Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset ja kestävyysvertailu
|
|
- Ida Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Loppuraportti Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset ja kestävyysvertailu Luottamuksellinen Maija Aho, Aki Pesola, Ida Rönnlund ja Juha Vanhanen
2 Sisältö Yhteenveto ESE:n käyttämien polttoaineiden vaikutuksista Mikkelin talousalueelle 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja arvoketjut 3. ESE:n polttoaineiden alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset 4. ESE:n käyttämien polttoaineiden kestävyysvertailu Liite 1: Miten alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset on arvioitu Liite 2: Miten kestävyysvertailu on toteutettu 2
3 Yhteenveto ESE:n käyttämien polttoaineiden talousvaikutukset Mikkelin talousalueelle ESE:n pitkäjänteisellä, kestäviin puupolttoaineisiin panostavalla strategialla tuotetaan merkittäviä positiivisia vaikutuksia Mikkelin alueen talouteen ja työllisyyteen Taloudelliset vaikutukset alueella Kun Pursialan CHP-voimalaitoksessa käytetään puuta ja turvetta polttoaineina, jää Mikkelin alueelle tuloja M vuodessa*, kun kivihiiltä poltettaessa vastaavat tulot olisivat vain 2 M. Kun ESE:n kolmessa lämpölaitoksissa käytetään metsähaketta, jää Mikkelin alueelle tuloja lähes 0,7 M vuodessa. Kevyttä polttoöljyä poltettaessa aluetaloudellinen vaikutus Mikkelin alueelle olisi sen sijaan negatiivinen (- 0,7 M ). 3 *Sisältää voimalaitoksen ja omistaja tuloksen, kunnan verotulot sekä tulot arvoketjun yrityksille ja palkansaajille.
4 Yhteenveto ESE:n käyttämien polttoaineiden työllisyysvaikutukset Mikkelin talousalueelle Työllisyysvaikutukset alueella Puuta ja turvetta käytettäessä Pursialan voimalaitoksessa työllistävä vaikutus* on kaksinkertainen verrattuna kivihiilen käyttöön: Kivihiiltä poltettaessa työllisyysvaikutus olisi noin 90 htv/v* 63 % puuta ja 37 % turvetta käytettäessä suorat työpaikat ovat noin 180 htv/v* Kun puun määrää nostetaan tästä edelleen 85 prosenttiin (turvetta tällöin 15 %), niin suora työllisyysvaikutus on noin 200 htv/v, josta noin 130 htv/v polttoaineen hankintaketjussa Kolmen tarkastellun lämpölaitoksen (Anttolanhovi, Haukivuori, Koskinen Oy Hirvensalmen tehdas) työllisyysvaikutus on kevyttä polttoöljyä käytettäessä 0,4 htv/v. Kun polttoöljy on korvattu metsähakkeella, polttoaineketju lisää on lisännyt työllisyyttä 2,7 htv/v, jolloin näiden lämpölaitosten työllistävyys on kokonaisuudessaan 3 htv/v. 4 * Tässä tarkastelussa ei ole arvioitu välillisiä työpaikkoja ***Josta voimalaitoksen osuus ja ostetut huoltopalvelut ovat 70 htv/v
5 Yhteenveto Pursialan voimalaitoksessa käytettyjen polttoaineiden vaikutukset Mikkelin talousalueelle 5
6 Yhteenveto Kolmessa tarkastellussa lämpölaitoksessa käytettyjen polttoaineiden vaikutukset Mikkelin talousalueelle Esimerkki: Haukivuoren lämpölaitos Kun Haukivuoren voimalaitoksessa hyödynnetään puuta kevyen polttoöljyn sijaan, jää Mikkelin talousalueelle tuloja noin enemmän kuin ulkomaista kevyttä polttoöljyä käytettäessä. Puupolttoaineen käyttäminen Haukivuoren lämpölaitoksessa on Etelä-Savon Energialle noin kannattavampaa kuin kevyen polttoöljyn käyttäminen. 6
7 Yhteenveto ESE:n käyttämien polttoaineiden kestävyysvertailu Kestävyysedut Metsähakkeen kestävyysedut muihin polttoaineisiin verrattuna ovat 1) positiivinen hiilitase, 2) pienet tuotannon ja kuljetusten päästöt sekä 3) pieni fossiili- ja mineraali-intensiteetti. Metsähakkeen kuljetus tuotantoketjun aikana ei aiheuta merkittäviä CO2-päästöjä Metsähake on polttoainevaihtoehdoista ainoa, jonka käytössä vapautuva hiili voidaan sitoa takaisin alle 20 vuodessa Metsähakkeen tuotannossa on pieni veden käytön intensiteetti verrattuna muihin vaihtoehtoihin Metsähakkeen tuotanto kuluttaa vain vähän fossiilisia raaka-aineita Metsähakkeen tuotannossa ei käytetä merkittäviä määriä mineraaleja Turpeen kestävyysetuina kivihiileen verrattuna ovat pienemmät tuotannon ja kuljetuksen CO2-päästöt. Kestävyysriskit Polttoaineiden tuotantoketjujen tarkasteluun valituilla indikaattoreilla metsähake on ainoa jolle ei löydy potentiaalisia kestävyysriskejä. Muiden polttoaineiden kohdalla kestävyysriskit nousevat esiin fossiilisten luonnonvarojen käytöstä sekä negatiivisesta vaikutuksesta hiilitaseeseen. Kivihiilellä on erityisen korkeat tuotannon päästöt. Kevyen polttoöljyn sekä turpeen valmistuksessa uusiutuvien osuus tuotannon energiankäytöstä on pieni. 7
8 Yhteenveto ESE:n käyttämien polttoaineiden kestävyysvertailu Kestävyyskilpailuetu Neutraali Potentiaalinen kestävyysriski Polttoaineet Metsähake Turve Kivihiili Polttoöljy Indikaattorit 100% 100% 100% 100% CO2 päästöt 1. Tuotannon päästöt, 2. kuljetusten päästöt sekä 3. hiilitase Vesivarojen käyttö 1. Raakaveden käyttö, 2. veden niukkuus, 3. raakaveden käsittelytarve Energia 1. Tuotannon energiaintensiivisyys, 2. uusiutuvan energian osuus energiakäytöstä Materiaalitehokkuus 1. Raaka-aineen vaihtoehtoiset käyttömahdollisuudet, 2. raaka-aineen käytön hyötysuhde, 3. jätteen määrä lopputuotteen suhteen Luonnonvarojen niukkuus 1. Fossiilisten luonnonvarojen ja 2. mineraalien käyttö 8 * Arviointia ei voitu suorittaa puutteellisten lähtötietojen takia
9 9 1. Johdanto
10 1. Johdanto Tausta Etelä-Savon Energia Oy (ESE) tuottaa sähköä ja kaukolämpöä Pursialan CHP-voimalaitoksessa sekä lämpöä useissa erillisissä alueellisissa yksiköissä ESE:n käyttämät polttoaineet niin Pursialan CHP-voimalaitoksessa kuin alueellisissakin lämpökattiloissa ovat lähes täysin kotimaisia ESE hyödyntää energiantuotannossa metsäenergiapuuta, mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotejakeita sekä polttoturvetta 10
11 1. Johdanto Hankkeen tavoitteet Työn tavoitteena on konkretisoida luotettavilla laskentatyökaluilla ESE:n energiatuotannon vaikutukset Pursialan voimalaitoksessa ja valikoiduissa alueellisissa lämpökohteissa keskittyen seuraaviin asioihin: Aluetaloudelliset vaikutukset eli kuinka paljon kotimaisten polttoaineiden, erityisesti metsähakkeen, käyttö tuottaa kassavirtaa alueen keskeisille toimijoille (ESE, Mikkelin kaupunki, polttoaineketjun toimijat, palkansaajat, metsänomistajat) Työllisyysvaikutukset eli kuinka paljon nykyinen polttoainevalinta tuottaa lisää työtä Mikkelin talousalueelle Kestävyysvaikutukset eli millä tavoin nykyinen polttoainevalinta vaikuttaa luonnonvarojen kestävään käyttöön mukaan lukien mm. CO2-päästöt, energia- ja materiaalitehokkuus sekä luonnonvarojen niukkuus ja vesivarojen käyttö 11
12 1. Johdanto Käytettävät menetelmät ja työkalut ESE:n energiatuotannon vaikutukset Mikkelin seudulla on konkretisoitu Gaian olemassa olevilla laskentamalleilla ja työkaluilla, jotka ovat: Gaian aluetalousmalli: Malli on kehitetty arvioimaan millaisia aluetaloudellisia ja työllisyysvaikutuksia paikallinen (energian)tuotanto synnyttää. Malli perustuu kassavirtapohjaiseen tarkasteluun ja sillä voidaan verrata erilaisia (energia)ratkaisuja. Mallia on jo hyödynnetty useassa energiantuotantokohteessa. Gaia Biorefiner: Työkalu, jolla voidaan tarkastella erilaisten biotuotteiden, kuten biopolttoaineiden, kestävyyttä eri kriteerien suhteen. Vertailukohtana voidaan käyttää joko fossiilisia vaihtoehtoja tai muita biopohjaisia vaihtoehtoja. Työkalun avulla tunnistetaan kestävyysedut sekä mahdolliset riskit. Tiivistetyt kuvaukset Gaian aluetalousmallista ja Gaia Biorefinerista on esitetty liitteissä 1 ja 2 12
13 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja arvoketjut 13
14 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot ja vaikutukset Tarkasteltavat vaihtoehdot Pursiala Puun osuus 85 % vs. kivihiilen osuus 100 % Puun osuus 85 % vs. puun osuus 63 % (viimeisimmän kattilainvestoinnin jälkeen) Lämpölaitokset: Koskisen Oy: puun osuus 100 % vs. POK:n osuus 100 % Haukivuori: puun osuus 100 % vs. POK:n osuus 100 % Anttolanhovi: puun osuus 100 % vs. POK:n osuus 100 % Tarkasteltavat vaikutukset 1. Talousvaikutukset* ( ) ESE:lle ja sen omistajalle sekä arvoketjun yrityksille ja palkansaajille 2. Työllisyysvaikutukset (htv) Mikkelin talousalueella 3. Polttoainevalintojen vaikutukset CO2-päästöihin sekä muut kestävyysvaikutukset** 14 * Malli tuottaa myös kansantaloudelliset vaikutukset sekä vaikutukset kauppataseeseen ** Kaikkiaan 5 eri indikaattoriryhmää, joissa useita kestävyyskriteerejä. Vaikutukset on arvioitu kullekin polttoaineelle erikseen.
15 2. Tarkasteltavien arvoketjujen kuvaus Kotimainen metsähake Polttoaineiden hankinta- ja logistiikkaketju Voimalaitos + alueelliset lämpökeskukset Kotimainen turve Fossiilinen kivihiili Sähkö ja lämpö kuluttajille Fossiilinen polttoöljy Polttoaineen hankinta- ja logistiikkaketju 15
16 3. ESE:n polttoaineiden alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset 16
17 3. ESE:n alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset Seuraavilla kalvoilla esitetään alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset vaihtoehtoisille polttoainevalinnoille Pursialan CHPvoimalaitoksessa sekä kolmessa tarkasteluun valitussa lämpökeskuksessa Laskennassa arvioidaan valittujen kotimaisten polttoaineiden ja fossiilisen vaihtoehdon vaikutuksia ja eroja 17
18 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Pursialan CHP-laitoksessa hyödynnetään metsähaketta ja turvetta kivihiilen sijaan? Haketta & turvetta (1 074 GWh) käytettäessä Kivihiiltä (1 074 GWh) käytettäessä Hake ja turve vs. kivihiili ESE:n / omistajan tulos (k /v) Arvoketjun toimijat (k /v)* Palkansaajat (k /v)** Kunnan verotulot (k /v) Valtion verotulot vähennettynä maksetuilla tuilla (k /v) Kauppataseen alijäämä (k /v) Työpaikat polttoaineen hankintaketjussa ja laitoksen operoinnissa (htv/v)*** Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Pursialan CHP-laitoksessa tuotetaan yhteensä 747 GWh sähköä, lämpöä ja höyryä metsähakkeella ja turpeella verrattuna vastaavaan määrään kivihiiltä. Puupolttoaineiden osuus laskennassa 85 %. 5 % hakkeesta tuodaan Venäjältä. Kivihiili-vaihtoehdossa ei tehdä investointia. * Polttoaineketjun toimijat ja teknologiatoimittajat Suomessa sekä investoinnin rahoittajat. ** Palkat ja eläketulot (voimalaitos, polttoaineketju, teknologiatoimittaja ja laitoksen rakentaja). *** Vain välittömät työpaikat. Ei sisällä välillisiä työpaikkoja. 18
19 k /v 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Pursialan CHP-laitoksessa hyödynnetään metsähaketta ja turvetta kivihiilen sijaan? Puu 85 % Hiili 100 % Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja vaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Pursialan CHP-laitoksessa tuotetaan yhteensä 747 GWh sähköä, lämpöä ja höyryä metsähakkeella ja turpeella verrattuna vastaavaan määrään kivihiiltä. Puupolttoaineiden osuus laskennassa 85 %. 5 % hakkeesta tuodaan Venäjältä Luvut perustuvat ESE:n tietoihin vuosilta 2010 ja 2014 sekä tuoreimpiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin tai arvioihin ESE / omistaja Arvoketjun toimijat Palkansaajat Kunnan verotulot Valtion verotulot* 19 * Valtion verotuloista on vähennetty valtion maksamat tuet (syöttötariffi / investointituki)
20 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Pursialan CHP-laitoksessa hyödynnetään enemmän puupolttoaineita turpeen sijaan? Puupolttoaineiden osuus 85 % Puupolttoaineiden osuus 63 % Puu 85 % vs. puu 63 % ESE:n / omistajan tulos (k /v) Arvoketjun toimijat (k /v)* Palkansaajat (k /v)** Kunnan verotulot (k /v) Valtion verotulot vähennettynä maksetuilla tuilla (k /v) Kauppataseen alijäämä (k /v) Työpaikat polttoaineen hankintaketjussa ja laitoksen operoinnissa (htv/v)*** Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Pursialan CHP-laitoksessa tuotetaan yhteensä 747 GWh sähköä, lämpöä ja höyryä suuremmalla määrällä puupolttoaineita kuin aiemmin (2010). Puu 63 % -vaihtoehdossa ei tehdä investointia. 5 % hakkeesta tuodaan Venäjältä. * Polttoaineketjun toimijat ja teknologiatoimittajat Suomessa sekä investoinnin rahoittajat. ** Palkat ja eläketulot (voimalaitos, polttoaineketju, teknologiatoimittaja ja laitoksen rakentaja). *** Vain välittömät työpaikat. Ei sisällä välillisiä työpaikkoja. 20
21 k /v 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Pursialan CHP-laitoksessa hyödynnetään enemmän puupolttoaineita turpeen sijaan? Puu 85 % Puu 63 % Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja vaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Pursialan CHP-laitoksessa tuotetaan yhteensä 747 GWh sähköä, lämpöä ja höyryä suuremmalla määrällä puupolttoaineita kuin aiemmin (2010). 5 % hakkeesta tuodaan Venäjältä. Luvut perustuvat ESE:n tietoihin vuosilta 2010 ja 2014 sekä tuoreimpiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin tai arvioihin ESE / omistaja Arvoketjun toimijat Palkansaajat Kunnan verotulot Valtion verotulot* 21 * Valtion verotuloista on vähennetty valtion maksamat tuet (syöttötariffi / investointituki)
22 3. Yhteenveto Pursialan voimalaitoksen vaikutukset Taloudelliset vaikutukset (k /v) Puu 85 % Puu 63 % Hiili 100 % Energian myyntitulot Syöttötariffi / investointituki Arvoketjuun tulevat kassavirrat yhteensä Voimalaitosyhtiön & omistajan tulos Suomalaiset teknologiatoimittajat, polttoaineen hankintaketjun yritykset ja metsänomistajat Investoinnin rahoittajat Palkansaajat (palkka- ja eläketulot) Kunnan verotulot Valtion verotulot Arvoketjun yritysten muut erittelemättömät kulut Suomeen Kassavirrat Suomeen yhteensä Ulkomainen polttoaine ja päästöoikeudet Ulkomainen teknologia ja palvelut Kassavirrat ulkomaille yhteensä Polttoaineketjun työllistävyys (htv/v) Puu 85 % Puu 63 % Hiili 100 % Turpeen tuotanto ja kuljetus Kotimaisten puupolttoaineiden tuotanto ja kuljetus Ulkomaisten polttoaineen kuljetus Suomessa Työllistävyys polttoaineketjussa yhteensä Energiantuotannon työllistävyys
23 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Koskisen Oy:n Hirvensalmen tehtaassa hyödynnetään puupolttoaineita polttoöljyn sijaan? Puutähdettä (13,6 GWh) käytettäessä Kevyttä polttoöljyä (13,6 GWh) käytettäessä Puu vs. POK ESE:n / omistajan tulos (k /v) Arvoketjun toimijat (k /v)* 43 0,5 43 Palkansaajat (k /v)** Kunnan verotulot (k /v)*** Valtion verotulot vähennettynä maksetuilla tuilla (k /v)*** Kauppataseen alijäämä (k /v) Työpaikat polttoaineen hankintaketjussa ja laitoksen operoinnissa (htv/v)**** 0,9 0,3 0,6 Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Koskisen Oy:n lämpölaitoksessa tuotetaan 12,5 GWh höyryä teollisuuden puutähteellä verrattuna vastaavaan määrään kevyttä polttoöljyä. Investointia ei ole otettu huomioon laskennassa. * Polttoaineketjun toimijat Suomessa. ** Palkat ja eläketulot (voimalaitos, polttoaineketju). *** Verotulot muodostuvat POK-vaihtoehdossa negatiivisiksi, sillä yhtiö tekee tappiota. Tappio voidaan vähentää yhtiön muiden 23 liiketoimintojen verotuksessa. **** Vain välittömät työpaikat. Ei sisällä välillisiä työpaikkoja.
24 k /v 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Koskisen Oy:n Hirvensalmen tehtaassa hyödynnetään puupolttoaineita polttoöljyn sijaan? PUUPOLTTOAINEIDEN HYÖTY ALUETALOUTEEN /V VERRATTUNA KEVYEEN POLTTOÖLJYYN Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Koskisen Oy:n lämpölaitoksessa tuotetaan 12,5 GWh höyryä teollisuuden puutähteellä verrattuna vastaavaan määrään kevyttä polttoöljyä Puupolttoaineet POK Luvut perustuvat ESE:n tietoihin vuodelta 2014 sekä tuoreimpiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin tai arvioihin ESE / omistaja Arvoketjun toimijat Palkansaajat Kunnan verotulot Valtion verotulot* 24 * Valtion verotuloista on vähennettu valtion maksamat tuet (syöttötariffi / investointituki). Investointia ei ole otettu huomioon laskennassa, joten myöskään investointitukia ei makseta.
25 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Haukivuoren lämpölaitoksessa hyödynnetään puupolttoaineita polttoöljyn sijaan? Metsäenergiapuuta (10 GWh) käytettäessä Kevyttä polttoöljyä (10 GWh) käytettäessä Puu vs. POK ESE:n / omistajan tulos (k /v) Arvoketjun toimijat (k /v)* 68 0,3 68 Palkansaajat (k /v)** Kunnan verotulot (k /v)*** Valtion verotulot vähennettynä maksetuilla tuilla (k /v)*** Kauppataseen alijäämä (k /v) Työpaikat polttoaineen hankintaketjussa ja laitoksen operoinnissa (htv/v)**** 1,7 0,4 1,4 Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Haukivuoren lämpölaitoksessa tuotetaan 8,6 GWh lämpöä metsäenergiapuulla verrattuna vastaavaan määrään kevyttä polttoöljyä. * Polttoaineketjun toimijat ja teknologiatoimittajat Suomessa sekä investoinnin rahoittajat. ** Palkat ja eläketulot (voimalaitos, polttoaineketju, teknologiatoimittaja ja laitoksen rakentaja). *** Verotulot voivat muodostua negatiivisiksi, mikäli yhtiö tekee tappiota (kuten tässä kunnan verotulot POK-vaihtoehdossa). 25 Tappio voidaan vähentää yhtiön muiden liiketoimintojen verotuksessa. **** Vain välittömät työpaikat. Ei sisällä välillisiä työpaikkoja.
26 k /v 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Haukivuoren lämpölaitoksessa hyödynnetään puupolttoaineita polttoöljyn sijaan? Puupolttoaineet POK PUUPOLTTOAINEIDEN HYÖTY ALUETALOUTEEN /V VERRATTUNA KEVYEEN POLTTOÖLJYYN Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Haukivuoren lämpölaitoksessa tuotetaan 8,6 GWh lämpöä metsäenergiapuulla verrattuna vastaavaan määrään kevyttä polttoöljyä. Luvut perustuvat ESE:n tietoihin vuodelta 2014 sekä tuoreimpiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin tai arvioihin ESE / omistaja Arvoketjun toimijat Palkansaajat Kunnan verotulot Valtion verotulot* 26 * Valtion verotuloista on vähennetty valtion maksamat tuet (syöttötariffi / investointituki)
27 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Anttolanhovin lämpölaitoksessa hyödynnetään puupolttoaineita polttoöljyn sijaan? Metsäenergiapuuta (3,5 GWh) käytettäessä Kevyttä polttoöljyä (3,5 GWh) käytettäessä Puu vs. POK ESE:n / omistajan tulos (k /v) Arvoketjun toimijat (k /v)* 23 0,1 23 Palkansaajat (k /v)** Kunnan verotulot (k /v)*** Valtion verotulot vähennettynä maksetuilla tuilla (k /v)*** Kauppataseen alijäämä (k /v) Työpaikat polttoaineen hankintaketjussa ja laitoksen operoinnissa (htv/v)**** 0,5 0,03 0,5 Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Anttolanhovin lämpölaitoksessa tuotetaan 3 GWh lämpöä metsäenergiapuulla verrattuna vastaavaan määrään kevyttä polttoöljyä. * Polttoaineketjun toimijat ja teknologiatoimittajat Suomessa sekä investoinnin rahoittajat. ** Palkat ja eläketulot (voimalaitos, polttoaineketju, teknologiatoimittaja ja laitoksen rakentaja). *** Verotulot voivat muodostua negatiivisiksi, mikäli yhtiö tekee tappiota (ks. Koskisen Oy:n ja Haukivuoren tapaukset). Tappio 27 voidaan vähentää yhtiön muiden liiketoimintojen verotuksessa. **** Vain välittömät työpaikat. Ei sisällä välillisiä työpaikkoja.
28 k /v 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Anttolanhovin lämpölaitoksessa hyödynnetään puupolttoaineita polttoöljyn sijaan? Puupolttoaineet POK PUUPOLTTOAINEIDEN HYÖTY ALUETALOUTEEN /V VERRATTUNA KEVYEEN POLTTOÖLJYYN Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Anttolanhovin lämpölaitoksessa tuotetaan 3 GWh lämpöä metsäenergiapuulla verrattuna vastaavaan määrään kevyttä polttoöljyä. Luvut perustuvat ESE:n tietoihin vuodelta 2014 sekä tuoreimpiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin tai arvioihin ESE / omistaja Arvoketjun toimijat Palkansaajat Kunnan verotulot Valtion verotulot* 28 * Valtion verotuloista on vähennetty valtion maksamat tuet (syöttötariffi / investointituki)
29 3. Yhteenveto lämpölaitosten vaikutukset Taloudelliset vaikutukset (k /v) Puu Kevyt polttoöljy Energian myyntitulot Syöttötariffi / investointituki 15 0 Arvoketjuun tulevat kassavirrat yhteensä Voimalaitosyhtiön & omistajan tulos Suomalaiset teknologiatoimittajat, polttoaineen hankintaketjun yritykset ja metsänomistajat Investoinnin rahoittajat 27 0 Palkansaajat (palkka- ja eläketulot) Kunnan verotulot Valtion verotulot Arvoketjun yritysten muut erittelemättömät kulut Suomeen Kassavirrat Suomeen yhteensä Ulkomainen polttoaine ja päästöoikeudet Ulkomainen teknologia ja palvelut 0 0 Kassavirrat ulkomaille yhteensä Polttoaineketjun työllistävyys (htv/v) Puu Kevyt polttoöljy Turpeen tuotanto ja kuljetus 0 0 Kotimaisten puupolttoaineiden tuotanto ja kuljetus 2,7 0 Ulkomaisten polttoaineen kuljetus Suomessa 0 0,3 Työllistävyys polttoaineketjussa yhteensä 2,7 0,3 Energiantuotannon työllistävyys 0,4 0,4 29
30 4. ESE:n käyttämien polttoaineiden kestävyysvertailu 30
31 4. ESE:n käyttämien polttoaineiden kestävyysvertailu Biorefiner kestävyystarkastelun toimintamalli Gaia Biorefiner työkalun avulla vertaillaan tuotteiden ja tuotantoketjujen kestävyyttä tunnistaen tuotteiden tai arvoketjujen kestävyysedut sekä mahdolliset riskit. Gaia Biorefiner arvioi valitun tuotantoketjun kestävyyttä eri indikaattorien avulla huomioiden sekä tuotantoketjun maantieteellisen sijainnin että sen syötteet (raaka-aineet) että tuotoksen (lopputuote ja sivuvirrat). Tuloksia verrataan referenssiryhmään (tässä tapauksessa polttoaineisiin joita voidaan käyttää sähkön- ja lämmöntuotannossa), jolloin voidaan tunnistaa vaihtoehtoisten tuotantoketjujen merkittävimmät edut ja toisaalta myös riskit. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen kestävyyttä arvioitiin viiden eri indikaattoriryhmän avulla, jotka ovat CO2 päästöt, vesivarojen käyttö, energia, materiaalitehokkuus ja luonnonvarojen niukkuus. Tulokset on raportoitu indikaattorikohtaisesti Etelä-Savon Energian käyttämille polttoainevaihtoehdoilla. Indikaattoreiden yhteenvedossa tulos ilmaistaan värillä, joka kertoo sijoittuuko valittu arvoketju indikaattorin kuvaaman ominaisuuden suhteen tuoteryhmänsä parhaimmistoon (mahdollinen kilpailuetu), keskitasolle vai alle keskitason (mahdollinen kilpailuhaitta). Yhteenvedossa olevista palloista kukin vastaa yhtä indikaattoria ja sitä kautta näkökulmaa kestävyyteen. Tarkemmat indikaattorikuvaukset löytyvät liitteestä 2. 31
32 Yhteenveto ESE:n käyttämien polttoaineiden kestävyysvertailu Kestävyyskilpailuetu Neutraali Potentiaalinen kestävyysriski Polttoaineet Metsähake Turve Kivihiili Polttoöljy Indikaattorit 100% 100% 100% 100% CO2 päästöt Tuotannon päästöt, kuljetusten päästöt sekä hiilitase Vesivarojen käyttö Raakaveden käyttö, veden niukkuus, raakaveden käsittelytarve Energia Tuotannon energiaintensiivisyys, uusiutuvan energian osuus energiakäytöstä Materiaalitehokkuus Raaka-aineen vaihtoehtoiset käyttömahdollisuudet, raaka-aineen käytön hyötysuhde, jätteen määrä lopputuotteen suhteen Luonnonvarojen niukkuus Fossiilisten luonnonvarojen ja mineraalien käyttö 32 * Arviointia ei voitu suorittaa puutteellisten lähtötietojen takia
33 4. ESE:n käyttämien polttoaineiden kestävyysvertailu Metsähake Metsähakkeen tuotannossa* syntyy vain vähän CO2-päästöjä. Metsähakkeen kuljetus tuotantoketjun aikana ei aiheuta merkittäviä CO2 päästöjä Metsähake on polttoainevaihtoehdoista ainoa, jonka käytössä vapautuva hiili voidaan sitoa takaisin alle 20 vuodessa. Tämä on selvä kilpailuetu verrattuna muihin polttoainevaihtoehtoihin, joiden käytössä vapautuvan hiilen takaisin sitomiseen kuluu yli 100 vuotta. Kolmesta vertailussa olevasta polttoainevaihtoehdosta (turpeesta ei tietoja) metsähakkeen tuotannossa käytetään vähiten vettä. Metsähaketta ei tuoteta alueella jossa on veden niukkuutta. Metsähaketuotannon energiaintensiteetti on parempi kuin kevyen polttoöljyn, mutta huonompi kuin turpeen ja kivihiilen. Metsähakkeen tuotannossa uusiutuvan energian osuus energiakäytöstä on suurin (30%) verrattuna muihin polttoainevaihtoehtoihin. Suurin osa raaka-aineesta on jätettä, jolle ei ole muuta käyttöä. Metsähakkeen tuotanto* kuluttaa selkeästi muita polttoaineita vähemmän fossiilisia raaka-aineita (fossiilisten raaka-aineiden hyödyntäminen raaka-aineissa, tuotannossa sekä kuljetuksessa tuotantoketjun aikana). Muiden polttoaineiden tuotannon fossiilisten raaka-aineiden käyttöintensiteetti on yli 20-kertainen verrattuna metsähakkeeseen. 33 Metsähakkeen tuotannossa ei käytetä merkittäviä määriä mineraaleja. * Laskennassa on huomioitu myös metsänhoito.
34 4. ESE:n käyttämien polttoaineiden kestävyysvertailu Turve Turpeen kuljetus tuotantoketjun aikana ei aiheuta merkittäviä CO2 päästöjä. Turpeen tuotannossa vapautuvan hiilen takaisinsitomiseen kuluu yli 100 vuotta, joka on polttoainevaihtoehdolle selkeä kilpailuhaitta verrattuna nopeammin uusiutuviin polttoainevaihtoehtoihin. Turvetta ei tuoteta alueella jossa on veden niukkuutta. Vertailussa olevista neljästä polttoainevaihtoehdosta turpeen tuotannon energiaintensiivisyys on pienin. Turpeen tuotannossa käytettävästä energiasta vain pieni osa on uusiutuvaa. Turpeen tuotannossa käytetään eniten fossiilisia raaka-aineita (fossiilisten raaka-aineiden hyödyntäminen raaka-aineissa, tuotannossa sekä kuljetuksessa tuotantoketjun aikana). Turpeen noston aikana mineraaleja valuu ympäristöön. Määristä ei kuitenkaan ole tietoja, joten arviointia ei voitu suorittaa. 34
35 4. ESE:n käyttämien polttoaineiden kestävyysvertailu Kivihiili Kivihiilen tuotannossa syntyy merkittävästi CO2-päästöjä, tuotannon suorien päästöjen takia. Kivihiilen laivarahtaus Venäjältä Suomeen aiheuttaa kohtalaisesti CO2 päästöjä pitkien kuljetusetäisyyksien takia. Kivihiilen tuotantoketjun kuljetuksista aiheutuvat CO2 päästöt ovat kertaiset verrattuna turpeeseen ja metsähakkeeseen. Polttoaineen tuotannossa vapautuvan hiilen takaisinsitomiseen kuluu yli 100 vuotta, joka on polttoainevaihtoehdolle selkeä kilpailuhaitta. Kivihiilen oletetaan tuotavan maahan Kemerovosta, Venäjältä, jossa vesivarannot ovat riittävät eikä kivihiilen tuotannon oleteta täten aiheuttavan ympäristöriskiä vesivarantojen niukkuuden suhteen. Uusiutuvan energian osuus energiakäytöstä on toiseksi alhaisin kivihiilen tuotannossa (15%). Tarkastelussa on oletettu että kivihiilen tuotanto tapahtuu Venäjällä, jossa maakohtainen sähköntuotanto (18% uusiutuvia) nostaa uusiutuvien energialähteiden osuutta yli kestävyysriskirajan (10 %). Kivihiilen louhinnan aikana mineraaleja valuu ympäristöön 35
36 4. ESE:n käyttämien polttoaineiden kestävyysvertailu Kevyt polttoöljy Vertailussa olevista neljästä polttoainevaihtoehdosta kevyen polttoöljyn tuotannolla on suurin energiaintensiivisyys. Kevyen polttoöljyn hiilitase on potentiaalinen kestävyysriski, sillä polttoaineen tuotannossa vapautuvan hiilen takaisinsitomiseen kuluu yli 100 vuotta. Raakaveden käyttö kevyen polttoöljyn tuotannossa on kohtalainen. Kolmesta vertailussa olevasta p0lttoainevaihtoehdosta (turpeesta ei tietoja) raakaveden käyttö on suurinta kevyen polttoöljyn tuotannossa. Fossiilisten luonnonvarojen käyttö kevyen polttoöljyn tuotannossa on merkittävää, joka on polttoaineelle potentiaalinen kestävyysriski. 36
37 Liite 1: Gaian aluetalousmalli 37
38 Miten alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset on arvioitu Gaian aluetalouslaskentamallin toimintaperiaate Gaian aluetalouslaskentamallin avulla seurataan liiketoimintaketjujen materiaali- ja energiavirtoja ja näiden käsittelyyn tarvittavien prosessien ja investointien synnyttämiä kassavirtoja. Kassavirtojen pohjalta arvioidaan niiden taloudellisia vaikutuksia alue- ja kansantalouteen sekä yksityiselle sektorille. Lisäksi mallin avulla voidaan tarkastella vaikutuksia työpaikkoihin ja ympäristöön. Analyysi on tarkoitettu eri raaka-aine- ja teknologiavaihtoehtojen keskinäiseen vertailuun. Tuotantoprosessien ja teknologian mallintaminen tehdään perustuen saatavilla olevaan tietoon liiketoimintaketjun eri vaiheissa käytettävien tuotantoteknologioiden pääoma- ja käyttökuluista, työllistävyydestä sekä tarvittavista raaka-ainekuluista sekä lopputuotteiden myyntituloista. Mallinnuksessa hyödynnetään viimeisimpiä käyttökokemuksia, tutkimustietoja sekä Gaian asiantuntijaosaamista. 38
39 Miten alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset on arvioitu Alue- ja kansantaloudellisten vaikutusten arvioinnissa on käytetty kassavirtapohjaista analyysimallia, joka arvioi energiantuotannon ja -investointien synnyttämiä rahavirtoja voimalaitosyhtiölle, rahoittajille, polttoaineen toimittajille ja arvoketjun yrityksille, verotuloja kunnille ja valtiolle sekä palkka-, pääoma- ja puun myyntituloja yksityisille henkilöille. Mallia on käytetty useissa vastaavissa tarkasteluissa ja sen tarkempi kuvaus löytyy esimerkiksi Sitran julkaisusta Sitran selvityksiä 73: Energiainvestointien alue- ja kansantaloudellinen kannattavuustarkastelu Tulokset on raportoitu aluetaloudellisina ja kansantaloudellisina vaikutuksina. Lisäksi on tarkasteltu syntyviä työpaikkoja. Esimerkistä riippuen arvioissa ovat mukana sekä polttoainearvoketjun että varsinaisen energiantuotannon vaikutukset tai ainoastaan polttoainearvoketjun vaikutukset (näin on silloin, jos energiantuotannossa eri polttoainevaihtoehtojen välillä ei ole eroa). 39
40 Miten alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset on arvioitu Arvoketjun toimijoiden osalta malli huomioi polttoaineketjun toimijoiden ja teknologiatoimittajien pääoma- ja yhteisöverojen jälkeisen tuoton sekä rahavirrat yritysten alihankkijoille. Lisäksi huomioidaan voimalaitoksen työntekijöiden, polttoaineketjun, teknologiatoimittajat ja laitoksen rakentajan työntekijöille maksettavat nettopalkat. Kuntien tulot liittyvät polttoaineketjun (ja voimalaitoksen palkoista) perittäviin kunnallisveroihin ja osuuteen voitosta maksettavasta yhteisöverosta (sekä voimalaitoksen kiinteistöveroon). Myös voimalaitosyrityksen voitto (osinko) ja pääomanpalautukset (poistot) katsotaan kunnan tuloiksi. Menoina ovat laitosinvestoinnin pääomakulut. Valtio saa tuloja polttoaineketjun (ja voimalaitoksen) palkoista perittävän tuloveron lisäksi yhteisöverosta, pääomatuloverosta ja polttoaineiden valmisteverosta. Arvonlisäveron vaikutukset on laskennan yksinkertaistamiseksi jätetty huomioimatta. Valtion menoiksi on laskettu voimalaitokselle mahdollisesti maksettavat tuet kuten investointituki tai syöttötariffi. Kauppataseen alijäämässä on otettu huomioon polttoaineiden ja teknologiatuonnin vaikutukset sekä päästöoikeudet. 40
41 Miten alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset on arvioitu Laskelmissa polttoainemenot yritykselle koostuvat polttoaineen hinnasta toimitettuna portille ja polttoaineisiin mahdollisesti liittyvistä valmisteveroista. Jotta toimitusketjussa olevien yritysten tuottoon ja niiden henkilöstölleen maksamiin palkkoihin voitaisiin kohdistaa asianmukaiset verot, on julkisista lähteistä saadut hintatiedot jaettu laskennassa tehtyjen oletusten mukaisesti tuotantoketjun voitoksi, palkkakustannuksiksi ja muiksi menoiksi. Työpaikkojen osalta ei ole tarkasteltu välillisiä työpaikkoja. Voimalaitosyhtiön tulovirtaan on laskettu myyntitulot sähkön ja lämmön myynnistä sekä mahdolliset tuotanto- tai investointituet. Investointituki on laskelmissa muutettu vuosittaiseksi tuotoksi investoinnin kirjanpidossa käytettävän poistoajan mukaan. Yrityksen menoiksi on aiemmin esitellyn polttoaineen hankintakustannuksen lisäksi huomioitu muut käyttökustannukset, päästöoikeusmaksut, kiinteistö- ja yhteisöverot sekä kirjanpidon mukaiset poistot. Poistot on määritetty jakamalla investoinnin arvo laitoksen käyttöiällä (annualisointi). Myös investoinnin korot on otettu huomioon menoina. 41
42 Miten alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset on arvioitu Vaikutusten arvioinnissa käytetyt lähteet Tarkastelun tiedot perustuvat Etelä-Savon Energian primääritietoihin sekä osin julkisiin tietolähteisiin ja perusteltuihin oletuksiin. Alla on esitetty tärkeimmät käytetyt tietolähteet. ESE (energiantuotantoon ja polttoaineiden hintoihin liittyvät tiedot) Tilastokeskus (polttoaineiden hintatietoja, palkkatietoja, kustannusten jakautuminen polttoaineketjussa, polttoaineiden päästökertoimet ja lämpöarvot) Metla (kustannusten jakautuminen polttoaineketjussa) Liikennevirasto (kustannusten jakautuminen polttoaineketjussa) VTT (teknologiatoimittajien kustannusrakenne) Veronmaksajat (verotasot, esim. kunnallisvero ja valtion tulovero) Valtionvarainministeriö (verotasot, esim. yhteisöveron jakautuminen) Tulli (polttoaineiden valmisteverot) Motiva (polttoaineiden päästökertoimet ja lämpöarvot) 42
43 Miten alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset on arvioitu Vaikutusten arvioinnissa käytetyt lähtöoletukset (1/2) Metsäenergiapuun hinta käyttöpaikalla 20,50 /MWh 1 Puutähteen hinta käyttöpaikalla 14 /MWh 1 Turpeen hinta käyttöpaikalla 19 /MWh 1 POK hinta käyttöpaikalla 85 /MWh 2 POR hinta käyttöpaikalla 60 /MWh 2 Kivihiilen hinta käyttöpaikalla 31,10 /MWh 2 Syöttötariffi 13,13 /MWh 3 Päästöoikeuden hinta 3,96 /t 4 Pääoman kustannus 4 % Investoinnin poistoaika Pursiala 20 v Lämpökeskukset 15 v Myyntihinnat, /MWh Pursiala Haukivuori Anttolan -hovi Koskisen Oy Sähkö 45, Lämpö 28,2 89,0 96,0 - Höyry 25, ,45 Lisäksi laskennassa on käytetty palkkoihin ja henkilöstöön liittyviä oletuksia, joiden lähteinä ovat Tilastokeskus, EVA ja Suomen yrittäjät. Hiilidioksidipäästöt on laskettu Tilastokeskuksen ja Motivan polttoaineluokitusten tiedoilla. 43 Lähteet: 1 ESE, Huom. Turpeen hinta sisältää valmisteverot, mutta ei päästöoikeusmaksua. 2 Tilastokeskus, Huom. POK:n, POR:n ja kivihiilen hinnat sisältävät valmisteverot, mutta eivät päästöoikeusmaksuja. 3 Energiavirasto, Huom. Metsähakkeen syöttötariffi alkaa laskea, jos päästöoikeuden hinta nousee yli 10 euron. 4 EUADEC-13
44 Miten alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset on arvioitu Vaikutusten arvioinnissa käytetyt lähtöoletukset (2/2) Pursialan voimalaitos Investointi, polttoaineet ja energiantuotanto Puu 85 % Puu 63 % Hiili 100 % Investointi (M ) Investoinnin kotimaisuusaste (%) Puupolttoaineiden osuus (%) Turpeen osuus (%) Ulkomaisten fossiilisten polttoaineiden osuuus (%) Tuotettu sähkö (GWh) Tuotettu lämpö (GWh) Tuotettu höyry (GWh) Lämpölaitokset Investointi, polttoaineet ja energiantuotanto Puu Kevyt polttoöljy Investointi (M )* 1,3 - Investoinnin kotimaisuusaste (%) Puupolttoaineiden osuus (%) Turpeen osuus (%) 0 0 Ulkomaisten fossiilisten polttoaineiden osuuus (%) Tuotettu sähkö (GWh) 0 0 Tuotettu lämpö (GWh) 11,6 11,6 Tuotettu höyry (GWh) 12,5 12,5 44 * Sisältää investoinnit Haukivuoren ja Anttolanhovin lämpökeskuksiin.
45 Liite 2: Gaia Biorefiner kestävyystarkastelu 45
46 Miten kestävyysvertailu on toteutettu Gaia Biorefiner kestävyystarkastelun toimintamalli Gaia Biorefiner työkalun avulla vertaillaan tuotteiden ja tuotantoketjujen kestävyyttä tunnistaen tuotteiden tai arvoketjujen kestävyysedut sekä mahdolliset riskit. Työkalu perustuu Gaian laajaan kokemukseen ja ymmärrykseen tuotteiden ja arvoketjujen kestävyyteen vaikuttavista asioista Gaia Biorefiner työkalun pohjana ovat vakiintuneet kansainväliset kestävyyden arviointimenetelmät sekä ajantasainen, teknologiakehityksen mukaan päivitettävä tietokanta. 46
47 Miten Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen kestävyystarkastelu on toteutettu Tarkasteluun valitut indikaattorit CO2 päästöt Tuotannon päästöt Kuljetusten päästöt Hiilitase Vesivarojen käyttö Raakaveden käyttö Veden niukkuus Raakaveden käsittelytarve Energia Tuotannon energiaintensiivisyys Uusiutuvan energian osuus energiakäytöstä Materiaalitehokkuus Raaka-aineen vaihtoehtoiset käyttömahdollisuudet Raaka-aineen käytön hyötysuhde Jätteen määrä lopputuotteen suhteen Luonnonvarojen niukkuus Fossiilisten luonnonvarojen käyttö Mineraalien käyttö 47
48 Miten Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen kestävyystarkastelu on toteutettu Indikaattoreiden esittely CO2 päästöt Tuotannon päästöt Tuotannon aikana syntyvät kasvihuonekaasupäästöt CO2-ekvivalentteina. Indikaattori sisältää sekä tuotannosta aiheutuvat suorat päästöt että tuotantoenergian tuotannosta aiheutuvat epäsuorat päästöt. Kuljetusten päästöt Koko arvoketjun aikana kuljetuksista syntyvät kasvihuonekaasupäästöt CO2-ekvivalentteina. Indikaattori huomioi kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa sekä kuljetusvälineen että etäisyyden. Hiilitase Tuotteeseen raaka-aineiden mukana sitoutuneen ja siten lopputuotteen käytön mukana vapautuvan hiilen kiertoikä (vuosia) ja hiilen takaisinsitoutumiseen kuluva aika (vuosia). Raakaveden käyttö Raakaveden käyttö raaka-aineiden, välituotteiden sekä lopputuotteen tuotannossa. Indikaattori sisältää sekä prosessi- että jäähdytysvedet. Veden niukkuus Vesivarojen käyttö Veden niukkuus valuma-alueilla, joissa tuotantoalueet sijaitsevat. Veden niukkuus on määritelty valuma-alueen pinta- ja pohjavesivarantojen käytön ja vesivarantojen saatavuuden suhteena. Raakaveden käsittelytarve Raakaveden käsittelytarve (erityisesti suolanpoisto) ennen hyödyntämistä. Raakaveden käsittelyn tarve lisää luonnonvarojen käyttöä arvoketjussa. Tuotannon energiaintensiivisyys Energian kulutus koko arvoketjun aikana verrattuna lopputuotteen energiasisältöön. Indikaattori kuvaa arvoketjun energiatehokkuutta. Energia Uusiutuvan energian osuus energiakäytöstä Uusiutuvan energian prosentuaalinen osuus arvoketjun aikana käytetyistä energialähteistä. Uusiutuvan energian käytön arvioidaan tuovan kilpailuhyötyä, jos sen osuus on >50% ja kilpailuhaittaa jos sen osuus on<10%. 48
49 Miten Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen kestävyystarkastelu on toteutettu Indikaattoreiden esittely Materiaalitehokkuus Raaka-aineen vaihtoehtoiset käyttömahdollisuudet Raaka-aineen vaihtoehtoiset käyttömahdollisuudet ruuantuotannossa tai muussa vakiintuneessa käyttötarkoituksessa. Jos raaka-aineelle ei ole muuta vakiintunutta käyttöä tai se olisi muuten jätettä, raaka-aineen käytön vaikutus materiaalitehokkuuteen on positiivinen. Raaka-aineen käytön hyötysuhde Raaka-aineen määrä lopputuotteessa verrattuna arvoketjun aikana käytettyyn määrään raakaainetta. Tarkastelu tehdään arvoketjun pääraakaaineelle. Jätteen määrä lopputuotteen suhteen Tuotannon aikana syntyneen jätteen määrä suhteessa lopputuotteen määrään. Jätteeksi ei lueta hyödynnettäviä sivuvirtoja. Luonnonvarojen niukkuus Fossiilisten luonnonvarojen käyttö Fossiilisten luonnonvarojen käyttö raaka-aineissa, kuljetuksen polttoaineissa ja tuotannon energialähteissä Mineraalien käyttö Mineraalien suora ja epäsuora käyttö raaka-aineiden tuotannossa ja lopputuotteen tuotannossa 49
50 Miten kestävyysvaikutukset on arvioitu Vaikutusten arvioinnissa käytetyt lähtöoletukset 1/2 Polttoaineiden kestävyysvertailussa tarkasteltiin neljän polttoaineen tuotantoketjua lähtien raaka-ainelähteestä ja päättyen Mikkelin Pursialan voimalaitoksen portille asti, polttoaineeksi soveltuvassa muodossa. Tarkasteluun valitut polttoaineet ovat: metsähake, turve, kivihiili sekä kevyt polttoöljy Raaka-ainelähteinä ja kuljetusreittinä on käytetty kyseiselle polttoaineelle yleisintä tuotantomaata ja kuljetusreittiä Referenssiryhmänä on käytetty sähkön- ja lämmöntuotantoon soveltuvien polttoaineiden referenssiryhmä Prosessilämmön tuotannossa oletuksena on että lämmönlähteinä käytetään 85% maakaasua ja 15% sähköä. Prosessisähkön tuotantotavaksi oletetaan kunkin tuotantomaan verkkosähkön tuotantopaletti. 50
51 Miten kestävyysvaikutukset on arvioitu Vaikutusten arvioinnissa käytetyt lähtöoletukset 2/2 Kestävyysvaikutusten vertailu perustuu seuraaviin oletuksiin polttoaineiden tuotantovaiheista sekä -paikoista: Turvesuo, Etelä-Savo Metsä, 95% Etelä-Savo, 5% Venäjä Louhinta, Venäjä Öljykenttä, Venäjä Turve Puu Kivihiili Raakaöljy Kuivattaminen ja käsittely, Etelä-Savo Haketus, 95% Etelä-Savo, 5% Venäjä Öljynjalostus, Venäjä Turve Metsähake Kevyt polttoöljy Muu esikäsittely, Mikkeli Kuivatus, Mikkeli Polttoaineeksi soveltuvaa turvetta Polttoaineeksi soveltuvaa metsähaketta Kivihiili Kevyt polttoöljy Pursialan CHP-voimalaitos, Mikkeli Lämpö ja sähkö Teollisuuden ja kotitalouksien käyttöön 51
52 Miten kestävyysvertailu on toteutettu Käytetyt lähteet Tarkastelussa käytetyt lähtötiedot perustuvat Etelä-Savon Energialta saatuihin tietoihin, julkisiin tietolähteisiin sekä perusteltuihin oletuksiin. Alla on esitetty tärkeimmät käytetyt tietolähteet. Indikaattorien kestävyyskriteerit: Eurostat EU IPCC OECD YK FAO GWP-indeksi: WRI Veden niukkuus: WWF water riskfilter * Sähköntuotannon tuotantotavat: IEA Prosessidataa: Vapo Oy ESE Oy SimaPro v.8.0 Hard coal mix, at regional storage/ucte U Light fuel oil, at refinery/rer U Wood chips, mixed, u=120%, at forest/rer U Referenssiryhmä: Kevyt polttoöljy (Light fuel oil, at refinery/rer U) Maakaasu (Natural gas, at long-distance pipeline/rer U) Kivihiili (Hard coal mix, at regional storage/ucte U) Ruskohiili (Lignite, at mine/rer U) Pelletit (Wood pellets, u=10%, at storehouse/rer U) Metsähake (Wood chips, mixed, u=120%, at forest/rer U) Raskas polttoöljy (Heavy fuel oil at refinery/rer U) 52 *Suomen kohdalla WWF:n asiantuntijalausunto
Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.
Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja
LisätiedotMetsähakkeen energiakäytön alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset
Metsähakkeen energiakäytön alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset Gaia Consulting 17.3.2015 1 Gaia 17 March 2015 Johdanto Tämä selvitys arvioi, mitä alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia ja päästövaikutuksia
LisätiedotPuupohjaisen biokaasun (bio-sng) ja puupohjaisen uusiutuvan dieselin alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset
Puupohjaisen biokaasun (bio-sng) ja puupohjaisen uusiutuvan dieselin alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset Gaia Consulting 24.3.2015 1 Gaia 24 March 2015 Johdanto Tämä selvitys arvioi, mitä alue- ja
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotUusiutuvan energian vuosi 2015
Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia
LisätiedotPuun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotKotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
LisätiedotEU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotSelvityksen tausta ja toteutus (1/2)
Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotNäkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen
Sosiaalifoorumi 26.4.2014: Hyvinvointi ei synny tyhjästä investoinnit pohjoismaisessa mallissa Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Karoliina Auvinen Tuontienergia vs. kestävyysvaje Suomi
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotBiohiilen käyttömahdollisuudet
Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
LisätiedotMetsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL
Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys
LisätiedotMaakuntajohtaja Anita Mikkonen
KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20
LisätiedotEnergiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015
Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä
LisätiedotBiohiili energiateollisuuden raaka-aineena
Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotEnergiaRäätäli Suunnittelustartti:
EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotUusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa
Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotMetsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara
Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotEtelä-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa
Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta
LisätiedotTURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?
TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotPienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi
PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset
LisätiedotTurpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta
Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia
LisätiedotMetsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014
Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian
LisätiedotITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014
ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotKivihiilen rooli huoltovarmuudessa
Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotUusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä
Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi
LisätiedotСПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov
Pietarin metsäntutkimuslaitos Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä Vladimir Kholodkov Joensuu 08.06.2010 Polttoaineiden Структура топливно-энергетического energiakäyttö
LisätiedotPuutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen
LisätiedotItä-Suomen maakuntien energian käyttö
Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016
LisätiedotTurun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
LisätiedotTieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset
Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja
LisätiedotLämpöyrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin
Lumen 1/2017 TEEMA-ARTIKKELI Lämpöyrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin Antti Sirkka, insinööri (AMK), projektipäällikkö, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, ACE-ryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat:
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotEnergian hankinta, kulutus ja hinnat
Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445
LisätiedotMaailma tarvitsee bioenergiaa
Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa
LisätiedotUusiutuvan energian velvoitepaketti
Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotUusiutuva energia energiakatselmuksissa
Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset
LisätiedotEnergialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa
Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotMitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät
Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät Arvio kivihiilen energiantuotannon päästöistä EU:ssa MtCO2 400 350 Kivihiilen päästöt
LisätiedotKainuun metsäbiotalous
n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden
LisätiedotNäkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?
Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus
LisätiedotMaalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu
Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset
LisätiedotLoppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi
Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia
LisätiedotKanta-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä
LisätiedotKOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012
KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
LisätiedotMetsätuotannon elinkaariarviointi
Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotEnergian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.
LisätiedotBiodynax Oy. CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä
Biodynax Oy CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä Sisältö Biodynaxin CHP-laitokset o Mitä on Biodynaxin CHPlaitokset? o Menetelmä o Puuperäisen polttoaineen käsittely o Edut lyhyesti o Teknologia
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotSelvitys biohiilen elinkaaresta
Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotEnergiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus
Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja
LisätiedotMetsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet
Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014
LisätiedotKeski-Pohjanmaan metsäbiotalous
Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.
LisätiedotPuun energiakäyttö 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotRANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN. rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat
RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat Erikoistutkija Terttu Vainio RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN RAKENTAMINEN Tampereen rantaväylä 185 2 % - Tampere
LisätiedotMitä on bioenergia? Hannes Tuohiniitty
Mitä on bioenergia? Hannes Tuohiniitty 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,
LisätiedotVapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista
LisätiedotUusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development
Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6
LisätiedotUusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä
Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa
LisätiedotKeinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön
Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön
LisätiedotSyöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset
UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT
LisätiedotUuden Jyväskylän Energiayhtiö
Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja
LisätiedotSatakunnan metsäbiotalous
Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus
LisätiedotResurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?
Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotKUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013
KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä
LisätiedotSuomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa
LisätiedotVÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA
VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA Vähähiilisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää muutoksia asenteissa ja rakenteissa, uusia toimintatapoja ja -malleja,
Lisätiedot