Terveystalo tänään
Osaaminen ja välittäminen siivittävät kasvua Jatkuvassa muutoksessa oleva toimintaympäristö tuo suurimmat haasteet terveyspalveluiden tuottamiselle. Terveystalossa tehdyt valinnat ovat osoittautuneet oikeiksi ja todistaneet, että investoinnit osaamiseen, kehittämiseen ja asiakaspalveluun ovat keinoja, jotka vauhdittavat Terveystaloa vahvaan kasvuun. Olemme onnistuneet liiketoiminnassamme palaamaan vahvan kasvun tielle. Vaikka olemme investoineet erittäin paljon yritysostoihin ja panostaneet paljon kehittämistyöhön sekä markkinointiin, olemme onnistuneet kasvamaan kannattavasti, tiivistää Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen. Erityisen positiivisena Närhinen näkee sen, että kasvu on saavutettu kääntämällä asiakasrajapinnassa tehtävä työ aidoksi asiakasarvoksi ja laadukkaaksi asiakaskokemukseksi. Terveydenhuollon toimialalla palveluiden laatu korreloi suoraan asiakastyytyväisyyteen ja -pysyvyyteen. Olemme keskittyneet omaan ydintekemiseemme kirkastaneet yhteisiä toimintatapoja ja nostaneet esiin asiakaspalvelun merkityksen. Panostukset asiakastyöhön ja asiakkuudenhallintaan ovat tuottaneet paljon positiivista palautetta. Jatkuvana kirittäjänä on ollut Terveystalobrändin kehittäminen sekä aktiivinen markkinointi ja muu viestintä, hän listaa. Yrityksen sisällä tämä näkyy siten, että ylpeys omasta osaamisesta ja terveystalolaisuudesta on vahvistunut. Tulokset näkyvät muun muassa siinä, että olemme viime vuonna saaneet noin 50 000 uutta huollettavaa työterveyspalveluihin ja yksityisasiakaspuolellakin olemme kasvaneet markkinoita nopeammin. TerveydenhuOllOn laatu ja saatavuus keskiöön Keskustelu suomalaisen terveydenhoidon ympärillä on ollut vilkasta muun muassa viimekeväisten eduskuntavaalien ansiosta. Terveydenhuoltojärjestelmä on murroksessa, ja hyviä ongelmanratkaisumalleja etsitään monella taholla. Toimialan keskustelu pyörii turhan paljon järjestelmän ympärillä, ja vaarana on, että keskustelun kohde eli terveydenhuollon yksittäinen asiakas, potilas, unohtuu. Järjestelmäkeskeisyydestä tulisi siirtyä yksilötasolle ja painottaa asiakkaan valinnanmahdollisuuksia sekä riittävän nopean ja laadukkaan hoidon takaamista. Nykyinen terveyspalveluiden kantokyky on koetuksella mm. väestön ikääntymisen johdosta. On pakko etsiä uusia tapoja järjestää palvelut. Koska palveluiden tasapuolisuus ja laadukkuus ovat hyvinvointivaltion perusperiaatteita, olisi tärkeää pystyä luomaan joustavampi palveluiden tuotantojärjestelmä, joka uskaltaa antaa yksilön valita. Kysymys kuuluukin, onko meillä yhteiskuntana uskallusta ja halua kokeilla uusia tapoja? Närhinen pohtii. Toimintaympäristön haasteiden keskellä toimiminen on kaikille yksityisille terveyspalveluyrityksille vaikeaa, sillä markkinat, lainsäädäntö, tekniikka, talous ja kuluttajien käyttäytyminen muuttuvat ennätysvauhtia. Terveystalon tärkeimmäksi rooliksi nykytilanteessa toimitusjohtaja näkee keskittymisen niihin asioihin, joihin se itse voi vaikuttaa. Uskon, että olemme tehneet hyviä, aikaa kestäviä strategisia valintoja. Keskitymme edelleen asiakasrelevantteihin ratkaisuihin eli kehittämään hoidon laatua, työskentelytapoja ja prosesseja sekä asiakkuuksien hallintaa. Olemme myös valinneet linjaksemme osallistua aktiivisesti toimialalla käytävään debattiin ja ottaa kantaa asioihin. Toivon, että tämä kannustaa jatkossa muitakin toimijoita avoimeen keskusteluun. Suomalainen terveydenhuolto tarvitsee itsekriittisyyttä ja haastajia. ala etsii innovaatioita Etenkin yksityisasiakkaiden palveluiden parantamisessa tärkeä haaste on kyetä kehittämään teknologian käyttöä asiakasystävällisellä tavalla. Palveluiden saavutettavuus mobiililaitteiden avulla, dokumenttien sähköinen jakaminen tai yksilön mahdollisuus oman terveystiedon hallintaan ovat tulevaisuudessa tärkeässä roolissa. Terveystalossa käytössä oleva nettiajanvarausjärjestelmä on parin viime vuoden aikana kasvanut yhtä tärkeäksi ajanvarauskanavaksi kuin puhelinajanvaraus. Kasvumahdollisuuksia Närhinen näkee Terveystalon kaikilla palvelualueilla. Terveydenhuollon painopisteen hän ennakoi siirtyvän kuntavaalien ja -keskustelun johdosta tänä vuonna enemmän lähivaikuttamiseen ja arjen tasolle. Kuntakenttä elää jo selkeästi tulevaisuutta ja etsii innovatiivisia vaihtoehtoja terveyspalveluiden tuottamiseen. Se avaa uusia mahdollisuuksia myös meille, sillä voimme yhdessä kehittää aivan uudenlaisia ratkaisuja. Valtakunnallisuutemme ansiosta meillä on mahdollisuus tarjota yhä useammalle yritykselle työterveyspalveluita ja uusia työhyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä konsepteja. Näemme potentiaalia kasvuun myös palveluiden segmentoinnin kautta. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstömme, 6 000 terveydenhuollon ammattilaista, on viime kädessä vahvin kilpailutekijämme. 2 Terveystalo vuosikatsaus 2011
2011 Terveystalo vuosikatsaus 3
Terveystalo vuonna 2011 Terveystalo on Suomen suurin yksityinen terveyspalveluyritys. Asiakkaitamme ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt ja julkinen sektori. Tarjoamme monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja yli 60 paikkakunnalla lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Lisäksi esimerkiksi osa kuvantamispalveluista, kuten magneettirekka, ulottuu paikkakunnille, joilla Terveystalolla ei ole kiinteää toimipaikkaa. Missiomme: Terveys- ja hyvinvointipalveluja ihmisen ja yhteiskunnan parhaaksi visiomme: Valintasi terveyden edelläkävijä arvomme: Osaaminen ja välittäminen 16 lääkärikeskussairaalaa lähes 150 toimipaikkaa 1,6 miljoonaa lääkärissäkäyntiä 500 000 työterveyshuollon huollettavaa 4 Terveystalo vuosikatsaus 2011
Palvelun laatu Vuonna 2011 Terveystalo sai 4 462 asiakaspalautetta. Seuraamme asiakastyytyväisyyttä palautteiden lisäksi vuosittaisilla kyselyillä. Tulosten perusteella toimintaa ohjataan sekä konsernitasolla että alueellisesti ja paikallisesti. Henkilöasiakkaille suunnattu asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin kaikissa toimipaikoissamme. 4 659 vastaajaa antoi kouluarvosanan 9 (8.85 asteikolla 4 10). Henkilöasiakkaamme kokivat Terveystalon suurimpina vahvuuksina hoitavan henkilön ystävällisyyden ja asiantuntemuksen sekä asiakaspalveluhenkilön ja ajanvaraushenkilön ystävällisyyden. Vastanneista 98 prosenttia ilmoitti haluavansa jatkossakin käyttää Terveystalon palveluja. Palvelujamme suosittelisi peräti 99 prosenttia vastaajista. Organisaatioasiakkaidemme (työterveysasiakkaat, vakuutusyhtiöt, julkinen sektori) johdon antamat arvosanat vaihtelivat asiakasryhmittäin 8.08 8.82 välillä. Heistä palvelujamme suosittelisi 89 prosenttia. Verkkoajanvarausten osuus kaikista ajanvarauksista vuonna 2011 oli 42 prosenttia. Puhelinajanvarauksen keskimääräinen jonotusaika vuonna 2011 oli 36 sekuntia. Lääketieteellinen laatu Vuoden 2011 vastaanottokäyntien määrään (1,6 miljoonaa) suhteutetut Asiakaspalautteet 0,27 % (4 462 kpl) Muistutukset 0,044 (70 kpl) Leikkausinfektiot 0,40 % Potilasvahinkoilmoitukset 0,012 % (201 kpl) Potilasvahingoiksi todetut 0,002 % (41 kpl, ratkaisematta 61 kpl) Ympäristö Terveystalo on liiketoiminnassaan sitoutunut luomaan kestävän suhteen ympäristöönsä. Parhaillaan rakennamme ISO 14001:2004 standardin mukaista ympäristöjärjestelmää. Talous Kokonaismyynti 366 miljoonaa euroa Kokonaismyynti kasvoi 19 % edelliseen vuoteen verrattuna Liikevaihto 248 miljoonaa euroa Käyttökate 29 miljoonaa euroa Investoinnit Terveystalo investoi vuonna 2011 yhteensä 118 miljoonaa euroa suomalaisiin terveydenhuollon palveluihin ja verkostoon. Yritysostoja tehtiin yhteensä kahdeksan kappaletta, joista merkittävimmät olivat ODL Terveys Pohjois Suomesta ja Lääkäriasema Pulssi Turusta. Yrityskauppojen mukanaan tuoma liikevaihto nostaa Terveystalon vuotuisen kokonaismyynnin 433 miljoonaan euroon. Terveystalo maksaa merkittävissä määrin veroja Suomeen. Vuoden 2011 kokonaissumma oli reilut 2 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Terveystalo maksoi 13,9 miljoonaa euroa arvonlisäveroja, joista sillä ei ole arvonlisävähennysoikeutta. Omistus Terveystalo on pääomasijoitusyhtiö Bridgepointin hallinnoiman rahaston omistuksessa. Rahaston sijoitus on tehty sen 100% omistaman tytäryhtiön kautta. Bridgepointin rahastosijoittajia ovat institutionaaliset sijoittajat, joiden joukossa on myös merkittäviä suomalaisia eläkevakuutusyhtiöitä. Terveystalo ei ole jakanut konserniavustusta tai voittoja ulkomaille, eikä Terveystalolla ole kytkentöjä ulkomaisiin yhtiöihin. Omistajalle ei ole myöskään maksettu investoinneista tai pääomalainoista korkoja. Henkilöstö Terveystalo on toimialan suurimpia työllistäjiä ja 15 suurimman työnantajan joukossa Suomessa. Terveys talossa työskentelee yli 6 000 terveydenhuollon ammattilaista. Heistä noin 3 100 on ammatinharjoittajia ja 2 900 työsuhteisia. Työsuhteessa olevan henkilöstön määrä on kasvanut viimeisten kahden vuoden (2009 2011) aikana 11 prosenttia. Työsuhteisten sukupuolijakauma: 12,2 prosenttia miehiä ja 87,8 prosenttia naisia. Eläkevakuutusmaksuluokka 2, sairaspoissaolot 2,8 prosenttia, lähtövaihtuvuus 7 prosenttia. Terveyspalvelujen merkitys kasvaa Terveyspalveluihin kohdistuu kasvavia uudistuspaineita. Suomalaisten ikääntyessä palvelujen kysyntä kasvaa. Terveyspalveluiden tarjonta myös keskittyy entistä voimakkaammin ennaltaehkäiseviin ja terveyttä tukeviin palveluihin. Myös hoitojen, hoitoteknologioiden ja lääkkeiden nopea kehitys vaikuttaa terveyspalveluihin kohdistuviin odotuksiin. Toimiva ja kattava terveydenhuoltojärjestelmä on koko hyvinvointiyhteiskunnan ydin. 2011 Terveystalo vuosikatsaus 5
Valintasi terveyden edelläkävijä Terveystalon strategia kertoo tavastamme hoitaa suomalaisten terveyttä laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti. Vahvimmat asiakassuhteet 1. Ylivertainen palvelukokemus 2. Tarjoamme asiakkaillemme Suomen monipuolisimpia terveyspalveluja. Otamme huomioon asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja vastaamme niihin laadusta tinkimättä. Huolehdimme jo 500 000 suomalaisen työterveydestä. Jokainen asiakaskohtaaminen on meille tärkeä. Tavoitteenamme on ylittää asiakkaiden odotukset. Meille pääsee hoitoon nopeasti, ja takaamme aina korkeatasoisen palvelun. Jopa 99 prosenttia henkilöasiakkaistamme suosittelee palvelujamme muille. 6 Terveystalo vuosikatsaus 2011
Taitavin konseptoija ja toteuttaja 4. Terveystalon palveluiden laatu on sama kaikissa toimipisteissä. Kehitämme palveluitamme asiakaslähtöisesti. Tuotamme palvelut yhtenäisillä ja tehokkailla valtakunnallisilla prosesseilla. Otamme aktiivisesti käyttöön alan uusimmat hoito- ja tutkimusmenetelmät. Terveystalon ja samalla koko Suomen suurimmat yksityissairaalat toimivat Helsingissä, Oulussa ja Turussa. Alan edelläkävijä ja vastuullinen yhteiskunnallinen uudistaja 5. Halutuin työntekopaikka osaajille Työntekijämme saavat mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen ja kouluttautumiseen sekä valtakunnallisen asiantuntijaverkoston tuen. Meillä on kannustava yrityskulttuuri, ja palkitsemme hyvistä suorituksista. Lähes joka viides. työikäinen lääkäri toimii Terveystalossa. Kaikkiaan Terveystalo työllistää 6 000 alan ammattilaista eri puolella Suomea. Heistä 90,2 % on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä työtehtäviinsä. 3. Terveystalo haluaa olla laaja-alaisesti mukana kehittämässä suomalaista terveydenhuoltoa ja tukemassa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämistä. Uskomme palveluiden digitalisointiin ja sähköisten palveluiden kehittämiseen osana nykyaikaista terveydenhuoltoa. Olemme rakentaneet potilaslähtöisiä ja sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta vaikuttavia yhteistyömalleja yhdessä julkisen sektorin kanssa. Käymme aktiivista keskustelua alan päättäjien ja vaikuttajien kanssa sekä osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. 2011 Terveystalo vuosikatsaus 7
Asiakastyytyväisyys rakentuu henkilöstötyytyväisyydestä Kaiken toimintamme lähtökohtana ovat asiakaslähtöiset ja korkealaatuiset palvelut sekä asiakastyytyväisyys. Terveystalon asiakastyytyväisyys on noussut joka vuosi vuodesta 2008 alkaen. Erinomaiset tulokset ovat vahva luottamuksen osoitus asiakkailtamme ja merkki palveluidemme laadusta. 8 Terveystalo vuosikatsaus 2011
Tyytyväinen henkilöstö takaa laadun Terveystalossa työskentelee 6 000 ammattilaista eri puolilla Suomea. Tarjoamme kannustavan ja joustavan työympäristön, jossa tuetaan työntekijöiden ammattitaidon kehittymistä. Terveystalolaiset viihtyvät työssään: yli 90 prosenttia on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä työhönsä. Uskomme, että henkilöstön tyytyväisyys on osaamisen ja ammattitaidon ohella tärkeää ja näkyy myös asiakkaille parempana hoitona sekä palvelukokemuksena. asiakas on aina etusijalla Terveystalo Lahden Kaija Ahvonen palkittiin ansiokkaan asiakaspalvelunsa johdosta. Kuvantamisen tiimissä röntgenhoitajana työskentelevän Kaijan palkitsemista perusteltiin hänen rautaisella ammattitaidollaan: kuvaustilanne voi olla asiakkaalle joskus pelottava kokemus, mutta Kaija osaa lukea asiakasta ja tehdä kokemuksesta miellyttävän. Kaija sanoo pitkän kokemuksen auttavan asiakkaiden huomioimisessa. Olen tehnyt röntgenhoitajan työtä 34 vuotta, joista 16 vuotta magneettikuvantamista. Kun työn tekniseen suorittamiseen ei joudu kuluttamaan paljon energiaa, pystyy keskittymään asiakkaaseen ja tämän huomioimiseen. Palkitseminen tuntuu todella hyvältä, ja palkinto kuuluu koko tiimillemme. Meidän porukka viihtyy työssään, ja se välittyy myös asiakkaille. Saamme paljon palautetta siitä, että työyhteisöstämme hehkuu hyvä tekemisen ja toisesta välittämisen meininki, iloitsee Kaija tunnustuksesta. Terveystalossa palkitaan hyvästä palvelusta ja työkaveruudesta Terveystalo mittaa vuosittain systemaattisesti sekä eri asiakasryhmien että oman henkilöstön ja ammatinharjoittajien tyytyväisyyttä laajalla tutkimuksella. Vuonna 2011 käytössä oli lisäksi kuukausittainen Syke-mittaus. Terveystalon työntekijöitä palkitaan monenlaisista onnistumisista. Vuoden 2011 aikana koko henkilöstön kattavassa palkitsemisjärjestelmässä palkittiin muun muassa asiakaspalveluteoista ja työkaveruudesta. Parhaissa käsissä -asiakaspalveluvalmennuksista puhtia palveluun Parhaissa Käsissä -palvelukonseptin valmennuksiin osallistui keväällä 2011 noin 350 Terveystalon asiakaspalvelun ammattilaista 12 koulutustilaisuudessa ympäri Suomea. Valmennuksen tavoite oli saada asiakaspalvelun ammattilaiset kehittämään oman yksikkönsä asiakaskohtaamisia ja huomioida entistä paremmin myös sisäiset asiakasryhmät. Valmennuksiin osallistuneiden palaute oli erittäin positiivista, ja vaikutukset näkyivät mm. kuukausittain mitatussa henkilöstön tyytyväisyyskyselyssä. Parhaissa Käsissä -valmennusten teemoja laajennettiin kevään ja syksyn kuluessa, ja niitä on tarkoitus laajentaa jatkossa myös muihin henkilöstöryhmiin. laatutyötä asiakkaan parhaaksi Terveystalo on sitoutunut toiminnassaan korkeaan laatuun ja kehittämistyöhön. Terveystalolla on Inspecta Sertifiointi Oy:n myöntämä SFS-EN ISO 9001:2008 -laatujärjestelmäsertifikaatti (nro 3612-05). Sertifikaatti kattaa lääkärikeskuspalvelut, sairaalapalvelut, työterveyspalvelut, seulontapalvelut, kuvantamisen, laboratoriotoiminnan, asiakaspalvelun ja konsernitoiminnot. Toimipaikka toisensa jälkeen on saavuttanut hienoja tuloksia toimiessaan aktiivisesti laadukkaan terveydenhuollon eteen. Laatuauditointi on objektiivinen arviointi siitä, onko auditoinnin kohteelle asetetut vaatimukset täytetty. Terveystalossa olennaisina tarkastelun kohteina ovat prosessikuvaukset, dokumentointi sekä potilasturvallisuuteen, tietosuojaan ja lainsäädännön noudattamiseen liittyvät asiakohdat. Kyse on toimintatapojen arvioinnista, ei arvostelusta. Laatuvaatimukset pohjautuvat ISO 9001:2008 -standardiin (kansainvälinen laadunhallintajärjestelmä) ja Terveystalon laatujärjestelmään. Toukokuussa auditoinnin kohteena oli Kampin lääkärikeskus-sairaala. Kampin auditoinnin loppuraportti antoi toimipaikalle hyvät tulokset. Hyviin tuloksiin vaikuttivat olennaisesti henkilöstön aktiivinen ote ja innokkuus kehitystyöhön. 2011 Terveystalo vuosikatsaus 9
Yksityiset terveyspalvelut täydentävät julkisia Väestön ikääntyminen sekä tarve parantaa suomalaisten työkykyä ja pidentää työuria lisäävät terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuvia odotuksia. Tulevaisuudessa yksityiset toimijat varmistavat yhä suuremman osa hyvinvointiyhteiskunnan palveluista kaikille suomalaisille. Terveydenhuoltoa tulisi aina tarjota potilaan omista lähtökohdista. EU:n vuonna 2013 voimaantulevan potilasliikkuvuusdirektiivin mukaisesti jokaisella tulisi myös olla vapaus valita oma hoitopaikkansa. 10 Terveystalo vuosikatsaus 2011
julkinen sektori 80% yksityinen sektori 20% julkisen sektorin kumppani Suomalaisten terveyttä hoitavat julkinen sektori, järjestöt ja yksityiset terveyspalveluyritykset. Pääosa eli 80 prosenttia terveydenhuollon palveluista tuotetaan julkisen sektorin eli kuntien tai sairaanhoitopiirien toimesta. Kunnat hankkivat terveydenhuollon palveluista vain neljä prosenttia alihankintana yksityisiltä yrityksiltä. Tällä alihankintaosuudella Suomeen on saatu mm. OECD-vertailun parhaimmistoon kuuluvat seulontapalvelut, jotka ovat hinnaltaan Skandinavian edulli simmat. Parhaimmistoa niistä on tullut yksityisten palveluntuottajien kehitystyöllä. Yksityiset terveyspalveluyritykset täydentävät siis julkisia terveyspalveluita siellä, missä yksityiset toimijat tuottavat palvelut tehokkaammin ja edullisemmin tai tuottavat sellaisia terveydenhuollon palveluita, joita julkinen sektori ei tarjoa. Terveystalo haluaa olla mukana kehittämässä ja uudistamassa suomalaista terveydenhuoltoa. Tekemättömät työt tulevat kalliiksi Sairastumiset ja työkyvyttömyys aiheuttavat Suomessa vuosittain miljardien eurojen menetykset. Työkyvyttömyyseläkkeiden vuoksi eläkkeelle jäädään keskimäärin alle 60-vuotiaana, ja työkyvyttömyyseläkkeellä on jo noin 270 000 suomalaista eli joka viides eläkkeensaaja. Ennenaikaisen eläköitymisen aiheuttaman työpanoksen kustannukseksi on arvioitu 24 miljardia euroa vuodessa. 1 EK:n, PwC:n ja Hoffmanco Internationalin vuoden 2011 selvityksen mukaan tekemättömän työn osuus koko palkkapotista on yrityksestä riippuen jopa 14 prosenttia. Poissaoloista koituvat kustannukset työntekijää kohti vaihtelivat eri yhtiöissä 950 eurosta 5 300 euroon. Suomalaista terveydenhuoltoa tulisi kokonaisuudessaan tarkastella kriittisesti niin palveluiden saatavuuden kuin lääketieteellisen ja taloudellisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Tästä hyvä esimerkki on työterveyshuolto, jonka tavoitteena on varmistaa yksilön työkyky ja vähentää terveysmenojen kokonaiskustannuksia, joista suurimman osan muodostavat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvat kustannukset. 1 Excenta Oy ja Työterveyslaitos: Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2011 2011 Terveystalo vuosikatsaus 11
Lisää valinnanmahdollisuuksia potilaalle Suomalaisten oikeus hyvään ja riittävän nopeaan hoitoon pääsyyn tulisi turvata kaikissa olosuhteissa, ja palvelut tulisi tarjota potilaan omista lähtökohdista. Julkisen terveydenhuollon rahoitushaasteet ja hoitojonot ovat johtaneet tarpeeseen uudistaa järjestelmää. Käytännössä tämä on tarkoittanut uudenlaisia palvelumalleja, joista osa on jo edennyt käytännön tasolle. 12 Terveystalo vuosikatsaus 2011
Potilaan etu on kaikkien etu Terveydessä kustannustehokkuus ei voi tapahtua laadun kustannuksella. Terveystalolla on paljon kokemusta korkeatasoisista terveyspalveluista, joilla on saatu aikaan merkittäviä säästöjä kunnille ja samaan aikaan säilytetty sekä lääketieteellinen laatu että potilaskokemus korkealla tasolla. Hoidamme Suomessa noin 90 prosenttia lakisääteisistä mammografiaseulonnoista. Ne ovat hintatasoltaan Skandinavian edullisimmat ja kansainvälisesti vertailtuna niin laadullisesti, potilaskokemuksena kuin lääketieteellisesti erittäin korkealle arvostettuja. 1 Olemme myös tuottaneet vuosina 2010 2011 HUS:ille ostopalveluina 3 500 kaihileikkausta, joilla on purettu potilasjonoja. Kaihijonojen purkaminen on ollut tehokkaan prosessin ansiosta jopa kolmanneksen halvempaa kuin vastaavat toimenpiteet julkisessa sairaalassa. Terveystalon hinnoittelulla veronmaksajille on koitunut arviolta miljoonan euron säästöt. On kaikkien suomalaisten etu, että terveydenhuollon palveluita tuotetaan monimuotoisesti ja että terveydenhuoltojärjestelmäämme kehitetään asiakaslähtöisempään suuntaan ja olemassa olevia resursseja käytetään järkevästi. Ohjaavina tekijöinä tulee aina olla palvelun laatu ja potilaan tarpeet. Palveluseteli nopeuttaa hoitoon pääsyä Palveluseteli on yksi tapa edistää potilaan hoitoon pääsyä ja valinnanvapautta. Kyseessä on kunnan myöntämä maksuseteli, jolla asiakas voi hankkia kunnan valitsemilta yksityisiltä palveluntuottajilta terveyspalveluja. Kunta määrää palvelusetelin tiettyyn hoitoon, esimerkiksi leikkaukseen tai lääkärikäyntiin. Seteli on kunnalle keino järjestää sosiaali- ja terveydenhoidon palveluita oman toimintansa ja ostotoiminnan rinnalla esimerkiksi silloin, kun kunta ei itse pysty tarjoamaan hoitoa riittävän nopeasti. Potilaat ovat voineet valita Terveystalon mm. Helsingin kaupungin suolistoskopian setelillä. Näiden lisäksi palveluseteliyhteistyötä on tehty mm. Ylöjärven, Nokian ja Pirkkalan kuntien kanssa koskien erikoislääkäreiden poliklinikkakäyntejä ja toimenpiteitä, kuten haavanhoitoa, suonikohjujen vaahtoruiskutusta tai luomenpoistoja. Terveydenhuoltolaki mahdollistaa hoitopaikan valinnan Toukokuun alusta voimaan tullut terveydenhuoltolaki lisää potilaan valinnanvapautta kotipaikkakunnan terveyskeskuksen ja hoitohenkilökunnan suhteen. Terveyskeskuksen ja sairaalan voi nyt valita oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Myös erikoissairaanhoidon yksikön voi valita laajemmalta alueelta. Terveydenhuoltolaki tulee asteittain voimaan, ja uudistus etenee siten, että vuonna 2014 hoitavan terveys keskuksen ja erikoissairaanhoidon yksikön voi valita mistä päin Suomea tahansa. Vuonna 2013 voimaan tuleva EU:n potilasdirektiivi laajentaa potilaan valinnanvapauden hoitopaikasta koko EU:n alueelle, ja samana vuonna voimaan tulevan potilasliikkuvuusdirektiivin mukaisesti jokaisella tulisi olla vapaus valita hoitopaikkansa EU:n alueelta. 1 OECD: Health at a Glance 2011 2011 Terveystalo vuosikatsaus 13
Toimiva työterveyshuolto tuo tyytyväiset työntekijät Työterveyspalvelut muodostavat noin puolet Terveystalon liiketoiminnasta. Terveystalolla on noin 500 000 työikäistä työterveyshuollon huollettavaa. Terveystalo haluaa olla paras työterveyden ja -hyvinvoinnin sekä henkilöstötuottavuuden kumppani.tarjoamme valituille strategisille asiakkaillemme laajimman palvelukonseptin, joka sisältää asiakkaan työhyvinvoinnin ja henkilöstötuottavuuden tilanneanalyysin, analyysiin ja yrityksen strategiaan perustuvan ratkaisusuunnitelman sekä siihen soveltuvat palvelut. Mitä on osallistava työterveyshuolto? Terveystalon työterveyshuollon palveluita toteutetaan Osallistavan työterveyshuollon konseptin mukaisesti, sanoo työterveyshuollon ylilääkäri Tanja Vuorela. Työterveystoiminnan ydin on asiakkaan tarpeissa. Tarpeet muodostavat konkreettiset tavoitteet, joiden saavuttamista seurataan. Jotta yrityksen tavoitteet toteutuvat, työterveyshuollon, asiakasyrityksen työntekijöiden ja johdon täytyy osallistua suunnitteluun ja toteutukseen. Työterveyshuolto ei ole ainoastaan saavutettu etu tai rekrytointivaltti. eläkeriskien arviointi voi pidentää työuria Työterveyshuolto voi vaikuttaa merkittävästi yrityksen toimintaan ja ihmisten työuriin ennakoimalla eläkeriskejä. Ennenaikainen eläköityminen ja sairauspoissaolot aiheuttavat suomalaisissa yrityksissä miljardien eurojen menetykset joka vuosi. 14 Terveystalo vuosikatsaus 2011
suomen tunnetuin työterveyspalveluyritys Terveystalo nousi vuonna 2011 Suomen tunnetuimmaksi työterveyspalveluyritykseksi. (Lähde: Taloustutkimus) 2011 Terveystalo vuosikatsaus 15
Ennakoi parempaa työtulevaisuutta ja tuottavuutta Työterveyspalveluissa painopiste on siirtymässä yhä enemmän asiakkaan työterveyspalveluista saamiin kokonaishyötyihin, joissa otetaan huomioon sekä henkilöstön työhyvinvointi, työ- ja toimintakyky että sairaspoissaolo- ja eläkekustannukset. Useat asiakasyritykset tarjoavat henkilöstölleen myös kattavat erikoislääkärikonsultaatiot ja jotkut yritykset erikoislääkärin antaman hoidon. Terveystalon palveluihin kuuluu lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi työhyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä palveluja, työkykyriskin varhaista tunnistamista, työterveyspainotteista sairaanhoitoa, tutkimus- ja toimenpidepalveluja sekä muuta terveydenhuoltoa, esimerkiksi erikoislääkäripalveluita ja rokotuksia. 16 Terveystalo vuosikatsaus 2011
hylkiikö työelämä yli 52-vuotiaita? Terveystalo teetti työurien pidentämiseen ja töissä jaksamiseen liittyvän tutkimuksen tammi-helmikuussa 2011. Tutkimukseen vastasi tuhat työssä käyvää ja kaksisataa työpaikalla päättävässä asemassa olevaa suomalaista. Tutkimuksen mukaan puolessa suomalaisista työpaikoista esiintyy vähäistä nihkeää suhtautumista iäkkäämpiin työntekijöihin. Joka kymmenennellä työpaikalla ikäasenneongelmat ovat puolestaan vähintään kohtalaisen suuria. Lisäksi viisikymppisistä työntekijöistä noin joka viides kokee, että työnantaja pyrkii laittamaan iäkkäämpiä työntekijöitä pois töistä ennen eläkeikää. Sekä työnantajat että työnhakijat arvioivat iän vaikeuttavan uuden työpaikan saamista olennaisesti 50 ja 55 ikävuoden välissä. Tutkimus osoitti, että Suomessa työelämän haamuraja on todellisuudessa kaukana toiveista. Käytännössä työpaikan vaihtamismahdollisuudet vaikeutuvat olennaisesti jo 52 ikävuoden jälkeen. Työterveystreeni tukee yksilöllistä työhyvinvointia Turun Terveystalossa pilotoitiin moniammatilliselle yhteistyölle perustuva työhyvinvoinnin toimintamalli. Työterveystreeni-nimistä toimintatapaa lähdettiin luomaan ajatuksella siitä, miten työntekijää voitaisiin tukea jaksamaan työssä. Mallia aiotaan laajentaa myös muihin työterveyshuollon toimipisteisiin Terveystalossa. sante Terveyskysely tunnistaa piileviä terveysongelmia Terveystalo ja Evalua International Ltd. Oy solmivat syksyllä 2011 yhteistyösopimuksen Sante Terveyskyselyn toteuttamisesta Terveystalon asiakasyrityksissä. Kyselyn avulla tunnistetaan työntekijöiden piileviä terveysongelmia ja hallitaan sairauspoissaoloihin sekä työkyvyttömyysriskiin liittyviä tekijöitä. Sante tuottaa tietoa yksittäisen henkilön terveysriskeistä sekä kyvystä jaksaa ja selviytyä työssään. Tuloksien avulla työterveyden ja työhyvinvoinnin toimenpiteet voidaan kohdentaa entistä paremmin. Sante Terveyskysely perustuu tutkittuun tietoon työkykyä parantavista ja ylläpitävistä keinoista. Se on ollut Suomessa käytössä jo kymmenen vuotta, mutta sen sisältöä ja tulkintoja on päivitetty useaan otteeseen tuoreen tutkimustiedon pohjalta. 2011 Terveystalo vuosikatsaus 17
Terveydenhuolto tarvitsee investointeja ja innovaatioita Terveystalo parantaa jatkuvasti palveluidensa saatavuutta. Vuoden 2011 aikana olemme avanneet uusia toimipaikkoja ja kasvaneet yritysostoin. Kasvu lisää myös uusia hoitomuotoja ja täydentää julkisen sektorin palveluita. Vuonna 2011 Terveystalo investoi noin 100 miljoonaa euroa suomalaisiin terveydenhuollon palveluihin ja verkostoon. Jere Elo, HiQ Finland sähköisen asioinnin edelläkävijä Uusi sähköinen ajanvaraus ja uudet verkkosivut parantavat palveluidemme saatavuutta asiakkaillemme. Mobiiliajanvarauksen ja yritysasiakkaiden sähköisten palveluiden ansiosta palvelumme, kuten ajanvaraus, ovat asiakkaiden käytettävissä 24/7 eri kanavissa. Terveystalolla on Suomen kattavin potilastietojärjestelmä, jossa lähes kolme miljoonan suomalaisen terveystiedot ovat koko valtakunnallisen verkoston käytössä. Asiakaspalvelun kehittämisen rinnalla helpotamme ja tehostamme henkilöstömme työtä uusin sähköisin ratkaisuin. Palveluverkko kasvoi ja vahvistui Terveystalo pyrkii rakentamaan suomalaisille entistä parempia terveydenhuollon palveluita valtakunnallisesti. Vuonna 2011 vastasimme kasvavaan kysyntään avaamalla uudet täyden palvelun lääkärikeskukset Hervantaan ja Järvenpäähän. Tampereen keskustaan avattiin myös monipuolinen silmäsairaala. Uusien toimipaikkojen lisäksi Terveystalo vahvisti palveluverkostoaan yritysostoin. Merkittävimmät yrityskaupat olivat Oulussa ja Pohjois-Suomen kaupungeissa toimivan ODL Terveyden ja Turun Lääkäriasema Pulssin siirtyminen osaksi Terveystaloa. Yrityskaupat vahvistavat erikoislääkäri- ja sairaalatarjontaamme sekä työterveyshuollon palveluita sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. 18 Terveystalo vuosikatsaus 2011
2011 Terveystalo vuosikatsaus 19
Tehokasta vai tehotonta terveydenhuoltoa? ess.fi 26.8.2011 Talouselämä 19.3.2011 kaleva.fi 19.12.2011 Terveys on yhteiskunnallisestikin arvossaan. Sellaista sivistysmaata ei ole, jossa ei lainsäädännöllisesti olisi otettu terveydenhuoltoa erityiskohteluun. Suomessa perustuslain 19 säätää, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Valtiovalta on järjestänyt sen meillä siten, että terveyspalvelut tarjotaan joko julkisen järjestelmän, työterveyshuollon tai yksityislääkärijärjestelmän kautta. Julkinen valta subventoi potilaan kuluja hänen valitsemansa palvelujärjestelmän mukaan. Julkisen rahan osuus potilaan kuluista on kunnallisessa terveydenhuollossa yli 90 prosenttia, yksityislääkärijärjestelmässä noin 25 prosenttia ja työterveyshuollossa kaksi prosenttia. Kun Suomen ja Euroopan talous on velkaantumisen kurimuksessa ja vanhenevan ikärakenteen haasteissa, se johtaa julkisen keskustelun lisääntymiseen myös terveydenhuollon osalta. Me Terveystalossa olemme avoimesti todenneet, että haluamme olla mukana keskustelussa tuomassa oman kokemuksemme ja näkemyksemme käytettäväksi tulevien päätösten valmistelussa. Terveydenhuollon tehokkuus tai tehottomuus on syystäkin yksi julkisen keskustelun vakiaiheista. 20 Terveystalo vuosikatsaus 2011 Hoitotakuulaista huolimatta hoidon saatavuus on monesti varsin heikko ja hoitoihin jonotetaan. Oma kokemuksemme julkisten palveluiden tuottamisesta tulee esiin erityisesti leikkaustoiminnassa, mammografiaseulonnoissa ja kokonaisvaltaisissa erikoissairaanhoidon hoitoketjuissa. Meidän havaintomme on, että julkisia palveluita pystytään tuottamaan oleellisesti halvemmalla verrattuna tämänhetkiseen julkisomisteiseen palvelutuotantoon, ja samalla pystytään käytännössä poistamaan jonotus. Kun julkinen terveydenhuolto alihankkii vain neljällä prosentilla julkisen terveydenhuollon palveluita, voi avoimesti kysyä, heitetäänkö kunnissa hukkaan mittava säästöpotentiaali ja oman toiminnan kirittämismalli. Toinen vakiaiheista on työterveyshuollon rooli terveydentuottajana. Julkisen perusterveydenhuollon kriisiytymisen yhdeksi syyksi jotkut haluavat nostaa työterveyshuollon. Työterveyshuolto kuluttaa alle neljä prosenttia Suomen terveysmenoista, mutta tulokset ovat varsin vaikuttavia. Oman kokemuksemme mukaan hyvin suunnitellulla työterveyshuollolla voidaan todistetusti saada aikaan useiden vuosien nousu eläkkeellejäänti-ikään, useiden prosenttiyksikköjen lasku sairauspoissaoloihin ja merkittävä lasku