TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 2. vpj. Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti, 1. vpj. Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Auvinen Kari vt. kunnanjohtaja Lempäälä Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Tilalla: Rossi Riitta-Leena talousjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Itänen Mika 69 palveluyksikön johtaja Tampere Jouppila Vesa 69 TE-toimiston johtaja Pirkanmaan ELY-keskus Mansikkamäki Pekka 69 Työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Ylöjärvi Kurunmäki Kimmo 71 Seimelä Katja 73 seutusuunnittelupäällikkö TKS liikennejärjestelmä- Insinööri TKS 1/23

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 68 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 69 SELVITYS TYÖLLISYYDENHOIDON PALVELUIDEN SEUDULLISESTA JÄRJESTÄMISESTÄ, LOPPURAPORTTI 4 70 LUKIOYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA JATKOTOIMENPITEET 6 71 MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA VUODELTA *** SEUDULLISEN PAIKKATIETOTUOTANNON KEHITTÄMINEN LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN: SEISAKKEIDEN; ASEMIEN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELU, TARJOUSPYYNTÖ PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2016 TALOUSARVIOON KESKUSTELTAVAT ASIAT PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 23 2/23

3 ****** 68 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 30.4., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Seutuhallituksen ja kuntajohtajien MAL2-seuranta, tässä kokouksessa PP yhteiskokous 25.7 MAL3-jatkokeskustelu, 11.6 kjk Lähiliikenneselvitys, tässä kokouksessa Seudullinen paikkatieto Jatkokäsittely tässä kokouksessa JP Lentoliikenteen kehittäminen, selostusteksti kuntien käsittelyn tueksi Kari Kankaala on toimittanut KJK:n jäsenille kunnissa käytettäväksi Tampere hyväksynyt KH:ssa 4.5. Muut? KKa 3/23

4 69 SELVITYS TYÖLLISYYDENHOIDON PALVELUIDEN SEUDULLISESTA JÄRJESTÄMISESTÄ, LOPPU- RAPORTTI (60 min) Palveluyksikön johtaja Mika Itänen Työllisyydenhoidon kentällä toteutuneiden ja tulossa olevien muutosten vuoksi kuntien vastuu työllisyyspalveluiden järjestämisessä ja rahoituksessa kasvaa. Kaupunkiseudun kuntajohtajakokous käsitteli asiaa ja totesi, että työllisyydenhoidon seudullista yhteistyötä on kehitettävä ja palveluiden järjestämismalleja on syvennettävä ja ajateltava uudella tavalla. Kuntajohtajakokous asetti työryhmän pohtimaan työllisyydenhoidon palveluiden seudullista järjestämistä paikallisuus huomioiden. Työryhmän tavoitteeksi asetettiin tehdä eri vaihtoehdoista esitys kuntajohtajien kokoukseen vuoden 2015 maaliskuun loppuun mennessä. Mahdollinen lisäselvitystyö tulee laatia ulkopuolisen selvittäjän taholta vuoden 2015 loppuun mennessä, jonka jälkeen voidaan aloittaa mahdolliset uuteen toimintatapaan liittyvät valmistelutyöt, siten että se olisi valmis vuoden 2016 syksyllä. Mahdollinen seudullinen toimintamalli tulisi viedä käytäntöön alkaen. Selvitystyöryhmään nimettiin Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön johtaja Mika Itänen (pj.), Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön kehittämispäällikkö Riina Hiipakka-Lahti (siht.), Ylöjärven kaupungin työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Pekka Mansikkamäki, Tampereen kaupungin tilaajaryhmän vs. suunnittelupäällikkö Tuula Mikkonen ja Lempäälän kunnan talousjohtaja Kari Auvinen. Lisäksi työryhmään kutsuttiin kuulemis- ja puheoikeuden omaavaksi asiantuntijaksi Kuntaliiton työllisyyspolitiikan erityisasiantuntija Tommi Eskonen. Työryhmä kuuli myös kaupunkiseudun kuntien ja Pirkanmaan TE-toimiston edustajia. Työryhmä on saanut selvitystyön valmiiksi ja esittää (1) ensisijaisena vaihtoehtona seutuyhteistyön kehittämiseksi työllisyydenhoidon Kuntakokeilun syventämistä ja kunnallisen työllisyydenhoidon mallia yhden toimijan vastuuseen perustuen. Lisäksi työryhmä esittää, että kaupunkiseudun kunnat päättävät yhdessä osallistua mahdolliseen pilottiin. Mallin etuna on mm. selkeys ja hyvä kokonaisuudenhallinta. Järjestelmää yksinkertaistamalla ja prosessin kokonaishallintaa lisäämällä voitaisiin parantaa asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Kokeilussa kunta ottaa kokonaisvastuun työmarkkinatukea saavien henkilöiden työllisyyspalveluista. TE-hallinnon vastuulle jää ansiosidonnaista ja peruspäivärahaa saavien henkilöiden työllistäminen sekä säh- 4/23

5 köiset työvälityspalvelut. Kuntakokeilun syventäminen edellyttää lainsäädäntömuutoksia ja resurssien uusjakoa kuntien ja valtion välillä. Työryhmä esittää (2) toissijaisena vaihtoehtona seutuyhteistyön syventämiseksi kehittynyttä työllisyyspalveluiden seudullisen järjestämisen ja yhteistyön mallia. Työryhmän näkemyksen mukaan työllisyyspalveluiden tuotanto voidaan merkittävältä osalta seudullistaa yhteisesti järjestettäviksi palveluiksi. Kaupunkiseudulla yhteisesti tuotettavia palveluita voisivat olla erityisesti tuetun työllistämisen työnantajapalvelut (kuten työnetsijäpalvelu, työhönvalmennus, edelleen sijoitus sekä yrityksille maksettavat työllistämislisät), erilaiset palvelutarpeen ja työkyvyn arvioinnit sekä kunnan palkkatukityöllistäminen ja työkokeilujen hallinnointi. Paikallisesti järjestettävinä voi olla perusteltua säilyttää matalan kynnyksen palveluita (esimerkiksi sosiaalinen kuntoutus ja kuntouttava työtoiminta), jotka joka tapauksessa on tarpeen tarjota paikallisesti lähipalveluina, jotta etäisyys ei muodostu asiakkaalle palveluun osallistumisen esteeksi. Palveluyksikön johtaja Mika Itänen, työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Mansikkamäki Pekka jate-toi miston johtaja Vesa Jouppila on kutsuttu kokoukseen. Liitteet: - loppuraportti työryhmän muistio Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä loppuraportin, keskustella työryhmän esittämistä yhteistyövaihtoehtoisista ja sopia jatkotoimenpiteistä. Päätös. Asia palautettiin jatkovalmisteluun, josta vastaavat Kari Auvinen, Mika Itänen ja Pekka Mansikkamäki. Asiaan palataan syksyllä Todettiin pääperiaatteena, että kaupunkiseudun TYP:n johtoryhmään nimetään 2 henkilöä Tampereelta, joista toisella on asiantuntemusta sote-palvelusektorilta sekä1 henkilö kehyskunnista. 5/23

6 70 LUKIOYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA JATKOTOIMENPITEET (15 min) Seutujohtaja Nurminen Taustaa Tampereen kaupunkiseudulla toisen asteen koulutusyhteistyö on tiivistynyt ammatillisessa koulutuksessa. Vuonna 2013 aloittaneen Tredun muodostamisella haluttiin vastata mm. työelämän tarpeisiin ja kuntien taloudellisiin haasteisiin. Tredun muodostamista koskenut selvitystyö toi ilmi myös tarpeen kaupunkiseudun lukioiden välisen yhteistyön tiivistämiseen. Selvityksessä ehdotettiin lisäksi ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteisen kehittämisfoorumin perustamista. Toisen asteen koulutusyhteistyö nousi uudelleen esille 2013, kun OKM käynnisti kansallisen uudistuksen toisen asteen rahoituksesta ja rakenteesta osana hallituksen rakenneuudistusta. Uudistusta ei saatu kuitenkaan toteutettua kuluvan hallituskauden aikana. Uudistuksen taustalla vaikuttavia tekijöitä olivat talous, ikäluokkien kehitys, osaamisvaatimukset sekä mm. seudullisuustekijät liittyen liikkuvuuteen ja vapaaseen valitaan. Tarkoituksena oli tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa, tarjota laadukasta koulutusta jatkossakin sekä lisätä koulutusmuotojen välistä yhteistyötä ja joustavuutta yhteiskunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Kehittämisvaihtoehdot kaupunkiseudulla Kaupunkiseudulla kansallisen uudistuksen vaikutukset nähtiin ennen kaikkea taloudellisena haasteena, johon tulisi reagoida. Seutuhallitus ja kuntajohtajat kävivät yhteisen lähetekeskustelun etenemisestä syksyllä Kuntajohtajakokous jatkovalmisteli asiaa ja käsitteli etenemiselle neljä vaihtoehtoa, jotka kuntajohtajat veivät kuntakäsittelyyn. Vaihtoehdot olivat: 1. Vahvistetaan nykytilaa, jossa kukin kunta tekee omaa kehittämistyötään lukiokoulutuksen toimintatapojen uudistamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Tampere vastaa lisäksi Tredun toimintatapojen tehostamisesta. 2. Syvennetään Tampereen ja kehyskuntien lukioiden välistä yhteistyötä toimintatapojen uudistamiseksi ja voimavarojen tehokkaaksi kohdentamiseksi. Huomioidaan myös Tampereen yksityiset lukiot. 3. Syvennetään ammatillisen koulutuksen (Tredun) ja kuntien lukiokoulutuksen välistä yhteisyötä toimintatapojen uudistamiseksi ja voimavarojen tehokkaaksi kohdentamiseksi. 4. Tarkastellaan koko toisen asteen kokoamista yhden järjestäjän alle kampusajattelun ja kuntien tarpeet huomioivan toimipisteverkon pohjalta. 6/23

7 Kuntien kannanotot koottiin kuntajohtajakokouksessa Kunnat kokivat tarkoituksenmukaiseksi edetä toisen asteen jatkokehittämisessä sisältö ja toiminta edellä, rakenteellisiin uudistuksiin ei tässä vaiheessa nähty mahdollisuutta. Suosituimmat etenemisvaihtoehdot olivat vaihtoehdot 2 ja 3. Jatkotoimenpiteet Kaupunkiseudun sivistysjohtajat ovat pitäneet tarpeellisena yhteistyön syventämistä, vaikka rahoitus- ja rakennelainsäädäntö ei kansallisesti edennytkään. Sivistysjohdosta koostunut valmisteluryhmä esitti kuntajohtajakokoukselle yhteistyön syventämistä seuraavien vaiheiden kautta: a) Laaditaan lukiokoulutuksen seudullinen tilannekuva. Laadinnassa hyödynnetään Tampereen lukioverkkoselvitystä b) Järjestetään sivistysseminaari päättäjille ja asiantuntijoille (12.5) tahtotilan tunnustelemiseksi yhteistyön syventämisessä. c) Kartoitetaan lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet ja nykykäytännöt sekä päätetään uusien yhteistyöalueiden ja muotojen käyttöönottamisesta d) Valmistellaan valituista lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ja kampuskohteista (pilotti) kuvaus yhteistyön kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Toimenpiteet ovat konkreettinen ja käytännön tasoinen polku nykytilasta uusiin yhteistyökäytäntöihin. Lukiokoulutuksessa merkittäviä yhteistyökäytäntöjä ei ole muodostunut jo useita vuosia käytössä olleen verkkokurssitarjottimen lisäksi. Työ tehdään seututoimiston ja kuntien yhteistyönä, ja se ajoittuu maaliskuusta loka-marraskuulle Työssä on huomioitu kytkentä mm. Tampereen kaupungin toisen asteen toimintamallin ja järjestämistavan arviointia ja kehittämistä koskevaan selvitykseen. Seutuhallitus käsitteli lukiokoulutuksen yhteistyön syventämistä koskevia työvaiheita , ja merkitsi työvaiheet a) ja b) tiedoksi. Jatkotoimenpiteisiin c) ja d) päätettiin palata sivistysseminaarin jälkeen. Sivistysseminaari Toisen asteen koulutuksen seminaariin oli kutsuttu päättäjiä seutuhallituksen lisäksi kuntien hallituksista sekä sivistys- tai vastaavista lautakunnista, kuntien lukioiden rehtorit, sivistysjohtajat ja henkilöstön edustajat. Paikalla oli noin 60 henkilöä. Seminaarissa kuultiin asiantuntijapuheenvuorot lukiokoulutuksen kansallisista haasteista, kaupunkiseudun lukiokoulutuksen tilannekuvasta (Liite) sekä luottamushenkilöiden puheenvuorot lukioyhteistyöstä. 7/23

8 Seminaarin yhteenvetona voidaan todeta, että asiantuntijat ja kuntien päättäjät olivat yhtä mieltä siitä, että suurimmat koulutuksen järjestäjien haasteet ovat jatkossakin kiristyvät julkisen talouden sopeutustoimet. Ne ilmenevät lukiokoulutuksessa mm. suurentuvina opetusryhminä, pienentyvinä kurssivalikoimana ja vähentyvinä opetustunteina. Puheenvuoroissa ilmeni varsin korkea yhteisymmärrys siitä, että näihin haasteisiin tulee vastata syventämällä lukioiden välistä yhteistyötä, sillä kukin kunta koki tärkeänä oman lukion säilymisen ja kehittymisen. Erotuksena perinteiselle väljälle yhteistyölle esitettiin yhteistyön syventämistä lukiokumppanuudeksi. Asia käsitellään seutuhallituksessa Liite: - Tampereen kaupunkiseudun lukiokoulutuksen tilannekuva - Tiivistelmä sivistysseminaarista Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan todeta, että kaupunkiseudun lukioyhteistyön syventämistä jatketaan vaihtoehtojen 2 ja 3 pohjalta että seuraavaksi edetään konkreettisten yhteistyökohteiden kartoitukseen lukioiden välillä sekä Tredun ja Ylöjärven lukion kampusyhteistyössä. Päätös. Asia palautettiin jatkovalmisteluun. 8/23

9 71 MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA VUODELTA 2014 (15 min) Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki MAL2-aiesopimuksen toteutumista seurataan vuosittain. Vuotta 2014 koskevan seurantaraportin valmistelusta on vastannut seutuyksikkö. Seurantatietojen kokoamista on tukenut seudun paikkatietotyöryhmä. Paikkatiedon käytön myötä raportissa on aiempaa monipuolisemmin karttoja ja muita paikkatiedosta tuotettuja kuvauksia. Toteutuminen on kuvattu kattavasti seurantaraporttiluonnoksessa, josta yhteenvetona: Kasvuun varautuminen: Kaupunkiseudun väestö kasvoi noin asukkaalla (1,1 %). Tampereen osuus kasvusta oli 63 prosenttia. Kasvua ja yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjaa uusi Rakennesuunnitelma Raakamaan hankinta oli aktiivista, suurina hankintoina erottuivat Lielahti ja Tampereen ja Kangasalan raja-alue. Raakamaavaranto vaihtelee kunnittain laajoista yhtenäisistä alueista pieniin ja pirstaleisiin alueisiin. Lempäälän varanto ei vastaa kaupunkiseudun eteläistä kasvua. Jatkossa seurannassa tulee huomioida myös kunnan maanhankinta asemakaava-alueella. Kaavavaranto vastaa tavoitteita. Keskustojen kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen: Keskustojen kehittäminen oli aktiivista vuonna 2014 mm. Lempäälässä, Nokialla ja Pirkkalassa. Valtakunnallisesti merkittävin kohde oli Tampereen asemakeskus ja sen lähiympäristön suunnittelu. Keskustojen asemaa vahvistettiin Rakennesuunnitelmassa 2040 maankäytön ja liikkumisen lisäksi myös palveluverkon näkökulmasta tarkentamalla seudulliset periaatteet palveluverkon suunnittelulle. Valmistuneet asunnot kohdistuivat hyvin olemassa olevaan rakenteeseen ja joukkoliikenteen yhteyteen, kuten kuntakeskustoihin ja alueellisiin keskuksiin. Uusia rakentamisalueita olivat Vuores ja Risso. Valmistuneista pientaloista noin 75 % sijoittui asemakaava-alueelle. Kuntien välillä oli selviä eroja. Suunnittelutarveratkaisuissa kuntien erot ovat kuitenkin merkittävästi tasoittuneet viime vuosina. Sekä myönteisten että kielteisten suunnittelutarveratkaisujen määrä on laskenut tasaisesti. Merkittävät asumisen asemakaavat valmistuivat yhdyskuntarakennetta täydentäviin ja joukkoliikenteeltään hyviin kohteisiin, mm. Tampereen raitiotien varteen. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota erityisesti lähijunaan tukeutuvien Lempäälän ja Nokian keskustojen sekä seudullisen raitiotievyöhykkeen asemakaavoitukseen. Asuntotuotannon monipuolistaminen: Asuntoja valmistui noin 2 600, vuosittaisen tavoitteen ollessa noin Pirkkalassa, Lempäälässä ja Orivedellä valmistui kuitenkin asuntoja tavoitteita enemmän. Kerrosta- 9/23

10 loasuntoja valmistui seudulla selvästi tavoitteita enemmän, rivi- ja pientaloja vähemmän. Tulos kertoo kaupunkimaisen asumisen voimistumisesta. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuus koko asuntotuotannosta oli lähes tavoitteen mukainen (eräissä kehyskunnissa tavoite ylittyi selvästi), määrällisesti katsottuna jäätiin tavoitteesta. Omistusasuntoja valmistui selvästi tavoitteita vähemmän, mutta muita hallintamuotoja (erityisesti Tampereella vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja) enemmän. Seudun asuntorakentamista kuvaa pientalotonttien kysynnän ja omistusasumisen hiipuminen. Samanaikaisesti markkinoille vapautuu yhä enemmän pientaloja iäkkäiden asukkaiden hakeutuessa lähelle palveluja. Elinkeinoelämä kasvun tukeminen ja liikkumisen tapojen uudistaminen: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin remontti valmistui maaliskuussa Tampereen AiRRport-konseptin kehittäminen nimettiin yhdeksi LVM:n lentoliikennestrategian kärkihankkeeksi. Liikkumisen tavat ovat hitaasti uusiutumassa. Pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttäjämäärät kasvoivat henkilöautoilua enemmän. Seudullisen raideliikenteen kokonaisratkaisu sisältyy rakennesuunnitelmaan 2040 ja maakuntakaavan 2040 luonnokseen. Tampereen raitiotiestä valmistui yleissuunnitelma 2014, minkä jälkeen on valmisteltu hankkeen toteutusta ja solmittu Tampereen kaupungin ja valtion välinen aiesopimus raitiotien toteutuksesta. MAL-aiesopimuksen ja erillisten kehittämisohjelmien mukaiset toimenpiteet ovat edenneet sovitulla tavalla. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä on edistetty rakentamishankkeiden ja joukkoliikenne-uudistuksen lisäksi useilla pienillä toimilla liikkumisen ohjauksesta älyliikenteen sovelluksiin. Seutuhallitus käsitteli asian kokouksessaan Sopimusosapuolten yhteinen seurantakokous pidetään syksyllä. Liite: - seurantaraportti, luonnos/ Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä seurantaraportin seurantakokouksen käsiteltäväksi ja että seutujohtaja voi hyväksyä raportin viimeistelyn vaatimat muutokset että kunnat sopivat seurantaraportin käsittelytavasta ja ajankohdasta päätöksenteossaan. 10/23

11 Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Todettiin, että kunnat käsittelevät seurantaraportin kunnallishallituksissaan. 11/23

12 *** 72 SEUDULLISEN PAIKKATIETOTUOTANNON KEHITTÄMINEN Seutusihteeri Pohjonen Seudullisessa suunnittelussa on lisääntynyt tarve paikkatietopohjaisesta suunnittelu- ja seuranta-aineistosta. Karttoja, saavutettavuusanalyysejä ja muita fyysiseen rakenteeseen liittyvää tietoa tarvitaan MALyhteistyössä sekä enenevästi myös palveluyhteistyössä. Paikkatiedon kehittäminen on aloitettu seudullisen paikkatietoryhmän työskentelyllä Seudullisen paikkatietotuotannon kehittämiseksi on valmisteltu esitys, jota on käsitelty kuntajohtajakokouksissa ja Jälkimmäisessä kokouksessa sovittiin, että paikkatietopalvelun organisointivaihtoehdot kuvataan ja arvioidaan. Alla olevaan taulukossa on kuvattu kaksi vaihtoehtoa paikkatietopalvelun sijoittumiseksi: seutuyksikkö ja muu organisaatio (esim. Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto) Seutuyksikkö TEHTÄVÄT Tekniset tehtävät yhdessä kuntien kanssa: tiedonmäärittely, tieto rajapinnoille, tiedon avaaminen. Tietopakettien luominen seudun ja kuntien käyttöön Tulkintojen ja johtopäätösten tukeminen Paikkatiedon markkinointi ja koulutus kunnille Muu sijoittuminen, (esim. Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto) Sama OHJAUTUVUUS Suora yhteys seudullisiin työryhmiin, nopeat tietopyynnöt ja vastaukset MAL- YHTEISTYÖ Läheisyysetu rakennesuunnitelma- ja aiesopimustyöhön Läheisyysetu palveluyhteistyöhön PALVELU- YHTEISTYÖ Välillinen yhteys seudullisiin työryhmiin: tietopyynnöt ja vastaukset osana organisaation muita töitä Paikkatietoa tilaustyönä Paikkatietoa tilaustyönä LIIKENNEJÄR- Läheisyysetu liikennejär- Paikkatietoa tilaustyönä 12/23

13 JESTELMÄ- jestelmätyöhön YHTEISTYÖ INFRA Läheisyysetu infrapalvelujen yhteistyöhön KUSTANNUK- 1 htv, SET Ei muita aloituskustannuksia, vapaan lisenssin ohjelmat, toimistoinfra olemassa TOIMINNALLI- Yksi vastuuhenkilö SUUS Sijaistarpeen ratkaisu yhdessä Tampereen kanssa Tukee seututoimiston parityöskentelyä Henkilövaihdoksesta jatkuvuusriski YHTEYDET Suora yhteys seudullisen paikkatietotyöryhmän kautta kuntiin, liittoon ja Elyyn. Paikkatietoa tilaustyönä 1 htv, Ei muita aloituskustannuksia, vapaan lisenssin ohjelmat, toimistoinfra olemassa Työ jaettu useammalle (?) Sijaisuudet hoituvat talon sisällä Seututoimiston parityöskentely ei toteudu Jatkuvuus osana suurta organisaatiota Muut yhteistyömuodot eri paikkatietotoimijoiden kanssa. Yhteenveto ominaisuuksista: Paikkatiedon ja -tietotuotteiden kehittäminen on toteutettavissa molemmissa vaihtoehdoissa. Merkittävä ero on siinä, miten paikkatietotyöskentelyn ohjaaminen toteutuu ja miten paikkatietotyön niveltäminen onnistuu kulloinkin ajankohtaiseen seudulliseen ja kunnalliseen tietotarpeeseen. Näiltä osiltaan sijoittuminen seutuyksikköön on selkeämpi ja paremmin seutuyhteistyötä suoraan tukeva vaihtoehto. Seututoimistovaihtoehdon sisältämä yksi vastuuhenkilö malli on selkeä myös muille paikkatietoa tarvitseville asiakkaille eli kunnille. Parantuvan seutuyhteistyön hyödyt kunnille ovat myös ilmeiset. Työtapana molemmat vaihtoehdot tarjoavat samat elementit. Työtavassa korostuu tiedon luotettavuus, hyödynnettävyys ja portaisuus (kunta, seutu, maakunta, kansallinen). Jatkuvuus suuressa organisaatiossa on varmempaa. Myös osaamisvaatimukset ovat vaihtoehdoissa samat. Paikkatietoasiantuntijalta edellytetään teknistä paikkatieto-osaamista, karttatyöskentelyn hallintaa sekä tilasto-osaamista. Olennaista on myös seudullisten työryhmien tietotarpeiden tuntemus, yhteistyöprosessien tuntemus ja palveluverkkoajattelun hallinta. Kustannusten arvioidaan olevan samat molemmissa vaihtoehdoissa. Tampereen kaupungilla on laajaa paikkatieto-osaamista ja kattavaa omaa tietotuotantoa. Kaupungin aloitteesta on käynnistetty mm. seudullisen toimipaikkarekisterin kokoaminen. Seudulliselta työskentelyltä 13/23

14 edellytetään kumppanuutta ja hyvää yhteistyötä Tampereen kaupunkimittauksen ja tietojohtamisen yksikköjen kanssa. Yhteistyö myös kehyskuntien ja esim. Pirkanmaan liiton paikkatieto-osaajien kanssa varmistaa, että toteutuvat ratkaistu palvelevat kaikkia toimijoita. Yleiskuvaus tehtävistä Paikkatietosuunnittelija/asiantuntijan tehtävänä on edellä kuvatun mukaisesti toimia seudun paikkatietoryhmän sihteerinä, vastata seudullisen paikkatiedon yleisestä kehittämisestä sekä tukea paikkatietopohjaisten aineistojen tietomäärittelyä, keruuta, saattamista rajapinnoille ja julkistamista kuntien kanssa. Lisäksi paikkatietosuunnittelija/asiantuntija suunnittelee seudullisia tietopaketteja keskeisten ilmiöiden kuvaamiseksi sekä osallistuu raporttien koostamiseen ja kehittää paikkatietoaineistojen käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä seudulla ja kunnissa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan, että seudullista paikkatietotuotantoa jatketaan seudun paikkatietotyöryhmänä, jonka kokoonpanoa voidaan tarpeen mukaan laajentaa ja muuttaa. Työskentely jatkuisi mm. MAL/RASU-seurannan kehittämisellä ja Tampereen aloitteesta käynnistyneen paikkatietorekisteri-hankkeen tukemisella, että seudullisen paikkatietotuotannon kehittämisen vaatima resursointi seutuyksikköön (1 htv.) ratkaistaan määräaikaisesti talousarviossa 2016, että ensi vaiheen tehtävänä on MAL/RASU-seurannan kehittäminen, tietotarpeiden täsmentäminen, tietomäärittelyjen valmistelu, aineistojen saattaminen rajapinnoille sekä paikkatietoryhmän työskentelyn koordinointi (sihteeri), että seudullista paikkatietoa kehitetään tiiviissä yhteistyössä Tampereen kaupunkimittauksen ja tietojohtamisen yksikköjen kanssa ja muiden paikkatietotoimijoiden kanssa, että tietotuotantoa koskevaa tulevaisuuden kokonaisratkaisua valmistellaan Tampereen kaupungin johdolla ja yhteyshenkilöinä kaupunkiseudulta on seutusihteeri Juhani Pohjonen. Päätös. Asia palautettiin jatkovalmisteluun. 14/23

15 * 73 LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN: SEISAKKEIDEN; ASEMIEN JA LIIKENTEEN SUUNNITTE- LU, TARJOUSPYYNTÖ (10 min) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä Liikennejärjestelmäyhteistyön tavoitteena vuonna 2015 on selvittää lähijunaliikenteen kehittämisen ja uusien asemapaikkojen toteutuksen edellytykset. Tavoitteen toteuttamiseksi liikennejärjestelmätyöryhmä on valmistellut kokouksissaan ja konsulttitoimeksiannon käynnistämistä. Sisällön valmistelua on jatkettu erillisessä pienryhmässä, jossa on ollut edustettuna Liikenneviraston ja seututoimiston lisäksi seudun kunnista Tampere, Nokia, Lempäälä ja Kangasala. Tuloksena on valmistunut tarjouspyyntöasiakirjat sisältäen työohjelman. Lähijunaliikenteen kehittämistä on linjattu vuonna 2012 valmistuneessa selvityksessä sekä rakennesuunnitelmassa Selvityksen mukaan lähijunaliikennettä on tarkoitus kehittää neljän vaiheen kautta. Vaiheessa 1 otetaan seutulippualueella pysähtyvät junat mukaan seutulippujärjestelmään. Vuonna 2013 käynnistettiin seutulipun käyttökokeilu junissa Nokian ja Lempäälän asukkaille. Vuoden 2015 aikana kehitetään lippujen nettimyyntimahdollisuutta sekä clearingia ja kehitysvaiheen jälkeen VR+seutulippukokeilu voidaan vakinaistaa ja laajentaa koskemaan muitakin kaupunkiseudun kuntia. Vaiheessa 2 lisätään vuorotarjontaa ilman kalusto- tai infrainvestointeja. Lisävuoroista Nokian ja Oriveden suuntiin neuvotellaan osana LVM:n ja VR:n välistä ostoliikennesopimusta kaudelle Lempäälän suunnalla vuorotarjontaa pyritään parantamaan pysäyttämällä Turun IC-junat Lempäälässä. Vaiheissa 3 ja 4 lisätään junatarjontaa Nokian ja Lempäälään suuntiin ensin tunnin vuorovälillä ( ) ja myöhemmin tiheämmäksi (2030+). Lisätarjonta edellyttää investointeja uusiin seisakkeisiin, kalustoon ja pitkällä aikavälillä myös raidekapasiteettiin. Nyt käynnistettävä työ on aikaisempia selvityksiä konkreettisempi suunnitelma, jonka painopiste on lähivuosien toimenpiteissä. Työssä tuotetaan tietoa lähijunaliikenteen kehittämisen 3. vaiheen käynnistämisen edellytysten ja toimenpiteiden selvittämiseksi. Työn perusteella on mahdollista päättää uusien seisakkeiden rakennussuunnittelun käynnistämisestä tai seisakesuunnitelmien hylkäämisestä. Suunnitelman tavoitteena on määritellä pienten asemien ja seisakkeiden laatuvaatimusten minimitaso 15/23

16 arvioida seisakkeiden tarkempia toteutuskustannuksia sillä tarkkuudella, että voidaan päättää seisakkeen jatkosuunnittelusta tai hankkeen hylkäämisestä määritellä laitureiden ja kulkuyhteyksien tilavaraukset yleiskaavoituksen taustatiedoksi laatia alustava liikennöintiaikataulu ja suunnitella kalustokierto 2020-luvun alkuun huomioiden uusien seisakkeiden avaaminen arvioida liikennöintikustannuksia ja liikennetaloudellista kannattavuutta todeta kriittiset maankäytön kehittämiskohteet. Työn tuloksena saadaan näkemys miten junatarjonta, maankäyttö ja seisakkeiden avaaminen toteutuvat suunnittain (Nokia, Lempäälä, Orivesi) seuraavan 10 vuoden aikana. Työ sisältää infrastruktuurin kehittämiseen ja liikennöintiin liittyvät toisiinsa limittyvät osiot. Seisakesuunnittelu tehdään esimerkkikohteiden avulla. Esimerkkejä ovat Sääksjärvi (pieni asema), Tesoma (seisake) ja Ruutana (pieni seisake). Lisäksi selvitetään toimenpidetarpeet nykyisen Lempäälän aseman kehittämiseksi. Työn rinnalla tehdään Liikenneviraston, Tampereen seudun joukkoliikenteen ja seututoimiston omana työnä lyhyt kuvaus siitä miten lähijunaliikennettä voidaan hankkia Tampereen seudulle tai laajemmin Pirkanmaalle vuoteen 2030 mennessä. Kuvauksessa huomioidaan mahdollisuus siirtää toimivaltaisen viranomaisen rooli LVM:ltä Tampereen joukkoliikenteelle sekä henkilöjunaliikenteen avaaminen avoimeen kilpailuun. Lähijunaliikenteen seisakkeiden, asemien ja liikenteen suunnittelun toimeksiannossa tilaajana toimii Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Toimeksiannon kustannukset jaetaan kuntayhtymän (50 %) ja Liikenneviraston (50 %) kesken. Työn aikataulu on seuraava: Kilpailun käynnistämispäätös Seutuhallitus Kilpailun avaaminen Tarjousaika päättyy Konsultin valinta liikennejärjestelmätyöryhmä Hankintapäätöksen käsittely kuntajohtajakokous Hankintapäätös seutuhallitus Työ alkaa Työ valmistuu Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä on kutsuttu kokoukseen. Seutuhallitus käsitteli asian kokouksessaan /23

17 Liitteet: - tarjouspyyntö ja työohjelma Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan käynnistää lähijunaliikenteen seisakkeita, asemia ja liikenteen suunnittelua koskevan selvityksen hankinnan, hyväksyä liitteen mukaiset tarjouspyynnön ja työohjelman ja että seutuhohtajat voi hyväksyä lopullisen tarjouspyynnön ja työohjelman. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 17/23

18 74 PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2016 TALOUSARVIOON (15 min) Edunvalvontapäällikkö Koskela Pirkanmaan budjettitavoitteiden valmistelun aikataulu on tänä vuonna myöhäisempi johtuen eduskuntavaaleista ja niiden jälkeisestä hallituksen muodostamisesta ja valtion talouden linjauksista/päätöksistä sekä ensi vuodelle että tuleville vuosille. Pirkanmaan budjettitavoitteita on käsitelty kahdesti maakuntahallituksessa ( ja ) ja Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnassa ( ). Tavoitteet on nyt asetettu kolmeen eri koriin: 1. korissa ovat kärkitavoitteet, 2. korissa muut määrärahakohteet ministeriöittäin, 3. korissa rakenteelliset uudistukset ja parannukset. Maakuntahallitus vahvistaa Pirkanmaan budjettitavoitteet Budjettitavoitteet ei ole virallinen asiakirja, joten sitä voi kommentoida hyvin vapaasti. Toivomme mielellämme kommenttejanne ti mennessä Seutujohtaja Nurminen Pirkanmaan budjettitavoitteissa nostetaan aluksi esiin Suomen kasvun käytävä HHT, jonka merkitystä Suomen kansantaloudelle ja kilpailukyvylle korostetaan. Konkreettiset Pirkanmaan budjettitavoitteet on esitetty kolmessa korissa seuraavasti: KORI 1: PIRKANMAAN EDUNVALVONNAN KÄRKITAVOITTEET - Pirkanmaan korkeakoulujen Tampere 3 -hankkeen toteuttamisen edistäminen - Valtatien 3 yhteysvälin Tampere-Vaasa investointien aloittaminen Hämeenkyrön ohitustien rakentamisella - Suunnittelurahoitukset osana eurooppalaisen TEN-T-ydinverkon Suomi-käytävän päärataa - Tampere-Pirkkalan lentoasema maan kakkoslentoasemaksi KORI 2: MINISTERIÖITTÄIN MUITA MÄÄRÄRAHAKOHTEITA - Tampereen yliopistollisen sairaalan uuden lasten ja nuorten sairaalan rakentamisen valtion rahoitus - Pirkanmaa pystyy tarjoamaan luonnonvaratutkimukseen uusia mahdollisuuksia - Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM:n valtion rahoitus - Valtionosuus ja -avustus teattereiden käyttökustannuksiin - Tampereen Keskusareenan valtion rahoitus 18/23

19 - Tie-, raide- ja joukkoliikenteen muut kohteet Pirkanmaalla Perusväylänpito, Valtatien 9 yhteysväli Tampere-Orivesi, Tampereen henkilöratapihan kehittäminen, Tampereen katuraitiotien toteuttaminen osana joukkoliikenteen kehittämistä - Maakunnan kehittämisrahan palauttaminen ja kohdentaminen ennakoitavaan rakennemuutokseen KORI 3: RAKENTEELLISIA UUDISTUKSIA JA PARANNUKSIA - Sote-uudistus ja strategia kunnasta itsehallinnollisena yhteisönä - Työssäkäyntialuepohjainen työllisyyspilotti - Aluehallinnon uudistus - MAL-sopimusmenettelyn jatkaminen Kaupunkiseudun kommentit: Kommentit perustuvat seutuhallituksen hyväksymiin neljän kohdan hallitusohjelmatavoitteisiin: 1) Tampereen kaupunkiseudun vahvistaminen Suomen kakkoskeskuksena 2) kaupunkiseudun kansainvälisen ja sisäisen saavutettavuuden parantaminen 3) kehittämiskärkien priorisointi työllisyyden ja elinvoiman parantamiseksi ja 4) kuntien uudistumisen tukeminen. Kori 1: Pirkanmaan edunvalvonnan kärkitavoitteet Kaupunkisetu yhtyy Suomen kasvukäytävää, Tampereen korkeakouluja ja liikennehankkeita koskeviin esityksiin. Kaupunkiseudun tärkein tavoite on valtion osallistuminen Tampereen raitiotien toteutuskustannuksiin. Myös Tampere-Pirkkalan kehittäminen LVM:n lentoliikennestrategian mukaisesti maan kakkoslentoasemaksi on erittäin tärkeää. Kärkitavoitteisiin tulee lisätä lähijunaliikenteen lisävuorojen hankinta. Kori 2: Ministeriöittäin muita määrärahakohteita Kaupunkiseutu pitää tärkeänä, että valtion budjettitavoitteisiin lisätään MAL-sopimusmenettelyn sekä pienten MAL-hankkeiden rahoituksen jatkaminen Budjettitavoitteisiin tulisi edelleen lisätä esitys valtion aktiivisesta asuntopolitiikasta kaupunkiseudulla. Tämä tarkoittaa mm. kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantotuen ja avustusten riittävyyttä valtion talousarviossa. Lisäksi Tampereen kaupunkiseudulle tulee suunnata käynnistysavustusta Helsingin seudun tapaan. Kori 3: Rakenteellisia uudistuksia ja parannuksia Kaupunkiseutu korostaa MAL-aiesopimusmenettelyn jatkamista, joka edistäisi kaupunkiseudun rakennesuunnitelman toteuttamista ja tukisi tältä osin myös Pirkanmaan maakuntakaavan toteutumista. MALaiesopimuksen valtio-osapuolten työryhmä on todennut menettelyn tarpeelliseksi suurilla kaupunkiseuduilla. 19/23

20 Työllisyyskokeilua koskevan budjettitavoitteen osalta kaupunkiseudun kunnilla on valmius osallistua työllisyydenhoidon kuntakokoiluun edellyttäen, että lainsäädäntö ja rahoitusuudistukset toteutuvat. Sote-uudistuksen toteuttamista koskeva viesti budjettitavoitteisiin on, että uudistus tehdään yhdessä kuntien kanssa ja uudistuksen vaikutukset selvitetään riittävän monialaisesti. Liite: - Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2016 talousarvioon, luonnos Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan keskustella kaupunkiseudun kommenttien antamisesta Pirkanmaan liitolle. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 20/23

21 75 KESKUSTELTAVAT ASIAT (20 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Lentoliikenteen kehittämishankkeen käynnistäminen: käsittelyjen eteneminen kunnissa ja projektijohtajan rekrytointitilanne (haku päättyy 24.5). Nokian kaupungin ratkaisu jätevesien puhdistamisesta ja seudullinen Keskuspuhdistamo Oy:n valmistelun eteneminen Kuntien lausunnot maakuntakaava 2040 luonnoksesta. Liite. Seutujohtajan infoasiat: Seutupäivä Lempäälässä 2.6. Työseminaarimatka Ouluun, ohjelmaluonnos liitteenä. Junakokouksen 11.6 kokousasiat: - MAL3-valmistelun käynnistäminen, - kuntayhtymän TA 2016 raamit, - keskustelu seutustrategian arvioinnin käynnistämisestä - edunvalvontatyön kehittäminen - paikkatieto - muuta? Lync-info12.6. aamulla seudullisesta tietohallinnosta, Jarkko Oksala Pirkanmaan liitolle on lähetetty jo ennakkoon näkemyksiä valtion vuoden 2016 budjettitavoitteiden valmisteluun. Liite. Kokoustiedotteet: INFRA-työryhmä SIVISTYS-työryhmä /23

22 76 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit Palaute seututyöryhmille vuodelta 2014 MAL2- sopimuksen seuranta v. 2014, keskustelu Seudullisen paikkatiedon edistäminen Peruttu Teemakokous SH + KJK Työvoima-asiat MAL2- sopimuksen seuranta v TA 2016 lähetekeskustelu Seudullisen paikkatiedon edistäminen Työmatkakokous Oulussa Talousarvioraami 2016, lähetys kuntiin lausunnolle MAL3-sopimusprosessi ja työn organisointi Seutustrategian arviointiprosessi ja itsearvioinnin suorittamien MAL3-prosessin jatkuminen Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen /23

23 77 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /23