1 LUPAPÄÄTÖS Nro 13/06/2 Dnro Psy-2003-y-181 Annettu julkipanon jälkeen 14.2.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Raahen terästehtaan ym. toimintojen ympäristö- ja vesitalouslupa, Raahe Rautaruukki Oyj PL 138 00811 HELSINKI
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...6 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 6 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 6 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 6 Vesitalousluvan hakemisen peruste... 6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE...7 Luvat... 7 Ympäristöluvat... 7 Vesiluvat ja -päätökset... 7 Ilmaan meneviä päästöjä koskevat luvat...7 Jäteluvat... 7 Sijoituspaikkaluvat... 8 Kaavoitus... 8 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA... 8 SATAMAN TOIMINTA... 8 Tuonti... 9 Vienti... 10 Palavat nesteet... 10 Kemikaalit ja vaaralliset aineet... 11 TERÄKSEN TUOTANTO... 12 Teräksen tuotannon prosessikuvaukset, päästöjen rajoittamistoimet sekä tuotanto-, raaka-aine- ja energian käyttötiedot prosessikohtaisesti... 12 Raaka-ainetoiminnot... 12 Koksin valmistus... 12 Koksituotanto, raaka-aineet ja energian käyttö...14 Koksituotannon päästöjen rajoittaminen...14 Sintrauslaitos... 15 Sintterituotanto, raaka-aineet ja energian käyttö...17 Sintrauslaitoksen päästöjen rajoittaminen...17 Raudan valmistus... 18 Raakarautatuotanto, raaka-aineet ja energian käyttö...21 Raudan valmistuksen päästöjen rajoittaminen...21 Teräksen valmistus... 22 Terässulaton tuotanto, raaka-aineet ja energiankäyttö...25 Teräksen valmistuksen päästöjen rajoittaminen...25 Kuumanauhavalssaus... 26 Kuumanauhavalssaustuotanto, raaka-aineet ja energian käyttö... 28 Kuumanauhavalssauksen päästöjen rajoittaminen...28 Levyvalssaus... 28 Levyvalssaamon tuotanto, raaka-aineet ja energian käyttö...30 Levyvalssaamon päästöjen rajoittaminen...30 Komponenttitehdas... 31 Komponenttitehtaan tuotanto, raaka-aineet ja energian käyttö...32 Komponenttitehtaan päästöjen rajoittaminen...32 Tulenkestävien materiaalien käyttö...32 Kuonien tuotanto, käsittely ja tuotteet... 33 Kuonan murskauksen päästöjen rajoittaminen...35 Voimalaitos... 35 Voimalaitoksen päästöjen rajoittaminen...38 Voimalaitoksen energian kulutus ja tuotanto...39 Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus...39 Vesien käsittely ja viemäröinti... 41 Saniteettijätevedenpuhdistamo... 42 Polttoaineet ja kemikaalit sekä niiden varastointi... 43 Liikennejärjestelyt... 43
Liikennemäärät... 43 Vaarallisten aineiden kuljetus... 43 Rautatiekuljetukset... 43 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen...44 Koksin valmistus... 44 Sintrauslaitos... 46 Raudan valmistus... 48 Teräksen valmistus... 50 Kuonan murskaus... 52 Kuumanauhavalssaus... 53 Levyvalssaus... 54 Voimalaitos... 55 Energiatehokkuus... 56 Koksaamon energiankulutusvertailu...57 Sintraamon energiankulutusvertailu...57 Masuunien energiankulutusvertailu...58 Terässulaton energiankulutusvertailu...58 Valssaamon energiankulutusvertailu...58 Energiansäästösopimus... 59 Ympäristöjohtamisjärjestelmä... 59 SATAMAN YMPÄRISTÖKUORMITUS...60 Päästöt pintavesiin ja viemäriin... 60 Päästöt maaperään... 60 Päästöt ilmaan... 60 Potkurivirrat... 60 Melu... 60 Jätteiden määrä ja käsittely... 61 Alusten jätehuolto... 61 Sataman jätehuolto... 61 TERÄKSEN TUOTANNON YMPÄRISTÖKUORMITUS...62 Päästöt vesiin ja viemäriin... 62 Päästöt ilmaan (kokonaispäästöt)... 64 Rikkidioksidipäästöt... 64 Arvio rikkipäästöjen kehittymisestä... 65 Haisevat rikkiyhdisteet... 66 Typen oksidien päästöt... 66 Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt...66 Hiukkaspäästöt... 66 Metallipäästöt... 67 Hiilidioksidipäästöt... 68 Päästöt ilmaan (prosessikohtaiset päästöt)... 69 Koksin valmistus... 69 Sintrauslaitos... 70 Raudan valmistus... 71 Teräksen valmistus... 72 Kuonan murskaus... 73 Kuumanauhavalssaus... 73 Levyvalssaus... 73 Komponenttitehdas... 74 Voimalaitos... 74 Melu ja tärinä... 75 Materiaalit ja jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen...75 Prosessikuonat ja -sakat... 75 Muut toiminnassa syntyvät materiaalit ja jätteet...76 Yhteenveto jätteiden käsittelystä... 77 Jätteiden hyötykäyttö... 79 Kaatopaikat... 79 HAKIJAN ESITYS LUPARAJOIKSI... 82 3
LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ SEKÄ TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 83 Alueen suojelukohteet... 83 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 83 Vesistön tila... 84 Vesistöalueen yleiskuvaus... 84 Raahen edustan merialueen tila...84 Kuljunlahden vedenlaatu 1993 2002...85 Kuljunlahden biologinen tila... 86 Kalatalous... 87 Maaperä... 87 ph... 88 Pääravinteet... 88 Raskasmetallit... 88 Ilmanlaatu... 89 Melutilanne ja liikenne... 89 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU...90 Mittaukset ja mittausten frekvenssi... 90 Käytön tarkkailu... 91 Pölynpoistolaitteistojen kunnonvalvonta, ennakkohuolto ja korjaukset... 92 Vesistökuormituksen käyttötarkkailu...92 Raportointi... 93 Muu tarkkailu... 93 Raahen seudun ilmanlaadun tarkkailu...93 Melu... 95 Jätteet... 95 Makeavesialtaan tarkkailu... 95 Merialueen tarkkailu... 96 Analyysilaitteiden kunnossapito ja kalibrointi sekä analyysitoiminnan laadunvarmistus... 96 Laskentamenetelmät... 97 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN...97 Ympäristövahinkovakuutus... 98 ESITETYT MUUT TOIMENPITEET, KORVAUKSET JA VAKUUDET...98 Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset jätevesien johtamisesta aiheutuvista haitoista... 98 Rautaruukki Oyj:n esitykset haittojen korvaamisesta ja kalatalousmaksusta...98 Ympäristönsuojelulain 42 :n mukainen vakuus...100 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY...101 Lupahakemuksen täydennykset... 101 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 101 Neuvottelut... 101 Lausunnot... 101 Muistutus... 107 Hakijan kuuleminen ja vastine... 107 ASIOIDEN YHDISTÄMINEN... 110 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U...111 Ympäristöluparatkaisu... 111 Vesitalousluparatkaisu... 111 Hankkeesta aiheutuvat vahingot... 111 LUPAMÄÄRÄYKSET... 111 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi...111 Päästöt vesiin... 111 Päästöt ilmaan... 113 Melu ja tärinä... 115 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen...115 Jätteenkäsittelyalueita koskevat yleiset määräykset...117 Jätteenkäsittelyalueita koskevat erityiset määräykset...118 Kaatopaikkatoiminnan lopettaminen...119 Vakuus... 119 Varastointi... 120 4
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet...120 Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja...121 Tarkkailu- ja raportointimääräykset...122 Kalatalousmaksu... 122 Korvausmääräys... 123 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE...123 Ympäristölupaa koskeva hanke...123 Vesitaloushanke... 123 RATKAISUN PERUSTELUT... 123 Ympäristölupa... 123 Ympäristöluvan harkinnan perusteet...123 Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset...123 Vesitalouslupa... 124 Lupamääräysten perustelut... 124 Pilaantumisen ehkäisemiseksi annettujen lupamääräysten perustelut...124 Kalatalousmaksun perustelut... 129 Korvausmääräyksen perustelut... 130 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN...130 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN...130 Päätöksen voimassaolo... 130 Lupamääräysten tarkistaminen... 131 KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET...131 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN...131 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO...131 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET...131 KÄSITTELYMAKSU... 132 Ratkaisu... 132 Perustelut... 132 Oikeusohje... 133 MUUTOKSENHAKU... 134 5
6 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Rautaruukki Oyj on 19.12.2003 toimittanut ympäristölupavirastoon rauta- ja terästehtaan, koksaamon, sintraamon, valssaamojen, voimalaitoksen, komponenttitehtaan, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnin, jätteen laitos- ja ammattimaisen hyödyntämisen ja käsittelyn, talousvesien käsittelyn sekä sataman toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen. Lisäksi yhtiö on pyytänyt lupaa lisäveden johtamiseen tehtaalle. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehdas sijaitsee Pohjanlahden rannalla noin viisi kilometriä lounaaseen Raahen kaupungin keskustasta. Samalla teollisuusalueella sijaitsevat Oyj Nordkalk Abp:n kalkinpolttamo, Polargas Oy:n ilmakaasutehdas sekä Tehokaasu Oy:n Nestekaasuvarasto. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Vesitalousluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 2a) kohdan mukaan sintraamolla ja koksaamolla, 2b) kohdan mukaan terästehtaalla, 2f) kohdan mukaan valssaamoilla, 3b) kohdan mukaan yli 5 MW:n voimalaitoksella, 7a) kohdan mukaan satamalla, 5b) kohdan mukaan laajamittaisella kemikaalien varastoinnilla, 6c) kohdan mukaisella haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävällä toiminnalla sekä ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdan mukaisesti jätteen laitos- tai ammattimaisella hyödyntämisellä on oltava ympäristölupa. Jos samalla toiminta-alueella sijaitsevalla usealla ympäristöluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, on ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin mukaisesti toimintoihin haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella. Lupaa voidaan kuitenkin hakea erikseen, jos hakemuksen johdosta ei ole tarpeen muuttaa muita toimintoja koskevaa voimassa olevaa lupaa. Ympäristönsuojeluasetuksen 42 :n mukaisesti terästehtaan toimintaan oli haettava ympäristölupaa viimeistään 31.12.2003. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaan veden johtamiseen muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 2b) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee terästehtaan ympäristölupa-asian. Ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentissa säädetään, että jos toimintoihin on haettava lupaa siten kuin ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa sää-
detään, eri toimintojen lupa-asian ratkaisee ympäristölupavirasto, jos yhdenkin toiminnan lupa-asian ratkaisu kuuluu sen toimivaltaan. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaan ympäristölupavirasto voi myöntää luvan veden johtamiseen vesistöstä. Vesilain 16 luvun 2 :n mukaisesti vesilain mukainen hakemus ja samaa toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain mukainen vesistön pilaantumista koskeva hakemus on käsiteltävä yhdessä. 7 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Luvat Ympäristöluvat Raahen kaupungin ympäristöviranomaisen päätös 6.9.2002 koskien tehdasalueella sijaitsevaa Fortum Markets Oy:n polttonesteiden tankkauspistettä Vesiluvat ja -päätökset Vesihallituksen päätös 13.7.1972 öljyvarastosta Pohjois-Suomen vesioikeuden jätevesien johtamislupaa koskeva päätös 16.6.1994 ja vesiylioikeuden päätös 22.3.1995 Pohjois-Suomen saniteettijätevedenpuhdistamoa koskeva vesioikeuden päätös 11.6.1996 Pohjois-Suomen vesioikeuden voimalaitokselle johdettavaa merivesimäärää koskeva päätös 28.8.1998 ja vesiylioikeuden päätös 18.3.1999 Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös 18.12.1998 ja vesiylioikeuden päätös 9.9.1999 lopputarkastus- ja korvausasiassa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös 21.1.2005 Raahen terästehtaan meriveden ottoputken ja merivesiviemärin jatkamisesta sekä lieteallas IV:n vesien purkupaikan muuttamisesta Ilmaan meneviä päästöjä koskevat luvat Jäteluvat Lääninhallituksen päätös 16.5.1988 tehtaan ilmansuojeluilmoituksesta Lääninhallituksen päätös 8.12.1994 öljyvarastosta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen terässulaton sekundääripölynpoistoa koskeva päätös 18.6.1997 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätös 14.12.2000 sintraamon pölynpoiston tehostamisesta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätös 29.11.2001 voimalaitoksesta, koksaamosta ja tehtaan rikkipäästöstä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen masuunin vanhan kaasukellon öljypitoisia maita koskeva päätös 3.10.2000
Sijoituspaikkaluvat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen terästehtaan jätelupaa koskeva päätös 10.1.2001 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ratapiha-alueiden öljypitoisia maita koskeva päätös 20.6.2001 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätös 29.5.2002, Vaasan hallinto-oikeuden päätös 6.11.2003 ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös 20.9.2005 kuonan käsittelystä ja varastoinnista Terveyslautakunnan terästehdasta koskeva päätös 2.1.1975 Terveyslautakunnan koksaamoa koskeva päätös 28.2.1985 Terveyslautakunnan koksaamon laajennusta koskeva päätös 17.7.1990 ja lääninoikeuden päätös 18.4.1991 Terveyslautakunnan päätös 22.9.1992 bentseenin varastoinnista Raahen Seudun KTT:n Kuntayhtymän päätös 20.12.1993 öljyvarastosta Terveyslautakunnan öljyisen jätteen peltohävitystä koskeva päätös 16.6.1988 8 Kaavoitus Raahen terästehtaan alue on Raahen kaupunginvaltuuston 16.5.1984 hyväksymässä Rautaruukki Oyj:n lähialueita koskevassa osayleiskaavassa (oikeusvaikutukseton) T1- ja TV1-aluetta. T1 on teollisuus- ja varastorakennusten alue ja TV1 varastorakennusten alue. Kaavamerkinnässä on lisäksi maininta: "Laadittaessa asemakaavaa alueelle tulee kiinnittää huomiota nykyisen kasvillisuuden säilyttämiseen ja uuden suojakasvillisuuden istuttamiseen alueelle laaditun maiseman kehittämissuunnitelman pohjalta. Osalle aluetta on annettu merkintä M eli suojametsä." Tehdasalueelle on laadittavana Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä loppuvuonna 2003. Alueella ei ole asemakaavaa. Raahen kaupunkia ja Rautaruukki Oyj:tä on kehotettu laatimaan alueelle asemakaava. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA Ympäristölupahakemus koskee Raahen terästehtaan levy- ja nauhatuotteiden valmistusta rautarikasteesta. Toiminta käsittää sataman toiminnan, raaka-aineiden käsittelyn ja varastoinnin, koksin ja koksauksen sivutuotteiden valmistuksen, rautarikasteiden sintrauksen, raakaraudan valmistuksen, romun käsittelyn, terässulaton toiminnan, levy- ja nauhavalssauksen, komponenttitehtaan toiminnan, kuonan käsittelyn sekä voimalaitostoiminnan sekä vesien käsittelyn ja puhdistuksen. SATAMAN TOIMINTA Raahen satama käsittää Rautaruukki Oyj:n teollisuussataman sekä Raahen kaupungin omistaman Lapaluodon sataman. Seuraavassa käsitellään vain Rautaruukki Oyj:n teollisuussatamaa.
Rautaruukki Oyj:n satama on ympäri vuoden ja vuorokauden toimiva satama. Terästehtaan jäähdytysvedet pitävät satama-altaan sulana läpi talven. Satama palvelee pääasiassa Raahen terästehtaan ja Rautaruukki Oyj:n putkitehtaiden tarpeita sekä jonkin verran myös konsernin ulkopuolisia asiakkaita. Laivanselvityksestä ja huolinnasta vastaa Ruukki logistics. Satamassa on vientipuolella hallivarastointitilaa noin 12 900 m 2 ja varastointikenttiä noin 20 000 m 2. Näillä varastointialueilla on varastoituna keskimäärin noin 5 000 15 000 t terästuotteita sekä jonkin verran kontteja, puuta ja muuta kappaletavaraa. Tuontipuolella on varastointikenttää noin 5 000 m 2 rikasteiden tilapäistä varastointia varten. Liikennöivät alukset ovat pääasiassa puskulaivastoon kuuluvia aluksia sekä pientonnistoaluksia. Varustamo voi purkaa Raahen sataman edustalla aluevesirajan ulkopuolella puskuproomujärjestelmän avulla myös Panamax-kokoluokan aluksia. Raaheen johtava laivaväylä on suunniteltu vuosina 2005 2007 syvennettäväksi 10 metrin kulkusyvyiseksi. Hankkeen toteutus riippuu valtion rahoituspäätöksestä. Ympäristölupavirasto on 31.10.2005 antamallaan päätöksellä myöntänyt hankkeelle luvan. 9 Tuonti Terästehtaan raaka-aineiden tuonti on massavolyymiltaan Rautaruukki Oyj:n sataman merkittävin materiaalivirta, noin 5 milj. tonnia vuodessa. Lastinkäsittely tuontilaiturilla tapahtuu pyöräkoneiden, autojen tai kahmarinostureiden avulla. Laituriin kiinnitetyistä perinteisistä laivoista lasti puretaan nostureilla satamalaiturille. Proomuista lasti ajetaan autoilla prosessiin tai siirretään satamalaiturille tai kuljetinjärjestelmään. Satamalaiturilta materiaalit syötetään joko kuljetinjärjestelmään tai ajetaan autoilla prosessiin sopivana ajankohtana. Tuontilaituri on pistolaiturityyppinen noin 100 metrin levyinen kannas, joka on jaettu kolmeen laivapaikkaan. Tuontilaiturin kokonaispituus on 370 metriä ja käytännössä pituus rajoittaa laivapaikkojen määrän kahteen. Tuontilaiturin merenpuoleiselle laidalle on rakennettu noin 4 metrin korkuinen maavalli estämään tuulen aiheuttamaa pölyämistä.
Seuraavasta taulukosta käy ilmi Raahen terästehtaan satamaan saapuneet määrällisesti merkittävät raaka-aineet vuosina 2001 2003 10 1 000 t 2001 2002 2003 RAUTARIKASTEET, YHT. 2 272 2 163 2 360 - Ruotsi 1 895 2 006 2 200 - Mauritania, Brasilia 281 108 90 - Suomi 96 49 70 RAUTAPELLETIT, Venäjä 893 946 1 050 KOKSAUTUVA KIVIHIILI, YHT. 1 320 1 380 1 160 - Puola 445 390 420 - USA, Kanada 558 441 270 - Venäjä 229 162 200 - Australia 88 387 270 MASUUNIKOKSI, useita toimittajia 128 76 100 MASUUNIÖLJY, Suomi 172 200 230 KOKSIMURSKA, useita toimittajia 30 53 50 KALKKIKIVI, Ruotsi 615 573 550 MANGAANIMALMI, Ghana 10 30 10 OLIVIINI, Norja 75 82 60 Vienti Vuonna 2002 sataman vientimäärä ilman nesteitä oli 826 622 tonnia, mistä Rautaruukkikonsernin tuotteita oli noin 807 000 tonnia. Kuljetettavia terästuotteita ovat kelat, suorat ja esityöstetyt levyt sekä putket. Tuotteet tulevat tehdasalueelta satamaan rautateitse tai kumipyöräkuljetuksina kuljetusalustoilla. Putkitehtailta ja alihankkijoilta tuotteet saapuvat pääasiassa autoilla. Tuotteet joko varastoidaan sataman varastokentille tai satamahalleihin odottamaan laivausta tai ajetaan suoraan laivan viereen lastausta varten. Nostot ja kuljetukset satama-alueella tapahtuvat trukeilla, kurottajalla tai kumipyöräkuljetuksissa vetomestareilla. Kvarttolevyt siirretään satamalukilla. Satamassa voidaan lastata yhtäaikaisesti terästä kahteen laivaan ja samalla öljylaiturissa voidaan lastata tai purkaa raakaöljyä, bentseeniä, tervaa, jne. Kappaletavaran lastaustyö suoritetaan nostureita apuna käyttäen. Vientipuolella on käytettävissä kolme nosturia ja tuontipuolella operoivaa mobiilinosturia käytetään tarvittaessa. Palavat nesteet Palavien nesteiden varastoalue sijaitsee rantavarastolla. Säiliöalue käsittää kuusi säiliötä. Palavien nesteiden säiliöt ja niiden läpivirtaus on esitetty tämän päätöksen liitteen 2 kohdassa "Polttoaineet ja kemikaalit sekä niiden varastointi". Palavien nesteiden vienti- ja tuontikuljetukset hoidetaan tankkilaivoilla. Tankkilaivat kiinnitetään öljylaituriin, josta säiliölle menevät tai tulevat aineet pumpataan putkistojen välityksellä. Vientikuljetuksia ovat tankkilaivoilla raakabentseeni ja kivihiiliterva sekä tuontikuljetuksia raskaat polttoöljyt.
Kemikaalit ja vaaralliset aineet Varastosta pumpataan laivaukseen normaalisti 3 000 tonnia raakabentseeniä lastauslinjaa pitkin. Tarvittaessa säiliössä oleva raakabentseeni lämmitetään kierrättämällä sitä lämmönvaihtimen kautta ennen lastausta. Laivan lastauksen aikana hönkä johdetaan putkilinjassa palautteena varastosäiliöön. Ennen lastauksen aloittamista lastauslinja ja lastattavan tankkilaivan tankit typetetään. Tankkien happipitoisuutta mitataan ja lastaus alkaa, kun on tehty yhteinen päätös lastauksen aloittamisesta laivaahtauspalvelun ja koksaamon välillä sekä on todettu, että happipitoisuus lastattavassa tankissa on alle 7 %. Kivihiiliterva-alukset ottavat noin 4 000 tonnin lasteja. Laivaa ja linjaa ei typetetä. Öljylaiturissa on vuonna 2002 purettu 32 kertaa erikoisraskasta polttoöljyä (ERP) yhteensä 197 531 t. Öljy on laivattu Naantalin ja Porvoon öljynjalostamoilta. Kemikaalisäiliöaluksiin on vuoden aikana lastattu 12 449 t raakabentseeniä ja 35 159 t kivihiilitervaa. Kemikaalikuljetukset hoidetaan kontti-, tynnyri- ja säkkikuljetuksina. Satama-alueella samanaikaisesti olevien kemikaalikonttien määrä on 2 6 IMOluokiteltua konttia. Kontteja ei varastoida satamassa, vaan niiden tulo satamaan ajoitetaan niin, että lyhyen ajanjakson sisällä saapumisestaan kontit lastataan laivaan ja vastaavasti laivasta puretut kemikaalikontit viedään nopeasti pois satamasta purun päätyttyä. Sataman kautta kuljetettavia ulkopuolisten omistamia kemikaaleja ovat mm. erilaiset terpeenihiilivedyt, hapot, akryyliamidi, etyylibentseeni, hydrokinoni, kaliumhydroksidi ja alumiinikloridi. Kemikaalien tuonti- ja vientimäärät vaihtelevat vuosittain. Säkkeihin, tynnyreihin, kontteihin ja ajoneuvosäiliöihin pakattuja kemikaaleja on tuotu Rautaruukki Oyj:n sataman kautta vuonna 2003 seuraavasti: 11 Aineen nimi (IMDG-sään.) IMO /UNnumero Tuonti(t) Käsittelyt (kpl) Vienti (t) Käsittelyt (kpl) Läpikulkevat tuotteet: Tertiary dodecyl mercaptan IMO 9 /3082 180 09 52 10 Nitrotrifluoromethyle-benzonitrile IMO 9 /3077 136 6 8 2 (95%) Potassium hydroxide IMO 8 /1814 166 7 Ferrosilicon (75%) 1,5 t säkki IMO 4.3 /1408 56 3 Formic acid 85% IMO 8 /1779 138 7 Rautaruukki Oyj:n käyttö: Paint IMO3 /UN1262 IMO3/UN 1263 Paint cleaner IMO 8 /2735 IMO 3 / 1993 50 11 25 2
12 TERÄKSEN TUOTANTO Teräksen tuotannon prosessikuvaukset, päästöjen rajoittamistoimet sekä tuotanto-, raaka-aine- ja energian käyttötiedot prosessikohtaisesti Raaka-ainetoiminnot Raaka-aineet tuodaan tehtaalle joko meritse tai junakuljetuksena. Koksaamolle menevä hiili siirretään satamasta autokuljetuksena hiilikentän varastoon. Sintraamon ja masuunien käyttöön tulevat raaka-aineet siirretään satamasta varastokentälle pääasiassa kuljetinjärjestelmän avulla. Autokuljetuksia käytetään, kun kuljetinjärjestelmä ei ole käytettävissä. Varastoalueella raaka-aineet varastoidaan avoimiin kasoihin lukuun ottamatta pellettiä, jolla on avovaraston lisäksi käytössä siilo. Raaka-ainevarastot koksaamon ja sintraamon varastoalueella ja masuunin varastokentällä käyvät ilmi seuravasta taulukosta: Raaka-aine Käyttäjä Varastopaikka Varasto t Kivihiilet Koksaamo Koksaamo, avoin varastokenttä 120 000 Rautarikasteet Sintraamo Sintraamo, avovarastot kuljettimen 36 alla 140 000 Petausseos Sintraamo Sintraamo, petausalue 95 000 Kalkkikivi Kalkinpolttamo, Sintraamo, avovarastot kuljettimen 8 alla 60 000 Sintraamo Oliviini Sintraamo Sintraamo, avovarasto kuljettimen 8 alla 30 000 Mangaani Sintraamo Satamakenttä, avovarasto 12 000 Koksimurska Sintraamo Sintraamo, avovarasto, kuljettimen 8 alla 25 000 Valssihilse Sintraamo Sintraamo, avovarasto, kierrätysmateriaalien 3 000 kentällä Kierrätysmateriaalien Sintraamo Sintraamo, avovarasto, kierrätysmateriaali- 2 000 kentällä Masuunikoksi Masuuni Masuunien raaka-ainekenttä, avovarasto 20 000 kuljettimen 24 alla Pelletti Masuuni Masuunien raaka-ainekenttä, siilo 15 000 t, 85 000 avovarasto 70 000 t kuljettimen 24 alla Sintteri Masuuni Avovarastot kuljettimen 54 alla ja masuunien raaka-ainekentällä 45 000 Koksin valmistus Koksauksessa kivihiiliseoksesta valmistetaan kuivatislaamalla metallurgista koksia masuunin pelkistysmateriaaliksi. Kivihiiliseoksen sisältämistä haihtuvista komponenteista saadaan koksikaasua, joka puhdistetaan sivutuotelaitoksella ja jaetaan terästehtaan prosessien käyttöön. Koksikaasun puhdistuksessa syntyy sivutuotteina tervaa, raakabentseeniä ja rikkiä. Lisäksi koksin jäähdytyksen lämmön talteenotossa saadaan talteen höyryä, joka toimitetaan voimalaitokselle. Kivihiilen varastointi ja käsittely Satamasta kivihiili tuodaan autoilla kivihiilikentälle. Kivihiilikenttä on osittain asfaltoitu ja osittain se on tehty kuonabetonista. Eri kivihiililaadut syötetään varastokasoista kauhakuormaajalla varastokentällä olevaan syöttäjän suppiloon, josta hiili siirretään kuljettimella esimurskaimen kautta annostelulaitoksen siiloihin (10 kpl). Annostelulaitoksella tehdään annosteluvaakojen avulla koksauksessa käytettävä kivihiiliseos. Kivihiiliseos murskataan ja
syötetään edelleen koksipatterin hiilitorniin. Murskauksen yhteydessä kivihiiliseokseen sekoitetaan puhdistettua kierrätysöljyä (0 0,3 t/h), joka tiivistää kivihiilipanosta uunissa. Öljyn lisäys nostaa tuotantokapasiteettia ja parantaa kivihiiliseoksen käsittelyominaisuuksia ja koksin laatua. Koksaus Koksaus tapahtuu koksipatterin uuneissa (kummallakin patterilla 35 uunia). Yhden uunin tilavuus on 41,6 m 3 ja uunien välissä on lämmityskanavat. Kivihiili panostetaan hiilitornista panostusvaunun avulla vuorossa olevaan uuniin. Lämmitysenergiana käytetään joko koksikaasua tai masuuni- ja koksikaasun seosta. Koksaus kestää 15,5 tuntia, jonka jälkeen valmiin koksin lämpötila on keskimäärin 1 060 o C. Kuumennuksen aikana kivihiiliseos kutistuu ja siitä muodostuu koksikakku, joka työnnetään kuumennuksen jälkeen työntövaunulla koko uunin korkeuden mitalta purkupuolelle kiskoilla olevaan koksikuuppavaunuun. Uunikohtainen koksi (ramppikoksi) viedään koksikuupalla sammutukseen. Koksin sammutus ja seulonnat Hehkuva koksi sammutetaan pääsääntöisesti kuivasammutuksena. Kuivasammutuksen kapasiteetin ollessa riittämätön (kuivasammutuslaitoksen korjaukset), joudutaan osa koksista sammuttamaan vedellä. Märkäsammutusten määrä vaihtelee vuosittain. Vuonna 2002 märkäsammutuksia oli 0,8 % tuotannosta. Koksi kuivasammutetaan kolmessa teräsvaippaisessa tulenkestävästä materiaalista muuratussa kuilukammiossa. Koksin sammutuksessa vapautuvalla lämmöllä kehitetään höyryä, joka johdetaan voimalaitoksen käyttöön. Kuivasammutuslaitoksen kiertokaasusta joudutaan osa puhaltamaan ulos. Ulospuhallus on jaksottaista. Koksi puretaan kuilu-uuneista ja seulotaan masuunille sopivaa masuunikoksia. Masuunikoksi toimitetaan kuljettimella masuuneiden siilolaitoksille. Seulonta-alitteet seulotaan pienkoksiseulomolla eri fraktioihin ja toimitetaan sintrausseoksen polttoaineeksi tai myyntiin. Märkäsammutuksessa suihkutetaan makeaa vettä koksikuuppaan ja jäähdytetään teräsaihioista tehdyn kentän päällä. Jäähdytetty koksi seulotaan ja käytetään kuten kuivasammutettu koksi. Sammutusvedet selkeytetään ja ylitevesi pumpataan takaisin jäähdytysveden pumppaussäiliöön. Laskeutunut kiintoaine viedään lieteallasalueelle koksaamon vara-altaan penkkaan. Koksikaasun puhdistus ja sivutuotteiden talteenotto Koksipattereilla syntyvä koksikaasu jäähdytetään suljetussa kierrossa kiertohuuhteluvedellä, jossa kaasusta poistuu terva. Kaasusta pestään seuraavissa prosessivaiheissa rikkivety ja ammoniakki. Pesuvedet johdetaan tislaukseen ja koksikaasusta uutetaan kivihiilipohjaiseen pesuöljyyn aromaattiset hiilivedyt bentseenipesurissa. Pesuöljy puhdistetaan ja käytetään uudelleen. Koksikaasu johdetaan tehtaan koksikaasuverkkoon. Koksikaasuverkossa olevalla kaasukellolla tasataan koksikaasun painetta patterin lämmitykseen. Kaasukellon täyttyessä ylimääräinen koksikaasu poltetaan fakkelissa. Fakkelissa poltettavan kaasun määrä oli 10 % kaasun tuotannosta vuonna 2002. Fakkelista aiheutuvat päästöt on laskettu koksaamon päästöihin. Raakakaasusta otetaan talteen sen sisältämä terva, rikki ja raakabentseeni. Terva ja siihen lisätty naftaleeni menee vientituotteeksi, osa käytetään voimalaitoksella energian tuotannossa. Rikki otetaan talteen nestemäisenä rikkinä, joka kerätään säiliöihin ja viedään autoilla asiakkaille. Raakabent- 13
seeni pumpataan sataman säiliöön vientituotteeksi kemianteollisuuden raaka-aineeksi. Vesien käyttö ja puhdistus Koksaamo ottaa kaiken tarvitsemansa jäähdytysveden (100 m 3 /h) Kuljunlahden makeavesipumppaamolta. Jäähdytysvettä käytetään suljetussa kiertovesijärjestelmässä koksikaasun jäähdytyksessä. Jätevesi muodostuu kivihiilen sisältämästä kosteudesta ja tislauksessa käytetystä höyrystä, kaasun ja kattilalaitoksen lauhteista, hiiliveden suodattimen pesuvedestä sekä jäähdytysvedestä. Biologisen puhdistamon käsittelemä vesimäärä on noin 45 m 3 /h. Puhdistamo käsittää selkeytyksen, vaahdotuksen ja ilmastuksen. Ilmastusaltaissa mikrobit hajottavat haitalliset komponentit (fenolit ja tiosyanaatit). Veden sisältämää jäännössyanidia sidotaan rautasuolan avulla lietteeseen. Puhdistettu vesi pumpataan lieteallas 4:een ja liete lahotuksen kautta koksaamon vara-altaaseen. Saniteettivesi puhdistetaan pienoispuhdistamolla ja johdetaan samaan biologiselta puhdistamolta lähtevään puhtaan veden linjaan. Lietekaivosta liete viedään Raahen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Koko tehdasalueen koksikaasulinjojen lauhteet käsitellään ja puhdistetaan jätevedenpuhdistamolla. Koksituotanto, raaka-aineet ja energian käyttö 14 2001 2002 2003 Tuotanto [ t ] Masuunikoksi 797 731 796 553 835 000 Pähkinäkoksi 34 310 35 218 400 Koksimurskeet 57 984 60 910 60 000 Koksikaasu [ MNm 3 ] 482,3 488,9 470 Bentseeni 10 599 11 053 10 800 Rikki 962 1 182 1 100 Terva 38 065 39 192 38 000 Höyry 521 780 531 307 532 000 Raaka-aineet Kivihiili [ t ] 1 292 000 1 313 000 1 430 000 Kivihiilen lisäöljy [ t ] 0-300 Energia [ GJ ] Patterin lämmityskaasut 3 102 656 3 275 009 3 374 000 Sähkö 206 197 206 374 201 400 Höyry 622 692 745 774 560 200 Sähkön kulutustiedossa on käytetty muuntokerrointa 1 MWh = 3,6 GJ Koksituotannon päästöjen rajoittaminen Koksaamon toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan ovat pääasiassa kivihiili- ja koksipölyä kivihiilen ja koksin eri käsittelyvaiheista sekä hiilidioksidia, rikkidioksidia ja typen oksideja. Kivihiili ajetaan satamasta varastokentälle autoilla. Urakoitsija huolehtii siitä, ettei hiiltä varise kuormasta tielle. Tarpeen vaatiessa urakoitsija kastelee vedellä ajoreittiä, kivihiilikenttää ja kivihiilen varastokasoja pölypäästöjen ehkäisemiseksi. Aikaisemmin kivihiilikasojen pölynsidontaan käytettiin tehtaalla syntynyttä jäteöljyä, jonka vaikutus vesikasteluun verrattuna on paljon pitkäaikaisempi. Jäteluvassa (2001) kiellettiin jäteöljyn käyttö kyseiseen tarkoitukseen.
Sen käytön sallimista haetaan nyt uudelleen, koska tarvittava jäteöljymäärä on pieni ja sen vaikutus pölynsidontaan on merkittävä. Öljy sumutetaan hyvin hienojakoisena hiilikasan pintaan. Öljyä ei valu ympäristöön, vaan se sitoutuu kokonaisuudessaan kivihiileen ja estää hyvin tehokkaasti hiilipölyn muodostumisen. Koksin märkäsammutus huonontaa masuunikoksin laatua ja siinä syntyy hajapölypäästöjä. Kuivasammutusyksiköiden huollot suunnitellaan siten, että märkäsammutuksen tarve on mahdollisimman pieni. Purettaessa koksia uunista syntyy ovia aukaistessa karisteita (vuonna 2002 noin 2 500 t), jossa on joukossa osittain koksaantumatonta kivihiiltä. Karisteet kerätään raappakuljettimien avulla laatikoihin, jotka urakoitsija tyhjentää aika-ajoin karisteiden käsittelypaikalle. Karisteet seulotaan, ylitteet kerätään omaan kasaan ja murskataan pari kertaa vuodessa ja toimitetaan sintraamolle polttoainemurskeeksi. Karisteiden seulonta-alite varastoidaan hiilikentälle, josta se toimitetaan ulkopuoliselle asiakkaalle (varasto tällä hetkellä 13 400 t). Fenolipitoiset maat, joita saattaa häiriötilanteissa syntyä joko koksaamolla tai muualla tehtaalla koksikaasuputkiston lauhdesäiliöiden ja vesilukkojen ylivuotaessa, kerätään konttiin, joka toimitetaan ongelmajätteiden käsittelylaitokseen. Prosessipölyjen talteenotossa on käytössä kuitusuodatinyksiköt (6 kpl) seuraavissa kohteissa: hiilimurskaamon pölynpoisto hiilitornin pölynpoisto patterin pölynpoisto kuivasammutuksen pölynpoisto karkeaseulomon pölynpoisto pienkoksiseulomon pölynpoisto. 15 Sintrauslaitos Koksaamolla syntyneet pölyt käytetään sintraamolla sintrausseoksen polttoaineena lukuun ottamatta hiilimurskaamon ja hiilitornin talteen otettuja pölyjä, jotka palautetaan koksausprosessiin. Tämän päätöksen liitteestä 3 käyvät ilmi tekniset tiedot koksaamon hiukkaspäästöjen talteenotosta. Sintrauslaitos valmistaa hienojakoisista rautarikasteista, terästehtaiden prosessien pölyistä ja palautteista sekä kuona-aineista masuunin raakaainetta, joka täyttää panosmateriaalille asetetut fysikaalis-kemialliset vaatimukset. Polttoaineena sintrauksessa käytetään koksimurskeita ja hienojakoisia polttoainetta sisältäviä pölyjä. Sintrausseoksessa oleva polttoaine sytytetään koksikaasulla. Sintraamon raaka-aineiden esikäsittely Varastoalueen eteläpäässä on prosessipalautteiden ja pölyjen käsittelypaikka, jossa valssihilseet ja sotkumateriaalit (pääasiassa kalkkikiven, koksimurskan, rikasteen ym. keskenään sekoittunutta materiaalia) seulotaan ja tarvittaessa materiaali murskataan. Raaka-aineiden joukossa olevat sinne kuulumattomat materiaalit (kivet, lankut ym.) erotetaan seulonnalla ja viedään lieteallasalueelle. Kalkkikiven murskauslinja käsittää kartiomurskaimen ja tankomyllyn ja seulonnan. Koksi hienonnetaan nelitelamurskaimilla. Kalkkikivimurske ja koksimurske siirretään murskaamolta kuljettimilla annostelulaitoksen siiloihin.
Sintrausseoksen valmistus Sintrausseoksen valmistus alkaa petauksella, jonka tarkoituksena on homogenisoida käytettävät rautarikasteet ja prosessipalautteet mahdollisimman tasalaatuiseksi petausseokseksi. Petaus tapahtuu pitkittäin kulkevalla petauslaitteella ja kasan purkaus toisesta päästä poikittain purkavalla kauhapyörällä. Materiaalien siirrot tapahtuvat kuljetinjärjestelmällä. Annostelulaitoksella petauskasasta saatavaan seokseen lisätään tarvittavat kuona-aineet halutun sintterin laadun saavuttamiseksi sekä sintrauksen tarvitsema hieno polttoainemurska. Kalkinpolttamon savukaasujen, koksaamon ja masuunien siilolaitosten pölynpoistojen pölyt tuodaan autokuljetuksena annostelulaitokselle ja siirretään pneumaattisesti varastosiiloihin. Sekoitusasemalla pölyseos kostutetaan vedellä ja annostellaan seokseen. Annostelulaitokselta lähtevään seokseen lisätään sintrauksessa syntyvät hienot ainekset, kuuma- ja kylmäpalaute sekä sitraamon pölynpoistojen pölyjä. Näin saatu sintrausseos kostutetaan vedellä esisekoitusrummussa, mikropelletoidaan jälkisekoitusrummuissa ja syötetään sintrauskoneille. Sintraus Sintrauksessa hienojakoiset raaka-aineet saatetaan kappalemuotoon. Sintraus tapahtuu kolmella jatkuvatoimisella nauhasintrauskoneella. Sintrauskoneen pituus on 30 m ja leveys 2,5 m. Yhdellä koneella on liikkuvia arinavaunuja 80 kpl. Arinavaunujen pohjalle syötetään pientä sintteriä suojaamaan arinasauvoja ja vähentämään savukaasun hiukkaskuormaa. Arinasuojakerroksen päälle syötetään sintrattava seos, jossa oleva koksimurska sytytetään koneen alkupäässä koksikaasua käyttävällä sytytyskehällä. Polttoilma imetään sintrauspatjan läpi savukaasuimurilla sintrauskoneen alla olevien imukassien kautta kollektoriputkelle ja siitä edelleen savukaasujen puhdistukseen. Sintterin murskaus, jäähdytys ja seulonta Koneen loppupäässä valmis sintteri puretaan vaunuista haramurskaimelle ja edelleen kuumaseulalle, joka seuloo sintteristä hienon aineksen takaisin sintrausseokseen. Seulan ylite syötetään jäähdyttäjälle. Sykloniryhmillä puhdistettu jäähdytysilma johdetaan lämmönvaihtimien kautta poistopiippuihin ja lämmönvaihtimilla talteen otettu energia siirretään kaukolämpöverkkoon. Jäähdytetty sintteri viedään lamellikuljettimilla seulomolle, jossa sintteri seulotaan uudelleen. Raekoon mukaan sintteri toimitetaan joko masuunin panosmateriaaliksi, sintrauskoneille arinasuoja-aineeksi tai palautetaan takaisin sintrausseokseen. Prosessivesien käyttö ja käsittely Sintrauslaitoksen käyttämä vesi (noin 200 m 3 /h) pumpataan voimalaitoksen makeanveden pumppaamolta. Savukaasuimureiden jäähdytysvesi ja prosessitilojen lattioiden pesuvedet johdetaan selkeytysaltaaseen, josta vesi pumpataan edelleen lamelliselkeyttimelle. Selkeyttimen liete pumpataan sintrausseoksen esisekoitusrumpuun seoksen kostutukseen ja ylivuotovesi johdetaan merivesiviemäriin. Saostusaltaaseen kertynyt karkea materiaali (noin 20 t/a) viedään autoilla sotkualueelle petausseokseen palautettavaksi. Sintrausseos kostutetaan kahdessa vaiheessa, esisekoitusrummussa ja konekohtaisissa jälkisekoitusrummuissa. Seoksen loppukosteus on 4 5 %. Kostutusvesimäärä on yhteensä 30 40 t/h. 16
17 Sintterituotanto, raaka-aineet ja energian käyttö 2001 2002 2003 2004 Tuotanto Sintteri [ t ] 2 649 718 2 573 693 2 815 000 2 782 000 Kaukolämpö [ GJ ] 114 733 166 775 242 000 210 000 Raaka-aineet (kuivia) Rautarikasteet [t] 1 946 000 1 847 000 2 052 000 2 020 000 Kuonanmuodostajat [t] 344 000 256 000 302 000 318 000 Polttoainemurskeet [t] 114 000 120 000 146 000 157 000 Kiertävät materiaalit [t] 647 000 793 000 576 000 556 000 Energia [GJ] Polttoainemurske 3 349 243 3 531 106 3 980 000 4 415 000 Sytytysenergia (koksikaasu) 164 547 168 577 187 000 168 000 Sähkö 252 783 251 964 261 000 244 000 Energian käyttö yhteensä 3 651 840 3 784 872 4 428 000 4 827 000 Sähkön kulutustiedossa on käytetty muuntokerrointa 1 MWh = 3,6 GJ Sintrauslaitoksen päästöjen rajoittaminen Kuivien ja hienojakoisten raaka-aineiden siirrossa ja käsittelyssä kuljettimilla voi tuulisissa olosuhteissa syntyä hiukkaspäästöjä lähiympäristöön. Näitä päästöjä ehkäistään kesäaikana kastelemalla hienojakoisia raakaaineita kuljettimilla. Talviaikana kastelua ei voida käyttää jäätymisen aiheuttamien haittojen takia. Kovien tuulien aikana hienojakoiset raakaaineet kuljetetaan autoilla. Petaus- ja rikastekasoja pinnoitetaan kesäaikana kalkkimaidolla. Talviaikana kalkkimaitopinnoitusta ei tarvitse tehdä. Kuljetinjärjestelmän jakoasemilla on kaksi kuitusuodatinta. Talteen otettu pöly käytetään petausseoksessa. Raaka-ainekentällä käytetään tuuliaitoja ja maavalleja sekä vesikastelua pölyämisen ehkäisemiseen. Sintrauskoneiden savukaasujen puhdistus on kaksivaiheinen. Kolmella sintrauskoneella on kullakin omat erilliset multisyklonit ja savukaasuimurit. Multisyklonit poistavat savukaasuista karkeammat hiukkaset, jolloin hiukkaspitoisuus laskee tasolle 170 mg/nm 3. Sintrauskonekohtaiset savukaasut johdetaan savukaasuimureiden jälkeen yhteiselle kaksikammioiselle sähkösuotimelle (otettu käyttöön vuosina 2002 2003) ja sieltä edelleen savupiippuun. Kummassakin kammiossa on neljä kenttää, yksi tasajännitekenttä ja kolme suurjännitepulssikenttää. Automatiikka säätää pulssitason ja -taajuuden siten, että pölynerotuskyky on koko ajan mahdollisimman hyvä. Hiukkaspitoisuus on sähkösuotimen jälkeen ollut vuonna 2003 alle 100 mg/nm 3 (voimassa oleva luparaja on 50 mg/nm 3 ). Jos sähkösuotimeen tulee toimintahäiriö ja savukaasut joudutaan ajamaan puhdistamattomana sähkösuotimen läpi, savukaasujen hiukkaspitoisuus nousee pahimmassa tapauksessa tasolle 170 mg/nm 3.
Raudan valmistus Multisykloneilla erotettu pöly syötetään takaisin sintrausseokseen. Sähkösuotimen erottama hyvin hienojakoinen suolapitoinen pöly viedään autoilla lieteallasalueelle. Sintterijäähdyttäjien läpi imetty jäähdytysilma puhdistetaan linjakohtaisilla sykloniryhmillä. Erotettu pöly palautetaan kuljettimilla sintrausseokseen. Sintterin murskauksessa ja seulonnassa syntyvät pölyt otetaan talteen sähkösuotimella ja palautetaan kuljettimilla sintrausseokseen. Esisekoittamon esisekoitusrummun vesihöyryn ja pölyn sekoitus johdetaan pesurille, jonka liete pumpataan sintraamon selkeytysaltaaseen. Puhdistettu vesihöyry johdetaan poistopiippuun. Hajapölyjen talteenotossa murskaamolla, kalkkikiviseulomolla, annostelulaitoksella ja sintraamolla on viisi prosessikohtaista kuitusuodinyksikköä. Näillä erotetut pölyt syötetään takaisin kyseiseen prosessiin. Lisäksi annostelulaitoksella ja esisekoittamolla pneumaattisesti täytettävissä siiloissa (6 kpl) on poistoilman kuitusuodattimet. Myös nämä pienet suodattimet kuuluvat kunnossapitotarkkailun piiriin. Sintraamon prosessitilojen pesuvedet puhdistetaan lamelliselkeyttimellä ja kiintoaine palautetaan prosessiin. Tämän päätöksen liitteestä 3 käyvät ilmi tekniset tiedot sintraamon hiukkaspäästöjen talteenotosta. Teräksen valmistuksessa tarvittava raakarauta valmistetaan masuunien kuilu-uuneissa pelkistämällä malmipanos (sintteri 75 %, kostamuspelletti 25 %). Pelkistysaineena käytetään masuunikoksia ja erikoisraskasta polttoöljyä. Käytössä on kaksi lähes samanlaista masuunia apulaitoksineen (siilolaitos, cowperit, valuhalli, kaasunpuhdistamo). Kaasunpuhdistamojen kaasunpesuvesien käsittely ja masuunien suljettujen jäähdytysjärjestelmien merivesijäähdytys on yhteinen molemmilla masuuneilla. Masuunien raaka-aineiden varastointi Raaka-ainevarastot sijaitsevat masuunien siilolaitosten itäpuolella varastokentällä. Pelletti tuodaan tehtaalle junakuljetuksena. Pellettivaunut puretaan kaatolaitteella. Osa puretaan suoraan kuljettimilla siilolaitosten pellettisiiloihin ja loput ulkovaraston pellettisiiloon, johon mahtuu 15 000 t pellettiä. Avovarastoa käytetään, kun siilot tulevat täyteen. Normaalisti pelletti syötetään masuunille pellettisiilosta. Kun se on tyhjä, pelletti syötetään ulkovarastosta (noin 10 % pelletin käytöstä). Koksaamolla seulottu masuunikoksi siirretään kuljetinjärjestelmällä suoraan koksaamolta masuunien siilolaitosten koksisiiloihin. Siilojen täyttyessä koksi ajetaan avovarastoon masuunien varastokentälle. Ulkovarastosta koksi syötetään tarvittaessa kauhakoneella seulonta-aseman kautta kuljettimelle koksaamolta tulevan koksin sekaan. Ostettu koksi (noin 10 % käytetystä koksista) puretaan satamassa laivasta kuljetinjärjestelmään, joka purkaa sen masuunien varastokentälle avovarastoon. Myös ostokoksi ajetaan em. seulonta-aseman kautta. Seulonnasta syntyvä hieno aines, alle 20 mm, viedään kauhakoneella sintraamon koksimurskavarastoon ja käytetään sintrausseoksen polttoaineena. Masuunikoksin seulonnasta koksaamolla syntyvä pähkinäkoksi, raekooltaan 8 20 mm, kuljetetaan autoilla masuunien varastokentälle ja syötetään kuljetinjärjestelmän kautta masuunien siilolaitosten pähkinäkoksisiiloihin. Sintraamon käydessä masuunit saavat tarvitsemansa sintterin suoraan sintraamolta tulevilla kuljettimilla siilolaitokselle. Kun siilolaitoksen siilot 18
täyttyvät, sintteri ajetaan ulos kuljettimella varastokentälle. Kun sintterituotanto ei riitä tai sintraamolla on seisokki, käytetään ulkovaraston sintteriä. Masuunin muut lisäaineet (esim. mangaani, palamalmi, ilmeniitti, palakuona, kalkkikivi) varastoidaan masuunien varastokentälle ja syötetään tarvittaessa masuunien siilolaitosten siiloihin. Erikoisraskas polttoöljy (ERP) tuodaan laivoilla satamaan ja puretaan sataman varastosäiliöön, josta se pumpataan voimalaitoksen päiväsäiliöön ja sieltä edelleen masuuneille. Panosmateriaalien varastointi siilolaitoksella ja seulonta Kummallakin masuunilla on oma siilolaitos, jossa on edelleen masuuniin panostettaville materiaaleille omat siilonsa. Varastosiilosta materiaali syötetään seulonnan kautta punnitukseen. Malmipanoksen (sintteri ja pelletti) seulontojen alitteet käytetään petausseoksen raaka-aineena. Koksi seulotaan kahdessa vaiheessa ja alitteet käytetään joko masuunilla pienkoksina tai sintraamolla polttoaineena. Puhallusilman lämmitys Cowperi on teräsvaippainen tulenkestävistä tiilistä muurattu uuni, jossa on poltinosa, polttokammio, kupoli ja lämpöä varaava tiilitäyte. Masuunien tarvitseman hapella rikastetun puhallusilman puhaltimet ovat voimalaitoksella. Cowpereilla nostetaan puhallusilman lämpötila 180 o C -> 1 100 o C. Kummallakin masuunilla on käytössä 3 cowperia. Kaksi cowperia on lämmityksellä ja yksi on puhalluksella. Savukaasut johdetaan lämmönvaihtimen ja savupiipun kautta ilmakehään. Masuunikaasun fakkeloinnissa syntyvät päästöt sisältyvät cowperien päästöihin. Kuuma puhallusilma johdetaan kuumailmaputken, rengasputken ja hormien kautta masuuniin. Masuuniprosessi Masuuni on teräsvaipalla, suljetulla jäähdytysjärjestelmällä ja alaosastaan tulenkestävällä materiaalilla vuorattu kuilu-uuni. Malmipanosmateriaalit ja pelkistysaineista koksi panostetaan yläosan kautta uuniin. Hormitasolta puhalletaan kuuma puhallusilma ja injektoidaan pelkistysaineista öljyä uuniin. Koksin ja öljyn sisältämän hiilen reaktiot synnyttävät malmipanosmateriaalin sulattamiseen tarvittavan lämmön ja pelkistämiseen tarvittavan kaasun. Sulanut rauta ja kuona valuvat masuunin pesään, josta ne lasketaan noin 12 kertaa vuorokaudessa rautareiän kautta ulos masuunista pääkouruun. Syntynyt masuunikaasu johdetaan masuunin yläosasta putkiston kautta kaasunpuhdistukseen. Masuunin suljettu jäähdytysjärjestelmä Masuunin suljetussa jäähdytysjärjestelmässä jäähdytetään vedellä teräsvaippaa, kuumailmalaitteita, cowpereiden kuumailmaventtiileitä sekä kurkun laattoja. Vaipan perusjäähdytyksen ja kuumailmalaitteiden kiertovesi jäähdytetään lämmönvaihtimissa merivedellä. Masuunin kurkun suljettu jäähdytys koostuu masuunin kahden ylimmän laattarivin jäähdytyksestä ja tämä vesi jäähdytetään vaipan paluuvedellä. Suljettujen jäähdytysjärjestelmien lisäveteen lisätään kemikaaleja korroosion estämiseksi. Järjestelmästä ei poisteta vettä. Valuhallin toiminnot, raudan ja kuonan lasku senkkoihin Masuunin raudan ja kuonan laskut aloitetaan, kun rautareikä on ollut suljettuna 30 min. Rautareikä avataan hydraulisella avausporalla poraamalla 19
reikä tulenkestävään massaan. Reiän avauduttua rauta ja kuona lasketaan valuhallin pääkouruun, jossa kuona kevyempänä nousee raudan pinnalle ja ohjataan kuonan suoragranulointiin tai kuonasenkkoihin. Rauta kulkeutuu pääkourun sifonin alta rautasenkkoihin. Tyhjään rautasenkkaan lisätään soodaa peitosaineeksi ja nostamaan rikinpoistokuonan viskositeettia sekä estämään senkkojen skollaantumista. Raudan lasku kestää noin 90 min ja laskuja on keskimäärin 12 vuorokaudessa. Laskun päätyttyä rautareikä suljetaan injektoimalla sulkutykillä tulenkestävää tykkimassaa rautareikään. Sulan raudan kuljetus, raakaraudan rikinpoisto ja harkkojen valu Täydet rautasenkat kuljetetaan dieselveturilla raakaraudan rikinpoistoon. Raakaraudan rikkipitoisuutta alennetaan injektoimalla rautasulaan kalkkipitoista rikinpoistoreagenssiseosta. Raakaraudan rikinpoiston jälkeen rautasenkat kuljetetaan terässulaton mikserihalliin. Terästuotannon toimintahäiriöissä ja raudan ylituotantotilanteissa joudutaan valamaan harkonvalukoneella rautaharkkoja. Harkkotuotanto on hyvin vähäistä. Harkot valetaan kokilleihin, joita jäähdytetään vedellä. Osa jäähdytysvedestä höyrystyy, ja loput pumpataan laskeutusaltaan kautta lieteallasalueen altaaseen 4. Ennen valua kokillit ruiskutetaan kalkkimaidolla. Masuunikaasun puhdistus Masuunikaasu puhdistetaan seuraavilla laitteilla: pölysäkki, pesuri, venturit, paineenalennusventtiilit ja lisäpesuri. Puhdistuksessa erotettu pöly käytetään petausseoksen raaka-aineena. Kaasunpuhdistuksessa käytetty makea vesi selkeytetään altaissa, johdetaan jäähdytystorneille ja pumpataan takaisin prosessiin. Järjestelmään otetaan lisävettä tarvittaessa ja liete pumpataan lieteallasalueen altaaseen 4. Järjestelmästä poistuu vettä vain lietteen mukana. Selkeytystä tehostetaan kemikaaleilla. Masuunikuonan granulointi ja kappalekuonan valmistus Masuunikuonan granulointi ja kappalekuonan käsittely ja hyödyntäminen käyvät ilmi tämän päätöksen osasta "Kuonien tuotanto, käsittely ja tuotteet" alkaen sivulta 33. 20
21 Raakarautatuotanto, raaka-aineet ja energian käyttö 2001 2002 2003 2004 Tuotanto [ t ] Raakarauta (sula raakarauta ja harkot) 2 312 313 2 306 181 2 516 00 2 467 000 Masuunikuona [t] 502 203 481 269 547 000 531 000 Masuunikaasu [GJ] 11 561 565 11 712 730 12 771 000 12 978 000 Rautapanos [t] Sintteri 2 647 000 2 552 000 2 782 000 2 757 000 Pelletti 862 000 963 000 1 050 000 9 808 000 Rautapitoinen materiaali (oma) 32 000 16 000 11 000 16 000 Pelkistysaineet [t] Koksi 897 000 867 000 903 000 841 000 Öljy (ERP) 173 000 203 000 249 000 286 000 Muut materiaalit [t] Rikinpoistokalkki 21 000 20 000 19 000 17 000 Energia Sähkö [GJ] 245 568 272 591 277 000 265 000 Masuunikaasu [GJ] 3 385 226 3 985 080 4 302 000 4 528 000 Kylmä puhallusilma [GJ] 1 127 901 1 072 780 1 071 202 1 061 786 Happi [GJ] 332 480 336 702 360 000 360 000 Masuunien perus- ja välikorjaukset mahdollistavat 2,7 milj.tonnin tuotannon vuonna 2005. Sähkön ja hapen kulutustiedoissa on käytetty muuntokerrointa 1 MWh = 3,6 GJ. Raudan valmistuksen päästöjen rajoittaminen Kuivat raaka-aineet, erityisesti pelletti ja koksaamolta tuleva koksi, pölyävät eri käsittelyvaiheissa. Masuuneissa käytettävien panosmateriaalien tulee olla mahdollisimman kuivia, koska masuuneihin panostettu ylimääräinen vesi lisää pelkistysaineen kulutusta. Kaatolaitteella pellettivaunuja tyhjennettäessä pölypäästöjä ehkäistään kesäaikana kastelemalla vaunuissa oleva pelletti vedellä ennen kaatoa. Kaatolaitteella syntyviä pölypäästöjä vähennetään lisäksi pölynpoistolaitteella. Kaatolaitteella syntyvän pölypäästön vaikutusalue rajoittuu masuunien varastokentälle. Sintterin ja koksin syöttö- ja seulontalaitteet on katettu pölypäästöjen pienentämiseksi. Siilolaitoksilla pölyjä otetaan talteen masuuni 1:llä sähkösuotimella ja masuuni 2:lla kuitusuodattimilla. Masuuni 1:n valuhallissa on oma sähkösuodatin, jonka poistoilma johdetaan siilolaitoksen sähkösuodattimen piippuun. Talteen otettu pöly käytetään sintrausseoksen raaka-aineena.
Teräksen valmistus Raudanlaskun yhteydessä syntyvät pölyt kerätään valuhallista neljästä eri pisteestä rauta- ja kuona-kourujen päälle rakennetuilla huuvilla ja johdetaan sähkösuotimeen. Raudan lasku kestää noin 90 min ja laskuja on keskimäärin 12 vuorokaudessa. Rautareiän aukaisun ajaksi (reiän aukaisu ja sulku yhteensä noin 4 min) joudutaan pääkourun kansi poistamaan, jolloin pöly purkautuu valuhallin yläosaan. Sieltä pöly imetään samaan pölynpoistojärjestelmään. Tällöin saattaa osa pölystä kulkeutua myös masuunin vaippaa pitkin ulos valuhallista aiheuttaen lyhytaikaisen, vaikutusalueeltaan suppean hajapölypäästön. Sähkösuotimella talteen otettu pöly käytetään sintrausseoksen raaka-aineena. Raakaraudan rikinpoistoasemalla kerätään rikinpoistossa syntyvä pöly rautasenkan päälle laskettavalla huuvalla ja johdetaan edelleen kuitusuodattimelle. Erotettu pöly toimitetaan lieteallasalueelle. Lyhytaikaisia hajapölypäästöjä saattaa lisäksi esiintyä materiaaleja siirrettäessä. Tämän päätöksen liitteestä 3 käyvät ilmi tekniset tiedot raudan valmistuksen hiukkaspäästöjen talteenotosta. Teräksen valmistukseen kuuluu raakaraudan mellotus happipuhalluskonverttereissa (hiilen poisto raudasta), senkkakäsittelyt ja sulan teräksen jatkuvavalu aihioiksi. Teräs valmistetaan pääosin asiakastilausten perusteella. Teräksen valmistuksen tuotteet, aihiot toimitetaan levy- ja nauhavalssaamoille. Seos- ja lisäaineiden kuljetus ja varastointi Konvertterissa käytetään kuonanmuodostajina sekä seos- ja lisäaineina kalkkia, koksia, sintteriä, ferropiitä, bauksiittia, fluspaattia, ferromangaania ja alumiinia. Karkeat materiaalit tuodaan autoilla ja siirretään kuljettimilla tai kuupilla varastosiiloihin. Hienot materiaalit sekä peitoste tuodaan säiliöautoilla ja siirretään pneumaattisesti varastosiiloihin. Jatkuvavalulaitoksen käyttämät peitosteet tuodaan käyttökohteisiin säkkitavarana. Poltettu kalkki tuodaan suoraan kalkinpolttamolta ja sintteri ulkovarastokentältä. Muiden teräksen valmistuksessa käytettyjen seosaineiden välivarastot sijaitsevat seosainevarastohallin laareissa. Kierrätysteräksen käyttö Teräksen valmistuksessa käytetty kierrätysteräs ostetaan toimittajilta. Kierrätysteräs tuodaan junalla, laivalla tai autoilla tehtaalle. Kierrätysteräksen vastaanottotarkastus, varastointi ja tilauksen mukainen annostelu lastauskouruun tapahtuu terminaalissa. Osa kierrätysteräksestä varastoidaan terminaalin betonoidulle ulkovarastokentälle ja osa harkkovalimon maapohjaiselle varastokentälle. Terminaalissa on eri kierrätysteräslaaduille omat laarinsa, joista teräskappaleet annostellaan kouruihin. Lastatut kourut kuljetetaan terässulatolle erikoisajoneuvolla. Tehtaalle tuleva kierrätysteräs tarkastetaan ajoreittien varressa olevilla säteilymittausporteilla. Säteilyraja-arvon ylittävät erät palautetaan toimittajalle. Säteilyä mitataan myös kourujen lastauksen yhteydessä. Lisäksi konvertterista otetusta teräksen sulatusnäytteestä mitataan säteily näytteen analysoinnin yhteydessä. 22