Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema
Esityksen sisältö: Perinteinen varhaisperkaus ja sen ongelmat Koneellinen kitkentäperkaus uusi metsänhoitomenetelmä Tutkimustuloksia kitkentäperkauksen onnistumisesta
Perinteinen varhaisperkaus ja sen ongelmat Perinteinen taimikon varhaisperkaus: Metsurityönä 1 metrin pituudessa raivaussahalla Ennen kuin lehtipuusto haittaa kasvatettavaa puustoa Kuusi puolivarjopuuna alkaa juromaan varjostettuna Männyntaimikosta poistetaan kaikki lehtipuusto Männyn istutustaimikoissa ei välttämättä tarvita Suositellaan, että hirvituhojen vuoksi poistetaan kaikki lehtipuut Toisaalta: vesasyntyiset lehtipuut maistuvat hirville hyvin Kuusentaimikossa täysperkauksen vaihtoehtona reikäperkaus Lehtipuusto poistetaan kuusten läheltä (100 cm säde) Hieman edullisempi kuin täysperkaus raivauskustannus = määrä/koko Perkausreikien välissä kasvava lehtipuusto ehkäisee hieman vesomista
Perinteinen varhaisperkaus ja sen ongelmat Varhaisperkauksen koneellisia kokeiluja 80-luvulta alkaen Erilaisia leikkuuteriä hakkuukoneen lisälaitteena Kuusentaimikossa reikäperkauskone Kurunpyörä Tuottavuus ei yhtä herkkä poistuman määrälle kuin raivaussahatyössä Kilpailukykyinen kun poistumaa yli 15 000 kpl/ha Ei pärjää pitkässä juoksussa Koneinvestoinneille on saatava kannattavuutta Vaaditaan riittävästi hehtaareja Koneellisen menetelmän vaatimuksena laaja soveltuvuus käyttöön (Voidaan sanoa, että raivaussahamies on hyvä varhaisperkauksessa) Miehitys ei riitä kaikkialle Metsurityönkin laadussa yleisesti on puutteita
Perinteinen varhaisperkaus ja sen ongelmat Katkaisumenetelmien ongelmia Vesominen Nopeakasvuisia vesoja keskimäärin 2,6 kpl / katkaistu lehtipuu Myöhempi taimikonhoito työläs ja kallis toimenpide Suositus tehdä keskikesän aikaan lyhyt kausi Metsurityövoiman saatavuus Etenkin tulevaisuudessa. Kesällä metsureista pula - samalla hakkuukoneet seisoo Metsurityön kustannusten nouseva trendi
Perinteinen varhaisperkaus ja sen ongelmat Taimikonhoitokustannusten nouseva trendi Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2008
Esityksen sisältö: Perinteinen varhaisperkaus ja sen ongelmat Koneellinen kitkentäperkaus uusi metsänhoitomenetelmä Tutkimustuloksia kitkentäperkauksen onnistumisesta
Koneellinen kitkentäperkaus uusi metsänhoitomenetelmä Kitkevä Naarva -perkaaja Kytketään hakkuukoneen lisälaitteeksi Suurempi laite: 5,5 m 2 perkausala Pienempi laite: 2,5 m 2 perkausala (tänään maastokohteella) Lehtipuut poistetaan juurineen Soveltuu kuusen- ja männyntaimikon perkaukseen Ensisijaisesti kehitetty kuusentaimikkoon
Koneellinen kitkentäperkaus uusi metsänhoitomenetelmä
Koneellinen kitkentäperkaus uusi metsänhoitomenetelmä
Koneellinen kitkentäperkaus uusi metsänhoitomenetelmä Kitkentäperkauksen idea: Kasvuresurssien järkevä kohdentuminen Tulevan hoitotarpeen minimointi Vähentää valo- ja juuristokilpailua nopeampi järeytyminen ainespuuksi Taloudellisesti kannattava ensiharvennus Harvennuksen jälkeen elinvoimainen kasvatettava puusto
Koneellinen kitkentäperkaus uusi metsänhoitomenetelmä Ratkaisu vesomiseen Haittapuusto poistetaan juurineen Ratkaisu metsurityövoiman vähenemiseen Voidaan tehdä koko sulan maan aika Osaratkaisu metsien hoitamattomuuteen Etenkin kun vältetään myöhempi eli se työläämpi taimikonhoito Hakkuukoneiden kausiluonteisuuden tasaaminen Pidempiaikaiset työsuhteet kun vähemmän lomautuksia Tavoitteena: Metsänhoitorästien välttäminen Alentaa puuntuotannon kustannuksia Laadukkaampi metsänhoito Taimikon kasvupotentiaalin parempi hyödyntäminen Näkökulmana koko metsänkasvatusketju aiemmin päätehakkuu
Koneellinen kitkentäperkaus uusi metsänhoitomenetelmä Oikea kohdevalinta onnistumisen kannalta tärkeä Mätästetyt kuusentaimikon 4-5 vuotta istutuksen jälkeen Noin metrin pituus kuusella hyvä Kivennäismaat (sallitaan pienialaisesti kosteampia kohtia) Kuuset normaalissa hyvässä kasvussa Riittävä työmaan koko voidaan keskittää tilatasolla 2 vuoden työmaat Suositaan erityisesti: Koneistutetut Kannonnosto- ja metsäenergiakohteet
Koneellinen kitkentäperkaus uusi metsänhoitomenetelmä Kohdevalinnassa vältetään erityisesti Jyrkät maastot Turve- ja soistuneet kankaat Erityisen pintakiviset kuviot Kuviot, joissa paljon korkeita kantoja Pihlajan valtaamat kuviot
Esityksen sisältö: Perinteinen varhaisperkaus ja sen ongelmat Koneellinen kitkentäperkaus uusi metsänhoitomenetelmä Tutkimustuloksia kitkentäperkauksen onnistumisesta
Tutkimustuloksia kitkentäperkauksen onnistumisesta Tehollinen työajanmenekki keskimäärin 7,1 tuntia/ha kuusentaimikossa (Rantala & Kautto 2011) UPM:llä 4 konetta Metsähallituksella 1 kone Tehty satoja hehtaareja alkaen v.2007-
Tutkimustuloksia kitkentäperkauksen onnistumisesta Havaittu, että uutta haittapuustoa ei synny kitkennän jälkeen Tarkasti tehtynä ainoa käsittely ennen ensiharvennusta Taimikon kehityksen ennuste vuoden 2008 kitkentäkohteista: 68 % onnistuneita ja 32 % kohteista tarvitsee jonkinlaista metsurityötä Viitteitä normaalia nopeampaan kasvuun varhaisperkauksen jälkeen koealajärjestely valmiina olemassa tutkittavaksi
Tutkimustuloksia kitkentäperkauksen onnistumisesta Kasvatettavan puuston vaurioita noin 5 % (kuolleita taimia) Onnistumisen kannalta ratkaisevaa poistaa lähellä kasvavat lehtipuut riittävän tarkasti Haittapuita jäänyt keskimäärin 1,7 kpl kuusta kohden (Rantala & Kautto 2011) Lähellä kasvavan lehtipuun piiskaamaksi joutui keskimäärin 390 kuusta / ha (24 %) Pienemmällä kitkentälaitteella lähellä kasvavan lehtipuun poistaminen on helpompaa Hieman parempi lopputulos Ratkaiseva ero laadussa Pienemmät erot kuljettajien välillä Metla julkistaa tuloksia alkuvuonna 2012
Tutkimustuloksia kitkentäperkauksen onnistumisesta Lähellä kasvavan lehtipuun kriteerit laadunmittausohjeessa
Tutkimustuloksia kitkentäperkauksen onnistumisesta Ympäröivien lehtipuiden kriteerit laadunmittausohjeessa
Kiitokset kuulijoille!