsäädännöllä voidaan mahdollistaa poikkeaminen voimassa olevasta lainsäädännöstä. TEM ohjaa kokeilujen jatkovalmistelua valittavien alueiden kanssa. Tarvittavat lainmuutokset tehdään syksyn aikana, ja ennen kokeilujen käynnistymistä neuvotellaan kokeilualueiden kanssa valtion kompensaatiosta ja valtion resurssisiirroista kokeilun toteuttamiseksi. Tampereen kaupunkiseudun hakeutumisella kokeiluun on hyvät perustelut. Työttömyys pysyttelee edelleen korkeammalla kuin muilla suurilla kaupunkiseuduilla ja kuntien työmarkkinatuen osuuden ennakoidaan jatkavan kasvuaan. Kaupunkiseutu muodostaa myös luontaisen työssäkäyntialueen ja vahvan kokonaisuuden, jolla on mahdollisuus kokeilun jälkeenkin vastata työllisyydenhoidosta sekä alueensa elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämisestä. Kaupunkiseudun etuja kokeiluun hakeutumisessa ovat lisäksi olemassa olevat yhteistyörakenteet, jotka hyödyttävät kokeilua merkittävästi: toisen asteen ammatillinen koulutus Tredu, seudullinen elinkeinoyhtiö Tredea sekä poliittisesti ohjattu seutuhallinto/tampereen kaupunkiseutu kuntayhtymä. Kunnilla on myös strateginen tahtotila yhteistyön edelleen syventämiseen. Kokeilun hallinnointi voidaan toteuttaa esim. vastuukuntamallin tai kuntayhtymämallin kautta. Mikäli hallinnoinnissa päädytään vastuukuntamalliin, tulee kuntien sopia ohjausmalli, jossa kaikki kunnat ovat osallisina. Nykymuotoinen työlisyysyhteistyö on hoidettu verkostomaisella yhteistyöllä ja vastuukuntamallilla (TYP). Kokeilun kohderyhmä Kuntajohtajat ovat keskustelleet hakeutumisesta kokouksessaan 13.5.2016 ja päätyneet käynnistämään suunnittelun seudullisen kokeilun valmistelusta. 10/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 Kohderyhmän ensisijaisena vaihtoehtona on laaja asiakasryhmä, eli kaupunkiseudun kaikki työnhakija- ja työantaja-asiakkaat. Tällöin TEtoimiston tehtävät ja palveluvastuut siirtyvät kaupunkiseudun osalta kokeilulle sisältäen työnhakija-, työnantaja- ja yrityspalvelut sekä tehtävät työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa. Volyymit laajassa vaihtoehdossa ovat suuret, kyseessä on 80 % Pirkanmaan työttömistä. Varovaisestikin arvioiden asiakkaina on 60 000 työnhakijaa, joista työllisiä työnhakijoita on lähes puolet. Kaupunkiseudun kaikista työttömistä pitkäaikaistyöttömiä on 37 000, niihin rinnastettavia 15 000, nuoria on 5 000 ja loput muita. Laajan kohderyhmän etuna on vallan, vastuun ja resurssien keskittäminen yhdelle toimijalle. Kokeilussa olisi myös mahdollisuus käyttää tehokkaasti uusia keinoja työllisyyspalveluissa. Kun elinkeino-, työllisyysja koulutuspalvelut olisivat samassa toiminnallisessa seutukokonaisuudessa, on niiden synergiamahdollisuudet hyödynnettävissä. Vastuunotto isosta, monimuotoisesta asiakaskunnasta ja laajasta tehtäväkentästä edellyttää toiminnan uudelleen organisointia, prosessien uudistamista ja palvelutarjonnan kehittämistä. Mahdollinen lisähenkilöstö jää kuntien harkintaan, sillä valtio ei osoita kokeiluun erillistä rahoitusta. Jotta kunnilla olisi mahdollisuus tarttua asiakasryhmään ajoissa ja vaikuttavin keinoin, on lainsäädännöstä saatava poikkeamia. Hakemuksessa tulisikin esittää, että kokeilualueelle annettaisiin järjestämisvastuu tai vähintäänkin erittäin laajat toimivaltuudet palvelujen tuottamiseen vuosille 2017-2018. Laajaa asiakasryhmää koskevassa pilotoinnissa on tunnistettavissa myös riskejä. Kumppanuusperiaatteen toteutuminen edellyttää TE-keskuksen tukea hankkeelle, sillä kokeilu toteutetaan yhdessä sen nykyisen johdon kanssa. Asiasta on keskusteltu Pirkanmaan TE- toimiston kanssa. Myös kiireellinen valmisteluaikataulu mm. lainsäädännön osalta on hyvä tiedostaa kokeiluvaihtoehtoja arvioitaessa. Mikäli muutosjohtamiseen ei jää riittävästi aikaa, heikentää se onnistumisen mahdollisuuksia lyhytaikaisessa kokeilussa. Suurelle asiakasmäärälle on myös haasteellisempaa luoda nykyisiä massapalveluja vaikuttavampia palvelumuotoja. Kokeilun taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida luotettavasti ennakolta. Resurssien siirto valtiolta kunnille on tärkeää. Kuntien tulee saada täysimääräinen osa Te-hallinnolle osoitetuista nykyisistä, resursseista ml. henkilöstöstä. Varovaisestikin arvioiden suuruusluokan tulisi olla n. 80 % kaikista Pirkanmaan työllisyyspanostuksista (n. 60 M /v toimintamenoista verrattuna vuoden 2014 menoihin). Kuntien omaa rahoitusta tarvittaneen nykyistä suurempana ainakin kokeilun ajan. Kaupunkiseudun kuntien nykyinen panostus on n. 20 M /v ilman työmarkkinatuen 11/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 kuntaosuutta). On hyvä huomata, että TE-keskuksen henkilöstö on supistunut jatkuvasti. Myös talouden taantuma ja suuri työttömyys ovat riskitekijöitä. Taantuman jatkuminen pidempään tai talouden kääntyminen huonompaan lisäisi kuntien taloudellista riskiä. Valmistelun aikana ovat olleet esillä myös seuraavat toissijaiset vaihtoehdot kohdejoukon määrittelystä: a. Etuus edellä eli kaikki työmarkkinatukilaiset, joiden volyymi on 17.000 asiakasta, eli noin puolet kaupunkiseudun työttömistä. Asiakaskunta on monipuolinen sisältäen niin vastavalmistuneita kuin pitkäaikaistyöttömiä. Osan kohdalla voidaan puuttua työttömyyteen heti alussa, eli vaihtoehto on merkittävästi parempi kuin nykytilanne. Vaihtoehdossa TE-toimiston vastuulle jää muut työnhakijat ja merkittävä osa yrityspalveluista. Vaihtoehdon riskit ovat hallitummat. b. Kolmas vaihtoehto on 6 kk työttömänä olleet alle 25 vuotiaat, 12 kk työttömänä yhtäjaksoisesti olleet tai 16 kk:n aikana 12 kk työttömänä olleet. Heitä on kaupunkiseudulla 15 000. Myös tämä vaihtoehto tarjoaa hyvät vaikuttamismahdollisuus ajoissa. Kuten edellinen, myös tämä vaihtoehto voisi toimia välivaiheena työllisyydenhoidon kokonaisvastuun siirtymisessä kaupunkiseudulle. Kokeilun tavoite ja keinot Mikäli Tampereen kaupunkiseudun kunnat päättävät hakeutua alueelliseen työllisyyshoidon kokeilualueeksi, keskeisenä tavoitteena on nykyistä vaikuttavampi, sujuvampi ja taloudellisesti tehokkaampi työllisyydenhoidon kokonaisuus. Mahdollisia uusia keinoja pilotin aikana ovat mm.: - Ammatillisen koulutuksen hyödyntäminen työllisyydenhoidon palveluissa ja esim. maahanmuuttajien kotoutuksessa - Elinkeino- ja yrityspalveluiden hyödyntäminen mm. yritysten kasvun ja uusien työpaikkojen luomisessa - Sosiaali- ja terveyspalveluiden linkittäminen tarpeen mukaan - Kuntien hankintojen hyödyntäminen (mukaan työllisyyskriteerit) - Yhteistyön ja kumppanuuksien rakentaminen (työnantajat, työmarkkinajärjestöt, 3. sektorin toimijat, koulutustoimijat) - Perustulokokeilun tai osallistavan sosiaaliturvan linkitys kokeiluun - TE-hallinnon työvoimapoliittisen palvelujen hyödyntäminen kokeilulainsäädännön kautta Koska kokeiluun hakeutumisen aikataulu on kireä, ei tarkkoja analyysejä riskeistä ja mahdollisuuksista ole mahdollista ennen hakemuksen jättöä 12/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 tehdä. Keskeinen osa tiedosta on myös toisen organisaation eli TEkeskuksen hallussa. Olennaista on kirjoittaa vapaamuotoiseen hakemukseen mahdollisuus arvioida kokeiluehtojen selvittyä osallistumista varsinaisen kokeilun toimeenpanoon. Keskeisiä taloudellisia tavoitteita hakemuksessa voisi olla esimerkiksi kuntien maksaman työmarkkinatuen kuntaosuuden käyttö kokeiluresurssiksi. Palveluyksikön johtaja Mika Itäinen on kutsuttu kokoukseen. Liitteet. - PDF-esitys kokeiluun osallistumisesta - Hakeutuminen työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisiin kokeiluihin/tem 4.5.2016 Päätösehdotus. Seutuhallitus 25.5.2016 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää että kaupunkiseutu suunnittelee hakeutumista kokeilualueeksi, linjata jatkovalmistelua työttömien kohderyhmän, hakemuksen reunaehtojen sekä kokeilun seudullisen hallinnoinnin osalta, että kuntajohtajat käsittelevät hakemusasiakirjaa kokouksessaan 27.5. ja että kunnat varautuvat käsittelemään hakemuksen omassa päätöksenteossaan. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 13/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 57 LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN: SEISAKKEIDEN, ASEMIEN JA LIIKENTEEN SUUNNITTE- LU, LOPPURAPORTTI JA JATKOTOIMENPITEIDEN KÄYNNISTÄMINEN Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 19.4.2016 Liikennejärjestelmäyhteistyön talousarviotavoitteena vuonna 2016 on selvittää uusien asemapaikkojen toteutuksen edellytykset sekä valmistautua työn tulosten perusteella tarvittaviin liikenteen ja maankäytön jatkotoimenpiteisiin. Seutuhallitus käynnisti kokouksessaan 23.9.2015 uusien asemapaikkojen toteutusedellytyksiä selvittävän konsulttityön. Suunnittelu käynnistyi lokakuussa 2015 ja työn ohjausryhmä on hyväksynyt työn tulokset loppukokouksessaan 21.3.2016. Liikennejärjestelmätyöryhmä hyväksyi loppuraportin ja keskusteli jatkotoimenpiteistä kokouksessaan 21.4.2016. Lähijunaliikenteen kehittämiseen on kaupunkiseudulla vahvasti sitouduttu. Rakennesuunnitelmassa 2040 ja Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa on kuvattu maankäytön ja liikennejärjestelmän kokonaisuus, jossa liikennejärjestelmä pohjautuu raideliikenteeseen. Vuonna 2012 valmistuneen lähijunaliikenteen kehittämisselvityksen mukaisesti lähijunaliikennettä kehitetään vaiheittain. VR+seutulippu - järjestelmää on pilotoitu, mutta neuvottelut lisätarjonnan toteuttamiseksi ovat olleet tuloksettomia. Juuri valmistuneessa suunnitelmassa on selvitetty tarvittavia toimenpiteitä kolmannen kehittämisvaiheen toteuttamiseksi vuoteen 2025 mennessä. Pitkäjänteistä liikennejärjestelmäkokonaisuutta visioitaessa on tiedostettu, että lähijunaliikenteen kehittäminen edellyttää kuntien panostusta asemien investointeihin sekä vuosittaista panosta liikenteen hoitamiseen. Valmistunut suunnitelma kertoo kustannusten suuruusluokasta nykyisen VRn yksinoikeustilanteeseen tukeutuen. LVM:ssä käynnissä oleva liikennekaaren uudistus voi muuttaa kustannustasoa ja asetelmaa jo lähivuosina esim. kilpailun avautumisen ja uusien rahoitusmallien kautta. Junaliikennettä koskeva markkinasääntely kootaan liikennekaareen toisessa vaiheessa, josta alustavan aikataulun mukaan käydään lausuntokierros kesällä 2017. Lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu - loppuraportissa on tuotu esille, että uuden aseman investointikustannukset vaihtelevat merkittävästi aseman sijainnin, raiteiden määrän ja muiden paikallisten olosuhteiden perusteella. Toteutuskustannusarvio vaihtelee välillä 0,4 8 M /asema. Asemien toteutuksesta sovitaan kuntien ja Liikenneviraston kesken tapauskohtaisesti. Edellisellä hallituskaudella valmistuneen liikennepoliittisen selonteon mukaan kustannukset voidaan jakaa puoliksi kunnan ja valtion kesken. Nykyistä junatarjontaa täydentäen tunnin vuorovälillä toteutuvan lähijunaliikenteen liikennöintikustannukset olisivat Lempäälään 0,85 M ja 14/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 Nokialle tai Harjuniittyyn 1,16 1,32 M /vuodessa. Lipputuloilla katettaisiin noin 25 % kustannuksista. Mäntän liikenteen (5+5 junaparia) liikennöintikustannukset olisivat 1,7 M vuodessa ja siitä noin 50 % olisi katettavissa lipputuloilla. Tunnin vuorovälillä ei tarvita raideinvestointeja mihinkään suuntaan vaan liikenne voidaan toteuttaa olevalla ratakapasiteetilla. Tampereen ratapihan uuden välilaiturin rakentaminen parantaisi sekä kauko- että lähiliikenteen edellytyksiä, mutta nykytilanne ei estä lähiliikenteen käynnistämistä. Liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on lisätä kestävien liikkumistapojen käyttöä. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisääntyminen edellyttää monipuolista ja houkuttelevaa joukkoliikennekokonaisuutta. Junaliikenteen vahvuuksia ovat mm. nopeus, aikataulujen luotettavuus, esteettömyys ja suuri kuljetuskapasiteetti. Nopea junayhteys houkuttelisi käyttäjiä myös liityntäpysäköintiin. Lähijunaliikenteen kehittäminen on vahvasti sidoksissa maankäyttöön. Liikennöinnin kannattavuutta yhteysvälillä voidaan parantaa joko avaamalla uusia asemia tai lisäämällä asemien käyttäjämäärää. Jos lähijunaliikenteen kehittämistä jatketaan, tulisi varmistaa riittävän tiivis maankäyttö asemien lähivaikutusalueella. Lähijunaliikenteen edistämistä on suunnitelman tulosten perusteella kannattava jatkaa seuraavin askelin lähivuosina: Tampereen ratapihan uuden välilaiturin toteutuksen edistäminen / vastuu Liikennevirasto ja kaupunkiseudun edunvalvontatiimi Tesoman aseman jatkosuunnittelu Tesoman asemakaavoitukseen kytkeytyen ja toteutuksen valmistelu MAL-hankkeena/ vastuu Tampereen kaupunki ja liikennevirasto Neuvottelut Porin junien pysähtymisestä Tesomalle aseman valmistuttua/ vastuu seudullinen joukkoliikenneviranomainen Jatkoselvitys junaliikenteen käynnistämisestä Riihimäki-Tampere- Nokia lähiliikenteessä / vastuu seudullinen joukkoliikenneviranomainen Välittömästi yhteistyö LVM:n ja VR:n kanssa Oriveden suunnan junaliikenteen jatkosta/ vastuu Orivesi, joukkoliikenneviranomainen ja maakuntaliitto Maankäyttöä voidaan kehittää Nokialla, Tesomalla ja Lempäälässä suunnitelmien mukaan/ vastuu Nokian ja Tampereen kaupungit ja Lempäälän kunta Ruutanassa ei lähivuosina toimenpiteitä junaliikenteen osalta vaan joukkoliikenteen kehittämistä jatketaan joukkoliikennetoimiston perustyönä. 15/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 Nokian ja Harjuniityn asemilla sivuraiteellisen pääteaseman kustannusarvion selvittäminen/vastuu Nokian kaupunki ja liikennevirasto Lisäksi selvityksestä valmistellaan yhteiseen käyttöön ns. edunvalvontaaineisto ja sovitaan edunvalvonnan toimenpiteistä ja vastuista. Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä on kutsuttu kokoukseen. Liite: - Loppuraportti: Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu Päätösehdotus. Seutuhallitus 25.5.2016 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää omalta osaltaan hyväksyä loppuraportin, hyväksyä esitetyt toimenpidekokonaisuudet ja että toimenpiteitä seurataan vuosittain osana MAL-seurantaprosessia. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Liikennejärjestelmätyöryhmä, LIVI, Tampereen kaupunki, JoLiLa, Oriveden kaupunki, Nokian kaupunki seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 16/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 58 STRATEGIAPROSESSIN ETENEMINEN, STRATEGIAN MUOTO JA SEURAAVAT TYÖVAIHEET Seutujohtaja Nurminen 16.5.2016 Seutuhallitus on käynnistänyt seutustrategian päivitystyön, jonka ensimmäinen vaihe - tulevaisuus ja tahtotila on meneillään. Alkuvaiheisessa on toteutettu sähköinen kysely päättäjille ja sidosryhmille sekä kunnallishallitusten yhteinen strategiaseminaari. Kyselyn tulokset antoivat vahvan mandaatin seutuyhteistyön nykyteemoille: mal-hyvinvointipalvelut-elinkeinot, kuitenkin siten, että tulevaisuuden kaupunkiseudulla elinkeinoyhteistyöltä odotetaan paljon. Yhteistyön onnistumisessa korostettiin poliittista sitoutumista, seudullisen kokonaisuuden edistämistä sekä tavoitteiden vastuuttamista ja jalkauttamista kuntiin. Kunnallishallitusten työseminaarissa kuvattiin yhteistyön kärkiä ja toimenpiteitä seuraavalle strategiakaudelle kolmen teeman - yhdyskuntarakenne ja asukkaiden hyvinvointi ja seudun elinvoima - kautta. Seuraavan strategiakauden aikana kunnan uusi rooli ja tehtävät elinvoiman ylläpitäjänä alkavat konkretisoitua. Strategian pääviestit Kyselyn ja työseminaarin pohjalta voidaan tiivistää esim. seuraavanlaisia elinvoimaviestejä kaupunkiseudun tulevaan strategiaan. Viesteissä näkyy kaupunkiseututyön avautuminen aiempaa enemmän ulospäin omien vahvuuksiensa kuvaamiseksi ja tavoitteidensa edistämiseksi. Yhdyskuntarakenne: - Eheä ja monimuotoinen yhdyskuntarakenne - Tasapainoinen asuntomarkkina ja monipuolistuva asuntotarjonta - Sujuva ja kestävä liikkuminen - Hyvä ulkoinen saavutettavuus - Tavoitteellinen vyöhyke- ja verkostoyhteistyö Elinkeinojen kehittäminen: - Vahva toimialastrategia ja yritysten vastaanottosuunnitelma - Monipuolinen innovaatioympäristö - Kiehtova brändi - Kehittynyt hankintapolitiikka - Kansainvälinen työote - Ketterä ja seudullinen elinkeinopalvelujen toimintamalli 17/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 Asukkaiden hyvinvointi: - Hyvinvointia luovat työmahdollisuudet ja seudullinen työllisyyspolitiikka - Suomen paras koulutus - Laadukkaat ja runsaat kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut - Uudistuvat palvelut ja vahva kokeilukulttuuri - Tehokkuutta ja asiakaslähtösyyttä edistävät yhteistyöratkaisut, seudullinen palveluverkkoajattelu - Omaehtoisuutta, osallisuutta ja kumppanuutta tukevat toimintatavat Viestien kommentointi ja täydentäminen on kunnallishallitusten toisen yhteisen työseminaarin aiheena. Työseminaarissa pohditaan myös yhteistyön missiota eli tarkoitusta ja olemassaolon perustaa. Strategian tavoiteltava muoto Strategiatyön jatkaminen vaatii prosessin tässä vaiheessa keskustelun, jossa määritellään millaista strategiamuotoa seutuyhteistyön poliittiseen ohjaukseen ja kuntien päätöksentekoon tulisi valmistella. Vaihtoehtona on perinteinen strategia-asiakirja, jossa esitetään missio, visio, päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet sekä seuranta. Malli on käytetyin jäsenkuntien kuntastrategioissa. Mallin etuja ovat mm strategian ymmärrettävyys päätöksenteossa, poliittisen ohjauksen jämäkkyys lähivuosille, tavoitteiden vastuuttaminen ja strategian jalkauttaminen kuntiin sekä seurannan selkeys ja mahdollisuus yhteistyön tuloksellisuuden arviointiin. Perinteinen strategia antaa myös vahvemman tuen yhteistyöratkaisujen toimeenpanoon kuntatasolla. Haasteita ovat puolestaan strategialauseiden muotoilu muuttuvassa toimintaympäristössä sekä perinteisen strategia-asiakirjan heikko erottautuminen esim. sidosryhmien keskuudessa. Mallin voi arvioida korostavan valtuustojen roolia yhteistyön ohjauksessa. Toinen vaihtoehto on strategian uudenlainen esittämistapa, jossa kuva, piirros, tarina tai vlogi esittää keskeiset yhteistyöviestit. Tämän malli korostaa visiota ja mielikuvia, on moderni, energisoiva ja erottuva. Kevyen strategiaperustan haasteina ovat sen runsas tulkinnallisuus valtuustojen päätöksenteossa, vaikeus jalkauttaa, vastuuttaa ja seurata toteutumista. Tällainen strategia olisi helposti myös sisäänpäinlämpiävä ja vaikea viestiä ulkopuolisille. Lisäksi kevyen strategian ohjaus yhteistyön lähivuosien toimenpiteisiin on ohut ja vaikeuttaa vuosisuunnittelua. Mallin voi arvioida korostavan seutuhallituksen ja kuntajohtajien roolia yhteistyön ohjauksessa. 18/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 Kolmas vaihtoehto on kaksitasoinen strategiaohjaus, jossa kuntien valtuustot hyväksyvät yhteistyöstrategian mission, vision ja strategian pääviestit eli ovat strategisessa roolissa kuntien tahdonilmaisijoina. Tämän rinnalle seutuhallitus valmistelee ja hyväksyy valtuustokauden mittaisen toteutusohjelman, jossa kuvataan lähivuosien toimenpiteet strategian toteuttamiseksi. Ns. toteutusohjelman valmistelussa voi myös kuntien hallituksilla olla roolia, mikä alleviivaa niiden asemaa kuntakonsernin johtamisessa. Vuosittain seutuhallitus tarkistaisi toteutusohjelman perusolettamukset ja mahdolliset muutostarpeet talousarvion valmistelun käynnistyessä. Vaihtoehdolla lisätään jatkuvan strategioinnin mahdollisuutta ja toisaalta tarvetta. Vaihtoehdon haasteena on lisäksi uuden portaan rakentuminen seutuyhteistyön ohjaukseen. Vaihtoehdon voi arvioida korostavan seutuhallituksen ja kunnallishallitusten roolia yhteistyön ohjauksessa. Strategityöskentelyn seuraavat vaiheet Strategiatyön valmistelussa tähdätään seuraavaksi syksyyn 2016. Asiantuntijatyöryhmien yhteinen strategiaamupäivä järjestetään 25.8., jolloin tavoitteena on konkretisoida strategiaviestejä toimenpiteiksi ja keinoiksi sekä sitouttaa virkamiehiä yhteistyölinjauksiin. Kunnallishallitusten toinen yhteinen strategiaworkshop järjestetään hyväksytyn prosessikaavion mukaan kesän lopulla. Seutustrategiatyöhön integroidaan myös seudullisen tietohallinnon, elinkeinoyhtiön sekä työllisyystyöryhmän ohjelmien/strategioiden tarkistus. Päätösehdotus. Seutuhallitus 25.5.2016 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi strategiavalmistelun tilanteen, linjata seutustrategian muotoa, että kunnallishallitusten toinen yhteinen työpaja järjestetään maanantaina 5.9 klo 13.30-16.30 Tampere-talossa. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 19/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 59 KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN KOKOONPANO 1.6.2016 ALKAEN Seutusihteeri Pohjonen 22.4.2016 Kuntayhtymän hallintosäännön 8 :n mukaan kuntajohtajakokous toimii asiantuntijatyöryhmänä seutuhallituksen asioiden valmistelussa. Kuntajohtajakokous antaa lausunnon seutuhallituksessa käsiteltäviin asioihin lukuun ottamatta yhtymän hallinnon sisäisiä järjestelyjä. Seutuhallitus päätti kuntajohtajakokouksen kokoonpanon viimeksi 3.6.2013, joka eläköitysmismuutosten jälkeen on tällä hetkellä: Yli-Rajala Juha, konsernijohtaja, Tampere, pj. Auvinen Oskari, kunnanjohtaja, Kangasala Joensuu Jaakko, kansliapäällikkö, Pirkkala, 1. vpj. Kankaala Kari, johtaja, Tampere Kuusisto Juha, kaupunginjohtaja, Orivesi, 2. vpj. Linnamaa Reija, strategiajohtaja, Tampere Paloniemi Erkki, kunnanjohtaja, Vesilahti Rämö Heidi, kunnanjohtaja, Lempäälä, Sorvanto Jarkko, kaupunginjohtaja, Ylöjärvi Väätäinen Eero, kaupunginjohtaja, Nokia Kokoonpanon tarkistaminen on tullut ajankohtaiseksi. Kuntajohtajakokous on käynyt keskustelun asiasta. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 29.4.2016 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää myöntää Kari Kankaalalle eron kuntajohtajakokouksen jäsenyydestä ja nimetä Kuntajohtajakokouksen uudeksi jäseneksi kiinteistöjohtaja (1.6. alkaen kaupunkikehitysjohtaja) Mikko Nurmisen Tampereelta Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Kankaala, Nurminen seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 20/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 60 SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 92 :n sisältyvät määräykset viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat 20.4.-17.5.2016 asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - Koonti seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus 25.5.2016 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset 20.4.-17.5.2016 ja että päätöksiä ei oteta seutuhallituksen käsiteltäviksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 21/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 61 SEURAAVAT KOKOUKSET Kokoukset keskiviikkoisin klo 9.00 29.6., heinäkuussa ei kokousta 31.8., 28.9., 26.10., 30.11. ja 14.12. Seutupäivä/10-vuotisjuhla pidetään 1.6.2015. 22/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 62 MUUT ASIAT 23/24

Seutuhallitus esityslista 5/2016 25.5.2016 63 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 24/24

Kuntajohtajakokous muistio 9/2016 13.5.2016 Aika: 13.5.2016 klo 8.00-9.00 Paikka: Museokeskus Vapriikki, kokoustila 2, Alaverstaanraitti 5 Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 1. vpj. Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 2. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia tilalla: Rossi Riitta-Leena talousjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri, sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Itänen Mika 72 palveluyksikön johtaja Tampere 1/17

Kuntajohtajakokous muistio 9/2016 13.5.2016 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 71 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 ****** 4 72 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HAKEUTUMINEN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLISEEN KOKEILUUN 2017 2018 4 73 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ELINVOIMA VARMISTETTAVA MAAKUNTAUUDISTUKSESSA 10 * 14 74 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT 14 75 SEURAAVAT KOKOUKSET 15 76 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17 2/17

Kuntajohtajakokous muistio 9/2016 13.5.2016 71 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (10 min) Muistio 29.4.2016, liitteenä. Kokouksen 29.4. keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Lähijunaliikenteen kehittäminen: Seutuhallituksen käsittelyssä 25.5. PN seisakkeiden, asemien ja liikenteen suunnittelu, loppuraportti ja jatkotoimenpiteiden käynnistäminen Seutustrategian valmistelu Syksyn kh-seminaarin päivämäärän PN selvittely meneillään. Tapahtuma-, konferenssi - ja Jatkovalmistelussa Tampereen johdolla. KKa, TA matkailutoimintojen järjestelyt, keskustelu Elinkeinojen kehittäminen Kangasala aloittaa esittelyt kokouksessa OA kaupunkiseudulla 27.5. KJK:n kokoonpano Seutuhallituksessa 25.5. PN 3/17

Kuntajohtajakokous muistio 9/2016 13.5.2016 ****** 72 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HAKEUTUMINEN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLISEEN KO- KEILUUN 2017 2018 Seutujohtaja Nurminen ja palveluyksikön johtaja Mika Itänen Hallitusohjelman kärkihankkeena on työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi. Osana kärkihankkeen toimeenpanoa toteutetaan vuosina 2017 ja 2018 alueellisia kokeiluja, joilla luodaan asiakaslähtöinen, kokonaisvaltainen, hallinnonalarajat ylittävä kustannusvaikuttava toimintamalli. Kokeiluissa valmistaudutaan vuoden 2019 jälkeiseen aikaan, jolloin TE-palvelujen järjestämisvastuu on maakunnilla ja jossa palvelutuotantoa voidaan kriteerien täyttyessä sopimuksella osoittaa mm. riittävät voimavarat omaavalle kunnalle. Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus ja kuntajohtajat ovat syksyllä 2015 käsitelleet mahdollista työllisyyskokeilua ja suhtautuneet positiivisesti kaupunkiseudun osallistumisesta kokeiluun. Keskeisinä perusteina tuolloin olivat kaupunkiseudun korkealla pysyttelevä työttömyystilanne sekä valmistuminen uuden kunnan elinvoimatehtävään. Kaupunkiseutu ilmaisi kirjeitse (17.9.2015) kiinnostuksensa osallistua kokeiluun ja sen reunaehtojen valmisteluun työminisetri Lindströmille. Kirjeen mukaan kaupunkiseutu toivoi ensivaiheessa pääsevänsä vaikuttamaan kokeilun reunaehtojen muotoutumiseen. Hakeutuminen kokeiluun TEM on käynnistänyt kokeilun valmistelun avaamalla haun ajalle 4.5. 31.5.2016. Kokeilualueena voi olla kunta, kuntarypäs tai maakunta. Valittavat kunnat pääsevät mukaan jatkovalmisteluun. Hakemuksessa tulee kuvata - kokeilun tavoitteet ja sisältö - kokeilun toteutus (toimijat, tehtävät ja työnjako, esitys toimivaltuuksien muuttamisesta, toimijoiden valmiudet resursoida kokeilua sekä resurssien siirtotarve valtiolta kunnalle/alueelle) Kokeiluun valitaan enintään 11 kokeilualuetta, joista 2-3 on maakunnallista ja 3-8 yksittäisen kunnan tai useamman kunnan alueella toteutettavia. Päätöksen kokeilualueista tekee kärkihankkeesta vastuussa oleva ministeriryhmä viimeistään 23.6.2016. Valintakriteereissä kiinnitetään huomiota - miten kokeilu tukee uutta maakuntamallia ja missä määrin siinä kehitetään uudentyyppisiä toimintamalleja palvelujen tuottamiseen, 4/17

Kuntajohtajakokous muistio 9/2016 13.5.2016 - missä määrin kokeilu luo uusia työpaikkoja, tukee uutta yrittäjyyttä ja yritysten kasvua sekä vähentää työttömyydestä aiheutuvia julkisia kuluja, - miten tavoitteiden toteutumista seurataan kokeilualueella, - miten keskeiset toimijat sitoutuvat kokeiluun sekä valmiudet kokeilun käynnistämiseen ja tulokselliseen toteuttamiseen - miten valtion, kuntien ja muiden toimijoiden palveluilla tuetaan kasvua, yrittäjyyttä sekä alueiden työllisyyttä ja elinvoimaisuutta. Kunnan tai useamman kunnan kokeilualueella voi olla ensisijaisesti tuottamisvastuu. Koska TE-toimistot ja ELY-keskukset toimivat 2018 loppuu asti, korostetaan hakukirjeessä kokeilun toteuttamista tiiviissä strategisessa kumppanuudessa niiden kanssa. Asiakasryhmältään kokeilut voivat olla hyvin erilaisia - esim. kaikki työttömät, nuoret, pitkäaikaistyöttömät tai yrittäjäksi aikovat. TEMillä ei ole osoittaa kokeiluihin erillistä määrärahaa, vaan kokeilussa palvelut on tuotettava olemassa olevien määrärahojen puitteissa. Kokeiluissa voidaan käyttää myös EU:n rakennerahastoja. Lainsäädännöllä voidaan mahdollistaa kokeilualueiden poikkeaminen voimassa olevasta lainsäädännöstä. Tampereen kaupunkiseudun hakeutumisella kokeiluun on hyvät perustelut. Tampereen kaupunkiseutu muodostaa luontaisen työssäkäyntialueen ja vahvan kokonaisuuden (370 000 asukasta, 15 000 yritystä), jolla on hyvät edellytykset vastata työllisyydenhoidosta sekä alueensa elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämisestä. Kaupunkiseudun etuja kokeiluun hakeutumisessa ovat lisäksi yhteistyörakenteet, jotka hyödyttävät kokeilua merkittävästi: toisen asteen ammatillinen koulutus Tredu, seudullinen elinkeinoyhtiö Tredea sekä poliittisesti ohjattu seutuhallinto/tampereen kaupunkiseutu kuntayhtymä. Kunnilla on myös strateginen tahtotila yhteistyön edelleen syventämiseen. Kokeilun hallinnointi voidaan toteuttaa vastuukuntamallin tai kuntayhtymämallin kautta. Mikäli hallinnoinnissa päädytään vastuukuntamalliin, tulee kuntien sopia ohjausmalli, jossa kaikki kunnat ovat osallisina. Nykymuotoinen työlisyysyhteistyö on hoidettu verkostomaisella yhteistyöllä ja vastuukuntamallilla (TYP). Vaihtoehtoiset kohderyhmät ja kokeilun riskit Tampereen konsernihallinnon johtoryhmä on käsitellyt omalta osalta asiaa ja päätynyt ensisijaisena vaihtoehtona ns. laajaan asiakasryhmään, eli kaupunkiseudun kaikki työnhakija- ja työantaja-asiakkaat. Tässä mallissa TE-toimiston kaikki tehtävät ja vastuut siirtyvät kaupun- 5/17

Kuntajohtajakokous muistio 9/2016 13.5.2016 kiseudun osalta kokeilulle sisältäen työnhakija-, työnantaja- ja yrityspalvelut sekä tehtävät työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa. Hakemuksessa korostettaisiin, että kokeilukunnille annettaisiin järjestämisvastuu tai vähintäänkin erittäin laajat toimivaltuudet vuosille 2017-2018. Jotta kunnilla oltava mahdollisuus vaikuttaa asiakasryhmään ajoissa ja mahdollisimman suurin toimivaltuuksin ja keinoin, edellyttäisi tämä lainsäädännön muuttamista. Volyymit laajassa vaihtoehdossa ovat suuret, kyseessä on 80 % Pirkanmaan työttömistä. Varovaisestikin arvioiden asiakkaina on noin 60 000 työnhakijaa kaupunkiseudulla, joista työllisiä työnhakijoita on lähes puolet. Työnhakijajoukon korkea kuukausittainen vaihtuvuus lisää onnistumisen haastetta. Kaupunkiseudun kaikista työttömistä pitkäaikaistyöttömiä on n. 37 000, niihin rinnastettavia n. 15 000, nuoria on 5 000 ja loput muita. Vastuunotto isosta, monimuotoisesta asiakasmäärästä ja laajasta tehtäväkentästä edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista uudelleen organisointia sekä palveluprosessien uudistamista, palvelutarjonnan kehittämistä ja lisäämistä, henkilöstön määrän ja osaamisen kasvattamista. Tunnistettavia riskejä ovat mm. taloudellinen riski sekä resurssien riittävyys huomioiden, että kokeiluun ei ole osoitettavissa valtion erillisrahoitusta. Resurssien siirto valtiolta kunnille on tärkeä tekijä huomioitavaksi. Kuntien tulee saada merkittävä osa Te-hallinnolle osoitetuista nykyisistä, resursseista ml. Te-hallinnon henkilöstöstä. Varovaisestikin arvioiden suuruusluokan tulisi olla n. 80 % kaikista Pirkanmaan työllisyyspanostuksista (varovainen arvio on n. 60 M /v toimintamenoista, jos vertailuksi otetaan esim. v. 2014 menot). Kuntien omaa rahoituspanosta tarvittaneen nykyistä suurempana ainakin kokeilun ajan (nykyinen kaupunkiseudun kuntien panostus on n. 20 M /v ilman työmarkkinatuen kuntaosuutta). Em. taloudelliset arviot ovat suuntaa antavia. Taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida täysin luotettavasti. Talouden taantuma ja sen myötä erittäin suuri työttömyys ovat riskitekijöitä, joita ei voi poissulkea. Talouskäänne parempaan suuntaan pienentäisi taloudellistakin riskiä ja lisäisi työpaikkojen määrää. Taantuman jatkuminen pidempään tai talouden kääntyminen huonompaan lisäisi kuntien taloudellista riskiä ja näkyisi myös mm. työmarkkinatuen kuntaosuuksissa negatiivisena kehityksenä. 6/17

Kuntajohtajakokous muistio 9/2016 13.5.2016 Riski on myös kiireellinen aikataulu ja kokeilua tukevan lainsäädännön valmistumisen ajankohta. Mikäli laajan kokonaisuuden haltuunottoon ei jää riittävästi aikaa, heikentää se mahdollisuuksia onnistua tuloksellisesti lyhytaikaiseksi tarkoitetussa kokeilussa. Suuri asiakasmäärälle on myös haasteellisempaa luoda nykyisiä massapaleluja parempia ja vaikuttavampia palvelumuotoja. Riskien kääntöpuolena kokeilu tarjoaa mahdollisuudet kuntien työllisyysrahojen parempaan hallintaan, väestön työllistymiseen ja negatiiviten kerrannaisvaikutusten vähenemiseen. Onnistunut kokeilu luo myös kunnille edellytykset TE-palvelujen sopimuspohjaiseen hoitamiseen maakuntamallissa vuoden 2018 jälkeen. Mahdollisuuksia tarjoutuu, kun vastuu TE-palvelujen järjestämisestä olisi yhdellä toimijalla, jolloin valta, vastuu ja resurssit ovat samoissa käsissä. Järjestelmän yksinkertaistaminen ja prosessin kokonaishallinnan lisääminen parantaisivat asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kokonaistaloudellisuutta pidemmälläkin tähtäimellä. Kokeilussa olisi myös mahdollisuus käyttää tehokkaasti kuntien keinoja työllisyyspalveluissa. Etuna olisivat lisäksi kuntien nykyistä paremmat mahdollisuudet toimia ajoissa ja parantaa näin lopputulosta. Kun elinkeino-, työllisyys- ja koulutuspalvelut ovat samassa toiminnallisessa seutukokonaisuudessa, on niiden synergiamahdollisuudet hyödynnettävissä. Kokeilulla on mahdollista rakentaa uuden elinvoimakunnan ja tulevaisuuden kaupunkiseudun tehtäväkenttää, kun sote-palvelut siirtyvät maakunnalle 2019. Kaupunkiseudulla olisi nyt itse mahdollisuus vaikuttaa pitkään korkealla pysyttelevään työttömyystilanteeseen. Valmistelun aikana ovat olleet esillä myös seuraavat toissijaiset vaihtoehdot kohdejoukon määrittelystä: a. Etuus edellä eli kaikki työmarkkinatukilaiset kaupunkiseudulla on selkeä kokonaisuus, ja sisältää mahdollisuuden vaikuttaa ajoissa työttömien työnhakijoiden työllistämiseksi. Volyymi on 17.000 asiakasta. Tämä on noin puolet koko kaupunkiseudun työttömistä, monipuolinen asiakaskunta sisältäen vastavalmistuneista nuorista pitkäaikaistyöttömiin. Osan kohdalla on mahdollisuus puuttua työttömyyteen heti alussa, eli vaihtoehto on merkittävästi parempi kuin nykytilanne, jossa kunnan toimivaltuudet on rajoitetut sekä kohdejoukon että toiminnan osalta. Vaihtoehdossa TE-toimiston vastuulla ovat muut työnhakijat sekä merkittävä osa yrityspalveluista. Kokeilun myötä lisääntyisivät edellytykset yhteistyön tiivistymiseen. Riskit ovat pitkälti samat kuin ensisijaisesti esitettävässä vaihtoehdossa, mutta hallitummat ja pienemmät mm. taloudellisen riskin osalta. Kompensaationa kunnille on saatava merkittävä osa ko. kohde- 7/17

Kuntajohtajakokous muistio 9/2016 13.5.2016 joukon suhteessa valtion Te-hallinnolle osoitetuista nykyisistä, käytettävissä olevista resursseista. b. Kolmas vaihtoehto on 6 kk työttömänä olleet alle 25 vuotiaat, 12 kk työttömänä yhtäjaksoisesti olleet tai 16 kk:n aikana 12 kk työttömänä olleet. Heitä on kaupunkiseudulla 15 000. Vaihtoehto on selkeä kokonaisuus ja tarjoaa hyvät vaikuttamismahdollisuus ajoissa. Tietojärjestelmät tukevat rajausta huonommin. TE-toimiston rooli olisi sama kuin a-vaihtoehdossa. Samoin kuin a-vaihtoehto, tämä olisi välivaihe ensisijaiseen vaihtoehtoon eli koko työllisyydenhoidon kokonaisuuden siirtymiselle kunnan vastuulle. Kokeilun tavoitteita ja keinoja Mikäli Tampereen kaupunkiseudun kunnat päättävät hakeutua alueelliseen työllisyyshoidon kokeilualueeksi 2017 2018, keskeisenä tavoitteena on nykyistä vaikuttavampi, sujuvampi ja taloudellisesti tehokkaampi yhden toimijan (kunnan) vastuulla oleva työllisyydenhoidon kokonaisuus, jolla on tiivis yhteys paikalliseen elinkeinoelämään ja jossa työn tarjonta ja työnhakija kohtaavat tehokkaasti. Mahdollisia keinoja pilotin aikana ovat mm.: - Ammatillisen koulutuksen hyödyntäminen työllisyydenhoidon palveluissa ja esim. maahanmuuttajien kotoutuksessa - Elinkeino- ja yrityspalveluiden hyödyntäminen mm. yritysten kasvun mahdollistamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi - Sosiaali- ja terveyspalveluiden linkittäminen tarpeen mukaan - Kuntien hankintojen hyödyntäminen (mukaan työllisyyskriteerit) - Yhteistyön ja kumppanuuksien rakentaminen (työnantajat, työmarkkinajärjestöt, 3. sektorin toimijat, koulutustoimijat) - Perustulokokeilun tai osallistavan sosiaaliturvan linkitys kokeiluun - TE-hallinnon työvoimapoliittisen palvelujen hyödyntäminen kokeilulainsäädännön kautta Ministeriö ohjaa kokeilujen jatkovalmistelua niiden alueiden kanssa, jotka valitaan kesäkuussa mukaan kokeiluun. Tarvittavat lainmuutokset tehdään eduskunnassa syksyn aikana ja ennen kokeilujen käynnistymistä käydään mukana olevien kuntien kanssa neuvottelut mahdollisesta valtion kompensaatiosta ja resurssisiirroista valtiolla kunnalle uudistuksen ja kokeilun toteuttamiseksi. Palveluyksikön johtaja Mika Itäinen ja työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Pekka Mansikkamäki on kutsuttu kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa 25.5.2016 8/17

Kuntajohtajakokous muistio 9/2016 13.5.2016 Liitteet. - PDF-esitys kokeiluun osallistumisesta - Hakeutuminen työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisiin kokeiluihin/tem 4.5.2016 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 13.5.2016 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että kaupunkiseutu suunnittelee hakeutumista kokeilualueeksi, keskustella kohdejoukon valinnasta, kokeilun hallinnoinnista ja hakemuksen sisällöstä, mm. - kokeilun tavoitteet ja sisältö - kokeilun toteutus: toimijat, tehtävät ja työnjako, esitys toimivaltuuksien muuttamisesta, kuntien valmiudet resursoida kokeilua sekä resurssien siirtotarve valtiolta, että periaatelinjaukset hakeutumisesta valmistellaan seutuhallituksen kokoukseen 25.5, että varsinainen hakemus käsitellään 27.5 kuntajohtajakokouksessa, että valmisteluvastuu hakemuksen laadinnasta on Tuula Mikkonen, Mika Itänen ja Pekka Mansikkamäki ja että kunnat huomioivat asian valmistelun omassa päätöksenteossaan. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/17

Kuntajohtajakokous muistio 9/2016 13.5.2016 73 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ELINVOIMA VARMISTETTAVA MAAKUNTAUUDISTUKSESSA Seutusihteeri Pohjonen 12.5.2016 Seutuhallituksen kokouksessa 27.4. käytiin kattava keskustelu elinkeinopoliittisista toimenpiteistä, joita uudessa kunnassa tarvitaan. Toinen kattava keskustelu käytiin pikaisesta tarpeesta edunvalvontaan Tampereen kaupunkiseudun aseman turvaamisesta maakuntauudistuksessa. Kokouksessa todettiin, että asiaa on syytä pikaisesti jatko valmistella. Työryhmä Reija Linnamaa, Harri Airaksinen, Antti Pieviläinen ja Päivi Nurminen ovat laatineet luonnoksen kaupunkiseudun edunvalvontaohjelmaksi maakuntauudistuksessa. 1. Tampereen kaupunkiseudun elinvoima varmistettava maakuntauudistuksessa 1.1. Maakunta tarvitsee vahvan veturin Tampereen kaupunkiseutu on yhdessä pääkaupunkiseudun kanssa keskeinen Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin veturi. Seutu on asukasluvultaan (yli 377 000) suurempi kuin xx kaavaillusta 18 maakunnasta. Kaupunkiseudun kyky toimia Pirkanmaan vahvana veturina on huomioitava maakuntauudistuksessa. Pääkaupunkiseudun kunnille eli Helsingille, Espoolle, Vantaalle ja Kauniaisille on annettu mahdollisuus valmistella erillisratkaisua sotepalveluissa ja aluehallintouudistuksessa. Myös Tampereen kaupunkiseudun osalta tulee olla mahdollisuus erillisratkaisuun elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämiseen liittyvissä tehtävissä (jos sote mukana, niin vaatii pol. keskustelua vielä enemmän). Yksi ratkaisumalli ei sovellu Suomen erilaisille alueille. Tampereen kaupunkiseudulla on erinomaiset mahdollisuudet toimia maakuntaratkaisusta poikkeavan toimintamallin toteuttajana ja tarjota tätä kautta vertailupohjaa muille alueille. Tampereen kaupunkiseudulla on elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämisessä vahvoja näyttöjä. Sote- ja aluehallintouudistuksessa tulee varmistaa, että elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämisessä mahdollistetaan Suomen kannalta keskeisten suurten kaupunkiseutujen kehittyminen. Tällöin esimerkiksi maankäytön suunnittelussa, elinkeinopolitiikassa ja työllisyyden hoidossa kaupunkien roolia ei tule heikentää vaan vahvistaa nykyisestään. 10/17

Kuntajohtajakokous muistio 9/2016 13.5.2016 1.2. Elinvoima edellyttää maankäytön ja liikenteen ohjausvälineitä Maakuntien ja kuntien tehtäväjaosta (5.4 linjaus) todetaan, että kunnan kunnilla on jatkossakin vastuu maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta. Lisäksi mainitaan, että maakunnat voivat edelleen kehittää nykyisten tehtävien hoitoa. Tämä viittaa mm. maakuntakaavoitukseen. Maakunnille siirtyisi myös alueellinen liikennejärjestelmätyö Elyltä. Samanaikaisesti on vireillä maankäytön ohjausta koskeva lainsäädäntö. Uudistusten toteutuksessa tulee varmistaa maankäytön ohjausvallan ja palveluverkon hallinnan säilyminen kunnilla. Tämä edellyttää yleispiirteisen kaavoituksen, yleiskaavoituksen, säilymistä kunnan tehtävänä. Yleispiirteisellä maankäytön suunnittelulla ja maapolitiikallaan kunta vahvistaa elinvoimaansa. Kaupunkiseudulla yhdyskuntarakenteen ohjaustarve ylittää kuntarajat. Tampereen kaupunkiseudulla varaudutaan noin 100 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Erityiskysymyksiä ovat etenevä kaupungistuminen ja liikennejärjestelmän suunnittelu. Seudullisessa suunnittelussa haasteeseen on vastattu rakennesuunnitelmilla tai yhteisillä yleiskaavoilla. Kuntien tulee jatkossa saada keskenään sopia seudullisen maankäytön ja tavoitteista ja toteutustavasta. Vastaavat välineet tulee sisällyttää maankäyttö- ja rakennuslakiin. Kaupunkiseudulle tulee tehtävien uusjaossa osoittaa selkeä rooli myös alueellisessa liikennejärjestelmäsuunnittelusta. Vastaava tehtävä Uudellamaalla hoitaa HSL, jonka erityisasema on määritelty alueiden kehittämislaissa. Tampereen kaupunkiseudulla yhdyskuntarakenteen suunnittelu on edistyksellistä. Seudulle on valmistunut kaksi rakennesuunnitelmaa, joiden toimeenpanoa on vahvistettu valtion ja kaupunkiseudun kuntien välisellä MAL-sopimusmenettelyllä. Seuranta osoittaa, että yhdyskuntarakenteen muutos etenee valtion ja kuntien tavoitteiden mukaan. Nykyhallitus on päätynyt vahvistamaan MAL-sopimusmenettelyä. Menettely tulee jatkossakin säilyä suurten kaupunkiseutujen ja valtion välisenä ohjausvälineenä. 1.3. Kaupunkiseutu on luonteva alue työllisyyspalvelujen järjestäjäksi Tampereen kaupunkiseutu on yhtenäinen työmarkkina-alue, jonka työttömyys on rakenteellisesti korkea. Seudulla on kehittynyt työllisyyden- 11/17

Kuntajohtajakokous muistio 9/2016 13.5.2016 hoidon yhteistyömalli, jonka jatkona on 2016 alusta perustettu seudullinen TYP-palvelu. Tampereen kaupunki on lisäksi kehittänyt palvelumalliaan työllisyydenhoidon Kuntakokeilussa, jonka tulokset ovat kannustavia. Työttömyyden ilmiöt kasaantuvat kaupunkiseuduille, joihin muutetaan myös työllistymisen toivossa. Nopea työllistyminen lisää alueen elinvoimaa. Kaupunkiseudulla on ohjauksessaan työllisyyteen vaikuttavia tehokkaita välineitä kuten seudulliset elinkeinopalvelut sekä seudullinen ammatillinen koulutus. Näiden kautta osaamisen ylläpitämistä ja työpaikkojen etsintää voidaan tehostaa. Elinvoiman kannalta on olennaista, että kaupunkiseudulla on muiltakin osin riittävä toimintavapaus eli järjestämisvastuu työllisyydenhoidon palveluissa. 1.4. Kaupunkiseudut ovat elinkeinojen kehitysalustoja Hallituksen linjauksen mukaan yksi maakunnan tehtävä on jatkossa elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritys- ja neuvontapalvelut. Lisäksi maakunta edistää maaseudun elinkeinoja. Elinkeinoja koskevassa työn- ja resurssienjaossa kaupunkiseudulle tulee varmistaa jatkossakin riittävä rahoituspohja ja muut toimintaedellytykset kasvun, innovaatioiden sekä liiketoiminnan aikaansaamiseksi. Kaupunkiseudut ovat parhaita alustoja mm. digitalisaation kehittymiselle. Työnjako toimijoiden välillä tulee olla selkeä. Kuntien palvelut ovat yritysten tarvitsemia lähipalveluita, jotka liittyvät tontteihin, toimitiloihin, lupiin ja infrastruktuuriin. Kaupunkiseudun tehtäviä ovat kuntien ja sen yritysten tarpeista lähtevät strategiset kehityshankkeet ja seudullisen infrastruktuurin varmistaminen. Maakunnallisesti järjestettäväksi sopii esimerkiksi alkavien yritysten neuvontapalvelu ja hankerahoitus. Kaupunkiseuduilla on erityisen merkittävä rooli myös uuden liiketoiminnan kokeiluissa ja kehitysalustoissa. Näitä voidaan edistää muun muassa kuntien innovatiivisella hankintapolitiikalla. Myös kansainvälisten verkostojen hallinta on tarkoituksenmukaista hoitaa seudullisesti. 12/17

Kuntajohtajakokous muistio 9/2016 13.5.2016 2. Viestinnän toteutus Toimisiko joku taulukkopohjainen?? Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 13.5.2016 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan ohjeistaa jatkovalmistelua. Päätös. Asia käsitellään kokouksessa 27.5. 13/17

Kuntajohtajakokous muistio 9/2016 13.5.2016 * 74 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: Kunnallishallitusten strategiaseminaari elo/syyskuussa 2016. Päivän sopiminen. Pirkanmaan maakuntamuseo on tehnyt suunnitelman seutukuntamuseokonseptin selvityshankkeesta. Selvitys toteutettaisiin 15.5.-15.11. välisenä aikana ja kustannukset ovat 8900 euroa. Selvitys tuottaa tiedon, millä alueella yhteistyötä kannattaa tehdä, mitkä museot ovat osallisena, mikä on optimaalinen yhteistyötapa, työvoimatarve ja kustannukset. Lisäksi selvitetään, onko olemassa olevia tehtäviä yhdistettävissä seutukunnallisiksi resursseiksi tai voidaanko lisäpanostuksella saada ei-ammatillisesti hoidetuille museoille tai taidekokoelmille asiantunteva tutkija. Seudun vapaa-aikatyöryhmä on omalta osaltaan päättänyt, että selvitystyöhön ryhdytään ja että kustannukset jaetaan suhteutettuna kuntien asukaslukuun. Kaupunkiseudun kuntien lisäksi työhön osallistuvat Hämeenkyrö ja Pälkäne. 14/17

Kuntajohtajakokous muistio 9/2016 13.5.2016 75 SEURAAVAT KOKOUKSET Kuntajohtajien kokouskalenteri 18.3. Maapoliittiset periaatteet Pienet MAL3-hankkeet Strategiaprosessin eteneminen Tilinpäätös Tredean uusi toimitusjohtaja. 1.4. Pienet MAL3-hankkeet MAL2-seuranta Elinkeinojen kehittäminen kaupunkiseudulla 15.4. MAL3-sopimus, ehdotus seutuhallitukselle Vuoden 2015 palaute työryhmille Päättäjäkyselyn tulokset KH-seminaari 18.4. 18.4. Kunnallishallitusten 1. strategiaworkshop 29.4. Lähijunaliikenne Seutustrategian visio ja yhteistyöteemat Matkailutoimintojen järjestelyt, keskustelu Elinkeinojen kehittäminen, kuntaesittelyt KJK:n kokoonpano 13.5. Työllisyydenhoidon kuntakokeilu 26-27.5. Työmatka Turkuun, Talousarvion 2017 raamit Työllisyyskokeiluun hakeutuminen Maapoliittiset periaatteet 1.6. SEUTUPÄIVÄ 10.6. Lentoliikenteen projektin toteutuminen, tilannekatsaus Raitiotien suunnittelun eteneminen Talouden seuranta 1-4 Perusopetuksen Opetussuunnitelma Lukion opetussuunnitelma Lukio ja kampusyhteistyöryhmän väliraportti 23.6. Päivähoitolain toteuttaminen kaupunkiseudulla Yksityinen päivähoito 15/17

Kuntajohtajakokous muistio 9/2016 13.5.2016 12.8. 26.8.? Kunnallishallitusten 2. strategiaworkshop 9.9. Lukioyhteistyön syveneminen, seuranta 23.9. Strategialuonnos 7.10. Talousarvio 2017, keskustelu (SH 26.10.) 21.10. 4.11. 1. tai SEUTUFOORUMI 8.11. 18.11. Talousarvio, päätöskäsittely (SH 30.11.) 2.12. Strategiaehdotus 16.12. 16/17

Kuntajohtajakokous muistio 9/2016 13.5.2016 76 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 9.00. 17/17

Kuntajohtajakokous muistio 8/2016 29.4.2016 Aika: 29.4.2016 klo 8.15-10.15 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 1. vpj. Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 2. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä tilalla: Auvinen Kari talousjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri, sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Seimelä Katja 63 liikennejärjestelmäinsinööri TKS Airaksinen Harri 65 toimitusjohtaja Tredea 1/15

Kuntajohtajakokous muistio 8/2016 29.4.2016 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 62 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 63 LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN: SEISAKKEIDEN, ASEMIEN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELU, LOPPURAPORTTI JA JATKOTOIMENPITEIDEN KÄYNNISTÄMINEN 4 64 TAPAHTUMA-, KONFERENSSI - JA MATKAILUTOIMINTOJEN JÄRJESTELYT, KESKUSTELU 7 65 SEUTUSTRATEGIAN VALMISTELU 8 66 ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA 10 67 KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN KOKOONPANO 1.6.2106 ALKAEN 11 68 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT 12 69 SEURAAVAT KOKOUKSET 13 70 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 15 2/15

Kuntajohtajakokous muistio 8/2016 29.4.2016 62 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (10 min) Muistio 15.4.2016, liitteenä. Kokouksen 15.4. keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Työryhmien palautekeskustelu vuodelta 2015 Yhteenveto tiedoksi seutuhallitukselle 27.4. Tässä kohtaa keskustelu ohjauksen tarpeesta ja toteuttamis- PN Valtion ja kaupunkiseudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen -sopimus 2016-2019, ehdotuksen hyväksyminen Maankäyttö ja asuminen - työryhmän sekä liikennejärjestelmätyöryhmän puheenjohtajien nimeäminen tavasta jatkossa. Seutuhallituksessa 27.4. Mediainfo 27.4. Allekirjoitustilaisuus 9.6. Helsingissä Seutuhallituksessa 27.4. Strategiatyön eteneminen Käsittelyssä tässä kokouksessa PN PN PN 3/15

Kuntajohtajakokous muistio 8/2016 29.4.2016 63 LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN: SEISAKKEIDEN, ASEMIEN JA LIIKENTEEN SUUNNITTE- LU, LOPPURAPORTTI JA JATKOTOIMENPITEIDEN KÄYNNISTÄMINEN (20 min) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 19.4.2016 Liikennejärjestelmäyhteistyön talousarviotavoitteena vuonna 2016 on selvittää uusien asemapaikkojen toteutuksen edellytykset sekä valmistautua työn tulosten perusteella tarvittaviin liikenteen ja maankäytön jatkotoimenpiteisiin. Seutuhallitus käynnisti kokouksessaan 23.9.2015 uusien asemapaikkojen toteutusedellytyksiä selvittävän konsulttityön. Suunnittelu käynnistyi lokakuussa 2015 ja työn ohjausryhmä on hyväksynyt työn tulokset loppukokouksessaan 21.3.2016. Liikennejärjestelmätyöryhmä hyväksyi loppuraportin ja keskusteli jatkotoimenpiteistä kokouksessaan 21.4.2016. Lähijunaliikenteen kehittämiseen on kaupunkiseudulla vahvasti sitouduttu. Rakennesuunnitelmassa 2040 ja Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa on kuvattu maankäytön ja liikennejärjestelmän kokonaisuus, jossa liikennejärjestelmä pohjautuu raideliikenteeseen. Vuonna 2012 valmistuneen lähijunaliikenteen kehittämisselvityksen mukaisesti lähijunaliikennettä kehitetään vaiheittain. VR+seutulippu - järjestelmää on pilotoitu, mutta neuvottelut lisätarjonnan toteuttamiseksi ovat olleet tuloksettomia. Juuri valmistuneessa suunnitelmassa on selvitetty tarvittavia toimenpiteitä kolmannen kehittämisvaiheen toteuttamiseksi vuoteen 2025 mennessä. Pitkäjänteistä liikennejärjestelmäkokonaisuutta visioitaessa on tiedostettu, että lähijunaliikenteen kehittäminen edellyttää kuntien panostusta asemien investointeihin sekä vuosittaista panosta liikenteen hoitamiseen. Valmistunut suunnitelma kertoo kustannusten suuruusluokasta nykyisen VRn yksinoikeustilanteeseen tukeutuen. LVM:ssä käynnissä oleva liikennekaaren uudistus voi muuttaa kustannustasoa ja asetelmaa jo lähivuosina esim. kilpailun avautumisen ja uusien rahoitusmallien kautta. Junaliikennettä koskeva markkinasääntely kootaan liikennekaareen toisessa vaiheessa, josta alustavan aikataulun mukaan käydään lausuntokierros kesällä 2017. Lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu - loppuraportissa on tuotu esille, että uuden aseman investointikustannukset vaihtelevat merkittävästi aseman sijainnin, raiteiden määrän ja muiden paikallisten olosuhteiden perusteella. Toteutuskustannusarvio vaihtelee välillä 0,4 8 M /asema. Asemien toteutuksesta sovitaan kuntien ja Liikenneviraston kesken tapauskohtaisesti. Edellisellä hallituskaudella valmistuneen liikennepoliittisen selonteon mukaan kustannukset voidaan jakaa puoliksi kunnan ja valtion kesken. Nykyistä junatarjontaa täydentäen tunnin vuorovälillä toteutuvan lähijunaliikenteen liikennöintikustannukset olisivat Lempäälään 0,85 M ja 4/15

Kuntajohtajakokous muistio 8/2016 29.4.2016 Nokialle tai Harjuniittyyn 1,16 1,32 M /vuodessa. Lipputuloilla katettaisiin noin 25 % kustannuksista. Mäntän liikenteen (5+5 junaparia) liikennöintikustannukset olisivat 1,7 M vuodessa ja siitä noin 50 % olisi katettavissa lipputuloilla. Tunnin vuorovälillä ei tarvita raideinvestointeja mihinkään suuntaan vaan liikenne voidaan toteuttaa olevalla ratakapasiteetilla. Tampereen ratapihan uuden välilaiturin rakentaminen parantaisi sekä kauko- että lähiliikenteen edellytyksiä, mutta nykytilanne ei estä lähiliikenteen käynnistämistä. Liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on lisätä kestävien liikkumistapojen käyttöä. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisääntyminen edellyttää monipuolista ja houkuttelevaa joukkoliikennekokonaisuutta. Junaliikenteen vahvuuksia ovat mm. nopeus, aikataulujen luotettavuus, esteettömyys ja suuri kuljetuskapasiteetti. Nopea junayhteys houkuttelisi käyttäjiä myös liityntäpysäköintiin. Lähijunaliikenteen kehittäminen on vahvasti sidoksissa maankäyttöön. Liikennöinnin kannattavuutta yhteysvälillä voidaan parantaa joko avaamalla uusia asemia tai lisäämällä asemien käyttäjämäärää. Jos lähijunaliikenteen kehittämistä jatketaan, tulisi varmistaa riittävän tiivis maankäyttö asemien lähivaikutusalueella. Lähijunaliikenteen edistämistä on suunnitelman tulosten perusteella kannattava jatkaa seuraavin askelin lähivuosina: Tampereen ratapihan uuden välilaiturin toteutuksen edistäminen / vastuu Liikennevirasto ja kaupunkiseudun edunvalvontatiimi Tesoman aseman jatkosuunnittelu Tesoman asemakaavoitukseen kytkeytyen ja toteutuksen valmistelu MAL-hankkeena/ vastuu Tampereen kaupunki ja liikennevirasto Neuvottelut Porin junien pysähtymisestä Tesomalle aseman valmistuttua/ vastuu seudullinen joukkoliikenneviranomainen Jatkoselvitys junaliikenteen käynnistämisestä Riihimäki-Tampere- Nokia lähiliikenteessä / vastuu seudullinen joukkoliikenneviranomainen Välittömästi yhteistyö LVM:n ja VR:n kanssa Oriveden suunnan junaliikenteen jatkosta/ vastuu Orivesi, joukkoliikenneviranomainen ja maakuntaliitto Maankäyttöä voidaan kehittää Nokialla, Tesomalla ja Lempäälässä suunnitelmien mukaan/ vastuu Nokian ja Tampereen kaupungit ja Lempäälän kunta Ruutanassa ei lähivuosina toimenpiteitä junaliikenteen osalta vaan joukkoliikenteen kehittämistä jatketaan joukkoliikennetoimiston perustyönä. 5/15

Kuntajohtajakokous muistio 8/2016 29.4.2016 Nokian ja Harjuniityn asemilla sivuraiteellisen pääteaseman kustannusarvion selvittäminen/vastuu Nokian kaupunki ja liikennevirasto Selvityksen tulokset esitellään seutuhallitukselle 25.5.2016. Työn tuloksista järjestetään medialle tiedotustilaisuus 3.5.2016. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Loppuraportti: Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 29.4.2016 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä loppuraportin, hyväksyä esitetyt toimenpidekokonaisuudet sekä vastuuttaa niiden toteutus ja että toimenpiteitä seurataan vuosittain osana MAL-seurantaprosessia. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 6/15

Kuntajohtajakokous muistio 8/2016 29.4.2016 64 TAPAHTUMA-, KONFERENSSI - JA MATKAILUTOIMINTOJEN JÄRJESTELYT, KESKUSTELU (klo 9.00, 30 min) Johtaja Kankaala 21.4.2016 Tampereen kaupunki on järjestelemässä tapahtuma-, kokous-, konferenssi- ja matkailutoiminnan aktiviteettejaan uudelleen yhteistyössä Tredean kanssa. Tredean osalta se merkitsisi matkailutoiminnan siirtoa Tredean nykyiseen tytäryhtiöön Visit Oy:hyn. Liiketoimintojen siirto vaatii osakassopimuksen mukaan omistajien yksimielisen hyväksynnän. Kari Kankaala ja Harri Airaksinen selostavat asiaa kokouksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 29.4.2016 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan käydä keskustelun tapahtuma-, konferenssi - ja matkailutoimintojen järjestelyistä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Todettiin, että Tampereen kaupunki valmistelee yhteisen listatekstin, kaikkien kuntien käyttöön. Asia käsitellään kunnissa omistajaohjeen osalta viimeistään 23.5. mennessä. 7/15

Kuntajohtajakokous muistio 8/2016 29.4.2016 65 SEUTUSTRATEGIAN VALMISTELU (15 min) Seutusihteeri Pohjonen 8.4.2016 Seutuhallitus on käynnistänyt seutustrategian päivitystyön, jonka ensimmäinen vaihe: tulevaisuus ja tahtotila on meneillään. Alkuvaiheisessa on toteutettu sähköinen kysely ja kunnallishallitusten yhteinen strategiaseminaari 18.4. Kyselyn tulokset esiteltiin KJK:ssa 1.4., seutuhallituksessa 5.4. ja kunnallishallitusten työseminaarissa 18.4. Kyselyn tulokset antoivat vahvan mandaatin seutuyhteistyön nykyteemoille: mal-hyvinvointipalvelutelinkeinot, kuitenkin siten, että tulevaisuuden kaupunkiseudulla elinkeinoyhteistyöltä odotetaan paljon. Yhteistyön onnistumisessa korostettiin poliittista sitoutumista, seudullisen kokonaisuuden edistämistä sekä tavoitteiden vastuuttamista jalkauttamista kuntiin. Kunnallishallitusten työseminaari järjestettiin 18.4. Tilaisuus oli onnistunut aloitus strategiaprosessille, ja päättäjien osallistumisaktiivisuus oli korkea. Keskustelu oli seudullisuutta edistävää, yhteistyön tarvetta ei yleisesti kyseenalaistettu. Seutuyhteistyön kolme kivijalkaa mal-, palvelu- ja elinkeinoyhteistyö näyttivät myös työpajojen perusteella muodostavan vahvan perustan yhteistyön seuraavalle vaiheelle. Esille nousi myös monimuotoisuuden tunnistamisen tarve. Alueuudistuksen rooli ei puolestaan hallinnut työskentelyä, vaan keskustelussa rakennettiin tulevaisuuden kaupunkiseutua. Seminaarissa 18.4. tuloksista on koottu yhteenveto, joka esitetään kokouksessa. Loppukeväästä strategiatyössä korostuu seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen työskentely, jossa linjataan kolmannen seutustrategian rakennetta ja luonnetta ja sisältöä. Nämä ohjaavat strategiatyöskentelyn syksyyn ajoittuvaa seuraavaa vaihetta: tavoitteet ja toteutus. Seutustrategian luonnos valmistuisi alkusyksystä ja lopullinen ehdotus joulukuussa, jonka jälkeen se lähetetään jäsenkuntien valtuustojen hyväksyttäväksi. Kokouksessa keskustellaan seminaarin 18.4. tuloksista ja ohjelmoidaan kevään työskentelyä. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 29.4.2016 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan 8/15

Kuntajohtajakokous muistio 8/2016 29.4.2016 merkitä tiedoksi seminaarin 18.4. tulokset ja sopia kunnallishallitusten 2. työpajan ajankohdan elo/syyskuulle 2016. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Syksyn strategiaseminaarin aika selvitetään hallintojohtajien kautta. 9/15

Kuntajohtajakokous muistio 8/2016 29.4.2016 66 ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA (30 min) Seutujohtaja Päivi Nurminen Kuntajohtajakokouksissa toteutettiin esittelykierros kuntien organisaatioista ja niiden viimeaikaista uudistuksista. Yhteistä kehittämiskeskustelua ja -sparrausta päätettiin jatkaa elinkeinopolitiikan teemalla. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 tavoite numero 8. kuuluu Vahvistamme elinkeinojen kasvua: Rakennesuunnitelmalla luodaan edellytyksiä työpaikkojen lisääntymiselle. Elinkeinojen tarpeita tarkastellaan seudullisesti ja profiloidaan elinkeinoalueet seudulliseksi kokonaisuudeksi. Tämä tarkoittaa, että varataan työpaikka-alueita riittävästi erityyppisten yritysten tarpeisiin ja varmistetaan merkittävien työpaikkakeskittymien liikenteellinen ja logistinen kilpailukyky. Myös elinkeinojen kehittymiselle tärkeitä lento- ja raideliikenneyhteyksiä kehitetään. Rakennesuunnitelmalla tuetaan älykkään kaupungin, uusiutuvan teollisuuden ja hyvinvointipalveluliiketoiminnan kehitysmahdollisuuksia. Toimivan yhdyskuntarakenteen varmistamiseksi työpaikkoja sijoitetaan myös toiminnoiltaan sekoittuneille alueille. Varautuminen rakennesuunnitelman mukaiseen väestönkasvuun tarkoittaa karkeasti noin 60 000 työpaikan lisäystarvetta. Rakennesuunnitelmassa työpaikka-alueita ovat 1) kuntien keskustat, 2) erikoistuneet osaamiskeskittymät sekä 3) keskusten ulkopuoliset palvelut ja teollisuuden työpaikka-alueet. Eniten työpaikkoja odotetaan syntyvän keskustoihin sekä osaamiskeskittymiin. Kunnilla on keskeinen rooli oman alueen työpaikkojen syntymisessä. Konkreettisia toimia ovat kaavoitus, infran toteutus, työpaikka-alueiden toteutumista edistävät hankkeet ja projektit sekä markkinointi. Seudullinen elinkeinopolitiikka on keskittynyt enemmän yleis- ja yhteismarkkinointiin, matkailun kehittämiseen sekä kansainväliseen ulottuvuuteen. Oskari Auvinen aloittaa esittelykierroksen Kangasalan elinkeinoalueiden toteuttamisen tavoista, profiileista, keskeisistä haasteista ja yhteistyön tarpeista. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 29.4.2016 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä asian tiedoksi. Päätös. Kangasalan esittely siirtyi seuraavaan kokoukseen. 10/15

Kuntajohtajakokous muistio 8/2016 29.4.2016 67 KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN KOKOONPANO 1.6.2106 ALKAEN (10 min) Seutusihteeri Pohjonen 22.4.2016 Kuntayhtymän hallintosäännön 8 :n mukaan kuntajohtajakokous toimii asiantuntijatyöryhmänä seutuhallituksen asioiden valmistelussa. Kuntajohtajakokous antaa lausunnon seutuhallituksessa käsiteltäviin asioihin lukuun ottamatta yhtymän hallinnon sisäisiä järjestelyjä. Seutuhallitus päätti kuntajohtajakokouksen kokoonpanon viimeksi 3.6.2013, joka eläköitysmismuutosten jälkeen on tällä hetkellä: Yli-Rajala Juha, konsernijohtaja, Tampere, pj. Auvinen Oskari, kunnanjohtaja, Kangasala Joensuu Jaakko, kansliapäällikkö, Pirkkala, 1. vpj. Kankaala Kari, johtaja, Tampere Kuusisto Juha, kaupunginjohtaja, Orivesi, 2. vpj. Linnamaa Reija, strategiajohtaja, Tampere Paloniemi Erkki, kunnanjohtaja, Vesilahti Rämö Heidi, kunnanjohtaja, Lempäälä, Sorvanto Jarkko, kaupunginjohtaja, Ylöjärvi Väätäinen Eero, kaupunginjohtaja, Nokia Kokoonpanon tarkistaminen on tullut ajankohtaiseksi. Asia käsitellään seutuhallituksessa 25.5. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 29.4.2016 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan esittää tarvittavat muutokset kuntajohtajakokouksen kokoonpanoon. Päätös. Kuntajohtajakokouksen uudeksi jäseneksi esitetään kiinteistöjohtaja (1.6. alkaen kaupunkikehitysjohtaja) Mikko Nurminen. 11/15

Kuntajohtajakokous muistio 8/2016 29.4.2016 68 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: PSHP:n yhtiöittämishankkeen tilanne. Seutujohtajan infoasiat: Pikaisessa valmistelussa on kaupunkiseudun vaikuttamissuunnitelma sote- ja maakuntahallintouudistukseen ja siihen liittyvään kaupunkiseudun asemaan. 12/15

Kuntajohtajakokous muistio 8/2016 29.4.2016 69 SEURAAVAT KOKOUKSET Kuntajohtajien kokouskalenteri 4.3 Hiihtoloma 18.3. Maapoliittiset periaatteet Pienet MAL3-hankkeet Strategiaprosessin eteneminen Tilinpäätös Tredean uusi toimitusjohtaja. 1.4. Pienet MAL3-hankkeet MAL2-seuranta Elinkeinojen kehittäminen kaupunkiseudulla 15.4. MAL3-sopimus, ehdotus seutuhallitukselle Vuoden 2015 palaute työryhmille Päättäjäkyselyn tulokset KH-seminaari 18.4. 18.4. Kunnallishallitusten 1. strategiaworkshop 29.4. Lähijunaliikenne Seutustrategian visio ja yhteistyöteemat Matkailutoimintojen järjestelyt, keskustelu Elinkeinojen kehittäminen, kuntaesittelyt KJK:n kokoonpano 13.5. Työllisyydenhoidon kuntakokeilu 26-27.5. Työmatka Turkuun, Talousarvion 2017 raamit 1.6. SEUTUPÄIVÄ 10.6. Lentoliikenteen projektin toteutuminen, tilannekatsaus Raitiotien suunnittelun eteneminen Talouden seuranta 1-4 23.6. Päivähoitolain toteuttaminen kaupunkiseudulla Yksityinen päivähoito 13/15

Kuntajohtajakokous muistio 8/2016 29.4.2016 12.8. 26.8.? Kunnallishallitusten 2. strategiaworkshop 9.9. Lukioyhteistyön syveneminen, seuranta 23.9. Strategialuonnos 7.10. Talousarvio 2017, keskustelu (SH 26.10.) 21.10. 4.11. 1. tai SEUTUFOORUMI 8.11. 18.11. Talousarvio, päätöskäsittely (SH 30.11.) 2.12. Strategiaehdotus 16.12. 14/15

Kuntajohtajakokous muistio 8/2016 29.4.2016 70 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 15/15

INFRAPALVELUJEN TYÖRYHMÄN KOKOUS 13.4. KUNTAYHTYMÄN TYÖRYHMIEN KOKOUSTYÖSKENTELYT Kokouksessa todettiin, että sektori on laaja ja kokousten välillä tulee usein esiin ajankohtaisia käsiteltäviä asioita. Ennakoitavista asioista sovittiin ilmoitettavan ajoissa valmisteluun ja esitettiin, ettei laadita tiukkoja valmiita kannanottoja vaan että erilaisia nostojakin voidaan tehdä kokouksissa. On tyypillistä, että teemat ovat pitkiä prosesseja ja niissä on usein mukana ulkopuolista asiantuntija-apua. Yleisesti todettiin, että joka toinen kuukausi ollut kokousrytmi on hyvä ja isoimmille asioille on varattu riittävästi aikaa. Valmistelu, puheenjohtajatyöskentely ja jäsenten osallistuminen on ollut hyvää ja päätyöryhmä tukee hyvin alatyöryhmiä. Työryhmiä toivottiin kutsuttavan joku kerta yhteenkin. JULKISTEN TILOJEN SISÄISET VUOKRAT Sisäisten vuokrien yhtenäistämistyö on pohjautunut kunnista nousseeseen tarpeeseen syventää seutuyhteistyötä tilahallinnossa, kehittää omien tilojen kustannuslaskentaa ja -tietoisuutta ja tavoitteeseen päästä vertailemaan kuntien välisiä eroja ja hyviä käytäntöjä. Suuritöinen esiselvitys on valmistunut ja sen perusteella kuntien välisiä eroja löytyy ja toimintamalleista johtuen täydelliseen yhteneväisyyteen ei päästä. Pääomavuokrien poliittisen ulottuvuuden vuoksi niiden yhtenäistämisen ei katsottu olevan hyödyllistä mutta ylläpidon ja hoidon tuotteistamista pidetään tärkeänä koska silloin päästään vertailemaan kustannuseroja kiinteistönhoitoon liittyvissä palveluissa. Tilapalvelutyöryhmä jatkaa tällä toimeksiannolla ja tuottaa esiselvityksestä vielä tiiviin analyysin. INFRATYÖRYHMÄN TAVOITTEIDEN TOTEUMA 2015 JA ARVIO 2016 KUNTAJOHTAJAKOKOUKSELLE Hyväksyttiin esitys työryhmän keskeisistä teemoista rakennusvalvonnassa, tilapalveluissa, yhdyskuntatekniikassa, ilmasto- ja energiatehokkuustyössä sekä vesihuoltoyhteistyössä. Lisäksi työryhmä korostaa yhteistyön hyötyjä ja panostamista tuottavuusvertailuun ja sen parantamiseen teknisellä sektorilla. ALATYÖRYHMIEN TILANNEKATSAUS Rakennusjärjestysasiakirjamallin työstäminen alkaa ja rakennuslupaprosessin kuvaaminen käynnistyy. Liikennealueiden tuotteistuksen laatukriteerit etenevät kunnissa uusiin urakoihin, jalkauttamisen kokemuksia kerätään ja tuotteistuksen jatkamista liikuntapaikkoihin ja viheralueisiin käynnistellään. Yhteisseminaari käpy-työryhmän kanssa tuotti tuloksen, että uusia jalankulun ja pyöräilyn väyliä rakennettaessa tai vanhoja parannettaessa tulisi noudattaa liikenneviraston ohjetta 11/2004 ja että väylien pintakunto on tärkeimpiä laatutekijöitä. Kuntien riskinhallintasuunnitelmat tullaan tarkistamaan ilmastoriskien näkökulmasta. MUUT ASIAT 9.6. ilmestyvään Kuntatekniikka-lehteen laaditaan asiantuntija-artikkeli liikennealueiden seudullisesta tuotteistuksesta. Lisäksi kesäkuulle on tarkoitus järjestää luottamushenkilöseminaari yhteistyössä masto- ja ljtyöryhmien kanssa. Kokouksessa läsnä olivat: Tietäväinen Milko pj. (Tre), Piiparinen Pauli vpj. (Ylö), Ilkka Mikko (Kla), Leppänen Mika (No), Jortikka Antti (Or), Korhonen Jouni (Pir), Siuko Ulla (Ylö) ja Välimaa Katja (TKS). Seuraava kokous on 21.6. Silloin on tarkoitus mm. käydä läpi, miten kunnissa päätöksenteko etenee hulevesien järjestämisvastuun suhteen. Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen puh 050 463 0732

KOKOUSTIEDOTE, LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖRYHMÄ 21.4.2016 LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN: ASEMIEN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELU Liikennejärjestelmäyhteistyön toiminnallisena tavoitteena vuonna 2015 oli selvittää Rakennesuunnitelman 2040 mukaisten uusien asemapaikkojen toteutusedellytyksiä. Seutuhallitus käynnisti kokouksessaan 23.9.2015 uusien asemapaikkojen toteutusedellytyksiä selvittävän konsulttityön. Projektipäällikkö Jussi Sipilä VR Track Oy:stä esitteli kokouksessa työn tuloksia. Liikennejärjestelmäryhmä hyväksyi työn loppuraportin Lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu. Selvityksen tulokset esitellään kuntajohtajille 29.4.2016 ja seutuhallitukselle 25.5.2016. Työn tuloksista järjestetään medialle tiedotustilaisuus 3.5.2016. LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN, KESKUSTELU JATKOTOIMENPITEISTÄ Liikennejärjestelmäyhteistyön toiminnallisena tavoitteena vuonna 2016 on valmistautua uusien asemapaikkojen toteutusedellytyksiä selvittävän työn tulosten perusteella tarvittaviin liikenteen ja maankäytön jatkotoimenpiteisiin. Liikennejärjestelmätyöryhmä keskusteli kokouksessa miten työn tulokset huomioidaan liikennejärjestelmän kehittämisessä. Keskustelussa todettiin, että lähijunaliikennettä voidaan edistää pienin askelin ja samalla seurata LVM:ssä valmisteltavana olevan liikennekaariuudistuksen vaikutuksia junaliikenteeseen. Työryhmä päätti esittää kuntajohtajakokoukselle, että käynnistetään seuraavien toisistaan riippumattomien kehitysprojektien valmistelu: Tampereen ratapihan uuden välilaiturin toteutuksen edistäminen. Tesoman aseman jatkosuunnittelu ja toteutuksen valmistelu sekä neuvottelut Porin junien pysäyttämisestä Tesomalla. Liikenteen suunnittelun käynnistäminen Riihimäki-Tampere-Nokia lähiliikenteestä osana Tampere-Riihimäki kokonaissuunnittelua. Maankäyttöä voidaan kehittää Nokialla, Tesomalla ja Lempäälässä suunnitelmien mukaan. Välittömästi yhteistyö LVM:n ja VR:n kanssa Oriveden suunnan junaliikenteen jatkosta. Ruutanassa ei välittömiä toimenpiteitä. Seurataan Oriveden junaliikenteen kehitystä. MAL3-SOPIMUKSEN TOIMEENPANO MAL3-sopimus allekirjoitetaan 9.6.2016. Sopimus sisältää pieniä MAL-hankkeita, joita ohjelmoidaan ja seurataan osana jatkuvaa liikennejärjestelmäsuunnittelua. Kokouksessa käytiin läpi 1. koriin sijoitettujen hankkeiden suunnittelutilanne ja sovittiin hankkeiden jatkosuunnittelun vastuutahot. Kokouksessa olivat läsnä: Jouni Korhonen vpj (Pirkkala), Mikko Ilkka (Kangasala), Timo Nevala (Lempäälä), Mika Periviita (Tampere), Jouni Saranpää (Nokia), Ari Vandell (Tampere), Pekka Virtaniemi (Ylöjärvi), Harri Vitikka (Pirkanmaan ELY-keskus), Erika Helin (Liikennevirasto), Ruut-Maaria Rissanen (Pirkanmaan liitto), Kati-Jasmin Kosonen (MAL-verkosto), Kimmo Kurunmäki ja Katja Seimelä siht. (TKS) Seuraava liikennejärjestelmätyöryhmän kokous on 2.6.2016 klo 9.15. Lisätietoja: Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä, p. 040 503 4237

Edunvalvontaluonnostelua 1. Tampereen kaupunkiseudun elinvoima varmistettava maakuntauudistuksessa 1.1. Maakunta tarvitsee vahvan veturin Tampereen kaupunkiseutu on yhdessä pääkaupunkiseudun kanssa keskeinen Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin veturi. Seutu on asukasluvultaan (yli 377 000) suurempi kuin xx kaavaillusta 18 maakunnasta. Kaupunkiseudun kyky toimia Pirkanmaan vahvana veturina on huomioitava maakuntauudistuksessa. Yksi ratkaisumalli ei sovellu Suomen erilaisille alueille. Pääkaupunkiseudun kunnille on annettu mahdollisuus valmistella erillisratkaisua sote-palveluissa ja aluehallintouudistuksessa. Tampereen kaupunkiseudun osalta tulee olla mahdollisuus erillisratkaisuun elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämiseen liittyvissä tehtävissä. Tampereen kaupunkiseudulla on elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämisessä vahvoja näyttöjä ja sitä tukevat yhteistyörakenteet. Maakuntauudistuksessa tulee varmistaa, että elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämisessä mahdollistetaan Suomen kannalta keskeisten suurten kaupunkiseutujen kehittyminen. Tällöin esimerkiksi maankäytön suunnittelussa, elinkeinopolitiikassa ja työllisyyden hoidossa kaupunkien roolia ei tule heikentää vaan vahvistaa nykyisestään. 1.2. Elinvoima edellyttää maankäytön ja liikenteen ohjausvälineitä Maakuntien ja kuntien tehtäväjaon (5.4 linjaus) mukaan kunnilla on jatkossakin vastuu maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta. Lisäksi mainitaan, että maakunnat voivat edelleen kehittää nykyisten tehtävien hoitoa. Tämä viittaa mm. maakuntakaavoitukseen. Maakunnille siirtyisi myös alueellinen liikennejärjestelmätyö Elyltä. Samanaikaisesti on vireillä maankäytön ohjausta koskeva lainsäädäntö. Uudistusten toteutuksessa tulee varmistaa kaupunkiseudun aluetta koskevan maankäytön ohjausvallan säilyminen kunnilla. Tämä edellyttää yleispiirteisen kaavoituksen, yleiskaavoituksen, säilymistä kunnan tehtävänä. Yleispiirteisellä maankäytön suunnittelulla ja maapolitiikallaan kunta vahvistaa elinvoimaansa. Kaupunkiseudulla yhdyskuntarakenteen ohjaustarve ylittää kuntarajat. Tampereen kaupunkiseudulla varaudutaan noin 100 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Erityiskysymyksiä ovat etenevä kaupungistuminen ja liikennejärjestelmän suunnittelu. Seudullisessa suunnittelussa tähän on vastattu rakennesuunnitelmilla tai yhteisillä yleiskaavoilla. Kuntien tulee jatkossakin saada keskenään sopia seudullisen maankäytön ja tavoitteista ja toteutustavasta. Vastaavat välineet tulee sisällyttää maankäyttö- ja rakennuslakiin. Kaupunkiseudulle tulee tehtävien uusjaossa osoittaa selkeä rooli myös alueellisessa liikennejärjestelmäsuunnittelusta. Vastaava tehtävä Uudellamaalla hoitaa HSL, jonka erityisasema on määritelty alueiden kehittämislaissa. Tampereen kaupunkiseudulla yhdyskuntarakenteen suunnittelu on edistyksellistä. Seudulle on valmistunut kaksi rakennesuunnitelmaa, joiden toimeenpanoa on vahvistettu valtion ja

kaupunkiseudun kuntien välisellä MAL-sopimusmenettelyllä. Seuranta osoittaa, että yhdyskuntarakenteen kehitys etenee valtion ja kuntien tavoitteiden mukaan. Nykyhallitus on päätynyt vahvistamaan MAL-sopimusmenettelyä. Menettely tulee jatkossakin säilyä suurten kaupunkiseutujen ja valtion välisenä ohjausvälineenä. 1.3. Kaupunkiseutu on luonteva alue työllisyyspalvelujen järjestäjäksi Tampereen kaupunkiseutu on yhtenäinen työmarkkina-alue, jonka työttömyys on rakenteellisesti korkea. Seudulla on kehittynyt työllisyydenhoidon yhteistyömalli, jonka jatkona on 2016 alusta perustettu seudullinen TYP-palvelu. Tampereen kaupunki on lisäksi kehittänyt palvelumalliaan työllisyydenhoidon Kuntakokeilussa, jonka tulokset ovat kannustavia. Työttömyyden ilmiöt kasaantuvat kaupunkiseuduille, joihin muutetaan myös työllistymisen toivossa. Nopea työllistyminen lisää alueen elinvoimaa. Kaupunkiseudulla on ohjauksessaan työllisyyteen vaikuttavia tehokkaita välineitä kuten seudulliset elinkeinopalvelut sekä seudullinen ammatillinen koulutus. Näiden kautta osaamisen ylläpitämistä ja työpaikkojen etsintää voidaan tehostaa. Elinvoiman kannalta on olennaista, että kaupunkiseudulla on muiltakin osin riittävä toimintavapaus eli järjestämisvastuu tai laaja tuottamisvastuu työllisyydenhoidon palveluissa. 1.4. Kaupunkiseudut ovat elinkeinojen kehitysalustoja Hallituksen linjauksen mukaan yksi maakunnan tehtävä on jatkossa elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritysja neuvontapalvelut. Lisäksi maakunta edistää maaseudun elinkeinoja. Elinkeinoja koskevassa työn- ja resurssienjaossa kaupunkiseudulle tulee varmistaa jatkossakin riittävä rahoituspohja ja muut toimintaedellytykset kasvun, innovaatioiden sekä liiketoiminnan aikaansaamiseksi. Kaupunkiseudut ovat parhaita alustoja mm. digitalisaation kehittymiselle. Työnjako toimijoiden välillä tulee olla jatkossa selkeä. Kuntien palvelut ovat yritysten tarvitsemia lähipalveluita, jotka liittyvät tontteihin, toimitiloihin, lupiin ja infrastruktuuriin. Kaupunkiseudun tehtäviä ovat kuntien ja yritysten tarpeista lähtevät strategiset kehityshankkeet ja seudullisen infrastruktuurin varmistaminen. Maakunnallisesti järjestettäväksi sopii esimerkiksi alkavien yritysten neuvontapalvelu ja hankerahoitus. Kaupunkiseuduilla on erityisen merkittävä rooli myös uuden liiketoiminnan kokeiluissa ja kehitysalustoissa. Näitä voidaan edistää muun muassa kuntien innovatiivisella hankintapolitiikalla. Myös kansainvälisten verkostojen hallinta on tarkoituksenmukaista hoitaa kaupunkiseudulla.

2. Viestinnän toteutus

Asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun alueelliset kokeilut 2017-18 Tampereen kaupunkiseudun hakeutuminen pilotointialueeksi? Seutuselvitystyöryhmän pj., palveluyksikön johtaja Mika Itänen 1