TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Museokeskus Vapriikki, kokoustila 2, Alaverstaanraitti 5 Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 1. vpj. Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 2. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia tilalla: Rossi Riitta-Leena talousjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri, sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Itänen Mika 72 palveluyksikön johtaja Tampere 1/17

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 71 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 ****** 4 72 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HAKEUTUMINEN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLISEEN KOKEILUUN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ELINVOIMA VARMISTETTAVA MAAKUNTAUUDISTUKSESSA 10 * TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17 2/17

3 71 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (10 min) Muistio , liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Lähijunaliikenteen kehittäminen: Seutuhallituksen käsittelyssä PN seisakkeiden, asemien ja liikenteen suunnittelu, loppuraportti ja jatkotoimenpiteiden käynnistäminen Seutustrategian valmistelu Syksyn kh-seminaarin päivämäärän PN selvittely meneillään. Tapahtuma-, konferenssi - ja Jatkovalmistelussa Tampereen johdolla. KKa, TA matkailutoimintojen järjestelyt, keskustelu Elinkeinojen kehittäminen Kangasala aloittaa esittelyt kokouksessa OA kaupunkiseudulla KJK:n kokoonpano Seutuhallituksessa PN 3/17

4 ****** 72 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HAKEUTUMINEN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLISEEN KO- KEILUUN Seutujohtaja Nurminen ja palveluyksikön johtaja Mika Itänen Hallitusohjelman kärkihankkeena on työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi. Osana kärkihankkeen toimeenpanoa toteutetaan vuosina 2017 ja 2018 alueellisia kokeiluja, joilla luodaan asiakaslähtöinen, kokonaisvaltainen, hallinnonalarajat ylittävä kustannusvaikuttava toimintamalli. Kokeiluissa valmistaudutaan vuoden 2019 jälkeiseen aikaan, jolloin TE-palvelujen järjestämisvastuu on maakunnilla ja jossa palvelutuotantoa voidaan kriteerien täyttyessä sopimuksella osoittaa mm. riittävät voimavarat omaavalle kunnalle. Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus ja kuntajohtajat ovat syksyllä 2015 käsitelleet mahdollista työllisyyskokeilua ja suhtautuneet positiivisesti kaupunkiseudun osallistumisesta kokeiluun. Keskeisinä perusteina tuolloin olivat kaupunkiseudun korkealla pysyttelevä työttömyystilanne sekä valmistuminen uuden kunnan elinvoimatehtävään. Kaupunkiseutu ilmaisi kirjeitse ( ) kiinnostuksensa osallistua kokeiluun ja sen reunaehtojen valmisteluun työminisetri Lindströmille. Kirjeen mukaan kaupunkiseutu toivoi ensivaiheessa pääsevänsä vaikuttamaan kokeilun reunaehtojen muotoutumiseen. Hakeutuminen kokeiluun TEM on käynnistänyt kokeilun valmistelun avaamalla haun ajalle Kokeilualueena voi olla kunta, kuntarypäs tai maakunta. Valittavat kunnat pääsevät mukaan jatkovalmisteluun. Hakemuksessa tulee kuvata - kokeilun tavoitteet ja sisältö - kokeilun toteutus (toimijat, tehtävät ja työnjako, esitys toimivaltuuksien muuttamisesta, toimijoiden valmiudet resursoida kokeilua sekä resurssien siirtotarve valtiolta kunnalle/alueelle) Kokeiluun valitaan enintään 11 kokeilualuetta, joista 2-3 on maakunnallista ja 3-8 yksittäisen kunnan tai useamman kunnan alueella toteutettavia. Päätöksen kokeilualueista tekee kärkihankkeesta vastuussa oleva ministeriryhmä viimeistään Valintakriteereissä kiinnitetään huomiota - miten kokeilu tukee uutta maakuntamallia ja missä määrin siinä kehitetään uudentyyppisiä toimintamalleja palvelujen tuottamiseen, 4/17

5 - missä määrin kokeilu luo uusia työpaikkoja, tukee uutta yrittäjyyttä ja yritysten kasvua sekä vähentää työttömyydestä aiheutuvia julkisia kuluja, - miten tavoitteiden toteutumista seurataan kokeilualueella, - miten keskeiset toimijat sitoutuvat kokeiluun sekä valmiudet kokeilun käynnistämiseen ja tulokselliseen toteuttamiseen - miten valtion, kuntien ja muiden toimijoiden palveluilla tuetaan kasvua, yrittäjyyttä sekä alueiden työllisyyttä ja elinvoimaisuutta. Kunnan tai useamman kunnan kokeilualueella voi olla ensisijaisesti tuottamisvastuu. Koska TE-toimistot ja ELY-keskukset toimivat 2018 loppuu asti, korostetaan hakukirjeessä kokeilun toteuttamista tiiviissä strategisessa kumppanuudessa niiden kanssa. Asiakasryhmältään kokeilut voivat olla hyvin erilaisia - esim. kaikki työttömät, nuoret, pitkäaikaistyöttömät tai yrittäjäksi aikovat. TEMillä ei ole osoittaa kokeiluihin erillistä määrärahaa, vaan kokeilussa palvelut on tuotettava olemassa olevien määrärahojen puitteissa. Kokeiluissa voidaan käyttää myös EU:n rakennerahastoja. Lainsäädännöllä voidaan mahdollistaa kokeilualueiden poikkeaminen voimassa olevasta lainsäädännöstä. Tampereen kaupunkiseudun hakeutumisella kokeiluun on hyvät perustelut. Tampereen kaupunkiseutu muodostaa luontaisen työssäkäyntialueen ja vahvan kokonaisuuden ( asukasta, yritystä), jolla on hyvät edellytykset vastata työllisyydenhoidosta sekä alueensa elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämisestä. Kaupunkiseudun etuja kokeiluun hakeutumisessa ovat lisäksi yhteistyörakenteet, jotka hyödyttävät kokeilua merkittävästi: toisen asteen ammatillinen koulutus Tredu, seudullinen elinkeinoyhtiö Tredea sekä poliittisesti ohjattu seutuhallinto/tampereen kaupunkiseutu kuntayhtymä. Kunnilla on myös strateginen tahtotila yhteistyön edelleen syventämiseen. Kokeilun hallinnointi voidaan toteuttaa vastuukuntamallin tai kuntayhtymämallin kautta. Mikäli hallinnoinnissa päädytään vastuukuntamalliin, tulee kuntien sopia ohjausmalli, jossa kaikki kunnat ovat osallisina. Nykymuotoinen työlisyysyhteistyö on hoidettu verkostomaisella yhteistyöllä ja vastuukuntamallilla (TYP). Vaihtoehtoiset kohderyhmät ja kokeilun riskit Tampereen konsernihallinnon johtoryhmä on käsitellyt omalta osalta asiaa ja päätynyt ensisijaisena vaihtoehtona ns. laajaan asiakasryhmään, eli kaupunkiseudun kaikki työnhakija- ja työantaja-asiakkaat. Tässä mallissa TE-toimiston kaikki tehtävät ja vastuut siirtyvät kaupun- 5/17

6 kiseudun osalta kokeilulle sisältäen työnhakija-, työnantaja- ja yrityspalvelut sekä tehtävät työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa. Hakemuksessa korostettaisiin, että kokeilukunnille annettaisiin järjestämisvastuu tai vähintäänkin erittäin laajat toimivaltuudet vuosille Jotta kunnilla oltava mahdollisuus vaikuttaa asiakasryhmään ajoissa ja mahdollisimman suurin toimivaltuuksin ja keinoin, edellyttäisi tämä lainsäädännön muuttamista. Volyymit laajassa vaihtoehdossa ovat suuret, kyseessä on 80 % Pirkanmaan työttömistä. Varovaisestikin arvioiden asiakkaina on noin työnhakijaa kaupunkiseudulla, joista työllisiä työnhakijoita on lähes puolet. Työnhakijajoukon korkea kuukausittainen vaihtuvuus lisää onnistumisen haastetta. Kaupunkiseudun kaikista työttömistä pitkäaikaistyöttömiä on n , niihin rinnastettavia n , nuoria on ja loput muita. Vastuunotto isosta, monimuotoisesta asiakasmäärästä ja laajasta tehtäväkentästä edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista uudelleen organisointia sekä palveluprosessien uudistamista, palvelutarjonnan kehittämistä ja lisäämistä, henkilöstön määrän ja osaamisen kasvattamista. Tunnistettavia riskejä ovat mm. taloudellinen riski sekä resurssien riittävyys huomioiden, että kokeiluun ei ole osoitettavissa valtion erillisrahoitusta. Resurssien siirto valtiolta kunnille on tärkeä tekijä huomioitavaksi. Kuntien tulee saada merkittävä osa Te-hallinnolle osoitetuista nykyisistä, resursseista ml. Te-hallinnon henkilöstöstä. Varovaisestikin arvioiden suuruusluokan tulisi olla n. 80 % kaikista Pirkanmaan työllisyyspanostuksista (varovainen arvio on n. 60 M /v toimintamenoista, jos vertailuksi otetaan esim. v menot). Kuntien omaa rahoituspanosta tarvittaneen nykyistä suurempana ainakin kokeilun ajan (nykyinen kaupunkiseudun kuntien panostus on n. 20 M /v ilman työmarkkinatuen kuntaosuutta). Em. taloudelliset arviot ovat suuntaa antavia. Taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida täysin luotettavasti. Talouden taantuma ja sen myötä erittäin suuri työttömyys ovat riskitekijöitä, joita ei voi poissulkea. Talouskäänne parempaan suuntaan pienentäisi taloudellistakin riskiä ja lisäisi työpaikkojen määrää. Taantuman jatkuminen pidempään tai talouden kääntyminen huonompaan lisäisi kuntien taloudellista riskiä ja näkyisi myös mm. työmarkkinatuen kuntaosuuksissa negatiivisena kehityksenä. 6/17

7 Riski on myös kiireellinen aikataulu ja kokeilua tukevan lainsäädännön valmistumisen ajankohta. Mikäli laajan kokonaisuuden haltuunottoon ei jää riittävästi aikaa, heikentää se mahdollisuuksia onnistua tuloksellisesti lyhytaikaiseksi tarkoitetussa kokeilussa. Suuri asiakasmäärälle on myös haasteellisempaa luoda nykyisiä massapaleluja parempia ja vaikuttavampia palvelumuotoja. Riskien kääntöpuolena kokeilu tarjoaa mahdollisuudet kuntien työllisyysrahojen parempaan hallintaan, väestön työllistymiseen ja negatiiviten kerrannaisvaikutusten vähenemiseen. Onnistunut kokeilu luo myös kunnille edellytykset TE-palvelujen sopimuspohjaiseen hoitamiseen maakuntamallissa vuoden 2018 jälkeen. Mahdollisuuksia tarjoutuu, kun vastuu TE-palvelujen järjestämisestä olisi yhdellä toimijalla, jolloin valta, vastuu ja resurssit ovat samoissa käsissä. Järjestelmän yksinkertaistaminen ja prosessin kokonaishallinnan lisääminen parantaisivat asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kokonaistaloudellisuutta pidemmälläkin tähtäimellä. Kokeilussa olisi myös mahdollisuus käyttää tehokkaasti kuntien keinoja työllisyyspalveluissa. Etuna olisivat lisäksi kuntien nykyistä paremmat mahdollisuudet toimia ajoissa ja parantaa näin lopputulosta. Kun elinkeino-, työllisyys- ja koulutuspalvelut ovat samassa toiminnallisessa seutukokonaisuudessa, on niiden synergiamahdollisuudet hyödynnettävissä. Kokeilulla on mahdollista rakentaa uuden elinvoimakunnan ja tulevaisuuden kaupunkiseudun tehtäväkenttää, kun sote-palvelut siirtyvät maakunnalle Kaupunkiseudulla olisi nyt itse mahdollisuus vaikuttaa pitkään korkealla pysyttelevään työttömyystilanteeseen. Valmistelun aikana ovat olleet esillä myös seuraavat toissijaiset vaihtoehdot kohdejoukon määrittelystä: a. Etuus edellä eli kaikki työmarkkinatukilaiset kaupunkiseudulla on selkeä kokonaisuus, ja sisältää mahdollisuuden vaikuttaa ajoissa työttömien työnhakijoiden työllistämiseksi. Volyymi on asiakasta. Tämä on noin puolet koko kaupunkiseudun työttömistä, monipuolinen asiakaskunta sisältäen vastavalmistuneista nuorista pitkäaikaistyöttömiin. Osan kohdalla on mahdollisuus puuttua työttömyyteen heti alussa, eli vaihtoehto on merkittävästi parempi kuin nykytilanne, jossa kunnan toimivaltuudet on rajoitetut sekä kohdejoukon että toiminnan osalta. Vaihtoehdossa TE-toimiston vastuulla ovat muut työnhakijat sekä merkittävä osa yrityspalveluista. Kokeilun myötä lisääntyisivät edellytykset yhteistyön tiivistymiseen. Riskit ovat pitkälti samat kuin ensisijaisesti esitettävässä vaihtoehdossa, mutta hallitummat ja pienemmät mm. taloudellisen riskin osalta. Kompensaationa kunnille on saatava merkittävä osa ko. kohde- 7/17

8 joukon suhteessa valtion Te-hallinnolle osoitetuista nykyisistä, käytettävissä olevista resursseista. b. Kolmas vaihtoehto on 6 kk työttömänä olleet alle 25 vuotiaat, 12 kk työttömänä yhtäjaksoisesti olleet tai 16 kk:n aikana 12 kk työttömänä olleet. Heitä on kaupunkiseudulla Vaihtoehto on selkeä kokonaisuus ja tarjoaa hyvät vaikuttamismahdollisuus ajoissa. Tietojärjestelmät tukevat rajausta huonommin. TE-toimiston rooli olisi sama kuin a-vaihtoehdossa. Samoin kuin a-vaihtoehto, tämä olisi välivaihe ensisijaiseen vaihtoehtoon eli koko työllisyydenhoidon kokonaisuuden siirtymiselle kunnan vastuulle. Kokeilun tavoitteita ja keinoja Mikäli Tampereen kaupunkiseudun kunnat päättävät hakeutua alueelliseen työllisyyshoidon kokeilualueeksi , keskeisenä tavoitteena on nykyistä vaikuttavampi, sujuvampi ja taloudellisesti tehokkaampi yhden toimijan (kunnan) vastuulla oleva työllisyydenhoidon kokonaisuus, jolla on tiivis yhteys paikalliseen elinkeinoelämään ja jossa työn tarjonta ja työnhakija kohtaavat tehokkaasti. Mahdollisia keinoja pilotin aikana ovat mm.: - Ammatillisen koulutuksen hyödyntäminen työllisyydenhoidon palveluissa ja esim. maahanmuuttajien kotoutuksessa - Elinkeino- ja yrityspalveluiden hyödyntäminen mm. yritysten kasvun mahdollistamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi - Sosiaali- ja terveyspalveluiden linkittäminen tarpeen mukaan - Kuntien hankintojen hyödyntäminen (mukaan työllisyyskriteerit) - Yhteistyön ja kumppanuuksien rakentaminen (työnantajat, työmarkkinajärjestöt, 3. sektorin toimijat, koulutustoimijat) - Perustulokokeilun tai osallistavan sosiaaliturvan linkitys kokeiluun - TE-hallinnon työvoimapoliittisen palvelujen hyödyntäminen kokeilulainsäädännön kautta Ministeriö ohjaa kokeilujen jatkovalmistelua niiden alueiden kanssa, jotka valitaan kesäkuussa mukaan kokeiluun. Tarvittavat lainmuutokset tehdään eduskunnassa syksyn aikana ja ennen kokeilujen käynnistymistä käydään mukana olevien kuntien kanssa neuvottelut mahdollisesta valtion kompensaatiosta ja resurssisiirroista valtiolla kunnalle uudistuksen ja kokeilun toteuttamiseksi. Palveluyksikön johtaja Mika Itäinen ja työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Pekka Mansikkamäki on kutsuttu kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa /17

9 Liitteet. - PDF-esitys kokeiluun osallistumisesta - Hakeutuminen työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisiin kokeiluihin/tem Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että kaupunkiseutu suunnittelee hakeutumista kokeilualueeksi, keskustella kohdejoukon valinnasta, kokeilun hallinnoinnista ja hakemuksen sisällöstä, mm. - kokeilun tavoitteet ja sisältö - kokeilun toteutus: toimijat, tehtävät ja työnjako, esitys toimivaltuuksien muuttamisesta, kuntien valmiudet resursoida kokeilua sekä resurssien siirtotarve valtiolta, että periaatelinjaukset hakeutumisesta valmistellaan seutuhallituksen kokoukseen 25.5, että varsinainen hakemus käsitellään 27.5 kuntajohtajakokouksessa, että valmisteluvastuu hakemuksen laadinnasta on Tuula Mikkonen, Mika Itänen ja Pekka Mansikkamäki ja että kunnat huomioivat asian valmistelun omassa päätöksenteossaan. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/17

10 73 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ELINVOIMA VARMISTETTAVA MAAKUNTAUUDISTUKSESSA Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallituksen kokouksessa käytiin kattava keskustelu elinkeinopoliittisista toimenpiteistä, joita uudessa kunnassa tarvitaan. Toinen kattava keskustelu käytiin pikaisesta tarpeesta edunvalvontaan Tampereen kaupunkiseudun aseman turvaamisesta maakuntauudistuksessa. Kokouksessa todettiin, että asiaa on syytä pikaisesti jatko valmistella. Työryhmä Reija Linnamaa, Harri Airaksinen, Antti Pieviläinen ja Päivi Nurminen ovat laatineet luonnoksen kaupunkiseudun edunvalvontaohjelmaksi maakuntauudistuksessa. 1. Tampereen kaupunkiseudun elinvoima varmistettava maakuntauudistuksessa 1.1. Maakunta tarvitsee vahvan veturin Tampereen kaupunkiseutu on yhdessä pääkaupunkiseudun kanssa keskeinen Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin veturi. Seutu on asukasluvultaan (yli ) suurempi kuin xx kaavaillusta 18 maakunnasta. Kaupunkiseudun kyky toimia Pirkanmaan vahvana veturina on huomioitava maakuntauudistuksessa. Pääkaupunkiseudun kunnille eli Helsingille, Espoolle, Vantaalle ja Kauniaisille on annettu mahdollisuus valmistella erillisratkaisua sotepalveluissa ja aluehallintouudistuksessa. Myös Tampereen kaupunkiseudun osalta tulee olla mahdollisuus erillisratkaisuun elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämiseen liittyvissä tehtävissä (jos sote mukana, niin vaatii pol. keskustelua vielä enemmän). Yksi ratkaisumalli ei sovellu Suomen erilaisille alueille. Tampereen kaupunkiseudulla on erinomaiset mahdollisuudet toimia maakuntaratkaisusta poikkeavan toimintamallin toteuttajana ja tarjota tätä kautta vertailupohjaa muille alueille. Tampereen kaupunkiseudulla on elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämisessä vahvoja näyttöjä. Sote- ja aluehallintouudistuksessa tulee varmistaa, että elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämisessä mahdollistetaan Suomen kannalta keskeisten suurten kaupunkiseutujen kehittyminen. Tällöin esimerkiksi maankäytön suunnittelussa, elinkeinopolitiikassa ja työllisyyden hoidossa kaupunkien roolia ei tule heikentää vaan vahvistaa nykyisestään. 10/17

11 1.2. Elinvoima edellyttää maankäytön ja liikenteen ohjausvälineitä Maakuntien ja kuntien tehtäväjaosta (5.4 linjaus) todetaan, että kunnan kunnilla on jatkossakin vastuu maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta. Lisäksi mainitaan, että maakunnat voivat edelleen kehittää nykyisten tehtävien hoitoa. Tämä viittaa mm. maakuntakaavoitukseen. Maakunnille siirtyisi myös alueellinen liikennejärjestelmätyö Elyltä. Samanaikaisesti on vireillä maankäytön ohjausta koskeva lainsäädäntö. Uudistusten toteutuksessa tulee varmistaa maankäytön ohjausvallan ja palveluverkon hallinnan säilyminen kunnilla. Tämä edellyttää yleispiirteisen kaavoituksen, yleiskaavoituksen, säilymistä kunnan tehtävänä. Yleispiirteisellä maankäytön suunnittelulla ja maapolitiikallaan kunta vahvistaa elinvoimaansa. Kaupunkiseudulla yhdyskuntarakenteen ohjaustarve ylittää kuntarajat. Tampereen kaupunkiseudulla varaudutaan noin uuteen asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Erityiskysymyksiä ovat etenevä kaupungistuminen ja liikennejärjestelmän suunnittelu. Seudullisessa suunnittelussa haasteeseen on vastattu rakennesuunnitelmilla tai yhteisillä yleiskaavoilla. Kuntien tulee jatkossa saada keskenään sopia seudullisen maankäytön ja tavoitteista ja toteutustavasta. Vastaavat välineet tulee sisällyttää maankäyttö- ja rakennuslakiin. Kaupunkiseudulle tulee tehtävien uusjaossa osoittaa selkeä rooli myös alueellisessa liikennejärjestelmäsuunnittelusta. Vastaava tehtävä Uudellamaalla hoitaa HSL, jonka erityisasema on määritelty alueiden kehittämislaissa. Tampereen kaupunkiseudulla yhdyskuntarakenteen suunnittelu on edistyksellistä. Seudulle on valmistunut kaksi rakennesuunnitelmaa, joiden toimeenpanoa on vahvistettu valtion ja kaupunkiseudun kuntien välisellä MAL-sopimusmenettelyllä. Seuranta osoittaa, että yhdyskuntarakenteen muutos etenee valtion ja kuntien tavoitteiden mukaan. Nykyhallitus on päätynyt vahvistamaan MAL-sopimusmenettelyä. Menettely tulee jatkossakin säilyä suurten kaupunkiseutujen ja valtion välisenä ohjausvälineenä Kaupunkiseutu on luonteva alue työllisyyspalvelujen järjestäjäksi Tampereen kaupunkiseutu on yhtenäinen työmarkkina-alue, jonka työttömyys on rakenteellisesti korkea. Seudulla on kehittynyt työllisyyden- 11/17

12 hoidon yhteistyömalli, jonka jatkona on 2016 alusta perustettu seudullinen TYP-palvelu. Tampereen kaupunki on lisäksi kehittänyt palvelumalliaan työllisyydenhoidon Kuntakokeilussa, jonka tulokset ovat kannustavia. Työttömyyden ilmiöt kasaantuvat kaupunkiseuduille, joihin muutetaan myös työllistymisen toivossa. Nopea työllistyminen lisää alueen elinvoimaa. Kaupunkiseudulla on ohjauksessaan työllisyyteen vaikuttavia tehokkaita välineitä kuten seudulliset elinkeinopalvelut sekä seudullinen ammatillinen koulutus. Näiden kautta osaamisen ylläpitämistä ja työpaikkojen etsintää voidaan tehostaa. Elinvoiman kannalta on olennaista, että kaupunkiseudulla on muiltakin osin riittävä toimintavapaus eli järjestämisvastuu työllisyydenhoidon palveluissa Kaupunkiseudut ovat elinkeinojen kehitysalustoja Hallituksen linjauksen mukaan yksi maakunnan tehtävä on jatkossa elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritys- ja neuvontapalvelut. Lisäksi maakunta edistää maaseudun elinkeinoja. Elinkeinoja koskevassa työn- ja resurssienjaossa kaupunkiseudulle tulee varmistaa jatkossakin riittävä rahoituspohja ja muut toimintaedellytykset kasvun, innovaatioiden sekä liiketoiminnan aikaansaamiseksi. Kaupunkiseudut ovat parhaita alustoja mm. digitalisaation kehittymiselle. Työnjako toimijoiden välillä tulee olla selkeä. Kuntien palvelut ovat yritysten tarvitsemia lähipalveluita, jotka liittyvät tontteihin, toimitiloihin, lupiin ja infrastruktuuriin. Kaupunkiseudun tehtäviä ovat kuntien ja sen yritysten tarpeista lähtevät strategiset kehityshankkeet ja seudullisen infrastruktuurin varmistaminen. Maakunnallisesti järjestettäväksi sopii esimerkiksi alkavien yritysten neuvontapalvelu ja hankerahoitus. Kaupunkiseuduilla on erityisen merkittävä rooli myös uuden liiketoiminnan kokeiluissa ja kehitysalustoissa. Näitä voidaan edistää muun muassa kuntien innovatiivisella hankintapolitiikalla. Myös kansainvälisten verkostojen hallinta on tarkoituksenmukaista hoitaa seudullisesti. 12/17

13 2. Viestinnän toteutus Toimisiko joku taulukkopohjainen?? Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan ohjeistaa jatkovalmistelua. Päätös. Asia käsitellään kokouksessa /17

14 * 74 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: Kunnallishallitusten strategiaseminaari elo/syyskuussa Päivän sopiminen. Pirkanmaan maakuntamuseo on tehnyt suunnitelman seutukuntamuseokonseptin selvityshankkeesta. Selvitys toteutettaisiin välisenä aikana ja kustannukset ovat 8900 euroa. Selvitys tuottaa tiedon, millä alueella yhteistyötä kannattaa tehdä, mitkä museot ovat osallisena, mikä on optimaalinen yhteistyötapa, työvoimatarve ja kustannukset. Lisäksi selvitetään, onko olemassa olevia tehtäviä yhdistettävissä seutukunnallisiksi resursseiksi tai voidaanko lisäpanostuksella saada ei-ammatillisesti hoidetuille museoille tai taidekokoelmille asiantunteva tutkija. Seudun vapaa-aikatyöryhmä on omalta osaltaan päättänyt, että selvitystyöhön ryhdytään ja että kustannukset jaetaan suhteutettuna kuntien asukaslukuun. Kaupunkiseudun kuntien lisäksi työhön osallistuvat Hämeenkyrö ja Pälkäne. 14/17

15 75 SEURAAVAT KOKOUKSET Kuntajohtajien kokouskalenteri Maapoliittiset periaatteet Pienet MAL3-hankkeet Strategiaprosessin eteneminen Tilinpäätös Tredean uusi toimitusjohtaja Pienet MAL3-hankkeet MAL2-seuranta Elinkeinojen kehittäminen kaupunkiseudulla MAL3-sopimus, ehdotus seutuhallitukselle Vuoden 2015 palaute työryhmille Päättäjäkyselyn tulokset KH-seminaari Kunnallishallitusten 1. strategiaworkshop Lähijunaliikenne Seutustrategian visio ja yhteistyöteemat Matkailutoimintojen järjestelyt, keskustelu Elinkeinojen kehittäminen, kuntaesittelyt KJK:n kokoonpano Työllisyydenhoidon kuntakokeilu Työmatka Turkuun, Talousarvion 2017 raamit Työllisyyskokeiluun hakeutuminen Maapoliittiset periaatteet 1.6. SEUTUPÄIVÄ Lentoliikenteen projektin toteutuminen, tilannekatsaus Raitiotien suunnittelun eteneminen Talouden seuranta 1-4 Perusopetuksen Opetussuunnitelma Lukion opetussuunnitelma Lukio ja kampusyhteistyöryhmän väliraportti Päivähoitolain toteuttaminen kaupunkiseudulla Yksityinen päivähoito 15/17

16 ? Kunnallishallitusten 2. strategiaworkshop 9.9. Lukioyhteistyön syveneminen, seuranta Strategialuonnos Talousarvio 2017, keskustelu (SH ) tai SEUTUFOORUMI Talousarvio, päätöskäsittely (SH ) Strategiaehdotus /17

17 76 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /17