KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVAN KAUPUNKI ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA 4.1.2016 Kauhava SWECO YMPÄRISTÖ OY, OULU 1
Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 3 Inventointialue... 4 4 Arvottamismenetelmän kuvaus ja arvotus... 5 4.1 Arvojen määrittely... 5 4.2 Luettelo arvokkaista kohteista... 6 5 Asutus- ja kulttuurihistoriaa... 9 5.1 Asutushistoriaa... 9 5.2 Kulttuurihistoriaa... 11 6 Kohteiden esittely... 14 6.1 Isotalon ja Knuuttilan asemakaava-alueet ja valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö... 14 6.2 Voltin asemakaava-alue... 22 6.3 Alahärmän keskustan asemakaava-alue, valtakunnallisesti arvokas kirkonseudun kulttuuriympäristö ja Louhikko... 29 6.4 Asemanseudun asemakaava-alue... 31 6.5 Lahdenkylän asemakaava-alue Myllärintien ympäristössä... 34 6.6 Rintala... 35 6.7 Siiverinmäki... 36 6.8 Kujanpää... 37 6.9 Linnanmäki... 40 6.10 Palo... 43 6.11 Hakokylä... 45 6.12 Mattila... 47 6.13 Knuuttilanraitin alkuosa... 49 6.14 Pietilä Ojanperä - Kunnarinluoma... 50 6.15 Kunnari... 54 6.16 Hilli Kumpula... 57 6.17 Asemanseudun etelä- ja länsiosat... 61 6.18 Piri... 63 6.19 Kankaanpää... 68 6.20 Porre... 70 6.21 Lahdenkylä... 73 6.22 Ojala... 79 7 Yhteenveto inventoinnista... 82 8 Suunnittelu ja korjaussuositukset... 83 8.1 Rakennusten ja kulttuurimiljöön suojelu... 83 8.2 Rakennusten korjaaminen ja ylläpito... 83 8.3 Uudisrakentaminen suojelukohteen yhteyteen tai arvokkaaseen kulttuuriympäristöön... 84 8.4 Avustuksista... 85 9 Lähdeluettelo... 86 Kartat: Kulttuuriympäristö 1:10 000 2
1 Johdanto Tämä raportti on yhteenveto Alahärmän osayleiskaava-alueen vanhan rakennuskannan inventoinnista. Kulttuuriympäristöselvitys on osa kaavatyön perusselvityksiä. Työ on tehty erittäin arvokkaiden ja paikallisesti arvokkaiden kohteiden sekä aluekokonaisuuksien inventoimiseksi. Maastokäynnit suoritettiin marraskuussa 2014. Kulttuuriympäristöselvitys on laadittu Kauhavan kaupungin toimeksiannosta Sweco Ympäristö Oy:ssä. Selvityksen ovat koonneet ja laatineet arkkitehdit Riitta Yrjänheikki ja Elina Marjakangas. 2 Aineisto ja menetelmät Selvityksen lähtötiedoiksi koottiin aiemmin tehdyt inventoinnit ja kartoitettiin tilaajan toimittamien kiinteistörekisteri- ja rakennuslupatietojen avulla asemakaavoittamattomilta alueilta kaikki rakennukset ja pihapiirit, jotka on rakennettu ennen vuotta 1960. Vanhoja Maanmittauslaitoksen peruskarttoja on ollut käytettävissä vuosilta 1950 (vain Alahärmän karttalehti) ja 1972 (Alahärmän ja Voltin karttalehdet). Yleiskaavoitusta palvelevassa selvityksessä painopiste on pihapiirien ja aluekokonaisuuksien tarkastelussa mutta myös yksittäiset rakennukset huomioidaan. Rakennusten lisäksi huomioidaan kohteisiin liittyvät vanhat pellot ja tielinjaukset, puukujat, sillat, lossit, myllyt yms. mahdolliset rakenteet. Yleiskaavaa varten laadittavaa inventointia on tarkoitus jatkossa hyödyntää ja tarkentaa tarpeen mukaan tulevan asemakaavoituksen yhteydessä. Selvitys sisältää myös lyhyen kuvauksen alueen asutus- ja kulttuurihistoriasta. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet on koottu Museoviraston rekisteristä (RKY 2009), joka on saatavissa Museoviraston internet-sivulta. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaselostukseen on listattu vain muutama maakunnallisesti merkittävä rakennuskohde, jotka on kaikki huomioitu tässä inventoinnissa. Lisäksi on huomioitu Seutukaavaliiton inventointi vuodelta 1978, jossa on myös mainittu muutama arvokas kohde. 3 Vanhoja rakennuksia on kartoitettu laajasti koko Alahärmän kunnan alueella vuosina 1999 2000 kunnan toimesta (Alahärmän inventointi 2000, rakennusarkkitehti Marjukka Nurmi-Rintala), mutta tämä laaja inventointi ei sisällä kohteiden arvotusta, tarkkaa kartta-aineistoa, kohteiden nimiä tai yhteenvetoa. Kirkonseudun asemakaava-alueiden ympäristössä sijaitsevista kohteista on kuitenkin kunnan arvotustyöryhmän laatima esitys maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaista kohteista, mutta arvotusta ei ole koskaan käsitelty ja vahvistettu. Arvotustyöryhmän tuolloin valitsemat arvokkaat kohteet on huomioitu myös tässä inventointityössä. Maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet on saatu Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavasta ja Lapuanjoen laaja kulttuurimaisemaalue on rajattu Ympäristöhallinnon KARPALO -paikkatietopalvelussa, ja se kattaa koko selvitysalueen. Vuoden 1999 inventointiin on tehty täydennyksiä kirkonseudun asemakaavatyön yhteydessä vuonna 2005. Täydennykset koskivat ainoastaan keskustan asemakaavassa suojeltavia kohteita. Voimassa olevilta asemakaava-alueilla on inventoitu vain alueet, joille kaupunki katsoi kohdistuvan asemakaavan muutostarpeita. Asemakaavoitetuilla alueilla inventoitiin Asemanseudun asemakaava-alueen vanhat rakennuskohteet, Kantolan alueen asemakaava-alueella Myllärintien kohteet sekä Voltin asemakaavaalueella Voltintien, Perkiönmäentien ja Meijerintien kohteet. Inventointikarttaan rajattiin ja merkittiin myös Alahärmän voimassa olevista asemakaavoista asemakaavan mukaiset kulttuuriympäristön suojelukohteet ja korttelit, mutta asemakaavan suojelukohteita ei kattavammin tarkistettu tämän inventoinnin yhteydessä. Etelä-Pohjanmaan liitto on parhaillaan päivittämässä uusia maakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisema-alueita. Inventointityö on kesken. Tässä inventoinnissa on esitetty ainoastaan rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä arvokkaita aluekokonaisuuksia. Laajempiin kulttuurimaisemaalueisiin ei ole otettu kantaa. Kaikki ennen vuotta 1960 rakennetut kohteet tarkistettiin ja valokuvattiin silmämääräisesti yleispiirteisellä tasolla maastokäyntien yhteydessä. Kohde on pihapiiri- tai kiinteistökohtainen ja siihen voi kuulua useita vanhoja rakennuksia. Kulttuuriympäristö-kartalle on esitetty kaikki inventoinnissa tarkistetut kohteet (noin 250 kpl). Tähän raporttiin on koottu vain kohteet ja alueet, joilla katsotaan olevan kulttuurihistoriallista, rakennustaiteellista tai
maisemallista arvoa. Kohteiden numerointi vastaa 1999 2000 laaditun inventoinnin numerointia (kolmenumeroiset numerot). Aiemmin inventoimattomat kohteet on numeroitu kaksinumeroisilla luvuilla tämän inventointityön yhteydessä. Raportin liitteenä on DVD, jonne on tallennettu tämän raportin kuvien lisäksi kaikki maastokäynnillä otetut valokuvat myös muista tarkistetuista kohteista. Valokuvan nimi viittaa alueeseen, jolla kohde sijaitsee. Kohteiden lopullinen arvotus ja päätökset kaavassa suojeltaviksi esitettävistä rakennuksista tehdään yhdessä museoviranomaisen kanssa (Etelä- Pohjanmaan museo). Perinteinen jaotus on ollut kohteen valtakunnallinen, maakunnallinen tai paikallinen arvokkuus. Alustavasta arvottamisesta keskusteltiin tilaajan ja museoviranomaisen kanssa työpalaverissa 1.7.2015. 3 Inventointialue Selvitysalue rajautuu alustavan yleiskaava-alueen mukaan. Selvitysalue sijoittuu Lapuanjoen varteen sen molemmin puolin ja käsittää Voltin ja Alahärmän keskuskylien lisäksi alueita niiden välissä. Kaikkiaan inventoinnissa tarkistettuja, ennen vuotta 1960 rakennettuja kohteita tai pihapiirejä koko selvitysalueella oli noin 200 kpl. 4 Maastokarttaote ja selvitysalueen likimääräinen rajaus
4 Arvottamismenetelmän kuvaus ja arvotus 4.1 Arvojen määrittely Kohteella voi olla monenlaista kulttuurihistoriallista arvoa. Rakennushistoriallisesti tai -taiteellisesti merkittävä kohde saattaa edustaa jotain arkkitehtonista tyyliä tai tyylivaikutteita, jollakin tavalla mielenkiintoista, harvinaista tai tyypillistä rakennusteknistä ratkaisua tai rakennustyyppiä, tai tietylle ajalle tai sosiaaliryhmälle tyypillistä rakentamisen tapaa. Maisemallisesti merkittävässä kohteessa ympäristöarvot ovat tärkeitä. Kohde saattaa olla osa arvokasta ympäristökokonaisuutta, näkyä ympäristöönsä hyvin tai muodostaa oman maisemallisen kokonaisuuden. Yksittäinen rakennus voi olla maisemallinen kiintopiste tai kohteella voi olla merkitystä osana ajallisesti tai tyylillisesti kerroksellista kokonaisuutta. Historiallisesti merkittäviksi luokiteltuihin kohteisiin liittyy tapahtuma- tai henkilöhistoriaa tai ne voivat edustaa tiettyä asutushistoriaa tai yhteiskunnan kehityksen vaihetta. Kohde voi liittyä esim. koululaitoksen, yhdistyksen, ja seurojen historiaan, teollisuus- tai taloushistoriaan, elinkeinoihin, uskonnonharjoittamiseen, tapoihin tai henkilöhistoriaan. Kohteet arvotetaan hierarkkisesti valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittäviin. Luokittelussa käytetään seuraavia kriteereitä: Valtakunnallisesti arvokas (VK): Maakunnan parhaiten säilyneet tyyppikohteet, valtakunnallisiin elinkeino-, sivistys-, hallinto-, kulttuuri-, uskonto-, liikenne- ja sotahistoriallisiin kehityskulkuihin liittyvät, hyvin säilyneet ja huomattavat kohteet, jotka on huomioitu valtakunnallisessa Museoviraston RKY 2009-inventoinnissa. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeiltään monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Huomattavan arvokas (MK): Huomattavan arvokkaat kohteet ovat inventoinnin esitys maakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Kohteet kuvaavat yleis- ja tyylihistoriallisia kehityskulkuja maakunnan mittakaavassa. Ne voivat olla jäänteitä sellaisista jo kadonneista kulttuuripiirteistä, joihin liittyviä ensiluokkaisia kohteita ei ole jäljellä, tai kuvata valtakunnallisesti toissijaisia mutta maakunnallisesti tärkeitä kulttuuripiirteitä. Ote vuoden 1950 peruskartasta, Maanmittauslaitos. 5
Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin nähden nämä voivat olla toiminnan laajuudeltaan pienempiä, rakenteiltaan tai toiminnoiltaan muuttuneita tai tyylihistoriallisesti epäyhtenäisempiä. Paikallisesti arvokas (PK-1 ja PK-2): Kohde on rakentamisajalleen ja/tai seudulleen tyypillinen, jonka alkuperäiset rakennus- ja tyylipiirteet ovat mahdollisista muutoksista huolimatta nähtävissä. Kohteella saattaa olla rakennushistoriallisen arvon lisäksi myös maisemallista arvoa. Paikallisesti arvokkaat kohteet on jaettu inventoinnissa kahteen arvoluokkaan, joilla voi kaavassa olla eriasteinen suojelumääräys; PK-1 on varattu arvokkaimpia paikallisia kohteita varten, ja PK-2- luokan kohteisiin kuuluu lähinnä parhaiten säilyneitä jälleenrakennuskauden kohteita sekä muita kohteita, joilla on kohteiden ulkoasuun tehdyistä mahdollisista muutoksista huolimatta edelleen kyläkuvallista arvoa. 4.2 Luettelo arvokkaista kohteista Valtakunnallisesti arvokkaat alueet ja kohteet (RKY 2009) Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt: 1.1 Voltin kylän raittiasutus ja Mattilan silta 1.2 Alahärmän kirkonseutu Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet / VK: 173. Isotalo 184. Härmän kotiseututalo 185. Niemelä 186. Knuuttila 187. Jylhä-Palmu 188. Hietamaa 190. Kaappola 192. Mattila 193. Uusitupa 273. Alahärmän kirkko 274. Pappila 377. Mattilan silta 6 Huomattavan arvokkaat alueet ja kohteet / MK (=esitys maakunnallisesti arvokkaiksi alueiksi ja kohteiksi) Huomattavan arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt / MK: 2.1 Mäkisen ja Ala-Kunnarin ympäristö 2.1 Hillin ja Kallion ympäristö 2.2 Piri Huomattavan arvokkaat kohteet / MK: (ak) = kohde on suojeltu asemakaavassa (ak uusi) = asemakaava-alueelle sijoittuva uusi suojelukohde 18. Hako-Mattila (ak uusi) 174. Keskinen (ak) 175. Tienhaara (ak) 211. Asunmaa 228. Kotiseutumuseon aitat (ak) 247. Jokitoiska (ak) 284. Salolehto (ak) 298. Vaismaa 318. Kallio 335. Ylä-Hilli 336. Ala-Hilli 342. Mäkinen 349. Ojanperä 353. Pietilä 361. Lotta Svärd kioski (ak) 371. Voltin asema (ak) Paikallisesti arvokkaat alueet ja kohteet / PK-1 ja PK-2 Paikallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt / arvokkaampi luokka / PK-1: 3.1 Linnanmäen raittiasutus 3.2 Porre Paikallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt / lievempi luokka / PK-2: 4.1 Rintala 4.2 Kujanpää
4.3 J.K. Snellmanin ent. kotitalon ympäristö 4.4 Hakokylän rantaraitti 4.5 Larvalan ja Kivirinnan ympäristö 4.6 Mäkitalon ja Ylisen ympäristö 4.7 Myllärintien tienvarsiasutus 4.8 Ojala Paikallisesti arvokkaat kohteet / arvokkaampi luokka / PK-1: (ak) = kohde suojeltu asemakaavassa (ak uusi) = asemakaava-alueelle sijoittuva uusi suojelukohde 10. Keski-Mäntylä (ak) 12. Sillanpää (ak uusi) 15. Voltin koulu (ak uusi) 17. Jokikangas (ak uusi) 20. Mattila 21. Kotikangas 23. Rookala 28. Rahikka (ak) 33. Kujansivu 34. Rintanen 36. Kaappolan aitta 37. Mäkelä 40. Kuuperinmäki 42. Perälänrinne 45. Linna 47. Kivelä 48. Kivimäki 50. Pihlajakivi 53. Metsola 76. Ylinen 153. Mäki-Porre 155. Ala-Porre 172. Voltin rukoushuone ja ensimmäinen meijeri (ak) 177. Mäntylä (ak) 213. Myllylä 7 229. Kunnan aitat (ak) 252. Rintala 260. Mäkitalo 262. Mäki-Filppula 277. Mäenpää (ak) 301. Piri 302. Ylitalo 305. Ylivainio 308. Piri 309. Korpiranta 314. Härmän asema (ak uusi) 315. Kotikuja (ak) 324. Metsärinne (ak) 329. Kivirinta 331. Louhikko 341. Kunnarinlaakso 343. Ala-Kunnari 362. Voltin vanha mylly (ak) 364. Voltin vanha nahkatehdas (ak) 365. Rautolahti (ak) 367. Ylinen (ak uusi) 393. Paanantausta 394. Manner 400. Vainionpää 407. Haukkala (ak uusi) 457. Kannisto Paikallisesti arvokkaat kohteet / lievempi luokka / PK-2: (ak) = kohde suojeltu asemakaavassa (ak uusi) = asemakaava-alueelle sijoittuva uusi suojelukohde 11. Jokivainio (ak uusi) 13. Ainola (ak uusi) 14. Vierelä (ak uusi) 16. Knuuttila (ak uusi) 19. Hakavainio
22. Kangasniemi 27. Niemipelto 29. Meijerin vanha sikala (ak uusi) 30. Viertola (ak uusi) 31. Myllyvieri (ak uusi) 41. Keskelä 43. Palomäki 44. Tasanko 49. Färilänmäki 54. Tapiola 55. Mäntymäki 56. Ala-Kumpulan aitat 57. Kulmala (ak) 58. Mäntyhila (ak) 62. Pirin vanhan myllyn perusta 65. Vähäkankaanpää 66. Rinta-Porre 73. Ylikoski 74. Rentola 78. Ylinen 79. Rintamäki 154. Porre (yleiskaava-alueen ulkopuolella) 158. Sillanpää 159. Iso-Erkkilä 162. Mettälä 217. Myllyvainio 256. Lesell 258. Mäkirinne 259. Vinola 265. Mäkiniemi 299. Ritala 303. Santala 304. Pätevä 306. Ala-Huhta 307. Mäntyhaka 310. Pumpputupa 8 338. Kumpula 347. Puuhala 350. Ranta 352. Jokiranta 357. Voltin työväentalon tanssilava Vilpola (ak) 359. Voltin vanha elokuvateatteri (ak uusi) 368. Tynilä 369. Koivula (ak uusi) 370. Suo (ak uusi) 374. Tiensivu (ak uusi) 375. Voltin meijeri (ak uusi) 378. Mäkitontti 379. Kivimäki 380. Mäkelä 381. Niittysalmi 382. Lehto 385. Kisamaja 388. Paanala 392. Järvelä 397. Pikkutupa 398. Kari 418. Korkeakangas 420. Sopenluoma 449. Ojala 450. Wainiola 453. Heikkilä (yleiskaava-alueen ulkopuolella) 455. Mäkelä (yleiskaava-alueen ulkopuolella) 460. Asuntupa
5 Asutus- ja kulttuurihistoriaa Alahärmän vesistöt runsas sata vuotta sitten ennen suuria ruoppauksia ja kuivatuksia. Harjujen näkyvissä olevat osat on merkitty harmaalla. (Matti Tyni, geologi) 5.1 Asutushistoriaa Kilometrien paksuinen mannerjää ruhjoi aikanaan nykyisen Pohjanmaan kohdalla kallioperän tasaiseksi ja painoi siihen yli 100 metrin syvänteen. Tämä syvänne täyttyi jään sulamisvedellä, joka tuhansien vuosien aikana muuttui hyvin suolaiseksi mereksi. Kun maa vapautui jään painosta, se alkoi kohota entiseen tasoonsa. Nykyinen Pohjanmaa onkin vanhaa merenpohjaa. Se nousee edelleen noin 8 mm vuodessa. Rannikolla nousu on hiukan nopeampaa, joten maa kallistuu hiukan. Jokien virtaus on sen takia aikojen kuluessa hidastunut. Jääkauden sulamisvaiheessa syntyivät myös suuriakin lohkareita sisältävät kivikot ja matalat harjumuodostumat pohjavesialueineen. Meren pinta oli 2500 vuotta sitten noin 35 m nykyistä korkeammalla ja senaikaiselta rantavyöhykkeeltä löytyy merkkejä vanhasta asutuksesta, joita kotiseutuyhdistys on kartoittanut. Alahärmän alueella on ollut 7 järveä, jotka nyttemmin on melkein kaikki kuivatettu. Tärkein vesistö on edelleen alueen läpi virtaava Lapuanjoki ja siihen laskevat luomat. 9
Alue on päässyt kartalle ensimmäisen kerran vuonna 1533, kun siihen merkittiin suurpitäjien, Kyrön ja Pietarsaaren eräalueitten raja Andeströmiin eli nykyiseen Kojolanluomaan. Ensimmäinen pysyvä asukas Alahärmässä oli Heikki Maununpoika, joka Eero Kojosen tutkimusten mukaan oli lähtöisin Maskusta. Hän rakensi talonsa hiekkapohjaiselle mäntykankaalle joen länsipuolelle, vastapäätä. idästä jokeen laskevaa Vuohisluomaa, jonka nykyinen nimi on Kunnarinluoma. Talo kirjattiin verolle vuonna 1543. Perheen pojat perustivat alueelle aikanaan kaksi muuta uudistaloa, Mattilan, Knuuttilan. Niiden ympärille on myöhemmin muodostunut kylä. Asutushistoria ja tilojen muodostuminen on kuvattu tarkemmin arkeologisessa inventoinnnissa. Joki oli tärkeä kulkutie sekä talvella että kesällä. Maalla kulkevat tiet olivat tiheässä metsässä kulkevia ratsastuspolkuja. Joella kulki kauppatavaraa (mm. suolaa) jokisuun kaupungista, heinää karjalle, karjaa laitumille, tukkeja Kepon sahalle ja tervaa myytäväksi kaupungin välittäjille. Viljan lisäksi kasvatettiin kauppatavaraksi tupakkaa ja humalaa olutta varten. Tuolloin joenpohja oli vielä luonnontilainen ja kosket kunnossa, joten josta saatiin paljon kalaa. Joen rantaniityt olivat karjanpidolle tärkeitä. Sen takia niitä omivat itselleen kaukaisetkin talot, eikä kiistoilta aina vältytty. Alahärmän alueella oli 1500- luvun lopussa vasta kymmenkunta taloa, kun niitä Lapuan eli Raikkaan kylässä oli jo yli sata. Lapuanjoen rannassa on suuri lohkare, "Vuoskivi, joka oli pitkään Lapuan ja Uudenkaarlepyyn pitäjien rajamerkki. Perinteinen kylä muodostui jokivarteen, joka oli tärkein kulkureitti, etenkin talvella voitiin kuljettaa jäällä hevosilla raskaampiakin kuormia. Joella liikuttiin jo 1600-1700 luvulla myös luistellen. Maanteitä ei aluksi ollut vaan ratsupolkuja rannikon kauppakaupunkien ja Lapuan suuntaan metsien läpi. Kaikki tiet kappelilta naapuripitäjiin olivat ratsuteitä. Tuohon aikaan suomalaiset hevosineen olivatkin tunnettuja hyvinä ratsumiehinä, mm. kolmekymmenvuotisen sodan hakkapeliitoista monet olivat Pohjanmaalta. Karttaote vuodelta 1799, Suomen karttakirja 10
Joen länsipuolella on Uudestakaarlepyystä Lapualle ja Ruovedelle kulkeva tie, joka liitettiin Ruotsin valtakunnan tieverkkoon 1700-luvun lopussa eli vähän ennen Suomen sotaa. Lapuanjoen ylitys tapahtui vankkuritkin kantavalla lautalla, "färillä", joka oli aluksi Kunnarin talon kohdalla, missä oli myös majatalo. Myöhemmin ylityspaikkana oli myös Alaviitalan talon kohdalle rakennettu puusilta, koska kenraali Adlercreutzin tykkien piti päästä Lapuan taisteluun. Lauttayhteys oli viimeksi Pirissä, jonne rakennettiin sitten riippusilta 1911. Tämä silta purettiin 1961. Tiestä on nykyisin jäljellä vanhoine virtanpylväineen Holmankankaan tie, Knuuttilan raitti, Pesolan tie ja Vanha Sotatie. Viimeksi mainittu nimi johtuu siitä, että Suomen sodassa kenraali Kosatkovskin johtama Venäjän armeijan osasto eteni tietä pitkin syksyllä 1808 tarkoituksella motittaa Oravaisissa taisteleva Suomen armeijan pääjoukko. Kuuluisalla voitollaan Uudenkaarlepyyn Juuttaalla kenraali von Döbeln esti kuitenkin tämän. Hyvin tärkeä liikenneyhteys alueelle on rautatie ja asemat Voltissa ja Härmässä. Ne rakennettiin Venäjän vallan aikana vuonna 1885. 5.2 Kulttuurihistoriaa Naarasluoman ensimmäinen kirkko rakennettiin Härmän talon läheisyyteen vuonna 1676. Sen kirkolliset palvelukset olivat myös monien Kortesjärven talojen käytössä. Vuonna 1752 paikalle alettiin rakentaa uutta puukirkkoa kuuluisan kirkonrakentajan Antti Hakolan johdolla. Tämä kirkko tuhoutui tulipalossa 1898. Nykyinen harmaakivinen kirkko on rakennettu1900-luvun alussa ja se otettiin käyttöön 1903. Pappilan päärakennus on vuodelta 1870. Alueen parhaiten säilynyttä rakennuskantaa ovat länsirannalla, Knuuttilanraitin varrella olevat Isotalon ja Knuuttilan taloryhmät isoine pihapiireineen. Asuintalot ovat kaksifooninkisia ja neliöpihaan liittyy lukuisa joukko talousrakennuksia. Knuuttilan ryhmässä on 11 pihapiiriä ja Isotalon ryhmässä 5 pihapiiriä. Sotakartta Suomen sodasta Alahärmässä 10.9.1808. Sotatie 11
Vuoskivi, vanha rajapyykki, sivun kuvat Paulaharjun kirjasta Härmän aukeilta. Pohjanmaan maankulut häjyt olivat lähtöisin tältä seudulta. He riehuivat alueella 1800-luvun jälkipuolella. Isontalon Antin talo on tällä suunnittelualueella, Rannanjärven Antin Yli-Härmässä. Kauhavan ruma vallesmanni tukahdutti häjyilyn. HHäjyjen aika oli myös kukoistavaa kansanmusiikin aikaa. sävelmiä ovat keränneet moent pohjalaiset säveltäjät. Härmäläisiä kansanlauluja on koottu Härmän laulukirjaan 464 kpl. Se on Suomen mittavin kansanlaulukokoelma. 12
1860-luvun nälkävuodet olivat raskasta aikaa ja tännekin perustettiin ns. vellitaloja, joista ruokaa jaettiin kansalle yksi tällainen on nykyinen Ojanperän talo. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun taitteessa elettiin taas hyvää aikaa ja väestö kasvoi. Tämän seurauksena siirtolaisuus Amerikkaan oli suurta. Yleensä vanhin poika lähti tienaamaan jotta saattoi lunastaa talon. 1910-luvulla syntyi jääkäriliike Suomen itsenäistämiseksi Venäjästä. Alahärmästä lähti 45 miestä jääkärikouluun Saksaan. Itsenäisyysaktivismi oli seudulla suurta ja vahvasti elettiin mukana myös 1930-luvun suojeluskuntaliikkeessä. Alueella elää yritteliästä ja rohkeaa kansaa, joka on jättänyt jälkensä historiaan. Alueella on myös työläisten historiaa, josta vielä näkyy muistoja rakennuskannassa itärannalla, mm. työväen tanssilava. Lähde: Matti Tynin (geologi, historiaharrastaja, kotiseutuyhdistyksen pj.) haastattelu 10.11.2014 Alahärmässä maastokäynnin yhteydessä. Pitäjäkarttaote Alahärmästä vuodelta 1840 13
6 Kohteiden esittely 6.1 Isotalon ja Knuuttilan asemakaava-alueet ja valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö sk-1.1 Voltin kylän raittiasutus ja Mattilan silta / arvokas aluekokonaisuus VK (RKY 2009) Voltin kylässä Lapuanjokivartta seurailevan tien varrella Knuuttilan ja Isotalon tiiviit raittikylät kaksifooninkisine pohjalaistaloineen ovat kertovia esimerkkejä Etelä-Pohjanmaalle ominaisesta kylätyypistä. Voltin kylän kohdalla Lapuanjoen ylittää kolmiaukkoinen teräsbetonisen palkkisilta, Mattilan museosilta. Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. Päänäkymän Knuuttilan raitilla muodostaa maantien itäpuolelle asettunut 11 talon rakennuskanta. Päärakennukset, joista suurin osa on puolitoistakerroksisia, on rakennettu polveilevan maantien suuntaisesti ja kiinni tielinjaan. Asutuksen rakenne on hyvin säilynyt ja Knuuttila antaa hyvän kuvan perinteisestä raittiasutuksesta huolimatta muutoksista yksittäisten rakennusten ulkoasussa. Talojen talousrakennukset muodostavat umpipihamaisia rakennusryhmiä joen puolelle. Kylän avoin peltomaisema sijoittuu asuintalojen rivistön ja joen väliin. Raitin länsipuolella kulkevan ns. takakadun varteen on sijoittunut pienempiä asumuksia. Knuuttilasta pohjoiseen oleva Isotalon taloryhmä ja raitti muodostuu molemmin puolin tietä sijoittuvista puolitoistakerroksista 1800-luvulta peräisin olevista päärakennuksista ja niiden pihapiireistä. Isotalon raitin varrella sijaitsee puukkojunkkarinen tunnetuksi tuleen Antti Isotalon kotitalo 1800- luvulta. Voltin kylän kohdalla Lapuanjoen ylittää Mattilan museosilta vuodelta 1921. Kolmiaukkoisen teräsbetonisen palkkisillan kaiteetkin toimivat kantavina rakenteina. Museosilta on tiettävästi ainoa tämän tyyppinen silta, joka on yhä yleisen liikenteen käytössä. Voltin kylän historia periytyy 1500-luvulle, jolloin Alahärmän seudun vakituinen asutus sai alkunsa. 1500-luvun lopulla koko Härmän alueella sijaitsi 5 taloa. 1660-luvun taitteessa oli myöhemmän Alahärmän rajojen sisällä 15 maakirjaan merkittyä taloa. 1600-luvulla alue oli yksi Etelä-Pohjanmaan merkittävimmistä karjakylistä, millaisena se säilyi pitkään, ja tervanpoltto kasvatti talolukua 1600-luvun lopussa. Vuonna 1700 taloja oli 22. 14
Voltin kylässä asui talollinen ja puukkojunkkari Antti Isotalo, joka muodosti kauhavalaisen Antti Rannanjärven kanssa Häjyjen pääjoukon. Puukkojunkkarit riehuivat Etelä-Pohjanmaalla 1790 1885, levottominta oli 1800- luvun puolimaissa. (RKY 2009) Asemakaavassa suojelumääräyksin ja valtakunnallisessa RKY 2009- inventoinnissa suojeltuja kohteita ovat: 173. Isotalo / VK, 1800-luku Isotalon Antin kotitalo. Pihapiiri koostuu asuinrakennuksesta, L-mallisesta varastorakennuksesta, pikkutuvasta, kärryladosta ja liiveristä sekä 2 aitasta ja vajasta. Navetta on ollut varastorakennuksen takana. Talossa on komea kiviperustus, kuistit ovat uusia. Pihapiirin asemapiirros on kohdassa 5.2 (ote kirjasta Samuli Paulaharju, Härmän aukeilta 1932). Talo on nykyäänkin toimiva maatilakeskus. Knuuttilanraitti 15
377. Mattilan silta / VK, vuosi 1921, peruskorjaus 1987 184. Härmän kotiseututalo / VK, 1800-luvun alku Kiinteistön nimi Kunnari Omistaja kotiseutuyhdistys Härmä-Seura Ry 185. Niemelä / VK, vuosi 1889 16
186. Knuuttila / VK, vuosi 1900 188. Hietamaa / VK, vuosi 1920 187. Jylhä-Palmu (Larvala) / VK, 1800-luvun alku 190. Kaappola / VK, vuosi 1790 17
192. Mattila / VK, vuosi 1875 174. Keskinen / MK, 1860-luku rakennuksen alkuperäinen asu on jonkin verran muuttunut, mm. ikkunat on vaihdettu ja rakennukseen tehty lisälämmöneristys 193. Uusitupa / VK, vuosi 1895 175. Tienhaara / MK, 1800-luvun alku vanha kestikievari, joka on tällä hetkellä autiona. Umpimainen piha, josta osa rakennuksista on luvattu huonon kunnon vuoksi purkaa. 18
177. Mäntylä / PK-1, vuosi 1921 10. Keski-Mäntylä / PK-1, vuosi 1948 (RaHu-rekisteri) Isontalontie 18 172. Voltin rukoushuone ja ensimmäinen meijeri / PK-1 Voltin ensimmäinen meijeri rakennettiin 1800-luvun lopulla. Myöhemmin perustettiin uusi meijeri ja vanhat rakennukset toimivat evankelisten rukoushuoneena vuoteen 1936 saakka. Kohteeseen on tehty muutoksia, mm. ikkunat vaihdettu. Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Perkiömäentien ja Heikkiläntien risteyksen tuntumassa, Isotalon läheisyydessä. 19
Uusiksi suojelukohteiksi esitetään Isotalon ja Knuuttilan asemakaavaalueille tai valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön alueelle: 18. Hako-Mattila / MK Rakentamisajankohta: 1800-luku Suojeluperusteet: Rakennustaiteellinen, kyläkuvallinen, maisemallinen. Asuinrakennus on myös sisätiloiltaan arvokas. Näyttävä päärakennus rajaa Knuuttilanraittiin liittyvää maisemallisesti tärkeää peltoaukeaa. Kookas talousrakennus rajaa pihapiirin suureksi umpipihaksi. 12. Sillanpää / PK-1 Meijerintie 7 Rakentamisajankohta: 1946 (RaHu-rekisteri) Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet jälleenrakennuskauden tyylipiirteet, kyläkuvallinen arvo Meijerintien varressa 15. Voltin koulu / PK-1 Rakentamisajankohta: 1957 Suojeluperusteet: Rakennustaiteellinen, kyläkuvallinen maamerkki. Alkuperäisenä säilyneet jälleenrakennuskauden tyylipiirteet. Paikalla on aiemmin sijainnut Voltin vanha kansakoulu. 20
17. Jokikangas / PK-1 Rakentamisajankohta:? Suojeluperusteet: rakennustaiteellinen, kyläkuvallinen arvo osana Knuuttilanraittia 13. Lamminrinne / PK-2 Meijerintie 11 Rakentamisajankohta: 1953 Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet jälleenrakennuskauden tyylipiirteet ja kyläkuvallinen arvo Meijerintien varressa lähde: GoogleMaps 11. Jokivainio / PK-2 Meijerintie 10 Rakentamisajankohta: 1949 Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet jälleenrakennuskauden tyylipiirteet, kyläkuvallinen arvo Meijerintien varressa 14. Vierelä / PK-2 Rakentamisajankohta: 1935 Suojeluperusteet: rakennustaiteellinen, kyläkuvallinen. Jos kyse on Voltin kouluun liittyvästä rakennuksesta, on kohteella mahdollisesti myös paikallishistoriallista merkitystä. Mansardikattoinen pieni vanha asuinrakennus Voltin koulun vieressä pellon laidalla. Alkuperäinen ulkoasu on muuttunut mm. ikkunoiden uusimisen myötä. 21
16. Knuuttila / PK-2 Rakentamisajankohta:? talon takana jälleenrakennuskauden piharakennuksia Suojeluperusteet: kyläkuvallinen arvo osana Knuuttilanraittia 6.2 Voltin asemakaava-alue Voltin keskusta ja joen itäpuoliset asemakaava-alueet 22
Asemakaavassa suojelumääräyksin suojeltuja kohteita ovat: 361. Lotta Svärd kioski / MK Kioski toimi 1930-luvulla ja sodan aikana. Kuvassa taustalla Myllyvierin asuinrakennus (kohde 31). 357. Voltin Työväentalon tanssilava Vilpola / PK-2 vuosi 1959? Tanssilava ei ole ollut pitkään aikaan käytössä. Rakennuksella on lähinnä vain paikallishistoriallista merkitystä. 371. Voltin asema / MK, vuosi 1886 Asema on tyhjillään, mutta säilyttänyt hyvin alkuperäisen ulkoasunsa. 362. Voltin vanha mylly / PK-1 Härmän Mylly Oy:n vanha sodan jälkeen rakennettu mylly. Myllyn toiminta oli 50-luvulla voimissaan. Myllyssä on vielä toimivat myllylaitteet tallella. 23
364. Voltin vanha nahkatehdas (Voltti) / PK-1 Köykkärintie 24 Rakennus on vuodelta 1954, nykyisin palvelukoti, toiminut myös olutpanimona. 368. Tynilä / PK-2, 1800-luku Kohteen ulkoasu on muuttunut miltei täysin alkuperäisestä, mutta kookas rakennus toimii edelleen tärkeänä maamerkkinä risteysalueella. Rakennuksessa on toiminut kestikievari ja kohteella on sen vuoksi jonkin verran paikallishistoriallista merkitystä. 365. Rautolahti / PK-1, 1920-luku Kohde on säilyttänyt erityisen hyvin alkuperäisen ulkoasunsa. 28. Rahikka / PK-1 24
Uusiksi suojelukohteiksi esitetään Voltin asemakaava-alueelle: 407. Haukkala / PK-1 Rakentamisajankohta: 1899 Suojeluperusteet: Historia, alkuperäiset tyylipiirteet, kyläkuvallinen arvo Voltintien varressa. Päärakennus ja siihen liittyvä suurikokoinen talousrakennus sijoittuvat raittimaisesti aivan tien viereen. Kookas kaksifooninkinen pohjalaistalo, tiilikatto. 359. Voltin vanha elokuvateatteri (Rajala) / PK-2 Rakentamisajankohta: 1956 Suojeluperusteet: Paikallishistoriallisesti merkittävä rakennus, jolla on jonkin verran myös kyläkuvallista arvoa Voltintien varressa. Rakennus ei ole ollut elokuvateatterina vuosiin. 367. Ylinen / PK-2 Rakentamisajankohta: jälleenrakennuskauden kohteet 1945 1959 Suojeluperusteet: Kyläkuvallinen, alkuperäisenä säilyneet tyylipiirteet. Rakennukset sijoittuvat näkyvälle paikalle Voltin keskustan risteysalueella. Rakennuksen mittasuhteet ja kattomuoto ovat alkuperäiset, mutta muuten päärakennus on kovasti muuttunut. Katukuvan niin ikään näkyvät ja kokonaisuuteen kuuluvat piharakennukset ovat säilyttäneet päärakennusta paremmin alkuperäiset tyylipiirteet. 25
369. Koivula PK-2 Rakentamisajankohta: 1957 Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet jälleenrakennuskauden tyylipiirteet, kyläkuvallinen arvo Voltintien varressa. 374. Tiensivu PK-2 Rakentamisajankohta: 1945 Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet jälleenrakennuskauden tyylipiirteet, kyläkuvallinen arvo Voltintien varressa. Oik. Koivula, taustalla Suo 370. Suo PK-2 Rakentamisajankohta: 1945 Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet jälleenrakennuskauden tyylipiirteet, kyläkuvallinen arvo Voltintien varressa. 26
375. Voltin meijeri / PK-2 Voltin ensimmäinen meijeri rakennettiin 1800-luvun lopulla (kohde 172). Myöhemmin perustettiin uusi meijeri ja vanhat rakennukset toimivat evankelisten rukoushuoneena. Rakentamisajankohta: 1952 1955 Suojeluperusteet: Voltin kylän historia, alkuperäisenä säilyneet rakennusosat ja julkisivut. Kohteen kyläkuvallinen arvo on heikentynyt Meijerintien varteen toteutetun laajennusosan ja varastorakennelmien vuoksi. Meijerin piippu näkyy kauas maamerkkinä. Rakennuksissa toimii nykyisin Riitan Herkku Oy. Voltin meijeri 27
29. Meijerin vanha sikala / PK-2 Rakentamisajankohta: todennäköisesti 1950-luvulta kuten Voltin meijeri (kohde 375) Suojeluperusteet: Historia, kyläkuvalliset arvot. Nykyisellään kookas rakennus toimii paikallisten tuntemana maamerkkinä, joka näkyy niin Voltintielle kuin joen toiselle puolelle peltoaukeiden yli. Kohde olisi hyvä pyrkiä säilyttämään kyläkuvallisista syistä, mikäli rakennuksen kunto ja käyttö sen mahdollistavat. 31. Myllyvieri / PK-2 Rakentamisajankohta: 1950 Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet jälleenrakennuskauden tyylipiirteet, kyläkuvallinen arvo Voltintien varressa 30. Viertola / PK-2 Rakentamisajankohta: 1957 Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet jälleenrakennuskauden tyylipiirteet, kyläkuvallinen arvo Voltintien varressa. kuvan lähde: GoogleMaps 28
6.3 Alahärmän keskustan asemakaava-alue, valtakunnallisesti arvokas kirkonseudun kulttuuriympäristö ja Louhikko sk-1.2 Alahärmän kirkonseutu / arvokas aluekokonaisuus VK Alahärmän kirkko on Pohjanmaan kirkkoarkkitehtuurissa harvinainen 1900-luvun alussa rakennettu ulkoarkkitehtuuriltaan poikkeuksellisen koristeellinen kansallisromanttinen kivikirkko. Se muodostaa pohjoispuolella olevan pappilan pihapiirin ja pitäjänmakasiinien kanssa hyvin säilyneen 1800- ja 1900-luvun vaihteen kirkonkylän ytimen. Lapuanjokilaaksossa, joen länsirannalla sijaitseva harmaakivikirkko on arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko, jonka sivuseiniä jäsentävät poikkipäädyt. Kansallisromantiikan ja uusgotiikan piirteitä yhdistävän kirkkorakennuksen julkisivut ovat graniittikvaaderia ja tiiltä. Kivikirkko on seurakunnan kolmas samalle paikalle rakennettu kirkko. Alttaritaulun on maalannut Aleksandra Frosterus-Såltin, ja kuorissa on Ilmari Launiksen kirkon korjaustöiden yhteydessä suunnittelema ja Salomo Wuorion liikkeen valmistama lasimaalaus. Kirkon ympärillä on vanha hautausmaa, missä on myös 1859 kivestä rakennettu pyramidikattoinen talvihauta. Se on muutettu vainajien säilytyshuoneeksi 1965. Kirkon ohi kulkevan vanhan maantien, Härmäntien, varressa seisovissa kahdessa lainajyvästön makasiinissa toimii Härmän museo. Härmäntien varrella sijaitseva pappila liittyy kirkon miljööseen ja on yksi harvoja säilyneitä pappilakokonaisuuksia Etelä-Pohjanmaalla. Kaksikerroksinen pappilarakennus on vuodelta 1870 ja sitä on kunnostettu 1973 1974 ja 1990 1991. Pihapiiriin liittyvät lisäksi renkitupa, joka on kaksifooninkinen pohjalaistalo 1900-luvun alusta, sekä talousrakennus, vilja-aitta, kärryliiteri ja sauna. Kyrön kirkkopitäjään kuulunut Härmä siirtyi 1581 osaksi Lapuan kirkkoherrakuntaa. 1670-luvulla perustetun kappeliseurakunnan nimi muuttui 1690- luvulla Naaraluomasta Härmäksi, seurakunnan ensimmäisen kirkon sijaintipaikan mukaan. Alahärmä oli itsenäinen kirkkoherrakunta vuodesta 1859 vuoteen 2009, jolloin siitä tuli Kauhavan kappeliseurakunta. Alahärmän ensimmäinen kirkko valmistui 1676 ja oli käytössä vuoteen 1752 saakka, jolloin samalle paikalle valmistui kookkaampi suippotorninen puukirkko Antti Hakolan johdolla. Tämä kirkko tuhoutui tulipalossa 1898. Seurakunnan nykyisen kirkon suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck ja se 29
rakennettiin kurikkalaisen rakennusmestari Salomon Birlingin johdolla. Kirkko vihittiin käyttöön 1903. Kirkkoa korjattiin mm. 1920 sattuneen tulipalon jälkeen, 1937 Ilmari Launiksen sekä 1961 Veikko Larkaksen johdolla. Kirkko peruskorjattiin 1987 arkkitehti Jari Reposen suunnitelmien mukaan. (RKY 2009) Asemakaavassa suojellut korttelialueet on merkitty inventointikarttaan sinisellä rajauksella. Asemakaavassa suojelumääräyksin suojeltuja kohteita ovat: 273. Alahärmän kirkko / VK Kohteeseen kuuluu Alahärmän kirkko vuodelta 1903 sekä talvihauta vuodelta 1859 274. Pappila / VK Kohteeseen kuuluu pappila vuodelta 1870, renkitupa 1900-luvun alusta, talousrakennus, vilja-aitta, kärryliiteri ja sauna 247. Jokitoiska / MK Vanha arvokas pankkirakennus vuodelta 1922. Pihassa on nykyisin kesäteatteri. 284. Salolehto / MK Arvokas pihapiiri, johon kuuluvat asuinrakennus, pihatupa ja puori vuodelta 1898 Alahärmän koulu ja Pirintien alkuosan tienvarsirakentaminen joen itäpuolella sijaitsevat asemakaavassa suojelluilla korttelialueilla. 228. Kotiseutumuseon aitat / MK Kohteeseen kuuluvat aitta ja viljamakasiini Härmäntien varressa. Aitta on 1860-luvulta. 229. Kunnan aitat / PK-1 kaksi aittaa Kuoppalantien varressa, 1800-luku 277. Mäenpää / PK-1 Kohteeseen kuuluu asuinrakennus / vanha torppa 1800-luvun lopulta ja puori 1900-luvun alusta 30
Alahärmän keskustan asemakaava-alueen ulkopuolelle suojelukohteeksi esitetään: 6.4 Asemanseudun asemakaava-alue 331. Louhikko / PK-1 Rakentamisajankohta: 1916 Suojeluperusteet: Alkuperäiset tyylipiirteet ja rakennustyypin harvinaisuus, kyläkuvallinen arvo valtatien itäpuolelle sijoittuvan kumpareen päällä ja Vainontien kaavakadun päässä taajama-alueella 31
Asemakaavassa suojelumääräyksin suojeltuja kohteita ovat: 315. Kotikuja / PK-1 Piirtoolantie 5 Rakennus sijaitsee rautatiealueella (LR) ja on nykyisin asuinkäytössä. 57. Kulmala / PK-2 Rakentamisajankohta: 1935 Suojeluperusteet: Kyläkuvallinen arvo Pesolantien varressa tien mutkassa, alkuperäisenä säilyneet tyylipiirteet. Hieno tiilimuuraus ja ruutuikkunat Asemakaavassa suojelluille korttelialueille sijoittuviksi suojelukohteiksi esitetään: 324. Metsärinne / PK-1 Pesolantie 12 b Rakentamisajankohta: vuosi 1942 Suojeluperusteet: Alkuperäisen asunsa lähes täysin säilyttänyt, harvinainen mansardikattoinen asuinrakennus aivan Pesolantien varressa. Kohteella on rakennustaiteellista ja kyläkuvallista arvoa. 58. Mäntyhila / PK-2 Rakentamisajankohta: 1920 Suojeluperusteet: Rakennuksen alkuperäisenä säilyneet tyylipiirteet, kyläkuvallinen arvo Pesolantien varressa vas. Mäntyhila, taustalla Kulmala 32
Uudeksi suojelukohteeksi asemakaava-alueelle esitetään: 314. Härmän asema / PK-1 Rakentamisajankohta: 1886 (toiminta loppunut 1989) Suojeluperusteet: Kohde on paikallishistoriallisesti ja kyläkuvallisesti merkittävä. Kohde on tyhjillään ja ulkoasuun on tehty joitakin muutoksia. Jäljellä on lukuisia hienoja alkuperäisenä säilyneitä rakennusdetaljeja. Härmän asema 33
6.5 Lahdenkylän asemakaava-alue Myllärintien ympäristössä Uudeksi suojelualueeksi asemakaava-alueelle esitetään: sk-4.7 Myllärintien tienvarsiasutus / arvokas aluekokonaisuus PK-2 Kantolan asemakaava-alueella on useampia jälleenrakennuskauden asuinrakennuksia 1940- ja 1950-luvuilta. Kohteisiin on tehty kuitenkin useita muutoksia ja niiden välin sijoittuu myös uudempaa rakennuskantaa. Paikallisesti arvokkaana aluekokonaisuutena on Myllärintien varresta nostettu esiin kuitenkin pieni samanaikaisesti rakennettu rakennusryhmä, jossa jälleenrakennuskauden talot sijoittuvat vieri viereen ja alkuperäisen tienvarsiasutuksen luonne on säilynyt. Alueelle sijoittuu vuonna 1947 rakennetut kohteet Hanhimäki (kohde 71) ja Kannikko (kohde 70) pihapiireineen. Myllärintien varren jälleenrakennuskauden kohteita, jotka kuuluvat arvokkaaseen aluekokonaisuuteen: vas. Hanhimäki ja oik. Kannikko 34
6.6 Rintala sk-4.1 Rintala / arvokas aluekokonaisuus PK-2 Rakentamisajankohta: jälleenrakennuskausi, 1945 1959 Suojeluperusteet: Yhtenäinen aikakaudelle tyypillinen aluekokonaisuus ja maisemalliset arvot. Alue käsittää neljä jälleenrakennuskauden pihapiiriä sekä Köykkärintien ja rakentamisen väliin jäävät peltoalueet. Talot ovat vanhoja pientiloja, joissa myös talousrakennukset ovat pääosin säilyneet. Rakennuksia on jonkin verran muutettu, mutta alue on harvinaisen yhtenäinen kokonaisuus kulttuurimaisemassa, johon ympäröivä peltomaisema kiinteästi liittyy. 35
6.7 Siiverinmäki 388. kiinteistö Paanala / PK-2 Rakentamisajankohta: jälleenrakennuskausi Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet tyylipiirteet ja kyläkuvallinen arvo junaradan varressa peltojen keskellä. Kahden rakennuksen muodostama pihapiiri Siiverinmäentien varressa on säilyttänyt ulkoisen asunsa hyvin. Kohteessa on alkuperäiset ovet ja ikkunat. 385. Kisamaja / PK-2 Rakentamisajankohta: 1952 Suojeluperusteet: Alahärmän kisan tanssilava on merkittävä kohde paikallishistorian kannalta. Rakennuksen siirtämistä radan toiselle puolelle on pohdittu. Kohteen siirtäminen paremmin saavutettavaan paikkaan ei heikentäisi sen arvoa. Kohde on tällä hetkellä tyhjillään. Alahärmän Kisan tanssilava eli Kisamaja 36
6.8 Kujanpää Kujanpääntie sk-4.2 Kujanpää / arvokas aluekokonaisuus PK-2 Aluekokonaisuus, jonka rakennuskanta on vanhaa. Perkiönmäentien varressa on yhtenäistä jälleenrakennuskauden asutusta. Kujanpääntie on pienipiirteinen viehättävä metsäraitti, jonka varrella alueen vanhimmat rakennukset sijaitsevat. Monelle alueen rakennuksista on tehty alkuperäisistä tyylipiirteistä poikkeavia muutoksia ja laajennuksia, minkä vuoksi niitä ei ole esitetty suojeltaviksi yksittäisinä rakennuksina. Rakentamista Kujanpääntien ja Perkiönmäentien kulmauksessa 37
33. Kujansivu / PK-1 Rakentamisajankohta: 1940 Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet tyylipiirteet, kyläkuvallinen arvo Kujanpääntien varrella. Kyseessä on jonkin talon vanha torppa, joita on enää vain harvoja jäljellä. 378. Mäkitontti / PK-2 Rakentamisajankohta: jälleenrakennuskausi tai 1960-luvun alku Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet jälleenrakennuskauden tyylipiirteet, kyläkuvallinen arvo Perkiömäentien varrella 34. Rintanen / PK-1 Rakentamisajankohta:? Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet tyylipiirteet, kyläkuvallinen arvo Kujanpääntien varrella. Samalla kiinteistöllä on vierekkäin kaksi vanhaa torppaa, jollaisia on enää vain harvoja jäljellä. 38
379. Kivimäki / PK-2 Rakentamisajankohta: 1953 Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet jälleenrakennuskauden tyylipiirteet, kyläkuvallinen arvo Perikiömäentien varrella 381. Niittysalmi / PK-2 Rakentamisajankohta: 1958 Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet jälleenrakennuskauden tyylipiirteet, kyläkuvallinen arvo Perikiömäentien varrella 380. Mäkelä / PK-2 Rakentamisajankohta: jälleenrakennuskausi Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet jälleenrakennuskauden tyylipiirteet, kyläkuvallinen arvo Perikiömäentien varrella 382. Lehto / PK-2 Rakentamisajankohta: 1952 Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet jälleenrakennuskauden tyylipiirteet, kyläkuvallinen arvo Perikiömäentien varrella 39
6.9 Linnanmäki Murronmäentie on paikallisesti arvokas vanha raitti ja Linnanmäentie maakunnallisesti arvokas raitti. sk-3.1 Linnanmäentien raittiasutus / arvokas aluekokonaisuus PK-1 Rakennuskanta sijoittuu viehättävällä tavalla raittimaisen, kumpuilevan ja mutkittelevan Linnanmäentien varrelle. Linnanmäentie on arvokas raitti, jonka varressa on yksi 1920-luvun kohde sekä paljon lyhyellä aikavälillä rakennettua jälleenrakennuskauden asutusta. Linnanmäentie yhdistää kaksi pientä rakennettua kumparetta, joiden välisessä notkossa on kapea peltokaista. Rakennuksiin on tehty muutoksia aikojen saatossa, mutta alue on silti kokonaisilmeeltään ja tyylillisesti aikakaudelle tyypillinen ja yhtenäinen kokonaisuus. 40
393. Paanantausta / PK-1 Rakentamisajankohta: 1911 Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet tyylipiirteet, kyläkuvallinen arvo Linnanmäentien varrella. Punainen päärakennus ja harmaa talousrakennus sijoittuvat näyttävästi mäen päälle mutkaan aivan tien varteen. 400. Vainionpää / PK-1 Rakentamisajankohta: 1931 Suojeluperusteet: Rakennustaiteellinen, historiallinen, maisemallinen. Alkuperäisenä säilyneet tyylipiirteet 394. Manner / PK-1 Rakentamisajankohta: 1920 Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet tyylipiirteet, kyläkuvallinen arvo Linnanmäentien ja Murronmäentien risteyksessä. 36. Kaappolan aitta / PK-1 Rakentamisajankohta: 1900-luvun alku Suojeluperusteet: kyläkuvallinen arvo ja alkuperäiset tyylipiirteet 41
37. Mäkelä / PK-1 Rakentamisajankohta: 1920 Suojeluperusteet: Historiallinen, rakennustaiteellinen, maisemallinen. Usean rakennuksen muodostama rakennuskokonaisuus on harvinaisen hyvin säilyttänyt alkuperäisiä tyylipiirteitä. Näyttää kuitenkin, että alkuperäiset ruutuikkunat olisi vaihdettu jälleenrakennuskaudella. Samaan pihapiiriin kuuluu peräti kaksi vanhaa asuinrakennusta / tupaa sekä talousrakennuksia. 397. Pikkutupa / PK-2 Rakentamisajankohta: 1954 Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet tyylipiirteet, kyläkuvallinen arvo Linnanmäentien varrella. 392. Järvelä / PK-2 Rakentamisajankohta: 1961 Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet tyylipiirteet, kyläkuvallinen arvo Linnanmäentien varrella. Näyttävä sijainti mäen päällä tien mutkassa. 398. Kari / PK-2 Rakentamisajankohta: 1950 Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet tyylipiirteet, kyläkuvallinen arvo Linnanmäentien varrella. 42
6.10 Palo 40. Kuuperinmäki / PK-1 Rakentamisajankohta: ei tiedossa Suojeluperusteet: Kulttuurihistoriallinen, rakennustaiteellinen, maisemallinen. Torppa edustaa katoamassa olevaa rakennustyyppiä, joita ei enää paljoa ole jäljellä. Vielä jäljellä olevat, parhaiten säilyneet torpat tulisi pyrkiä säilyttämään esimerkkinä kulttuurihistoriasta. sk-4.3 J.K Snellmanin ent. kotitalon ympäristö / arvokas aluekokonaisuus PK-2 J.V. Snellmanin kodin tuhosi tulipalo vuonna 1971, ja entisen kotitalon paikalle on pystytetty muistomerkki. Snellmanin kotitalon ympäristöön liittyy myös muuta vanhaa arvokasta rakennuskantaa. Alueella on kaksi jälleenrakennuskauden taloa ja vanhempi näyttävä kaksifooninkinen rakennus (kohde 42), joka on tyyliltään samanlainen kuin Snellmanin palanut talo. 43
42. Perälänrinne / PK-1 Rakentamisajankohta: vuosi 1900 Suojeluperusteet: Historiallinen, rakennustaiteellinen ja maisemallinen arvo. Hyvin alkuperäiset tyylipiirteensä säilyttänyt näyttävä kaksifooninkinen rakennus, joka sijaitsee korkealla paikalla rinteessä. Talossa on suuri kuistiosa. 41. Keskelä / PK-2 Rakentamisajankohta: 1953 Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet jälleenrakennuskauden tyylipiirteet, kyläkuvallinen arvo. Hieno rakennuskokonaisuus ja alkuperäinen tiilikatto 43. Palomäki / PK-2 Rakentamisajankohta: 1920 Suojeluperusteet: Historiallinen, rakennustaiteellinen ja maisemallinen arvo. Alueen vanhimpia rakennuksia. Näyttävä kaksifooninkinen rakennus korkealla paikalla ja siihen liittyvä suuri tiilinavetta. Alakerran ikkunoita on vaihdettu nykyaikaisiin, mutta alkuperäinen ulkoasu ruutuikkunoineen olisi mahdollista palauttaa. 44
6.11 Hakokylä sk-4.4 Hakokylän rantaraitti / arvokas aluekokonaisuus PK-2 Hakokyläntien ja Vuoskoskentien välinen rantaraitti, jossa vanha tienpohja on säästynyt viehättävänä kulkureittinä ja joten suuntaan avautuu myös peltonäkymiä. Etenkin reitin länsipuolella on tiiviisiin asutusryppäisiin toteutunutta jälleenrakennuskauden rakennuskantaa piharakennuksineen. Rakennuksiin on kuitenkin tehty useita muutoksia, ja yksittäisinä rakennuksina ehdotetaan suojeltavaksi vain kahta parhaiten alkuperäiset tyllipiirteensä säilyttänyttä kohdetta reitin itäpuolella. Kulkureitti ja sen linjaus sekä alueen omaleimainen luonne olisi hyvä pyrkiä säilyttämään. 45
20. Mattila / PK-1 Rakentamisajankohta: mahdollisesti 1938 Suojeluperusteet: Hieno alkuperäiset tyylipiirteensä säilyttänyt asuinrakennus ja pihapiirikokonaisuus pellon laidassa maisemallisesti hienolla paikalla. Asuinrakennusta vastapäätä vanha talousrakennus. 19. Hakavainio / PK-2 Rakentamisajankohta: ei tiedossa Suojeluperusteet: Pihapiirikokonaisuuden alkuperäisenä säilyneet tyylipiirteet ja kyläkuvallinen arvo. Neliöpiha, johon kuuluu kaksi talousrakennusta ja asuinrakennus 46
6.12 Mattila Arvokkaat kohteet eivät sijoitu Mattilan asemakaava-alueelle vaan sen ympäristöön 211. Asunmaa / MK Rakentamisajankohta: asuinrakennus 1870, aitta ja lutti 1855 Suojeluperusteet: Vanha yhtenäinen pihapiiri rakennuksineen, jonka keskeltä vanha raitti kulkee. Asuinpiha sijoittuu tien toiselle puolelle ja aitat toiselle. Pitkä hyvin säilynyt luhtiaitta ja pienempi aitta rajaavat hienosti raittiympäristöä. Asuinrakennukseen on tehty useita muutoksia pihan puolella mutta takajulkisivu on hyvin säilyttänyt tyylipiirteensä ja toimii raittinäkymän päätteenä. Kohteella on rakennustaiteellista, - historiallista ja maisemallista arvoa. 47
213. Myllylä / PK-1 Rakentamisajankohta: asuinrakennus 1800-luvun alku, aitta 1700-luvun loppupuolelta, navetta 1925 Suojeluperusteet: Myllylä on alueen toinen vanhimpia asuinpaikkoja. Kookas talo sijaitsee maisemallisesti hienolla ja kauas näkyvällä paikalla peltoaukean laidalla. Neliöpiha, johon asuinrakennuksen lisäksi L-muotoinen suuri piharakennus, jonka päässä kivinavetta ja pieni aitta. Myllylään kuuluu myös kauempana peltoaukealla olevia talousrakennuksia kuten aitta ja lato. Piharakennusten ja talousrakennusten kunto on päässyt heikentymään, mutta talon näyttää olevan hyvin tolpillaan. Kauempana eri kiinteistöllä oleva vanha asuinrakennus on autioitunut eikä sillä heikon kunnon vuoksi ole enää säilymisedellytyksiä. 21. Kotikangas / PK-1 Rakentamisajankohta: 1930 Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet tyylipiirteet ja pihapiirin luonne. Kohde on luultavasti johonkin taloon kuulunut vanha syytinkitupa tai torppa, jollaisia ei ole enää montaa jäljellä. Kohteella on kyläkuvallista arvoa osana raittiympäristöä. 22. Kangasniemi / PK-2 Rakentamisajankohta: 1954 Suojeluperusteet: Jälleenrakennuskauden pihapiirikokonaisuus, jossa yksittäisistä rakennuksista suojeluarvoa on lähinnä asuinpihaa rajaavalla suurella L-kirjaimen muotoisella hienosti säilyneellä talousrakennuksella, jonka navettaosa on tehty tiilestä. Tien puolella on myös vanha saunarakennus. Asuinrakennus jää piiloon pihan takaosaan. Kohteen kyläkuvallinen arvo on heikentynyt, koska silmiinpistävimpänä erottuu lähinnä suuri vanhan talousrakennuksen päätyyn tehty umpinainen maataloushalli. 48
6.13 Knuuttilanraitin alkuosa Alahärmän keskustan asemakaava-alueen pohjoispuoliset kohteet Rookalan, Myllyvainion, Vuoskiven ja Hietikon ympäristöissä 217. Myllyvainio / PK-2 Rakentamisajankohta: 1946 Suojeluperusteet: Päärakennuksen alkuperäisenä säilyneet tyylipiirteet ja kohteen kyläkuvallinen arvo Knuuttilanraitin varrella 23. Rookala / PK-1 Rakentamisajankohta: 1800-luvun loppupuoli Suojeluperusteet: Rakennushistoriallinen arvo ja alkuperäisenä säilyneet tyylipiirteet. Kohde on erittäin näyttävä ja harvinaisen hienosti säilynyt rakennus. Ainoa arvoa heikentävä seikka on vanhan rakennuksen sijainti uuden pihapiirin takaosassa näkymättömissä Knuuttilanraitilta. Vanhaa pihapiiriä ei ole jäljellä. 49
27. Niemipelto / PK-2 Rakentamisajankohta: 1946 Suojeluperusteet: Alkuperäisenä säilyneet jälleenrakennuskauden tyylipiirteet ja kyläkuvallinen arvo 6.14 Pietilä Ojanperä - Kunnarinluoma Vas. Uusi-Kivimäki ja oik. Niemipelto (punainen rakennus) 50
349. Ojanperä / MK Rakentamisajankohta: 1860-luku Suojeluperusteet: Kohteella on huomattavaa historiallista, rakennushistoriallista ja taiteellista arvoa. Erittäin näyttävä, arvokas ja hyvin säilynyt rakennuskohde, johon kuuluu vellitalon lisäksi useita muita rakennuksia. Nälkävuosien aikaan rakennettu vellitalo, josta jaettiin ruokaa kyläläisille. 51
353. Pietilä / MK Rakentamisajankohta: 1931 Suojeluperusteet: Rakennushistoriallinen, taiteellinen ja maisemallinen arvo. Erikoinen, hyvin säilynyt ja näyttävä jugend-tyylinen rakennus mäen rinteessä. Sisäpihan puolelta rakennuksen ulkoasu on muuttunut alkuperäisestä uuden kuistin myötä, mutta kohteeseen kuuluu myös arvokkaita vanhoja piharakennuksia ja päärakennuksen peltoaukeaa reunustava takajulkisivu on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussa. 45. Linna / PK-1 Rakentamisajankohta: ei tietoa. Luultavasti rakennettu 1920-luvulla tai aikaisemmin Suojeluperusteet: Rakennushistoriallinen ja maisemallinen arvo, alkuperäisenä säilyneet tyylipiirteet. Kohde sijaitsee pienen kumpareen päässä, jonka toisessa päässä on myös uudempaa rakennuskantaa. Ollut luultavasti vanhaan tilakeskukseen liittynyt työläisen asunto. 52