Päihdehuollon toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 13.9.2011, versio 1.0 Aki Miettinen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto Heli Viinikainen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto
Versio Päiväys Kohdat Muutoksen sisältö Tekijät 0.1 29.4.2010 Koko doku Ensimmäinen versio PR, HV AM, 0.2 6.5.2010 Luku 3 Huomioitu 4.5. prosessiryhmän palaverissa saadut kommentit PR, HV AM, 0.3 26.4.2011 Luku 3 0.9 29.4.2011 Huomioitu asiakasasiakirjojen rakennemääritysten versio 19.4.2011, päivityksiä prosessikaavioihin Dokumentin viimeistely Asiakastietojärjestelmäryhmään 11.5.2011 PR, AM PR 0.91 18.5.2011 Luku 3 Pieniä täsmennyksiä prosessikaavioihin PR, AM 1.0 13.9.2001 Hyväksytty Tikesos-hankkeen johtoryhmässä PR 2
Sisältö 1 Johdanto... 4 2 Päihdehuolto... 6 3 Päihdehuollon tavoitetilan toimintaprosessit... 8 3.1 Päihdehuoltoon kuuluva alkukartoitus... 9 3.2 Päihdehuollon järjestäminen asiakkaalle... 11 3.3 Päihdehuollon hallintoasian käsittely... 14 3.4 Päihdehuollon palvelun tuottaminen asiakkaalle... 17 Lähteet... 23 3
1 Johdanto Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa (Tikesos) tuotettavissa toiminnallisissa määrittelyissä kuvataan sosiaalihuollon tavoitetilan toimintaprosesseja ja niihin liittyvää asiakastietojen käsittelyä. Prosessikuvauksissa keskitytään sosiaalihuollon asiakastietojen sähköisen tiedonhallinnan kannalta keskeisten toimintaprosessien mallintamiseen JHS 152 -suosituksen mukaisesti (JHS-suositukset 2008) ja kuvaustaso on yleinen. Tarkoituksena on tukea asiakasasiakirjojen sisällön, rakenteen ja metatietojen määrittelyä sekä luoda malleja aiempaa sujuvammille ja automatisoidummille käytännöille, joita asiakastietojen sähköinen hallinta mahdollistaa. Vuoden 2011 aikana Tikesos-hankkeessa tuotetaan soveltamisopas toimintaprosessien kuvausten hyödyntämiseen. Opas julkaistaan hankkeen kotisivuilla. Tässä dokumentissa kuvataan päihdehuollon tavoitetilan toimintaprosesseja ja sähköistä asiakastietojen hallintaa. Tikesos-hankkeessa on tuotettu seuraavat määritysdokumentit, joiden mukaisesti päihdehuollon tiedot suositellaan kirjaamaan asiakastietojärjestelmään: Asiakkaan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä (Kortelainen 2006). Dokumentissa mallinnetaan kaikille sosiaalihuollon palveluille yhteisten asiakastietojen tietokuvaukset. Palvelun antajan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä (Kortelainen 2007). Dokumentissa kuvataan kaikille sosiaalihuollon palveluille yhteiset palvelun antajaa koskevat tietokuvaukset. Päihdetyön asiakastiedot (Heinonen & Väyrynen 2009). Dokumentissa kuvataan ja määritellään päihteitä haitallisella tavalla käyttävän asiakkaan osalta sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiin kirjattavat vähimmäistietotarpeet. Aikuissosiaalityön asiakastiedot tietojärjestelmässä (Tossavainen & Kärki 2008). Dokumentissa kuvataan tietotarpeet, joita käytetään sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmässä aikuissosiaalityön asiakkaan osalta. Dokumenttien sisältämien tietokuvauksien pohjalta hankkeessa määritetään päihdehuollon prosesseihin liittyviä tietosisältöjä ja asiakasasiakirjojen rakenteita. Palvelukohtaisten asiakasasiakirjojen rakennemääritykset pohjautuvat Tikesos-hankkeessa määriteltäviin sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen yleiseen kansalliseen rakenteeseen sekä yleisiin asiakirjatyyppeihin (mm. hakemus, kertomus, laskelma, päätös). Kaikki määritysdokumentit julkaistaan hankkeen kotisivuilla www.tikesos.fi. Tietokuvauksien lisäksi hankkeessa on tehty päihdehuollon sähköisten asiakasasiakirjojen sisältö- ja rakennemäärityksiä (Päihdehuollon sisällölliset asiakirjarakenteet 2011): 1) Päihdehuollon tilannearvio 2) Päihdehuollon palvelusuunnitelma 3) Päihdehuollon erityissuunnitelma 4) Päihdehuollon suunnitelman seuranta ja arvio 4
5) Hakemus päihdehuollon palveluun 6) Päihdehuollon päätös sijoittamisesta ja asiakasmaksusta/päihdehuollon päätös sijoittamisesta/päihdehuollon päätös asiakasmaksusta 7) Päihdehuollon päätös tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisestä 8) Päihdehuollon asiakasmaksulaskelma 9) Päihdehuollon asiakaskertomus 5
2 Päihdehuolto Päihdehuoltoa toteutetaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissa että erityisissä päihdehuollon palveluissa, jotka kuuluvat sosiaalihuoltolaissa (710/1982) määriteltyihin erityispalveluihin. Päihdetyön asiakastietojen tietokuvausten määrittelyssä päihdetyön käsitteen alle on katsottu kuuluvan ehkäisevä päihdetyö (päihteettömyyden edistäminen, päihteiden saatavuuden sääntely, kysynnän ehkäisy ja haittojen vähentäminen) ja korjaava päihdetyö (sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissa annetut päihdepalvelut ja päihdehuollon erityispalvelut) (Heinonen & Väyrynen 2009, 12). Tässä raportissa rajaudutaan päihdehuollon erityispalvelujen toimintaprosessien kuvaamiseen. Päihdehuollon erityispalvelut tuottavat vaativampaa katkaisuhoitoa ja kuntouttavaa hoitoa esimerkiksi päihteiden sekakäyttäjille, moniongelmaisille päihteiden käyttäjille, huumeiden käyttäjille tai kaksoisdiagnoosiasiakkaille, joilla on sekä päihdeongelma että psyykkinen sairaus (Stakes 2007, 12). Päihdehuollon palveluista säädetään pääasiassa päihdehuoltolaissa (41/1986), jonka mukaan päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Myös Tikesos-hankkeessa vuonna 2011 valmistuva Sosiaalipalvelujen luokitus (Laaksonen ym. 2010) ja siihen liittyvä sanasto (Kortelainen ym. 2010) on ottanut tämän määritelmän päihdehuollon palvelutehtävän määritelmäksi. Lain mukaan päihdehuollon palvelujen järjestäminen ja kehittäminen kunnassa kuuluu sosiaalihuollon osalta sosiaalilautakunnalle ja terveydenhuollon osalta terveyslautakunnalle ja päihdehuolto on järjestettävä sisällöltään ja laadultaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja tarjoavat muun muassa A-klinikat, nuorisoasemat, katkaisu- ja kuntoutusyksiköt, ensisuojat ja erilaiset tuki- ja asumispalvelut. Sosiaalipalvelujen luokituksessa (Laaksonen ym. 2010) päihdehuoltoon kuuluvat sosiaalipalvelut on luokiteltu seuraavasti: katkaisuhoito, selviämishoito, korvaushoito, vieroitushoito sekä päihdekuntoutus. Palveluja voidaan antaa päihdehuollon avo- tai laitospalveluina. Lisäksi palvelu saatetaan joutua toteuttamaan tahdosta riippumattomana hoitona tai sosiaalipäivystyksenä toteutettavana päihdehuoltona. Kuntien lisäksi järjestöillä on Suomessa tärkeä rooli päihdepalveluiden tuottajana, järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat tuottavat merkittävän osan erikoistasoisista päihde- ja mielenterveyspalveluista (Heinonen & Väyrynen 2009, 24). Päihdehuoltolaki (41/1986) korostaa oma-aloitteista hoitoon hakeutumista jo ongelmien varhaisvaiheessa, lisäksi palvelujen tulee olla helposti tavoitettavia, laadukkaita ja monipuolisia. Lain mukaan palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avopalveluina. Päihdehuoltolain ohella päihdehaittojen ehkäisyä ja hoitoa käytännön tasolla ohjaavat myös seuraavat valtakunnalliset suositukset (Heinonen & Väyrynen 2009, 15 16): 6
Päihdepalvelujen laatusuositukset: Tarkoitettu tukemaan kuntien päihdepalvelujen suunnittelua, järjestämistä ja kehittämistä, sisältää päihdepalvelujen laatua ohjaavat periaatteet ja suositukset (STM 2002). Ehkäisy ja hoito - laadukkaan päihdetyön kokonaisuus: Tarkoitettu helpottamaan ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön suunnittelua, sisältää päihdetyön sisällön ja rakenteiden osalta malleja siitä, kuinka työ voidaan järjestää ja tehdä mahdollisimman laadukkaasti ja kustannustehokkaasti (Stakes 2007). Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveysja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Linjaa mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painotukset, keskeistä asiakkaan aseman vahvistaminen, matalakynnyksinen yhden oven periaate hoitoon tullessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa ja yhdistettyjen mielenterveys- ja päihdeavohoitoyksiköiden perustaminen (STM 2009). Alkoholi- ja huumeongelmien hoitoa koskevat Käypä hoito suositukset: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistys ovat julkaisseet suositukset, jotka on tarkoitettu lähinnä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstölle, mutta soveltuvat käytettäväksi myös päihdehuollon erityispalveluissa, sosiaalihuollossa ja päihdealan järjestöissä (Duodecim 2005 & Duodecim 2006). 7
3 Päihdehuollon tavoitetilan toimintaprosessit Sosiaalihuollon palveluprosessi on sosiaalihuollossa annettavaan sosiaalipalveluun liittyvä palveluprosessi. Sosiaalihuollon palveluprosesseja ovat esimerkiksi hallintoasian käsittely, sosiaalipalvelun järjestäminen ja sosiaalipalvelun tuottaminen asiakkaalle. Palveluprosessi jakautuu sosiaalihuollon palveluprosessin vaiheisiin. (Kortelainen ym. 2010, 25.) Tässä luvussa kuvataan päihdehuollon tavoitetilan toimintaprosessit. Lähtökohtana toimintaprosessikuvauksissa on, että prosesseissa tarvittavat ja niiden aikana muodostettavat asiakirjat ovat sähköisiä ja valmiit asiakirjat tallennetaan ja haetaan valtakunnallisesta sähköisestä arkistosta. Käytössä on myös sosiaalihuollon sähköinen asiointipalvelu sekä liittymät asiointipalvelun, asiakastietojärjestelmän (ATJ) ja arkiston välillä. Sosiaalihuollon asiointipalvelu on asiakkaan käyttämä järjestelmä sosiaalihuollon sähköiseen asiointiin, asiakastietojärjestelmä on palvelun järjestäjän/tuottajan käyttämä sosiaalihuollon tietojärjestelmä ja arkisto on kansallinen sosiaalihuollon sähköinen arkisto. Prosessikuvauksiin on mallinnettu kaikki päihdehuollon asiakasasiakirjat lukuun ottamatta päihdehuollon päätöstä tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisestä, jolla sosiaalihuollon ammattihenkilö voi määrätä henkilön tahdosta riippumattomaan hoitoon päihteiden käytön katkaisemiseksi enintään viideksi vuorokaudeksi. Päätös on alistettava heti hallintooikeuden vahvistettavaksi. Tahdosta riippumattomaan hoitoon voidaan päihdehuoltolain mukaan ryhtyä terveyden vaarantamisen tai väkivaltaisuuden perusteella. Päihdehuollon asiakaskertomukseen puolestaan kirjataan tekstiä tehdystä työstä, asiakkuuden tilanteesta ja asiakkaan prosessin etenemisestä ja se sisältää strukturoidun yhteenvedon päihdehuollon palvelujen piirissä tapahtuneesta asiakastyöstä, asiakaskäynneistä sekä suoraan asiakkuuteen liittyvistä muista palveluista. (Päihdehuollon sisällölliset asiakirjarakenteet 2011.) Sosiaalipalvelujen luokituksessa (Laaksonen ym. 2010) on palvelutehtäväkohtaisesti luokiteltu paitsi sosiaalipalvelut ja palvelumuodot, myös niihin liittyvät palveluprosessit ja prosessien vaiheet. Luokituksen mukaisia päihdehuollon ydinprosesseja ovat päihdehuoltoon kuuluva alkukartoitus, päihdehuollon järjestäminen asiakkaalle, päihdehuollon hallintoasian käsittely ja päihdehuollon palvelun tuottaminen asiakkaalle (kuva 1). Päihdehuoltoon kuuluva alkukartoitus sisältää päihdehuollon käynnistymisen ja tarpeen selvittämisen, joiden aikana tehdään asiakkaan tilanteen alkukartoitus ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Päihdehuollon järjestämisen aluksi päihdehuolto suunnitellaan eli asiakkaan palvelutarve selvitetään ja laaditaan palvelusuunnitelma. Päihdehuollon palvelun tuottamisen aikana toteutetaan palvelua. Päihdehuollon palvelun tuottaminen on palvelun tuottajan prosessi, mutta palvelun järjestäjän vastuulla on seurata ja arvioida palvelusuunnitelman toteutumista kunnes päihdehuollon asiakkuus päättyy. Päihdehuollon hallintoasian käsittely sisältää päihdehuoltoasian vireilletulemisen, selvittämisen ja ratkaisemisen. Hallintoasian käsittely prosessissa tehdään päätökset muun muassa asiakkaan sijoittamisesta ja asiakasmaksusta. 8
Kuva 1. Päihdehuollon ydinprosessit. 3.1 Päihdehuoltoon kuuluva alkukartoitus Päihdehuoltoon kuuluva alkukartoitus (kuva 2) sisältää päihdehuollon käynnistymisen ja päihdehuollon tarpeen selvittämisen. Kuva 2. Päihdehuoltoon kuuluva alkukartoitus. Asiakkaat voivat tulla päihdehuollon palvelujen piiriin lähetteellä sosiaali- ja terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan, päivystyksen, poliisin tai muun viranomaistahon kautta tai hakeutumalla niihin itse. Kuvassa 3 on mallinnettu sosiaalihuollon sähköisen asiointipalvelun kautta tapahtuva palveluihin hakeutuminen, jossa palveluprosessin käynnistää sähköinen ajanvaraus. Varatessaan ajan päihdehuollon tarpeen arvioimiseen henkilö voi samalla halutessaan antaa selvitystietona esimerkiksi päihteiden käyttöönsä ja sosiaaliseen taustaansa liittyviä tietoja. Palvelun järjestäjä selvittää henkilön mahdolliset aiemmat päihdehuollon asiakastiedot sekä onko hänen lapsellaan voimassa olevaa lastensuojelun asiakkuutta. 9
Kuva 3. Päihdehuollon käynnistyminen. Päihdehuollon tarve arvioidaan tapaamisessa, jossa sosiaalihuollon ammattihenkilö ja asiakas yhdessä selvittävät henkilön tilannetta ja arvioivat hänen päihdeongelmaansa sekä hoidon tarvetta ja sen kiireellisyyttä (kuva 4). Päihdehuollon tilannearviolla tarkoitetaan asiakkaan elämäntilanteen ja elinympäristön olosuhteiden kokonaisjäsennystä. Erityisesti kiinnitetään huomiota asiakkaan vahvuuksiin, elämän haasteisiin ja toimintaympäristöihin. Keskeistä on, että se tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Tilannearvio voidaan laatia paitsi asiakkuuden alussa, myös myöhemmissä vaiheissa. Asiakkaan elämäntilanne ja palvelun tarve on perustana, kun tehdään suunnitelmaa palveluista ja palveluntarpeista kokonaisuutena. (Heinonen & Väyrynen 2009, 55.) 10
Kuva 4. Päihdehuollon tarpeen selvittäminen. 3.2 Päihdehuollon järjestäminen asiakkaalle Päihdehuollon järjestämiseen kuuluvat päihdehuollon suunnitteleminen, päihdehuollon seuraaminen ja arvioiminen sekä päihdehuollon lopettaminen (kuva 5). Kuva 5. Päihdehuollon järjestäminen asiakkaalle. Päihdehuollon palvelusuunnitelma on kokonaissuunnitelma asiakkaalle haettavista ja annettavista palveluista ja sen tekemiseen voi osallistua palvelun järjestäjän ja asiakkaan lisäksi myös asiantuntijoita esimerkiksi terveydenhuollon puolelta. 11
Päihdehuoltoasetuksessa (653/1986) palvelusuunnitelmasta käytetään nimitystä kuntoutussuunnitelma. Se on laadittava asiakkaan päihdehuollon tarpeen arvioimiseksi ja hoidon saannin turvaamiseksi yhdessä hänen kanssaan. Kuntoutussuunnitelmassa on selvitettävä keskeiset asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, sekä keinot ja arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Kun palvelusuunnitelma on laadittu, asiakas hakee (tai hänen puolestaan ja hänen suostumuksellaan haetaan) päihdehuollon palvelua/palveluja hakemuksella päihdehuollon palveluun. Hakemuksesta voidaan käyttää myös termiä palvelupyyntö (Heinonen & Väyrynen 2009, 93). Asiakkaan sijoittaminen laitokseen, hoitokotiin, turvakotiin tai asumisyksikköön edellyttää lisäksi hallintopäätöstä, joka tehdään päihdehuollon hallintoasian käsittely prosessissa. Kuva 6. Päihdehuollon suunnitteleminen. Palvelun järjestäjän vastuulla on palvelusuunnitelman tavoitteiden toteutumisen seuraaminen ja arvioiminen (kuva 7). Sovituin väliajoin tai tarvittaessa palvelusuunnitelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja tiedot kirjataan päihdehuollon suunnitelman seuranta ja arvio - asiakirjaan. Ennen arviointitilaisuutta asiakas voi täyttää sosiaalihuollon asiointipalvelun kautta päihdehuollon suunnitelman seuranta ja arvio asiakirjaan oman näkemyksensä tavoitteiden toteutumisesta. Palvelun tuottaja voi osallistua arviointiin toimittamalla palvelun järjestäjälle säännöllisin väliajoin yhteenvetotietoja asiakkaan palvelusta. Mikäli päihdehuollon asiakkuus jatkuu, palvelusuunnitelmaa päivitetään. Mikäli päihdehuollon asiakkuus ei jatku, edetään päihdehuollon lopettamiseen. 12
Kuva 7. Päihdehuollon seuraaminen ja arvioiminen. Kun asiakkaan päihdehuollon tarve päättyy, on palvelun järjestäjän vahvistettava asiakkuuden päättyminen. Tieto välittyy palvelun tuottajalle, joka kokoaa asiakkaan tiedot ja arkistoi ne. Päihdehuollon lopettaminen on esitetty kuvassa 8. 13
Kuva 8. Päihdehuollon lopettaminen. 3.3 Päihdehuollon hallintoasian käsittely Päihdehuollon hallintoasian käsittely sisältää päihdehuoltoasian vireilletulemisen, selvittämisen ja ratkaisemisen ja se on esitetty kuvassa 9. Kuva 9. Päihdehuollon hallintoasian käsittely. Hallintopäätös tarvitaan henkilön laitokseen, hoitokotiin, turvakotiin tai asumisyksikköön sijoittamisesta ja siihen liittyvästä asiakasmaksusta tai sen alentamisesta/vapauttamisesta sekä välitystilistä ja tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisestä. Tahdosta riippumattomaan hoitoon voidaan päihdehuoltolain mukaan ryhtyä terveyden vaarantamisen tai väkivaltaisuuden perusteella. Terveysvaaran perusteella määräyksen hoidosta voi yleensä antaa terveyskeskuksen vastaava lääkäri tai sairaalan asianomainen ylilääkäri toisen lääkärin antaman lääkärinlausunnon nojalla, sosiaalihuollon toimielimen määräämällä viranhaltijalla on oikeus määrätä henkilö tahdosta riippumattomaan hoitoon päihteiden käytön katkaisemiseksi enintään viideksi vuorokaudeksi. Päätös on alistettava heti hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. (Päihdehuoltolaki 11-12.) Päihdehuollon päätöstä tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisestä ei ole mallinnettu prosessikuvauksiin, koska käytännössä vuosittain tehdään vain muutamia pakkohoitopäätöksiä. 14
Kuva 10 esittää päihdehuoltoasian vireilletulemisvaiheen. Yleensä prosessin käynnistää asiakkaalle tehty päihdehuollon palvelusuunnitelma, jonka perusteella henkilö tarvitsee sijoitusta esimerkiksi kuntoutuspaikkaan. Esimerkiksi katkaisuhoito voidaan kuitenkin aloittaa jo tilannearvion pohjalta ennen varsinaisen asiakassuunnitelman tekemistä. Kuva 10. Päihdehuoltoasian vireilletuleminen. Vireilletulemista seuraa päihdehuoltoasian selvittäminen, jossa asian käsittelyyn ottanut palvelun järjestäjä kartoittaa tilanteen (kuva 11). Mikäli kyseessä on päihdehuollon asiakasmaksusta päättäminen, tehdään Päihdehuollon asiakasmaksulaskelma. Sitä varten asiakkaalta selvitetään hänen tulo- ja menotietonsa. Tässä vaiheessa voidaan esimerkiksi tarkistaa, onko asiakas toimeentulotuen asiakkuudessa ja voidaanko hyödyntää toimeentulotuen käsittelyä varten kerättyä asiakastietoa. 15
Kuva 11. Päihdehuoltoasian selvittäminen. Kun asiakkaan sijoittamiseen ja/tai asiakasmaksuun liittyvät tiedot on selvitetty, tehdään siitä päihdehuoltoasian ratkaisemisvaiheessa Päihdehuollon päätös sijoittamisesta ja asiakasmaksusta/päihdehuollon päätös sijoittamisesta/päihdehuollon päätös asiakasmaksusta, johon asiakkaalla on valitusoikeus (kuva 12). Päätös tiedoksiannetaan asianosaisille (asiakas sekä laitos, hoitokoti tai asumisyksikkö). 16
Kuva 12. Päihdehuoltoasian ratkaiseminen. 3.4 Päihdehuollon palvelun tuottaminen asiakkaalle Päihdehuollon palvelun tuottamisesta asiakkaalle vastaa palvelun tuottaja, joka voi olla kunta, yksityinen palvelutuottaja tai kolmannen sektorin toimija. Palvelun tuottaminen voi olla esimerkiksi kuntouttavaa hoitoa, päivätoimintaa tai selviämis- tai katkaisuhoitoa. Tuottamismuodosta riippumatta tuottaminen voidaan vaiheistaa seuraavasti: Päihdehuollon palvelun toteutuksen suunnitteleminen, päihdehuollon palvelun toteuttaminen, päihdehuollon palvelun arvioiminen ja päihdehuollon palvelun toteutuksen lopettaminen (kuva 13). 17
Kuva 13. Päihdehuollon palvelun tuottaminen asiakkaalle. Tässä dokumentissa oletuksena on, että ennen päihdehuollon palvelun tuottamista päihdehuollon asiakkuus on aloitettu ja asiakkaan päihdehuolto on suunniteltu (päihdehuollon palvelusuunnitelma on tehty) päihdehuollon järjestäminen asiakkaalle -prosessissa. Käytännössä näin ei aina tapahdu, sillä asiakas voi myös hakeutua suoraan palvelun, esimerkiksi selviämishoidon, piiriin. Toteutuksen suunnitteluvaiheessa (kuva 14) palvelun tuottaja laatii palvelu- tai palveluyksikkökohtaisen päihdehuollon erityissuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa. Suunnitelmassa tarkennetaan päihdehuollon palvelusuunnitelmassa sovittujen tavoitteiden saavuttamista. 18
Kuva 14. Päihdehuollon palvelun toteutuksen suunnitteleminen. Kun päihdehuollon palvelun tuottaminen asiakkaalle on suunniteltu, toteutetaan sitä suunnitelman mukaisesti ja kirjataan toteuttamisen etenemistä asiakaskertomukseen eli päihdehuollon palvelun tuottajan kertomukseen (kuva 15). 19
Kuva 15. Päihdehuollon palvelun toteuttaminen. Päihdehuollon palvelun arvioimisessa (kuva 16) asiakas ja palvelun tuottaja arvioivat yhdessä suunnitelman toteutumista. Asiakkaalle voidaan esimerkiksi järjestää palautekeskustelutilaisuus, jota varten asiakas voi antaa palautetta etukäteen sosiaalihuollon asiointipalvelun kautta. Palvelun jatkamisesta ja suunnitelman päivittämisestä tai palvelun toteutuksen lopettamisesta sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa ja tiedot kirjataan suunnitelman seuranta ja arvio asiakirjaan. Arvioinnin pohjalta palvelun tuottaja laatii yhteenvedon, jonka myös palvelun järjestäjä saa. Palvelun jatkamisesta ja suunnitelman päivittämisestä tai palvelun toteutuksen lopettamisesta sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. 20
Kuva 16. Päihdehuollon palvelun arvioiminen. Kun päihdehuollon palvelun toteutus lopetetaan, palvelun tuottaja laatii yhteenvedon päihdehuollon palvelun asiakkuudesta ja päättää asiakkuuden (kuva 17). Samalla arkistoituvat kaikki asiakkuuteen liittyvät asiakasasiakirjat. 21
Kuva 16. Päihdehuollon palvelun toteutuksen lopettaminen. 22
Lähteet Duodecim 2005. Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50028 Duodecim 2006. Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50041 Heinonen Helena & Väyrynen Riikka 2009 (toim.). Päihdetyön asiakastiedot. Tietokuvaukset. Versio 1.0. 27.10.2009. JHS-suositukset 2008. JHS 152 Prosessien kuvaaminen. Versio 6.6.2008. JUHTA - julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta. Saatavilla: http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs152 Kortelainen Pekka 2006. Asiakkaan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä. Tietokuvaukset, standardit, luokitukset ja suositukset. Versio 1.0. 14.12.2006. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/66621f83-bc02-49ec-80f3-814a5d0ae610/perustiedot+1.0.pdf Kortelainen Pekka 2007. Palvelun antajan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä. Tietokuvaukset, standardit, luokitukset ja suositukset. Versio 1.0. 31.7.2007. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/b651ff27-eb61-485f-b7a2- ecd1c276caf9/palvelun+antajan+perustiedot+1.0.pdf Kortelainen Pekka, Kärki Jarmo, Laaksonen Maarit, Lehmuskoski Antero, Väyrynen Riikka, Suhonen Mari, Suhonen Sirpa 2010. Sosiaalipalvelujen luokituksen sanasto. v0.95. 10.5.2010. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/09ead9fb-cf11-4f3e-b879- e1b9cf0d3490/sosiaalipalvelujen+luokituksen+sanasto.pdf Laaksonen Maarit, Lehmuskoski Antero, Kärki Jarmo, Kortelainen Pekka, Väyrynen Riikka 2010. Sosiaalipalvelujen luokitus. Versio 0.95. 30.4.2010. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/b1262a0b-de8b-4fc6-aa25-65f88b70e05e/sosiaalipalvelujen+luokitus.pdf Päihdehuollon sisällölliset asiakirjarakenteet 2011. Versio 28.4.2011, ei julkisesti saatavilla. Päihdehuoltoasetus 653/1986. Päihdehuoltolaki 41/1986. Sosiaalihuoltolaki 710/1982. Stakes 2007. Ehkäisy ja hoito - laadukkaan päihdetyön kokonaisuus. Tukiaineisto, Hyvinvoinnin edistäminen. 23
STM 2002. Päihdepalveluiden laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2002:3. STM 2009. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Tossavainen Päivi & Kärki Jarmo (toim.) 2008. Aikuissosiaalityön asiakastiedot tietojärjestelmässä. Tietokuvaukset. Versio 1.0. 29.10.2008. 24