METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013



Samankaltaiset tiedostot
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Bioenergian tukimekanismit

Metsäbioenergia energiantuotannossa

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

Bioenergia ry

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ

Keski-Suomen energiatase 2016

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Keski-Suomen energiatase 2014

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Jyväskylän energiatase 2014

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Jyväskylän energiatase 2014

Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Puun energiakäyttö 2012

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Energiapoliittisia linjauksia

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2014

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2015

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Energiavuosi Sähkö Energiateollisuus ry

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset ja kestävyysvertailu

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 7/2014

Transkriptio:

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu, turve, kivihiili, öljy, maakaasu) tuotettua sähköä (vrt. ydinvoima, vesivoima, tuulivoima) Lauhdesähköllä tuotetaan keskimäärin 13 % Suomen sähköntuotannosta (00-luvun ka), lauhdesähkön tuotanto Suomessa on 00-luvulla vaihdellut välillä 5-21 TWh. Poikkeukselliset olosuhteet (esim. kuiva vesivuosi, tuonnin vähentyminen) lisäävät lauhdesähkön tarvetta merkittävästi. Lauhdesähköllä on tärkeä rooli erityisesti säätövoimana vesivoima, tuulivoima, ydinvoima, yhteistuotantosähkö ja muut muuttuvilta kustannuksiltaan edullisemmat sähköntuotantomuodot eivät aina riitä vastaamaan kysyntään, jolloin tarvitaan myös lauhdesähköä lauhdetuotantokapasiteettia saadaan otettua nopeasti käyttöön vastaamaan esimerkiksi sähkön käytön tai uusiutuvan energian tuotannon muutoksiin Suomessa on kotimaisiin polttoaineisiin pohjautuvaa lauhdekapasiteettia noin 1500 MW, tästä valtaosa on yhteistuotantolaitosten yhteydessä olevaa välittömästi käyttöön otettavaa väliotto- tai lisälauhdekapasiteettia.

MARKKINATILANTEEN KEHITYS VUODESTA 12 VUOTEEN 13 Polttoaineiden kilpailuasemassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodesta 12 1.Metsähakkeella tuotetun sähkön tuki laski 13 - Suomessa polttoaineiden verotukseen tuli muutoksia vuoden 13 alusta - Turpeen vero nousi 1,9 /MWh:sta 4,9 /MWh:iin - Turpeen veron noston johdosta tuki metsähakkeella tuotetulle sähkölle laski, sillä tuen määrä on riippuvainen turpeen verosta 2.Alhainen päästöoikeuden hinta - Päästöoikeuden hinta on ollut keväästä 13 lähtien alle 5 / t CO2, kun se vielä 12 oli välillä noin 5- / t CO2 ja vuoden 11 alkupuolella yli 15 / t CO2 3.Alhainen kivihiilen hinta - Kivihiilen hinta on laskenut merkittävästi vuodesta 12. Suomeen tuodun kivihiilen keskihinta oli vuoden 12 alussa noin 14 /MWh, kun se kesäkuussa 13 oli 9,5 /MWh.

POLTTOAINE- JA PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HINTOJEN KEHITYS 09-13 /MWh 30 Polttoaineiden verottomat reaalihinnat 25 15 5 Hiili Metsähake Jyrsinturve 0 09 11 12 13 /t CO2 40 30 0 Hiilidioksidin päästöoikeuksien hintojen kehitys 30 40 50 30 40 50 30 40 50 30 40 50 09 11 12 13

METSÄHAKKEEN KILPAILUKYVYN MUUTOS LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA VUODESTA 12 Erillisessä lauhdesähkön tuotannossa kilpailevien polttoaineiden verotuksella ei ole suoraa merkitystä, sillä sähköntuotannon polttoaineet ovat verottomia. Tästä johtuen metsähakkeen kilpailukyky erillisen sähköntuotannon polttoaineena heikkeni suhteessa muihin polttoaineisiin sen tukitason laskiessa. Asema heikkenee entisestään vuonna 15 Muuttuvat sähköntuotantokustannukset lauhdesähkön tuotannossa Metsähake15 Metsähake13 Metsähake12 Hiili Turve 0 30 40 50 Muuttuva sähkön tuotantokustannus /MWh Laskelmissa käytetyt verottomat polttoainehinnat: Turve 14 /MWh, hiili 12 /MWh ja metsähake /MWh, päästöoikeuden hinta 5 /t CO2.

LAUHDESÄHKÖN TUOTANTO METSÄHAKKEELLA, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SKENAARIOTARKASTELUIDEN AVULLA Nykytila skenaario (metsähakkeen minimikäyttö, lauhdesähkön tuotannossa kivihiili kilpailukykyisin) Metsähake perusskenaario (metsähakelauhteen tuotantokustannus alle kivihiililauhteen tuotantokustannusten) Metsähakkeen maksimikäyttö-skenaario (lauhdetarve normaalivuotta korkeampi ja metsähakkeella voidaan tuottaa lauhdetta aina kun lauhdekapasiteettia käytössä)

PUUPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN LISÄYS JA SÄHKÖN TUOTANTO ERI SKENAARIOISSA Puupolttoaineiden käyttö lauhdesähkön tuotantoon ja lauhdesähkön tuotanto perus- ja maksimi skenaarioissa 14 12 TWh 8 6 4 2 Puupolttoaine Sähkö 0 Perusskenaario Maksimiskenaario

PUUN KYSYNTÄ LAUHDETUOTANNOSSA MAANTIETEELLISESTI Puupolttoaineiden kysyntä lauhdetuotannossa (perusskenaario)

KIVIHIILEN TUONNIN VÄHENTYMISEN POSITIIVINEN VAIKUTUS VAIHTOTASEESEEN Hiilen korvaaminen metsähakkeella lauhdesähköntuotannossa - vaikutus vaihtotaseeseen (perusskenaario) M 0 - - -30-40 -50-60 -70-80 Kivihiilen hankintakustannuksen perusteella arvioituna Sähkön hankintakustannuksen perusteella arvioituna

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN LISÄÄMISEN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Polttoainehankinnan työllisyysvaikutus henkilötyövuosina (nettolisäys) perusskenaariossa 900 800 700 600 500 400 300 Puupolttoaine Välillinen Puupolttoaine Välitön Perusskenaariossa metsähakkeen lisäkäytön (nettolisäys 3 TWh) työllisyysvaikutus polttoaineen korjuussa ja kuljetuksessa on noin 850 henkilötyövuotta. Metsähakkeen käytön lisääminen lauhdetuotannossa vaikuttaa myös yhteistuotannon polttoainekäyttöön. Kotimaisten polttoaineiden käyttö lisääntyy ja tuo lisää positiivisia työllisyysvaikutuksia. 0 0 0

VAIKUTUSANALYYSIN YHTEENVETO Nykytila Perusskenaario Maksimikäyttöskenaario Puun käyttö lauhdetuotannossa 0 4,6 TWh 12,2 TWh Puupolttoaineilla tuotettu lauhdesähkö 0 1,8 TWh e 5,1 TWh e CO 2 -päästöjen väheneminen (hiilen korvaus metsähakkeella) 0 1,5 Mt/a (4,1 Mt/a)* Vaadittu lisätuki lauhdesähkölle 13 (15), päästöoikeus 5 /t CO2 0 11 M (15 M ) 32 M (42 M ) Vaikutus vaihtotaseeseen, hiilen käytön vähenemä Työllisyysvaikutukset, puupolttoaineiden hankinta 0-53 M /a (säästö) Ei arvioitu, eri markkinatilanne 0 850 htv 2400 htv *eri sähkömarkkinatilanteesta johtuen ei vertailukelpoinen nykytilaan

VAIHTOEHTOISET TUKIMALLIT METSÄHAKKEEN LAUHDEKÄYTÖN LISÄÄMIKSEKSI Vaihtoehtoiset tukimallit on identifioitu osallistuvien tahojen kanssa yhteistyössä edellä esitetyn analyysin ja reunaehtojen perusteella. Vaihtoehto 1: Metsähakkeen tuen palauttaminen vuoden 12 tasolle Vaihtoehto 2: Metsähakkeella tuotetun sähkön tuen laskentakaavan muutos - nykyisen tukileikkurin siirtäminen päästöoikeuden hintatasolta /t CO2 tasolle 5 /t CO2. Vaihtoehtona 2b on tarkasteltu tilannetta jossa laskentakaavan muutos koskisi ainoastaan lauhdesähkön tuotantoa (ei yhteistuotantosähköä) Vaihtoehto 3: Metsähakkeella tuotetulle lauhdesähkölle maksettava preemio Vaihtoehdot 2 & 3 eivät pidä kaikissa markkinatilanteissa ja eivätkä ole teknologianeutraaleja (2b&3) Kivihiilen veron korottamisella ei olisi merkitystä erillisessä lauhdesähkön tuotannossa, sillä sähköntuotannon polttoaineet ovat verottomia koko EU:ssa

VAIHTOEHTO 1: METSÄHAKKEEN TUEN PALAUTTAMINEN VUODEN 12 TASOLLE Metsähakkeen tuen palauttaminen vuoden 12 tasolle (päästöoikeuden hinnalla korkeintaan / t CO2 : 18 /MWhe), turpeen veron lasku vuoden 12 tasolle (1,90 /MWh) nostaisi metsähakkeella tuotetun sähkön tukea mikä parantaisi metsähakkeen asemaa lauhdesähkön tuotannossa nykytilanteesta. Lauhdesähkön tuotannon muuttuvien tuotantokustannusten tarkastelu osoittaa, että päästöoikeuden hinnalla 5 /t CO2 metsähake on hiilen kanssa samassa kilpailuasemassa parhaimmalla hyötysuhteella toimivissa metsähaketta käyttävissä voimalaitoksissa (sähköhyötysuhde > 38 %). Polttoaineiden kilpailukyky lauhdesähkön tuotannossa vuoden 12 vero- ja tukitasolla Lauhdesähkön muuttuva tuotantokustannus /MWh 60 50 40 30 0 Metsähake tukimuutos (sähköhyötysuhde 38%) Hiili (sähköhyötysuhde 41%) Metsähake nykytilanne (sähköhyötysuhde 38%) 0 5 15 25 30 Päästöoikeuden hinta /tco2

VAIHTOEHTO 1: METSÄHAKKEEN TUEN PALAUTTAMINEN VUODEN 12 TASOLLE Yhteistuotannossa metsähakkeen ja turpeen keskinäinen kilpailuasema säilyy lähes ennallaan. Kivihiileen verrattuna turpeen ja metsähakkeen kilpailukyky paranee. Polttoaineiden kilpailukyky yhteistuotannossa 40 Polttoainekustannus, /MWh 35 30 25 15 5 0 Metsähake13 Metsähake tukimuutos Hiili Turve13 Turve tukimuutos 0 5 15 25 30 35 40 Päästöoikeuden hinta /tco 2

POLTTOAINEIDEN KILPAILUKYKY SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA NYKYISELLÄ TUKI- JA VEROTASOLLA Polttoaineiden hintakehitystä analysoitaessa on nähtävissä kivihiilen ja turpeen välisen kilpailuasetelman kiristyminen vuodesta 11 vuoteen 13. Polttoaineiden kilpailukyvyn kehitys yhteistuotannossa nykyisellä tuki- ja verotasoilla 30 Metsähake Turve Hiili 25 15 5 0 Tammi 11 Helmi 11 Maalis 11 Huhti 11 Touko 11 Kesä 11 Heinä 11 Elo 11 Syys 11 Loka 11 Marras 11 Joulu 11 Tammi 12 Helmi 12 Maalis 12 Huhti 12 Touko 12 Kesä 12 Heinä 12 Elo 12 Syys 12 Loka 12 Marras 12 Joulu 12 Tammi 13 Helmi 13 Maalis 13 Huhti 13 Touko 13 Kesä 13 Polttoainekustannus, /MWh

VAIHTOEHTO 1: VAIKUTUKSET ERI TUOTANTOMUODOILLE Energiantuotannon kilpailukyky Polttoaineiden käytön arvioitu muutos Kotimaisten polttoaineiden käytön muutos Hiilidioksidipäästöt Verotulot Tukikustannukset Vaikutus lauhdetuotannolle Kotimaisella lauhdetuotannolla parempi kilpailukyky Metsähakkeen käyttö lisääntyy, hiilen käyttö vähenee Lisääntyy Vähentyvät metsähakkeen korvatessa hiiltä Ei muutosta, sähköntuotannon polttoaineille ei veroja Tukikustannukset nousevat kun tukitaso nousee ja tuotantomäärä metsähakkeella kasvaa Vaikutus yhteistuotannolle Kaukolämmöllä parempi kilpailukyky lämmitysmarkkinoilla Metsähakkeen ja turpeen käyttö lisääntyy, hiilen käyttö vähenee Lisääntyy Ei merkittävää muutosta Vähenevät turpeen alhaisemmasta verosta ja hiilen vähentyneestä käytöstä johtuen Sähköntuotannon osalta kustannukset nousevat kun tukitaso nousee ja tuotantomäärä metsähakkeella kasvaa Vaihtotase Paranee Paranee Työllisyysvaikutukset Parantaa työllisyyttä kun hiiltä korvautuu kotimaisilla polttoaineilla Parantaa työllisyyttä kun hiiltä korvautuu kotimaisilla polttoaineilla

VAIHTOEHTO 1: TALOUSVAIKUTUKSET Tukimuutos vaikuttaisi positiivisesti vaihtotaseeseen kotimaisten polttoaineiden kilpailukyvyn parantuessa hiileen nähden. Lauhdesähkön tuotannossa positiivinen vaikutus enimmillään 53 M Yhteistuotannossa vaikutus on riippuvainen polttoaineiden hinta- ja saatavuuskehityksestä. Myös yhteistuotannossa on mahdollista, että kotimaisia polttoaineita korvataan yhä enemmän edullisella tuontihiilellä. Tällöin vaihtotasevaikutukset voisivat nousta merkittävästi tätä suuremmaksi vero- ja tukimuutoksen ansiosta. Turpeen veron palauttaminen vuoden 12 tasolle laskisi valtion verotuloja ja toisaalta metsähakkeen tuki nousisi nykyisestä, mistä aiheutuisi lisämenoja valtiolle. Turpeen veron lasku aiheuttaisi noin 30 M :n verotulojen laskun vuodessa Päästöoikeuden hinnalla 5 /t CO2 tukea metsähakkeella tuotetulle sähkölle maksettaisiin 5 /MWh nykyistä tasoa enemmän. Maksetun tuen määrä lisääntyisi riippuen tuotetun sähkön määrästä lauhdetuotannossa ja sähkön ja lämmön yhteistuotannossa Mikäli sähköntuotanto metsähakkeella olisi noin 4 TWh (lauhdesähköntuotannossa ja yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa yhteensä), olisivat tuen korottamisen vaikutukset noin M kun päästöoikeuden hinta on 5 / t CO2 tai alle.

YHTEENVETO Kivihiili on syrjäyttänyt metsähakkeen lauhdesähkön tuotannossa Myös yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa kivihiilen kilpailukyky lähestynyt uhkaavasti metsähaketta Kehityksellä on merkittäviä kansantaloudellisia ja työllisyysvaikutuksia. Poliittisilla ratkaisuilla kehitys on käännettävissä ja työpaikat turvattavissa Yksin lauhdesähkön tuotannossa hiilen korvaaminen metsähakkeella voisi tuottaa: Vaihtotaseen parantumisena 53 miljoonaa Positiivisina työllisyysvaikutuksina 850 htv Hiilidioksidin päästövähennyksenä 1,5 milj. tonnia Ehdotetulla mallilla voidaan osaltaan turvata puun asemaa Suomelle keskeisenä polttoaineena myös yhdistetyn lämmön (kaukolämpö, prosessilämpö) ja sähkön tuotannossa.

KIITOS! Yhteystiedot Jenni Patronen E-mail: jenni.patronen@poyry.com Puh. 03324330