2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan. Vienti oli arvoltaan 3,8 miljardia euroa. Viennin arvon lasku johtui kokonaan viennin volyymin vähenemisestä. Viennin volyymin lasku oli,7 Vientihinnat nousivat samaan aikaan,7 Öljytuotteiden viennin yksikköhintojen laskua kompensoi paperin ja pahvin sekä koneiden ja laitteiden viennin yksikköarvon nousu. Tavaratuonnin arvo väheni kuusi prosenttia ja jäi,3 miljardiin euroon. Tuonnin arvon pieneneminen johtui pääosin tuontihintojen laskusta. Tuonnin volyymi laski vain,8 prosenttia, mutta tuontihinnat,7 Vuonna 21 viennin arvo pysyi edellisvuoden tasolla ja tuonti laski yhden prosentin. Tuolloin viennin volyymi kasvoi 2,3 prosenttia ja vientihinnat laskivat kaksi Tuonnin volyymi kasvoi 1, prosenttia, mutta tuontihinnat laskivat 2,8 Kauppataseen alijäämä pieneni viime vuonna huomattavasti edellisvuosiin verrattuna. Kauppatase jäi 27 miljoonaa euroa alijäämäiseksi vuonna 21. Vuonna 21 alijäämä oli lähes 1,8 miljardia euroa ja vuonna 213 vajetta oli 2, miljardia euroa. Alijäämä EU-maiden kanssa käydyssä kaupassa kuitenkin kasvoi lähes 2,2 miljardiin euroon viime vuonna. EU-maiden ulkopuolisten maiden kanssa käytävä kauppa oli puolestaan ylijäämäistä lähes 1,8 miljardia euroa. Vuotta aiemmin ulkokaupan alijäämä oli 7 miljoonaa euroa ja EU-kaupan 1,7 miljardia euroa. Kokonaisviennin laskuun vaikuttivat viime vuonna ennen kaikkea kaksi tekijää; öljytuotteiden viennin arvon raju lasku sekä se että vienti Venäjälle väheni merkittävästi. Öljytuotteiden viennin arvo laski 1 prosenttia ja vienti Venäjälle samana ajanjaksona 32 Öljytuotteiden vientihinnat laskivat 27 prosenttia ja vientimäärät viidenneksen. Muu vienti, laskettuna ilman öljytuotteita ja ilman vientiä Venäjälle, oli 3,6 prosentin kasvussa viime vuonna. Muun kemianteollisuuden vienti laski viisi Metalliteollisuuden vienti väheni kolme Metsäteollisuuden tuotteiden vienti sen sijaan kasvoi kolme prosenttia, mutta koneiden ja laitteiden vienti väheni kaksi Kuljetusvälineet olivat viennin tärkein kasvuala vuonna 21 edeltävän vuoden tapaan, kasvua kertyi 3 Kokonaistuonti päätyi kuuden prosentin laskuun vuonna 21, pääosin energiatuotteiden tuonnin 37 prosentin arvon laskun johdosta. Myös raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden tuonti laski hieman, kolme Investointitavaroiden tuonti kasvoi seitsemän prosenttia ja kestokulutustavaroiden tuonti kymmeneksen. EU-maihin suuntautunut ulkomaankauppa laski yhden prosentin vuonna 21. Vienti euroalueelle sen sijaan nousi kuusi Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin väheni kahdeksan Vuonna 21 vienti EU-maihin kasvoi neljä prosenttia ja vienti EU:n ulkopuolelle väheni viisi Tuonti kaikista EU-maista nousi vuonna 21 yhden prosentin, kun se edellisvuonna kasvoi kaksi Tuonnin arvon 1 prosentin väheneminen EU-maiden ulkopuolelta veti kokonaistuonnin laskuun vuonna 21. Vuotta aiemmin ulkokaupan tuonti laski viisi Kokonaiskehitys, miljoonaa euroa Muutos 21 21 21 Vienti (fob) 973 3 829 - Tuonti (cif) 7 769 26-6 Kauppatase -1 796-27
Ulkomaankaupan indeksit Pisteluku* 21 Pisteluku* 21 Muutos Volyymi-indeksi Vienti 99,3 9,7 -,7 Tuonti 99,1 98,3 -,8 Yksikköarvoindeksi Vienti 1,8 16, +,7 Tuonti 11,3 1,1 -,7 * Kahdentoista kuukauden liukuva keskiarvo Kuvio 1. Suomen vienti, tuonti ja kauppatase kuukausittain, 213-21, miljoonaa euroa Milj. e 6 3 2 1-1 213 21 21 Kauppatase Vienti Tuonti Kuvio 2. Suomen vienti, tuonti ja kauppatase vuosittain 199-21, miljardia euroa mrd e 7 6 3 2 1-1 9 91 92 93 9 9 96 97 98 99 1 2 3 6 7 8 9 1 11 12 13 1 1 Kauppatase Tuonti Vienti
Öljytuotteiden viennin arvon laskulla huomattava vaikutus kokonaisviennin vähentymiseen Öljytuotteiden viennin arvon romahdus muutti Suomen viennin rakennetta viime vuonna. Kemianteollisuus on viimeiset neljä vuotta ollut suurin toimiala viennissä, mutta vuonna 21 sen sijoitus laski kolmanneksi. Osuus oli lähes 19 prosenttia viime vuonna, kun se vuotta aiemmin oli 23 Metsäteollisuuden tuotteiden osuus kokonaisviennistä nousi viime vuonna yli viidennekseen ja metsäteollisuus oli jälleen suurin viennin toimialamme kuuden vuoden tauon jälkeen. Myös kone- ja kulkuneuvoteollisuuden osuus kasvoi viime vuonna yli viidennekseen ja se oli toiseksi suurin viennin toimiala. Viestintälaitteiden viennin väheneminen on laskenut sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuuden kokonaisviennistä noin 12 prosenttiin. Vuosituhannen alussa osuus oli noin 3 prosenttia ja vuosikymmenen vaihteessa noin viidennes. Suomen viennin rakenne on toisaalta tasoittunut huomattavasti, eikä millään tuoteluokalla ole enää ollut selvästi hallitsevaa asemaa viennissä viime vuosina. Kuvio 3. Eri toimialojen tuotteiden (CPA) osuudet koko viennistä 2-21, prosenttia 3 3 2 2 1 1 2 21 22 23 2 2 26 27 28 29 21 211 212 213 21 21 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Metalliteollisuus Kone- ja kulkuneuvoteollisuus Metsäteollisuus Kemian teollisuus Muut Vuonna 21 jalostettujen öljytuotteiden viennin arvo laski 2 Öljytuotteiden vientihinnat laskivat 27 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Vientimäärät laskivat samaan aikaan lähes viidenneksen. Öljytuotteiden osuus kokonaisviennistä laski toissavuoden yli kymmenestä prosentista 6, prosenttiin. Vuonna 213 osuus oli 12 Myös muun kemian teollisuuden tuotteiden vienti laski viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Laskua kertyi viisi Lääketeollisuuden tuotteiden vienti laski kolme prosenttia viime vuonna ja kemian perusteollisuuden tuotteiden vienti väheni yli kymmeneksen. Metsäteollisuussektorin vienti kokonaisuudessaan kääntyi hienoiseen kasvuun viime vuonna, nousua oli kolme Vuonna 21 kasvua ei ollut lainkaan. Paperimassan vienti nousi eniten, 12 Paperin ja pahvin vienti suureni myös hieman, kaksi prosenttia vuonna 21, kun se edellisvuonna oli laskenut. Mekaanisen metsäteollisuuden vienti nousi prosentin. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti kasvoi viime vuonna neljä prosenttia, joka oli vähemmän kuin vuotta aiemmin, jolloin kasvua oli kuusi Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti pieneni kaksi prosenttia ja sähkökoneiden ja laitteiden vienti neljä Kuljetusvälineet olivat viennin suurin kasvuala vuonna 21. Viime vuonna niiden vienti kasvoi 3 Moottoriajoneuvojen vienti kasvoi 31 Aluksia vietiin viime vuonna suunnilleen yhtä paljon kuin vuonna 21. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti kokonaisuudessaan väheni vuonna 21 kolme Raudan ja teräksen sekä värimetallien vienti sinnitteli lähes edellisvuoden tasolla, mutta metallituotteiden vienti pieneni runsaan kymmeneksen.
Energiatuotteiden tuonnin 37 prosentin arvon lasku vaikutti myös kokonaistuonnin laskuun määräävästi. Raakaöljyn tuontihinnat laskivat 39 prosenttia, mutta tuontimäärät vain kuusi Myös öljytuotteiden tuontihinnat laskivat, mutta vain lähes neljänneksen. Öljytuotteiden tuontimäärät laskivat lähes 12 Raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden tuonti väheni kolme prosenttia viime vuonna, näistä metalliteollisuuden tuotteiden tuonti väheni samat kolme Investointitavaroiden tuonti sen sijaan kääntyi seitsemän prosentin nousuun. Koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä tuotiin kahdeksan prosenttia edeltävää vuotta enemmän. Kestokulutustavaroiden tuonti kasvoi viime vuonna kymmeneksen. EU-maiden osuus Suomen ulkomaankaupasta kasvoi myös vuonna 21 EU-maiden osuus Suomen viennistä kasvoi vuonna 21 edeltävän vuoden 7,3 prosentista 9 prosenttiin. Myös tuonnissa EU-maiden osuus oli nousussa. Viime vuonna osuus oli 62,6 prosenttia, kun se edellisvuonna oli 8, EU-maiden ulkopuolelle suuntautuvan kaupan osuudet laskivat vastaavasti. Viime vuonna ulkokaupan osuus viennistä oli 1 prosenttia ja tuonnista 37, prosenttia, kun vastaavat osuudet edellisvuonna olivat 2,7 viennissä ja 1, tuonnissa. Kuvio. EU-viennin ja EU-tuonnin osuudet Suomen ulkomaankaupasta 21-21 kuukausittain. 7, 6, 6,,,,, 21 211 212 213 21 21 EU-viennin osuus EU-tuonnin osuus Huom: pystyakselin arvo alkaa prosentista. Venäjä putosi viidenneksi suurimmaksi vientimaaksi Ruotsi oli usean vuoden ajan suurin vientimaamme ja Venäjä suurin kauppakumppanimme kokonaiskauppavaihdolla mitattuna. Vuonna 21 tämä järjestys muuttui. Saksa nousi sekä suurimmaksi vientimaaksemme että suurimmaksi kauppakumppaniksemme. Saksa säilytti asemansa myös vuonna 21 ja sen osuus kokonaisviennistä kasvoi 1 prosenttiin. Ruotsi pysyi toiseksi suurimpana vientimaana 1,3 prosentin osuudella. Yhdysvallat nousi kolmanneksi suurimmaksi vientimaaksemme seitsemän prosentin osuudella viime vuonna ja Alankomaat neljänneksi suurimmaksi (6,6 ). Venäjä oli viime vuonna vasta viidenneksi suurin vientimaa, sen osuus väheni viime vuonna,9 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli ollut 8,3 prosenttia ja vuonna 213 osuus oli 9,6 Vienti Venäjälle laski viime vuonna 32 prosenttia ja vienti Ruotsiin väheni 11 Vienti Saksaan kasvoi samana ajanjaksona 12 prosenttia ja vienti Alankomaihin neljä Vienti Yhdysvaltoihin väheni kaksi prosenttia viime vuonna. Vienti Yhdysvaltoihin kasvoi seitsemän prosenttia edellisvuonna, jonka vuoksi maan osuus kokonaisviennistä on kasvanut. Venäjä on ollut suurin tuontimaamme vuodesta 23 lähtien. Vuonna 21 maa putosi kolmanneksi suurimmaksi tuontimaaksi 11 prosentin osuudella. Vuonna 21 Venäjän osuus kokonaistuonnista oli 1,2 prosenttia ja vuonna
213 peräti 18 Saksa nousi myös suurimmaksi tuontimaaksemme ja sen osuus kokonaistuonnista oli 1,2 Ruotsi oli toiseksi suurin tuontimaa 11, prosentin osuudella. Tuonti Venäjältä laski viime vuonna 31 Tuonti Ruotsista väheni samaan aikaan kuusi Tuonti Saksasta kasvoi kuusi Kuvio. Suomen viennin muutos Saksaan, Alankomaihin, Yhdysvaltoihin, Venäjälle ja Ruotsiin 23-21, 3 2 1-1 -2-3 - - -6 23 2 2 26 27 28 29 21 211 212 213 21 21 Saksa Venäjä Ruotsi Alankomaat Yhdysvallat EU-maiden viennin kehitys vuonna 21 EU-maiden (EU28) yhteenlaskettu vienti kasvoi vuonna 21 (tammi-marraskuu) lähes viisi 1 Suomen vienti laski vastaavana ajanjaksona neljä Suomen viennin kehitys oli neljänneksi heikoin EU-maista viime vuonna. Vain Liettuassa ja Kreikassa vienti väheni Suomea enemmän ja Virossa se väheni yhtä paljon. Vienti oli laskussa ainoastaan Baltian maissa, Kreikassa ja Suomessa. Eri EU-maissa viennin muutos kehittyi kuitenkin hyvin erilailla. Vienti kasvoi eniten Irlannissa, Kyproksella ja Kroatiassa. Suomen suurimmista kauppakumppaneista Ruotsin vienti nousi kaksi prosenttia, Saksan seitsemän prosenttia ja Alankomaiden yhden prosentin. Vienti nousi Ranskassa neljä prosenttia ja Iso-Britanniassa yhdeksän Belgiassa vienti kasvoi yhden prosentin. 1 Lähde: Eurostat, Comext tietokanta, viimeisin tieto tammi-marraskuu.
Kuvio 6. Viennin muutos eri EU-maissa vuonna 21, prosenttia IE Irlanti CY Kypros HR Kroatia GB Iso-Britannia CZ Tsekin tasavalta PL Puola LU Luxemburg DE Saksa HU Unkari SI Slovenia BG Bulgaria SK Slovakia MT Malta RO Romania IT Italia PT Portugali ES Espanja FR Ranska DK Tanska AT Itävalta SE Ruotsi NL Alankomaat BE Belgia LV Latvia FI Suomi EE Viro LT Liettua GR Kreikka - - - - -1 1 1 2 2 3 6 7 7-1 - 1 1 2 2 8 8 8 9 11 21 21 Lähde: Eurostat news release 33/216 Venäjän kaupan lasku jatkui rajuna vuonna 21 Viennin kasvu Venäjälle loiveni jo vuonna 211, vaikka vielä seuraava vuosi oli seitsemän prosentin nousua. Viennin lasku Venäjälle alkoi vuonna 213 kuuden prosentin viennin vähenemisellä. Vuonna 21 vienti pieneni jo 13 prosenttia ja viime vuonna laskua kertyi 32 Viennin väheneminen viime vuonna ei kuitenkaan yltänyt kriisivuoden 29 tasolle, tuolloin vienti laski 7 Kaikkien tavararyhmien vienti Venäjälle laski rajusti vuonna 21. Eniten laski elintarvikkeiden (-66 ), kuljetusvälineiden (-38 ), sekä teollisuuden koneiden (-36 ) vienti. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti väheni lähes viidenneksen ja sähkökoneiden ja laitteiden 31 Tuonti Venäjältä kääntyi negatiiviseksi vuonna 212, jolloin se laski seitsemän Seuraavana vuonna tuonti väheni maltillisen yhden prosentin, mutta vuonna 21 jo 18 Vuonna 21 tuonti laski 31 Se on yhtä paljon kuin vuonna 29. Tuonnista Venäjältä 73,3 prosenttia oli energiatuotteita, josta lähes 8, prosenttia öljyja öljytuotteita. Öljyn hinnan laskulla oli erityisen suuri vaikutus tuonnin arvon pienenemiseen Venäjältä. Myös kaasun (-36 ) ja kivihiilen (-37 ) tuonti väheni merkittävästi. Sähkön tuonti pieneni kolme Ainoa kasvusektori tuonnissa Venäjältä oli metallien ja metallituotteiden tuonti, joka kasvoi seitsemän EU-maiden yhteenlaskettu vienti Venäjälle laski viime vuonna 28 prosenttia ja tuonti Venäjältä 2 2 Suomen kauppavaihto Venäjän kanssa on siis laskenut enemmän kuin kaikkien EU-maiden keskiarvo. 2 Lähde: Eurostat news release 33/216
Kuvio 7. Viennin muutos Venäjälle ja tuonnin muutos Venäjältä, 22-21, prosenttia 3 2 1-1 -2-3 - - -6 22 23 2 2 26 27 28 29 21 211 212 213 21 21 Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä Tiedustelut Telasuo Christina, puh. 332 1828 Kaarna Anssi, puh. 332 813 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi