Kasvatus- ja perheneuvonnan sekä perheasioiden sovittelun toimintaprosessit

Transkriptio

1 Kasvatus- ja perheneuvonnan sekä perheasioiden sovittelun toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia , versio 2.0 Aki Miettinen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto Heli Viinikainen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto

2 Versio Päiväys Kohdat Muutoksen sisältö Tekijät Hyväksytty Tikesos-hankkeen johtoryhmässä PR Koko doku Päivitetty prosessikuvat, huomioitu Päijät-Hämeen perheneuvolasta (P-Hp) saadut kommentit PR, HV AM, Luvut 3 ja Luku Huomioitu asiakasasiakirjojen rakennemääritysten versio , pieniä päivityksiä prosessikaavioihin Dokumentin viimeistely Asiakastietojärjestelmäryhmään Päivitetty Kasvatus- ja perheneuvonnan tarpeen arvioimisen nimi Kasvatus- ja perheneuvonnan tarpeen selvittämiseksi. Hyväksytty Tikesos-hankkeen johtoryhmässä PR, AM PR PR PR 2

3 Sisältö 1 Johdanto Kasvatus- ja perheneuvonta Kasvatus- ja perheneuvonnan tavoitetilan toimintaprosessit Kasvatus- ja perheneuvonnan alkukartoitus Kasvatus- ja perheneuvonnan tuottaminen asiakkaalle Perheasioiden sovittelu Perheasioiden sovittelun tavoitetilan toimintaprosessit Lähteet

4 1 Johdanto Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa (Tikesos) tuotettavissa toiminnallisissa määrittelyissä kuvataan sosiaalihuollon tavoitetilan toimintaprosesseja ja niihin liittyvää asiakastietojen käsittelyä. Prosessikuvauksissa keskitytään sosiaalihuollon asiakastietojen sähköisen tiedonhallinnan kannalta keskeisten toimintaprosessien mallintamiseen JHS 152 -suosituksen mukaisesti (JHS-suositukset 2008) ja kuvaustaso on yleinen. Tarkoituksena on tukea asiakasasiakirjojen sisällön, rakenteen ja metatietojen määrittelyä sekä luoda malleja aiempaa sujuvammille ja automatisoidummille käytännöille, joita asiakastietojen sähköinen hallinta mahdollistaa. Vuoden 2011 aikana Tikesos-hankkeessa tuotetaan soveltamisopas toimintaprosessien kuvausten hyödyntämiseen. Opas julkaistaan hankkeen kotisivuilla. Tässä dokumentissa kuvataan kasvatus- ja perheneuvonnan sekä perheasioiden sovittelun tavoitetilan toimintaprosesseja ja sähköistä asiakastietojen hallintaa. Tikesos-hankkeessa on tuotettu seuraavat määritysdokumentit, joiden mukaisesti kasvatus- ja perheneuvontaan sekä perheasioiden sovitteluun liittyvät tiedot suositellaan kirjaamaan asiakastietojärjestelmään: Asiakkaan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä (Kortelainen 2006). Dokumentissa mallinnetaan kaikille sosiaalihuollon palveluille yhteisten asiakastietojen tietokuvaukset. Palvelun antajan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä (Kortelainen 2007). Dokumentissa kuvataan kaikille sosiaalihuollon palveluille yhteiset palvelun antajaa koskevat tietokuvaukset. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakastiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmässä (Kärki 2010). Dokumentissa kuvataan ja määritellään kasvatus- ja perheneuvonnassa sekä perheasioiden sovittelussa käytettävät ja sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiin tallennettavat asiakastiedot. Dokumenttien sisältämien tietokuvauksien pohjalta hankkeessa määritetään kasvatus- ja perheneuvonnan sekä perheasioiden sovittelun prosesseihin liittyviä tietosisältöjä ja asiakasasiakirjojen rakenteita. liittyviä tietosisältöjä ja asiakasasiakirjojen rakenteita. Palvelukohtaisten asiakirjojen rakennemääritykset pohjautuvat Tikesos-hankkeessa määriteltyihin sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen yleiseen kansalliseen rakenteeseen sekä yleisiin asiakirjatyyppeihin (mm. hakemus, kertomus, laskelma, päätös). Kaikki määritysdokumentit löytyvät hankkeen kotisivuilta Tietokuvauksien lisäksi hankkeessa on tehty kasvatus- ja perheneuvontaan sekä perheasioiden sovitteluun liittyvien sähköisten asiakasasiakirjojen sisältö- ja rakennemäärityksiä (Kasvatusja perheneuvonnan sekä perheasioiden sovittelun sisällölliset asiakirjarakenteet 2011): 1) Ilmoitus kasvatus- ja perheneuvonnan tarpeesta 2) Kasvatus- ja perheneuvonnan ilmoituksen käsittely 3) Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakassuunnitelma 4

5 4) Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakassuunnitelman seuranta ja arvio 5) Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakaskertomus 6) Kasvatus- ja perheneuvonnan lausunto 7) Kasvatus- ja perheneuvonnan lähete 8) Perheasioiden sovittelun asiakaskertomus 5

6 2 Kasvatus- ja perheneuvonta Tikesos-hankkeessa valmistuu vuonna 2011 Sosiaalipalvelujen luokitus (Laaksonen ym. 2010) ja siihen liittyvä sanasto (Kortelainen ym. 2010), joissa kasvatus- ja perheneuvonta määritellään sosiaalihuollon palvelutehtäväksi, jonka tavoitteena on antaa asiantuntija-apua kasvatusja perheasioissa sekä edistää lasten myönteistä kehitystä sosiaalisella, psykologisella ja lääketieteellisellä tutkimuksella ja hoidolla. Sosiaalihuoltoasetuksessa (607/1983, 8 ) kasvatus- ja perheneuvonnan tehtäviksi määritellään lasten ja perheiden myönteisen kehityksen tukeminen ja edistäminen järjestämällä: 1) ohjausta, neuvontaa ja muuta asiantuntija-apua ihmissuhteisiin, perhe-elämään ja lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä; sekä 2) tutkimusta ja hoitoa lasten kasvatukseen ja perhe-elämään liittyvissä ongelmissa. Kasvatus- ja perheneuvontaan voi ottaa yhteyttä esimerkiksi lapsen/nuoren käyttäytymiseen, kehitykseen, oppimiseen tai erilaisiin pelkoihin liittyvissä asioissa, perheen kriiseihin tai vaikeaan perhetilanteeseen, parisuhdeasioihin tai vanhemmuuden ongelmiin liittyen. Kasvatus- ja perheneuvonnan erilaisia työmuotoja ovat muun muassa lapsille/nuorille, vanhemmille ja pariskunnille annettava neuvonta, tutkimukset (esimerkiksi lapsen kehitystaso-, kouluvalmiustai oppimisvaikeustutkimukset), tukikäynnit, hoito, terapia, lausunnot, suositukset ja konsultaatiot lapsia ja perheitä koskevissa asioissa. (Lastensuojelun käsikirja 2009.) THL (Stakes) on kerännyt tietoja kasvatus- ja perheneuvoloiden toiminnasta noin viiden vuoden välein. Kasvatus- ja perheneuvonta selvityksen mukaan kasvatus- ja perheneuvolaan hakeuduttiin useimmiten lasten ongelmien takia (54 % tapauksista). Seuraavaksi yleisimmät syyt olivat perheongelmat (21 %), perheasioiden sovittelu (13 %), pariongelmat (6 %) ja lausuntopyyntö (2 %). Työmuodoista yleisimpiä olivat erilaiset terapiat (yksilö-, perhe-, ryhmä-, puhe-, pari- ja muu terapia), joihin käytettiin 43 % asiakastyön suoritteista. Seuraavaksi yleisimpiä työmuotoja olivat tutkimukset (40 %) ja ohjaus ja neuvonta (16 %). Kunta voi järjestää kasvatus- ja perheneuvonnan tuottamalla palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai se voi ostaa palvelut muilta kunnallisilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Vuonna 2007 kunnista 22 % omisti oman perheneuvolan, 22 % kuului perheneuvolaa ylläpitävään kuntayhtymään ja 35 % osti palvelut kunnallisilta perheneuvoloilta. Loput kunnista järjestivät palvelut jotenkin muuten tai eivät ollenkaan. (Kasvatus- ja perheneuvonta 2007.) Vaikka kasvatus- ja perheneuvonta on sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalipalvelua ja asiakkaista kerättävät tiedot ovat sosiaalihuollon asiakastietoja, suuri osa neuvontaa antavista työntekijöistä on terveydenhuollon ammattihenkilöitä kuten psykologeja, lääkäreitä ja terapeutteja. Tietosuojavaltuutetun kannanotossa ( ) todetaan, että siltä osin kun kasvatus- ja perheneuvonnassa työskentelevät terveydenhuollon ammattihenkilöt tekevät merkintöjä antamansa hoidon tai tutkimuksen yhteydessä, syntyy potilastietoja. Nämä tiedot muodostavat oman osi- 6

7 onsa kasvatus- ja perheneuvonnan asiakasrekisterissä, mutta tietoja saa katsoa neuvolan sisällä työtehtävien edellyttämässä laajuudessa. Tietosuojavaltuutetun mukaan kaikissa sosiaalihuollon palveluissa syntyvät potilastiedot tulee säilyttää omana osionaan sosiaalihuollon asianomaista palvelua koskevassa rekisterissä. 7

8 3 Kasvatus- ja perheneuvonnan tavoitetilan toimintaprosessit Sosiaalihuollon palveluprosessi on sosiaalihuollossa annettavaan sosiaalipalveluun liittyvä palveluprosessi. Sosiaalihuollon palveluprosesseja ovat esimerkiksi hallintoasian käsittely, sosiaalipalvelun järjestäminen ja sosiaalipalvelun tuottaminen. Palveluprosessi jakautuu sosiaalihuollon palveluprosessin vaiheisiin. (Kortelainen ym. 2010, 25.) Tässä luvussa kuvataan kasvatus- ja perheneuvonnan tavoitetilan toimintaprosessit. Prosessikuvauksiin on mallinnettu kaikki kasvatus ja perheneuvonnan sekä perheasioiden sovittelun sähköiset asiakasasiakirjat. Lähtökohtana toimintaprosessikuvauksissa on, että prosesseissa tarvittavat ja niiden aikana muodostettavat asiakirjat ovat sähköisiä ja valmiit asiakirjat tallennetaan ja haetaan valtakunnallisesta sähköisestä arkistosta. Käytössä on myös sosiaalihuollon sähköinen asiointipalvelu sekä liittymät asiointipalvelun, asiakastietojärjestelmän (ATJ) ja arkiston välillä. Sosiaalihuollon asiointipalvelu on asiakkaan käyttämä järjestelmä sosiaalihuollon sähköiseen asiointiin, asiakastietojärjestelmä on palvelun järjestäjän/tuottajan käyttämä sosiaalihuollon tietojärjestelmä ja arkisto on kansallinen sosiaalihuollon sähköinen arkisto. Sosiaalipalvelujen luokituksessa (Laaksonen ym. 2010) on palvelutehtäväkohtaisesti luokiteltu paitsi sosiaalipalvelut ja palvelumuodot, myös niihin liittyvät palveluprosessit ja prosessien vaiheet. Luokituksen mukaisia kasvatus- ja perheneuvonnan ydinprosesseja ovat kasvatus- ja perheneuvonnan alkukartoitus sekä kasvatus- ja perheneuvonnan tuottaminen asiakkaalle (kuva 1). Kasvatus- ja perheneuvonnan alkukartoitus sisältää kasvatus- ja perheneuvonnan käynnistymisen ja kasvatus- ja perheneuvonnan tarpeen selvittämisen. Mikäli kasvatus- ja perheneuvonnan tarve todetaan, edetään kasvatus- ja perheneuvonnan tuottamiseen. Se sisältää kasvatus- ja perheneuvonnan suunnittelemisen, toteuttamisen, arvioimisen ja lopettamisen. Kuva 1. Kasvatus- ja perheneuvonnan ydinprosessit. 8

9 3.1 Kasvatus- ja perheneuvonnan alkukartoitus Kasvatus- ja perheneuvonnan alkukartoitus (kuva 2) sisältää kasvatus- ja perheneuvonnan käynnistymisen sekä kasvatus- ja perheneuvonnan tarpeen selvittämisen. Prosessissa päätetään, aloitetaanko kasvatus- ja perheneuvonnan tuottaminen. Kuva 2. Kasvatus- ja perheneuvonnan alkukartoitus. Kasvatus- ja perheneuvontaprosessin käynnistää yleensä sähköinen ilmoitus kasvatus- ja perheneuvonnan tarpeesta, jonka asiakkaaksi hakeutuva perhe täyttää ja lähettää sähköisen asiointipalvelun kautta (kuva 3). Ilmoitus rekisteröityy asiakastietojärjestelmään (kirjautuu saapuneeksi), palvelun tuottaja saa ilmoituksen saapuneesta ilmoituksesta ja ottaa sen käsittelyyn. Samalla ilmoitus kasvatus- ja perheneuvonnan tarpeesta arkistoidaan. Kasvatus- ja perheneuvontaprosessi voi myös käynnistyä muun viranomaisen ohjauksesta, lähetteestä (esimerkiksi terveydenhuollosta saapuva lähete tutkimukseen ja hoitoon) tai lausuntopyynnöstä (esimerkiksi lastensuojelusta saapuva selvitys- tai lausuntopyyntö)(kärki 2009, 14). Mikäli kyseessä on asiakkaan tai viranomaisen tekemä ilmoitus, edetään seuraavaksi kasvatus- ja perheneuvonnan tarpeen selvittämiseen. Lähete tai lausuntopyyntö käynnistävät suoraan kasvatus- ja perheneuvonnan tuottamisen (kuva 5). 9

10 Kuva 3. Kasvatus- ja perheneuvonnan käynnistyminen. Ilmoituksen kasvatus- ja perheneuvonnan tarpeesta käsittelyyn ottanut palvelun tuottaja arvioi kasvatus- ja perheneuvonnan asian kiireellisyyden ja selvittää kasvatus- ja perheneuvonnan tarpeellisuuden. Tarpeen selvittäminen (kuva 4) sisältää päivystysaikana tehtävän tilanne- ja kiireellisyysarvion sekä moniammatillisissa työryhmissä tehtävän ilmoittautumisten ja niiden kiireellisyyden arvioinnin (Kärki 2009, 14). Mikäli palveluihin on jonoa, kiireellisyysarviota tehdään aina uudelleen ja perheen tilannetta päivitetään. Tarpeen selvittämisessä tarvittavia tietoja saadaan ilmoituksesta, mahdollisista aiemmista asiakastiedoista sekä perheeltä. Saatujen tausta- ja tilannetietojen perusteella ratkaistaan alkaako kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkuus ja edetäänkö kasvatus- ja perheneuvonnan tuottamiseen. Kasvatus- ja perheneuvonnan ilmoituksen käsittelyyn kirjataan ilmoituksen tai lausuntopyynnön käsittelytiedot kuten yhteydenotot perheeseen sekä toimenpiteet, joihin ilmoitus on johtanut. 10

11 Kuva 4. Kasvatus- ja perheneuvonnan tarpeen selvittäminen. 3.2 Kasvatus- ja perheneuvonnan tuottaminen asiakkaalle Kun myönteinen päätös asiakkuuden alkamisesta on tehty, ryhdytään kasvatus- ja perheneuvontaa tuottamaan asiakkaalle. Kasvatus- ja perheneuvonnan tuottaminen asiakkaalle voi sisältää ohjausta ja neuvontaa, terapiaa, tukea ja kuntoutusta. Tuottamismuodosta riippumatta tuottaminen voidaan vaiheistaa seuraavasti: Kasvatus- ja perheneuvonnan toteutuksen suunnitteleminen, kasvatus- ja perheneuvonnan toteuttaminen, kasvatus- ja perheneuvonnan arvioiminen, kasvatus- ja perheneuvonnan lopettaminen (kuva 5). Kuva 5. Kasvatus- ja perheneuvonnan tuottaminen asiakkaalle. Yleensä suunnitteluvaiheen (kuva 6) aluksi on arviointi- tai tutkimusjakso, jonka aikana kartoitetaan asiakkaana olevan lapsen/perheen tilanne. Tämä vaihe voi edellyttää yhden tai useampia tapaamisia perheen kanssa, lisäksi voidaan tehdä psykologisia tutkimuksia, arvioida perheen sisäistä vuorovaikutusta, tehdä verkostoyhteistyötä ja tutustua mahdollisiin aikaisempiin 11

12 hoito- ja tutkimustietoihin (Kärki 2009, 15). Suunnitteluvaiheessa laaditaan kasvatus- ja perheneuvonnan asiakassuunnitelma yhdessä perheen kanssa. Asiakassuunnitelma voi sisältää ohjausta ja neuvontaa, tutkimusta tai hoitoa, esimerkiksi terapia, tuki ja kuntoutus perustuvat hoitosuunnitelmaan. Myös arviointijaksosta voidaan laatia suunnitelma. Kuva 6. Kasvatus- ja perheneuvonnan suunnitteleminen. Kun kasvatus- ja perheneuvonta on suunniteltu, toteutetaan sitä suunnitelman mukaisesti ja kirjataan etenemistä kasvatus- ja perheneuvonnan asiakaskertomukseen (kuva 7). Mikäli kyseessä on tutkimusjakso, laaditaan sen lopuksi tutkimusyhteenveto hoito- tai jatkosuosituksineen tai pyydetty kasvatus- ja perheneuvonnan lausunto (Kärki 2009, 15). Tämän jälkeen siirrytään kasvatus- ja perheneuvonnan arviointivaiheeseen. 12

13 Kuva 7. Kasvatus- ja perheneuvonnan toteuttaminen. Kasvatus- ja perheneuvonnan arvioinnissa (kuva 8) perheelle järjestetään suunnitelman seurantapalaveri, jossa arvioidaan suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Ennen tilaisuutta perhe voi täyttää sosiaalihuollon asiointipalvelun kautta kasvatus- ja perheneuvonnan asiakassuunnitelman seuranta ja arvio asiakirjaan oman näkemyksensä tavoitteiden toteutumisesta sekä antaa palautetta saamastaan palvelusta. Arviointitilaisuudessa tavoitteiden toteutumisesta keskustellaan ja mietitään yhdessä miten työskentelyä jatketaan. Kasvatus- ja perheneuvonnan jatkamisesta tai lopettamisesta sovitaan yhdessä perheen ja mahdollisen verkoston kanssa. Tarvittaessa voidaan tehdä kasvatus- ja perheneuvonnan lähete, jolla asiakas lähetetään tutkimuksiin tai toisen palvelun piiriin. 13

14 Kuva 8. Kasvatus- ja perheneuvonnan arvioiminen. Kun kasvatus- ja perheneuvonta lopetetaan, laatii palvelun tuottaja yhteenvedon asiakkuudesta kasvatus- ja perheneuvonnan asiakaskertomukseen ja vahvistaa asiakkuuden päättymisen (kuva 9). Samalla perhettä koskevat asiakastiedot arkistoituvat. 14

15 Kuva 9. Kasvatus- ja perheneuvonnan lopettaminen. 15

16 4 Perheasioiden sovittelu Perheasioiden sovittelu perustuu avioliittolain (234/1929) viidenteen lukuun. Lain mukaan perheessä esiintyvät ristiriidat ja oikeudelliset asiat on pyrittävä ensi sijassa selvittämään asianosaisten välisissä neuvotteluissa ja ratkaisemaan sopimuksella. Perheasioiden sovittelun tavoitteena on auttaa ja tukea perheitä ristiriitatilanteissa (Kortelainen ym. 2010). Perheasioiden sovittelijat antavat pyynnöstä apua ja tukea perheelle, perheasioiden sovittelu on vapaaehtoista ja se käynnistetään perheen omasta aloitteesta. Erityisesti sovittelijoiden tulee kiinnittää huomiota perheeseen kuuluvien alaikäisten lasten aseman turvaamiseen. Perheasioiden sovittelu on lailla säädetty luottamukselliseksi. Korostettu luottamuksellisuus merkitsee sitä, ettei sovittelija saa kertoa ilman perheen nimenomaista lupaa kenellekään mitään sovittelussa esiin tulleista asioista. Sovittelijalla ei myöskään ole oikeutta viran puolesta hankkia perheestä tietoja viranomaisilta, ellei perhe sitä nimenomaisesti toivo. (Kärki 2009, 41.) Perheasioiden sovittelun yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat lääninhallitukselle ja sovittelun järjestämisestä kunnassa huolehtii sosiaalilautakunta. Sovittelua voivat antaa lisäksi ne yhteisöt, yhtymät ja säätiöt sekä henkilöt, jotka ovat saaneet lääninhallituksen luvan tähän toimintaan. (Avioliittolaki 234/1929, 22.) Joissakin kunnissa perheasioiden sovittelua tarjotaan kasvatus- ja perheneuvoloiden yhteydessä, jolloin ongelmaksi saattaa muodostua kasvatus- ja perheneuvonnan ja perheasioiden sovittelun välinen rajanveto (Kärki 2009, 40). Kyse on perheasioiden sovittelusta silloin, kun se on yhteisesti sovittu perheen ja työntekijän välillä. Tavanomainen perheneuvonta ei ole perheasioiden sovittelua, vaikka siinä käsiteltäisiin vanhempien välisiä ristiriitoja ja eron mahdollisuutta. (Lastensuojelun käsikirja 2009.) 16

17 5 Perheasioiden sovittelun tavoitetilan toimintaprosessit Tässä luvussa kuvataan perheasioiden sovittelun tavoitetilan toimintaprosessit. Prosessikuvauksiin on mallinnettu sähköinen asiakasasiakirja perheasioiden sovittelun asiakaskertomus, joka tallennetaan ja haetaan valtakunnallisesta sähköisestä arkistosta. Käytössä on myös sosiaalihuollon sähköinen asiointipalvelu (asiointitili) sekä liittymät asiointipalvelun, asiakastietojärjestelmän (ATJ) ja arkiston välillä. Sosiaalihuollon asiointipalvelu on asiakkaan käyttämä järjestelmä sosiaalihuollon sähköiseen asiointiin, asiakastietojärjestelmä (ATJ) on palvelun järjestäjän/tuottajan käyttämä sosiaalihuollon tietojärjestelmä ja arkisto on kansallinen sosiaalihuollon sähköinen arkisto. Perheasioiden sovittelun ydinprosessi on perheasioiden sovitteleminen (kuva 10). Perheasioiden sovitteleminen sisältää perheasioiden sovittelun käynnistymisen, toteuttamisen ja lopettamisen (kuva 11). Kuva 10. Perheasioiden sovittelun ydinprosessi. Kuva 11. Perheasioiden sovitteleminen. Perheasioiden sovitteluprosessin käynnistää sähköinen ajanvaraus, jonka tekee perheasioiden sovittelua haluava perhe sosiaalihuollon sähköisen asiointipalvelun kautta (kuva 12). 17

18 Kuva 12. Perheasioiden sovittelun käynnistyminen. Perheasioiden sovittelua koskevat kirjaamiskäytännöt vaihtelevat nykyisin suuresti. Yleistä on, että sovittelusta ei kirjata mitään asiakastietoa. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakastietoja valmistelleen työryhmän mukaan ammattimainen sovittelupalvelu ja asiakkaan oikeusturva edellyttävät kuitenkin asiakastietojen kirjaamista. (Kärki 2009, 41.) Tulevaisuudessa perheasioiden sovittelun toteuttamista ja sen etenemistä kirjataan Perheasioiden sovittelun asiakaskertomukseen (kuva 13). 18

19 Kuva 13. Perheasioiden sovittelun toteuttaminen. Kun perheasioiden sovittelulle asetetut tavoitteet on saavutettu tai sovittelu jostain muusta syystä lopetetaan, sovittelupalvelun tuottaja laatii asiakkuudesta yhteenvedon ja vahvistaa asiakkuuden päättymisen (kuva 14). 19

20 Kuva 14. Perheasioiden sovittelun lopettaminen. 20

21 Lähteet Avioliittolaki 234/1929. JHS-suositukset JHS 152 Prosessien kuvaaminen. Versio JUHTA - julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta. Saatavilla: Kasvastus- ja perheneuvonnan sisällölliset asiakirjarakenteet Versio , ei julkisesti saatavilla. Kasvatus- ja perheneuvonta Uppfostrings- och familjerådgivning Stakes, Tilastotiedote 26/2008. Kortelainen Pekka Asiakkaan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä. Tietokuvaukset, standardit, luokitukset ja suositukset. Versio Saatavilla: Kortelainen Pekka Palvelun antajan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä. Tietokuvaukset, standardit, luokitukset ja suositukset. Versio Saatavilla: ecd1c276caf9/palvelun+antajan+perustiedot+1.0.pdf Kortelainen Pekka, Kärki Jarmo, Laaksonen Maarit, Lehmuskoski Antero, Väyrynen Riikka, Suhonen Mari, Suhonen Sirpa Sosiaalipalvelujen luokituksen sanasto. v Saatavilla: e1b9cf0d3490/sosiaalipalvelujen+luokituksen+sanasto.pdf Kärki Jarmo (toim.) Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakastiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmässä. Tietokuvaukset. Versio Sosiaalialan tietoteknologiahanke, Sosiaali- ja terveysministeriö. Laaksonen Maarit, Lehmuskoski Antero, Kärki Jarmo, Kortelainen Pekka, Väyrynen Riikka Sosiaalipalvelujen luokitus. Versio Saatavilla: Lastensuojelun käsikirja. Verkkopalvelu sosiaalialan ammattilaisille. Saatavilla: Perheasioiden sovittelun sisällölliset asiakirjarakenteet Versio , ei julkisesti saatavilla. Sosiaalihuoltoasetus 607/

22 Sosiaalihuoltolaki 710/1982. Tietosuojavaltuutetun kannanotto Sosiaalihuollon asiakastietojen ja potilastietojen käsittelystä sosiaalihuollossa. Dnro 1773/49/