VAPO OY ENERGIA LAKEANRAHKAN TURVETUOTANTOALUEEN LAAJENNUKSEN YVA-SELOSTUS

9M031442 19.5.2005 VAPO OY ENERGIA LAKEANRAHKAN TURVETUOTANTOALUEEN LAAJENNUKSEN YVA-SELOSTUS

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO... 4 2. LAKEANRAHKAN TURVETUOTANTOALUE JA SEN LAAJENNUS-HANKE... 5 2.1 TUOTANTOALUE JA SEN LÄHIALUEET... 5 2.2 NYKYISEN TOIMINNAN KUVAUS... 6 2.3 ARVIOITAVAN HANKKEEN TOTEUTUSSUUNNITELMA... 8 2.4 TARVITTAVAT LUVAT JA SUUNNITELMAT... 9 2.5 HANKKEEN VAIHEET JA AIKATAULU... 10 2.6 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN... 11 3. YVA-MENETTELY, MENETTELYSTÄ TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN SEKÄ ARVIOITAVAT TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT... 12 3.1 YVA-PROSESSIN KUVAUS... 12 3.2 0-VAIHTOEHTO... 12 3.3 1-VAIHTOEHTO... 13 3.4 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ALUERAJAUS... 13 4. AIKAISEMMAT JA ARVIOINTIA VARTEN TEHDYT SELVITYKSET. HUOMIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN ARVIOINTIALUEET, ARVIOINTIMENETELMÄT JA ARVIOINNIN EPÄVARMUUDET... 14 4.1 VESISTÖT... 15 4.1.1 Vesistökuormitus 0-vaihtoehdossa... 15 4.1.2 Vesistökuormitus 1-vaihtoehdossa... 15 4.1.3 Tuusjärven valuma-alueelta tuleva kuormitus ja Tuusjärven veden laatu... 16 4.1.4 Kalasto ja kalastus... 18 4.2 ILMAN LAATU; PÖLY, MELU JA PÄÄSTÖT... 18 4.3 LUONNONMAISEMA... 18 4.4 MAA- JA KALLIOPERÄ, POHJAVESI... 18 4.5 KASVILLISUUS... 19 4.6 ELÄIMISTÖ JA LUONNON MONIMUOTOISUUS... 19 4.7 INFRASTRUKTUURI... 20 4.8 SOSIAALISET VAIKUTUKSET... 20 4.9 ARVIOINNIN EPÄVARMUUDET... 21 5. ALUEEN NYKYTILA... 22 5.1 LUONNONYMPÄRISTÖ... 22 5.1.1 Yleiskuvaus ja luonnonmaisema... 22 5.1.2 Suotyypit ja kasvillisuus... 23 5.1.3 Maa- ja kallioperä sekä pohjavesi... 23 5.1.4 Vesistöt... 24 5.1.5 Kalasto ja kalastus... 25 5.1.6 Eläimistö... 26 5.2 ILMAN LAATU... 27 5.3 IHMINEN... 27 5.3.1 Asutus, kaavoitus, maanomistusolot ja infrastruktuuri... 27 5.3.2 Luonnonvarat ja virkistys... 28 5.3.3 Muinaismuistokohteet... 28 6. TUOTANNON VAIKUTUKSET... 29 6.1 0-VAIHTOEHTO... 29 6.1.1 Vaikutukset pintavesiin... 29 6.1.2 Maaperä ja pohjavedet... 38

6.1.3 Kasvillisuus, eläimistö, vesieliöstö ja luonnon monimuotoisuus... 38 6.1.4 Maisema... 40 6.1.5 Ilman laatu... 40 6.1.6 Sosiaaliset vaikutukset... 44 6.1.7 Alueen jälkihoito- ja käyttö... 44 6.2 1-VAIHTOEHTO... 45 6.2.1 Pintavedet... 45 6.2.2 Kasvillisuus, eläimistö ja luonnon monimuotoisuus... 56 6.2.3 Maaperä ja pohjavedet... 56 6.2.4 Maisema... 57 6.2.5 Ilman laatu... 57 6.2.6 Sosiaaliset vaikutukset... 58 6.2.7 Alueen jälkihoito ja käyttö... 64 6.2.8 Hankkeen suhde ohjelmiin ja suunnitelmiin... 65 7. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 65 8. HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN... 67 9. RISKIEN HALLINTA JA TOIMET NIIDEN VARALTA... 67 10. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA... 68 KIRJALLISUUS... 69 LIITTEET Liite 1 Hankkeesta vastaavan, yhteysviranomaisen ja YVA-konsultin yhteystiedot Liite 2.1 Hankealueen sijainti ja Tuusjärven valuma-alueen muut turvetuotantosuot (1:200 000). Liite 2.2 Karttaote Etelä-Savon seutukaavasta. Liite 2.3 Sisäjärvialueen rantaosayleiskaavakartta. Tuusjärven alue. Ote hankealueesta ja sen ympäristöstä. Liite 2.4 Vapo Oy:n Juvan kunnassa sijaitsevien tuotantosoiden jätehuoltosuunnitelma 2004. Liite 2.5 Lakeanrahkan tuotantosuunnitelma (1:12 500). Liite 2.6 Lakeanrahkan tuotantoalueen toteutussuunnitelma. Liite 2.7 Lakeanrahkan nykyisen tuotantoalueen palontorjuntasuunnitelma 2004 Liite 4.1 Lakeanrahkan hankealue, melu-, pöly- ja vesistövaikutusten arviointialue (1:50 000). Liite 4.2 Asukaskyselykaavakkeet Liite 5.1 Valuma-alueet, vesistönäytteiden ja pohjaeläinnäytteiden havaintopaikat, muinaismuistokohteet, pohjavesialueiden rajaukset sekä asukastiedustelualue suon naapuritilojen ja Tuusjärven rantatilojen lisäksi (1:50 000). Liite 5.2 Lakeanrahkan maisemaselvitys Liite 5.3 Lakeanrahkan suokasvillisuusselvitys Liite 5.4 Lakeanrahkan pesimälinnustoselvitys Liite 5.5 Lakeanrahkan perhosselvitys Liite 5.6 Tuusjärven veden laadun tarkkailutuloksia 1960-2000 luvuilta. Liite 6.1 Asukaskyselyjen perustulostuskset. Liite 6.2 Kolkonjärven kalastusalueen, Tuusjärven kyläyhdistyksen sekä paikallisten metsästysseurojen yhteystiedot

TIIVISTELMÄ Lakeanrahka sijaitsee Juvan ja Rantasalmen kuntien alueella 9-10 km Juvan kuntakeskuksesta koilliseen valtatie 5:n ja Tuusjärven välissä. Vesistöaluejaottelussa suo kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen ja siinä Tuusjärven osa-alueeseen. Lakeanrahkalla on ollut tuotantoa vuodesta 1986 alkaen. Alueen suot ovat lähes kokonaan ojitettu pääosin yli 20 vuotta sitten. Nykyisellä tuotantoalalta suunnitellaan nostettavan turvetta vielä noin 20 vuotta. Valumavesiä puhdistetaan nykyisin laskeutusaltailla. Vedet menevät tuotantoalueen eteläpäästä Kankaistenlampeen ja edelleen Kummunpuron kautta Tuusjärven keskiosaan. Hankkeen tarkoituksena on laajentaa Lakeanrahkan turvetuotantoalaa nykyisestä 85 ha:sta noin 287 ha:iin. Tuotantoa kestäisi noin 30 vuotta. Vapo Oy:llä on tuotantoa Tuusjärven valuma-alueella myös Vuotsin- ja Lenninsuolla. Hankealueella ei ole pysyvää asutusta. Lähimmät (noin 500 m:n etäisyydellä) vakituisesti asutut tilat ovat alueen länsipuolella Mäkiahossa ja yksittäisiä taloja on suon etelä- ja itäpuolella. Lakeanrahkan hankealueen läheisyydessä sen itäpuolella on alueluokkaan II kuuluva Kaukalovuoren pohjavesialue ja Kirjastenharjun pohjavesialue (alueluokka III). Tuusjärven eteläpäässä on Rapionkankaan pohjavesialue, joka on luokiteltu I-luokkaan eli vedenhankintaa varten tärkeäksi alueeksi. Vettä käytetään talousvetenä Juvan kunnassa. Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole suojelualueita. Vapo Oy Energia jätti ympäristövaikutusten arviointiohjelman 10.11.2003 Etelä-Savon ympäristökeskukselle. Arvioitavana on kaksi vaihtoehtoa: 0-vaihtoehto: toimintaa jatketaan nykyisellä tuotantokuntoisella 85,4 ha:n alalla; 1-vaihtoehto: tuotanto toteutetaan Lakeanrahkan koko tuotantokelpoisella 287 ha:n alalla. Molemmissa vaihtoehdoissa tarkastellaan samoja vesien käsittelymenetelmiä, eli: laskeutusaltaat+kemiallinen puhdistus, kesäaikana käytettävät pintavalutuskentät, ympäri vuoden käytettävät pintavalutuskentät, em. menetelmien yhdistelmät. Selostuksessa tarkastellaan YVA-lain mukaisesti hankkeen välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisiin ja luontoon sekä eri tekijöiden vuorovaikutussuhteisiin. Arviossa huomioidaan hankkeen koko elinkaari. Vaikutukset syntyvät turvetuotantoon otettavien alueiden ojittamisesta ja kuivumisesta, turpeen tuottamisen ja kenttien kunnossapidon työvaiheista, turpeen kuljetuksesta ostajille ja alueelta valuvasta vedestä. Tärkeimmät vaikutukset kohdistuvat vesistöihin, tuotantoalueen ja sen lähiympäristön luontoon, ilmaan (tuotantoalueen lähistö ja teiden varret; pöly, melu), pohjavesiin ja ihmisiin (vesistövaikutukset, alueen käyttö, viihtyvyys, talous). Vastaanottavan vesistön valuma-alueen ominaisuuksista ja kuormituksen vähäisen muutoksen vuoksi Lakeanrahkan valumavesien vaikutukset jäävät hankkeen molemmissa toteutusvaihtoehdoissa vähäisiksi ja ne rajoittuvat lähilampiin, niistä lähteviin jokiin ja Tuusjärveen. Nollavaihtoehdossa vesistöön menevä kuormitus vähenee. 1-vaihtoehdossa vesistöön menevä kiintoaine lisääntyy, mutta happea kuluttava aines ja typpikuorma vähenevät. Fosforikuormitus riippuu puhdistusmenetelmästä, mutta esim. pintavalutuskentät joko ilman tai virtaamansäädön kanssa pitävät kuormituksen jotakuinkin nykyisellään. Vaikutukset pohjavesiin on vältettävissä huolellisella toteutuksella ja suunnittelulla. Nykyisen laajuisen tuotannon jatkuminen ei juurikaan tuo muutoksia alueen luontoon ja ihmisten elinoloihin verrattuna menneisiin vuosiin. Tuotannon laajentaminen muuttaa laajemman alueen tuotantosuoksi, millä alueella ei kuitenkaan ole nyt erityisiä luontoarvoja. 1- vaihtoehdossa pöly- ja meluvaikutusalue laajenee, liikenne lisääntyy jonkin verran ja alueen käyttö muuttuu. Suoraan asutukseen kohdistuvat haitalliset vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. Asukkaat epäilevät yleisesti laajennushankkeen hyötyjä ja suhtautuvat hankkeeseen hyvin kriittisesti. Toisaalta hanke työllistää enemmän nykyiseen verrattuna ja lisää turpeen toimitusvarmuutta kuluttajille alueellisesti.

9M031442 Vapo Oy Energia Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajennuksen YVA-selostus 4 1. JOHDANTO Vapo Oy Energia on valtakunnallisesti energia-alalla toimiva yhtiö, joka tuottaa mm. polttoturvetta. Itä-Suomessa yhtiöllä on yli sata turvetuotantoaluetta 66 kunnassa (www.vapo.fi). Ympäristönsuojelulainsäädännön toimeenpanosta 4.1.2001 annetun lain 6 :n mukaisesti Vapo Oy on ilmoittanut 28.2.2001 mennessä Etelä-Savon ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten harjoittavansa Lakeanrahkalla turvetuotantoa 77 ha:n alalla. Ympäristöluvan hakemisesta ympäristökeskuksen ja Vapon kesken käydyssä neuvottelussa 30.10.2001 sovittiin, että Vapo hakee ympäristölupaa Lakeanrahkan turvetuotannolle 30.9.2004 mennessä. Lakeanrahkalla on aloitettu turvetuotannon ojitukset vuonna 1985 ja tuotantoa on ollut vuodesta 1986 lähtien. Tuotantokuntoinen pinta-ala on nyt 77 ha. Vapo hakee ympäristöluvan samalla kertaa koko hallinnassaan olevalle tuotantokelpoiselle pinta-alalle. Koska Lakeanrahkan ja suunnitelmaan sisältyvän, aikaisemmin turvetuotantoon käyttämättömän suon pinta-ala ylittää 150 ha, hankkeessa suoritetaan ympäristövaikutusten arviointi. Lakeanrahkan vaalea pintaturve tullaan toimittamaan karjan kuivikkeeksi, kasvualustoiksi ja muihin ympäristönsuojelutarkoituksiin Etelä- ja Pohjois-Savossa. Vaalea pintaturve on tuotettu loppuun lähes kauttaaltaan ympäristön tuotantoalueilla ja Lakeanrahkan uusien alueiden tuotannolla voidaan tyydyttää nykyisten ja uusien asiakkaiden kysyntää. Myös energiaturpeen tuotannossa tuotantopinta-alan voimakas supistuminen on alkanut, koska ensimmäinen käyttöön otettu suokerta on kulumassa loppuun ja Lakeanrahkan tuotannon laajentaminen on tarpeen ympäröivien maakuntien voimalaitosten ja lämpökeskusten turvepolttoaineen riittävyyden varmistamiseksi (kuva 1). Turvetuotantohankkeita muiden hankkeiden ohella on arvioitu perinteisesti tekniset, taloudelliset ja tietyt ympäristönäkökohdat huomioiden. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) arviointia on laajennettu koskemaan kattavasti hankkeen merkittävät ympäristövaikutukset sekä luontoon ja ihmiseen. Menettelyn tavoitteena on lisäksi tuottaa aineistoa suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä parantaa ihmisten tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia. Kuva 1. Ympäristöturpeen käyttöä karjasuojassa ja turpeen kasaamista turveaumaan (Lähde: Vapo Oy).

9M031442 Vapo Oy Energia Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajennuksen YVA-selostus PSV-Maa ja Vesi Oy:ssä arviointiin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: 5 FM, biologi Olli-Matti Tervaniemi FM, tekn. yo. Mari Pekkala MMM, limnologi Tuija Hilli FM, geologi Pekka Keränen projektipäällikkö, luontovaikutukset, sosiaaliset vaikutukset Lakeanrahkan kuormitusarviot Tuusjärveen kohdistuva kuormitus vaikutukset pohjavesiin 2. LAKEANRAHKAN TURVETUOTANTOALUE JA SEN LAAJENNUS- HANKE 2.1 TUOTANTOALUE JA SEN LÄHIALUEET Lakeanrahka sijaitsee Juvan ja Rantasalmen kuntien alueella 9-10 km Juvan kuntakeskuksesta koilliseen valtatie 5:n ja Tuusjärven välissä (liite 2.1). Vesistöaluejaottelussa suo kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen ja siinä Tuusjärven osa-alueeseen (4.173). Hankealueella ei ole pysyvää asutusta. Lähimmät vakituisesti asutut tilat ovat alueen länsipuolella Mäkiahossa ja yksittäisiä taloja on suon etelä- ja itäpuolella (etäisyys suunnittelualueeseen 0,5 1 km). Yleiskaavaa alueella ei ole. Lakeanrahkan alueella on voimassa Etelä-Savon seutukaava vuodelta 2000, jossa hankealueen kohdalla on merkintä EO1 eli Turvesuo. Muita aluemerkintöjä ei ole (http://www.esavo.fi/seutukaava/). Suunnittelualue rajautuu hyväksyttyyn ja lainvoiman saaneeseen ns. sisäjärvialueen rantaosayleiskaava-alueeseen, jossa hankealueeseen rajautuvat Kirjastenlampi ja Kankaistenlampi on merkitty merkinnöillä M maa- ja metsätalousvaltainen alue sekä RA loma-asuntojen alue (Kirjastenlampi 2 kpl, Kankaistenlampi 1 kpl). Tuusjärven rantaalueet on merkitty merkinnöillä M, RA, SM- rajaukseltaan epätarkka muinaismuistoalue, MT maa- ja metsätalousalue, pääsääntöisesti varattu maatalouskäyttöön, A asuinrakennusten alue, LV- venevalkama, VV uimaranta-alue. Rantaosayleiskaavakartta on liitteessä 2.3. Lakeanrahkan hankealueen läheisyydessä sen itäpuolella on alueluokkaan II kuuluva Kaukalovuoren pohjavesialue (nro 0668108). Se on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Kirjastenharjun pohjavesialue (nro 0668107) on välittömästi Lakeanrahkan pohjoispuolella. Se on luokiteltu kuuluvaksi alueluokkaan III, muu pohjavesialue (Britschgi & Gustafsson 1996). Molemmat kuuluvat Sulkava-Tuusjärvi-Virtasalmi harjujaksoon. Pohjavesialueiden rajaukset ovat liitteessä 5.1. Harjuista ei oteta vettä. Tuusjärven eteläpäässä on lisäksi Rapionkankaan pohjavesialue, joka on luokiteltu I-luokkaan eli vedenhankintaa varten tärkeäksi alueeksi (liite 5.1). Vettä käytetään talousvetenä Juvan kunnassa. Koepumppausten mukaan muodostumaan imeytyy huomattavia määriä Tuusjärven vettä. Vapo Oy:llä on tuotantoa Tuusjärven valuma-alueella Vuotsin- ja Lenninsuolla. Tuusjärven valuma-alueen muut kaksi tuotantosuota, Kaskisuo ja Linturahka, ovat Partasen Sahan omistuksessa (liite 2.1). Lenninsuon nykyinen tuotantopinta-ala on runsaat 30 ha, joka pidetään vuoteen 2010 saakka. Sen jälkeen tuotantoala pienenee muutamien vuosien välein niin, että vuonna 2019 ala on noin 20 ha ja vuodesta 2030 eteenpäin noin 15 ha. Vuotsinsuolla nykyinen tuotantoala, noin 150 ha, on käytössä vuoteen 2010 saakka, jonka jälkeen ala pienenee vähän. Vuonna 2016 ala pienenee noin 90 ha:iin ja vuoden 2025 tienoilla 40 ha:iin.

9M031442 Vapo Oy Energia Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajennuksen YVA-selostus 6 2.2 NYKYISEN TOIMINNAN KUVAUS Tuotanto Lakeanrahkalla on ollut tuotantoa vuodesta 1986 alkaen. Vuotuinen tuotantomäärä on vaihdellut paljon (kuva 2). Nyt käytössä olevan alueen turvevarojen arvioidaan riittävän noin vuoteen 2025. Lakeanrahkan käyttökelpoisen turpeen määrä on 8,5 milj. suo-m 3. Vapo Oy Energia joko omistaa tai on vuokrannut koko alueen. Hankkeen tarkoituksena on laajentaa Lakeanrahkan turvetuotantoalaa nykyisestä 85 ha:sta noin 287 ha:iin. Sen turvevaroista suunnitellaan tuotettavan jyrsin-, pala- ja ympäristöturvetta, mutta lopullinen tuotantotapa tarkentuu suunnittelun edetessä. Energiaturpeen käyttöpaikkoja ovat mm. Juva, Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna, Varkaus ja Kuopio. Lakeanrahkan tuotanto 1990-2004 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 Kuva 2. Lakeanrahkan tuotantomäärät (x 1 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta) vuosina 1990 2004. Liikenne Lakeanrahkalta turvetta kuljettavat rekat käyttävät luoteeseen Mäkiahon ja Pakinmaan kautta VT5- tielle kulkevaa tietä sekä vähemmässä määrin kaakkoon valtatie 14:lle menevää tietä. Pakinmaan kautta kulkevan tien varressa on asutusta sekä Pakinmaan koulu.

9M031442 Vapo Oy Energia Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajennuksen YVA-selostus 7 Yhteensä noin 300 kuormaa 50 kuormaa 250 kuormaa Kuva 3. Lakeanrahkan nykyiset liikennemäärät ja suunnat. Viime vuosina kuljetuksia on ollut noin 80-170 rekkaa vuodessa. Henkilöautoliikenne on pääosin työmatkaliikennettä ja se palvelee lähinnä työmaan toimintoja. Työkoneiden kuljetukset tapahtuvat keväällä tuotantokauden alussa, eikä koneita siirretä pois ennen niiden käyttöiän loppumista. Urakoitsijat siirtävät vetokoneensa keväällä työmaalle ja tuotantokauden loputtua pois. Tuotantoalueella käytettävät aineet Kevyttä polttoöljyä Lakeanrahkalle varastoidaan tällä hetkellä pumppuasemaa varten kerrallaan enintään 2 000 l ja urakoitsijoita varten enintään 3 000 l. Tuotannossa käytettävät traktorit kuluttavat polttoainetta vuosittain 15 000 l. Tuotantoalueella syntyvät jätteet Lakeanrahkan jätehuoltosuunnitelma sisältyy Juvan turvetyömaiden jätehuoltosuunnitelmaan, joka on liitteessä 2.4. Nykyinen vesiensuojelujärjestelmä ja Lakeanrahkan vesistökuormitus Lakeanrahkan nykyinen vesiensuojeluratkaisu perustuu perusvesiratkaisuun: kahteen selkeytysaltaaseen, päisteputkiin ja lietteenpidättimiin sekä eristysojiin.

9M031442 Vapo Oy Energia Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajennuksen YVA-selostus 8 Lakeanrahkan kuormitustarkkailun tulokset koskevat tuotantoaikaa eli touko-lokakuuta ja näitä tuloksia on käytetty vuotuisessa kuormitusarviossa. Marras-huhtikuun kuormitus on arvioitu Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella olevien selkeytysaltaallisten tuotantosoiden ominaiskuormituslukujen perusteella (PSV-Maa ja Vesi Oy 2002 2004). Näiden tietojen perusteella Lakeanrahkan turvetuotantoalueen nettokuormitus (= kuormitus ilman luontaista kuormitusta eli itse turvetuotannon aiheuttama kuormitus) on ollut vuosina 2001-2003 keskimäärin seuraava: Kiintoaine Kemiallinen hapenkulutus COD Mn Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 2 055 kg/a 3 800 kg/a 15 kg/a 354 kg/a Kuormituksesta valtaosa tulee tuotantoaikana. Palontorjuntasuunnitelma Liitteessä Energiaturpeen laatu ja toimitukset Lakeanrahkan energiaturpeen tehollinen lämpöarvo on 6,045 MWh/t ja tuhkapitoisuus 2,9 %. Ympäristöturvetta on myyty rahkaisemmalta alueelta 500-1 000 m 3 tuotantovuodessa. Vapo Oy:llä on energiaturvetta käyttävä asiakaskunta, joka on tehnyt investoinnit turpeen käyttöön luottaen siihen, että energiaturvetta on aina saatavissa energiamarkkinoilla kilpailukykyiseen hintaan. Kuljetuskustannus on kilpailukyvyn kannalta hyvin ratkaiseva tekijä. Toimitusten kulloinenkin suuntautuminen määräytyy varastotilanteen mukaisena kuljetusten optimointina Vapon kaikkien toimitusten kesken. 2.3 ARVIOITAVAN HANKKEEN TOTEUTUSSUUNNITELMA Lakeanrahkan laajennus on tarkoitus toteuttaa kokonaisuudessaan yhdessä vaiheessa koskien koko laajennusalueen pinta-alaa vaihtoehdossa 1 seuraavan ohjeellisen työjärjestyksen mukaisesti. 1. Puuston poisto 2. Laskuojien kaivaminen 3. Pintavalutuskenttien ja pumppaamojen rakennus 4. Eristysojien kaivaminen 5. Kokoojaojien ja selkeytysataiden teko 6. Tuotantoalueiden raivaus 7. Teiden rakennustyöt 8. Tuotantoalueen ojitus 9. Tuotantoalueen pinnan muokkaus 10. Varastoalueiden rakennustyöt Tuotanto, kunnostus, kuormaus ja kuljetus ovat kokonaan urakoituja. Valmisteluvaihe kestää noin 2-3 vuotta jonka jälkeen koko uusialue ja vanhan alue korjattuine vesiensuojelurakenteineen on tuotannossa. Lohkojako on esitetty tuotantosuunnitelmassa (liite 2.5).

9M031442 Vapo Oy Energia Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajennuksen YVA-selostus 9 Turpeen käyttäjinä on energiaturpeen osalta lähinnä Järvi-Suomen Voima Oy (Savonlinnna), Etelä- Savon Energia (Mikkeli), Suur Savon Sähkö (Juva), Termia (Pieksämäki) ja Kuopion Energia (Kuopio). Lisäksi ympäristöturvetta tuotetaan kuivikkeeksi ja kasvihuoneiden käyttöön. Kuivatusvesien käsittely ja vesien johtaminen Alueelle suunniteltu pintavalutus täyttää vesiensuojelussa BAT-periaatteen mukaiset vaatimukset (ks. tuotantosuunnitelma liitteessä 2.5). Purkusuunnan vaihto Konnusjoelle Arvointiohjelmasta annetuissa lausunnoissa esitetty vesien purkusuunnan vaihto ei ole realistinen vaihtoehto, koska purkupaikaksi esitetty Heralampi sijaitsee Lakeanrahkan nykyisellä valumaalueella eikä laske Konnusjokeen. Reitin alkupää eli Heinä-Latvanen tai sen yläpuoli ovat useita metrejä korkeammalla kuin vaadittava tuotantoalueen kuivatussyvyys. Vesi olisi johdettava pintavalutuskenttä 2:lta yli 2 km pitkää, halkaisijaltaan 300-400 mm:n putkea myöten Konnusjoen suuntaan. Tällaisen putken kustannukset olisivat noin 35-40 /metri jolloin jo putkikustannukset nousisivat kohtuuttomiksi hankkeen taloudellisuutta ajatellen. Lisäksi veden siirtämisen tarvitaan huomattavan tehokas pumppu, mikä lisää edelleen kustannuksia. Valuma-alueen vaihto aiheuttaisi mahdollisesti korvattavaa veden menetystä nykyisellä valuma-alueella sijaitsevalla Rapion Myllyn voimalaitoksella. Alueen hoito ja käyttö tuotannon päätyttyä Tuotantoalueen vedet tuotannosta pois jääneiltä alueilta johdetaan vähintään kaksi vuotta vesienkäsittelylaitteiden kautta. Vapo Oy jättää vuokra-alueet maanomistajille sopimuksen mukaan kuivatuksellisesti metsänkasvatukseen sopivassa kunnossa ja lisäksi purkaa ja kuljettaa pois tuotantoon liittyvät laitteet ja rakennukset. Tuotannon jälkeinen käyttö riippuu maan hallinnasta. Mikäli alue on vuokra-aluetta, jälkikäyttö riippuu maanomistajasta. Vapo Oy käyttää entisiä tuotantoalueitaan nykyisin mm. energiakasvien viljelyyn (mm. ruokohelpi) ja metsätalouteen. 2.4 TARVITTAVAT LUVAT JA SUUNNITELMAT Turvetuotantoa varten haetaan tuotantosuokohtainen ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 35 :n mukainen ympäristölupa. Ympäristölupahakemus jätetään ympäristölupavirastolle, joka voi tehdä päätöksen, kun YVA-prosessi on päättynyt. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto liitetään hakemukseen.. Lupahakemuksen sisältö on määritelty ympäristönsuojeluasetuksen (YSA 169/2000) 9 13 :ssä. Lakeanrahkalle on laadittu tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelma, jossa esitetään turvetuotantoon tähtäävät kunnostustyöt, tuotannon suunnittelu sekä vesienkäsittelymenetelmät ja niille varatut alueet. Samoin esitetään myös alueelle rakennettavat tiet sekä auma-, varasto- ja huoltoalueet. Vesiensuojelusuunnitelmassa on esitetty toimet, joilla vähennetään tuotantoalueelta tulevaa vesistökuormitusta. Näitä voivat olla esim. lietteenpidättimet, laskeutusaltaat, pintavalutuskentät ja kemiallinen puhdistus. Nämä suunnitelmat on esitetty kohdassa 2.3.

9M031442 Vapo Oy Energia Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajennuksen YVA-selostus 10 Tulipalot ovat merkittävin turvetuotantoon liittyvä onnettomuusriski. Turvetuotantoalueiden palosuojeluasioita koskevat sisäasiainministeriön ohjeet. Työmaan paloturvallisuussuunnitelma on liitteessä 2.7. Muut mahdolliset onnettomuustilanteet liittyvät esimerkiksi polttoaineiden kuljetukseen ja varastointiin, jätehuoltoon, konerikkoihin tai allasrakenteiden sortumiseen. Vapo Oy:n Juvan kunnassa sijaitsevien tuotantosoiden jätehuoltosuunnitelma on liitteessä 2.4. 2.5 HANKKEEN VAIHEET JA AIKATAULU Jos hanketta ei toteuteta, Lakeanrahkalla jatkuu nykyisen laajuinen turvetuotanto (liitteessä 4.1 nykyinen tuotantoalue oranssilla) ja sen lähialueella vaikutukset pysyvät nykyisen kaltaisina. Tämän hetken tiedon valossa tuotanto jatkuu noin vuoteen 2030 saakka. Suon valumavedet johdetaan tulevaisuudessakin puhdistuksen jälkeen Kankaistenlammen ja Kummunpuron kautta Tuusjärveen. Tuotannon loputtua tehdään alueen jälkihoito, jossa työmaa siistitään, puretaan rakennelmat ja estetään lähialueiden vettyminen. Maanomistaja päättää alueen jälkikäytöstä. Lakeanrahkalle jälkikäytöksi on alustavasti suunniteltu metsitystä ja maanviljelystä. Lakeanrahkan turvetuotantohankkeessa 1-vaihtoehtona on koko suon kunnostaminen tuotantoon ja tuotantoalan kasvattaminen nykyisestä 77 ha:sta yhteensä noin 350 ha:iin (liitteessä 4.1 laajennusalueet merkitty punaisella). Sitä seuraavat tuotanto- ja tuotannon jälkeinen vaihe. Kunnostusvaiheessa suo kuivataan, pohjaveden pintaa alennetaan ja alue kunnostetaan muutenkin tuotantoa varten. Tuotantovaiheessa suon turvetta jyrsitään, kuljetetaan aumoihin säilytettäväksi ja kuljetetaan asiakkaille. Ympäristövaikutukset ovat laajimmillaan alueellisesti. Suon lähialueella pöly, melu ja veden laadun muutokset vaikuttavat luontoon. Kauempana vaikutukset liikenteen ja talouden kautta ovat suurimmillaan. Tuotannon jälkeen luontoon ja ihmisiin kohdistuvat sekä positiiviset että negatiiviset vaikutukset osittain lakkaavat, osittain muuttuvat ja osittain säilyvät verrattuna tuotantovaiheeseen. Alueellisesti vaikutusalue supistuu tuotantovaiheesta. Alueen jälkikäytön järjestämisellä suo voidaan ottaa esim. maa- tai metsätalouskäyttöön, energiakasvien viljelyyn tai antaa sen kehittyä kosteikkona. Arvio aikatauluksi Hankkeen arvioidaan etenevän seuraavasti: Ympäristölupahakemus 30.6.2005 Päätös ympäristöluvasta 31.12.2005 Vesiensuojelun rakentaminen sekä lasku- ja kokoojaojien kaivu 2006-2007 Tuotantokenttien valmistelu 2007-2009

9M031442 Vapo Oy Energia Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajennuksen YVA-selostus 11 2.6 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN Lakeanrahkan alueella on voimassa Etelä-Savon seutukaava vuodelta 2000, jossa hankealueen kohdalla on merkintä EO1 eli Turvesuo. Lisäksi suunnittelualue rajautuu Rantasalmen kunnassa valmistuneeseen ns. Sisäjärvialueen rantaosayleiskaavaehdotukseen. Juvan kunnassa vastaava kaavahanke on aloitettu (Heikki Hatakka, suullinen tieto 26.1.2005). Rantasalmen kunta on ehdottanut Tuusjärveä mukaan Etelä-Savon vesistöjen kunnostusohjelmaan. Kunta pitää Tuusjärveä yhtenä tärkeimmistä kunnostusta vaativista kohteistaan. Ohjelmalla tähdätään mm. virkistyskäyttömahdollisuuksien ja työpaikkojen lisäämiseen. Tuusjärven ottaminen ohjelmaan mukaan on edelleen auki (Rantasalmen kunta Merja Koivula-Laukka, kirjallinen tieto 10.2.2005). Etelä-Savon ympäristöohjelma 2005-2010 (luonnos 10.12.2004) antaa suurimmat painoarvot seuraaville ympäristöongelmille, joilla on yhteytensä Lakeanrahkan ympäristövaikutusten arviointiin: vesistöjen rehevöityminen, maaperän ja pohjaveden pilaantuminen, ilmastonmuutos, happivaje vesistöissä, luonnon monimuotoisuuden väheneminen sekä maiseman ja kulttuuriympäristön heikkeneminen. Ohjelmaluonnoksen mukaan Etelä-Savon ympäristöpolitiikan keskeisiä tavoitteita vuosina 2005-2010 ovat mm. luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, elinympäristön viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden parantaminen, vesivarojen tehokas suojelu ja luonnonvarojen kestävä käyttö. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=68991&lan=fi). Tuusmäelle eli Tuusjärven itäpuoleiselle alueelle on laadittu luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, jossa on mm. kartoitettu alueen luonnoltaan huomionarvoiset kohteet (Hentinen 2004). Lakeanrahkan turvetuotantohanke ei vaikuta näiden alueiden ominaisuuksiin. Vesipolitiikan puitedirektiivin (direktiivi 2000/60/EY) tarkoituksena on luoda puitteet sekä sisämaan että rannikon pintavesien ja pohjavesien suojelulle. Direktiivin tavoitteena on estää vesistöjen tilan heikkeneminen ja parantaa niiden tilaa niin, että niiden ekologinen ja kemiallinen tila olisivat hyviä. Valtioneuvoston periaatepäätös vesien suojelun tavoitteista vuoteen 2005 toteaa, että turvetuotannon pintavesiin joutuvaa fosfori- ja typpikuormitusta alennetaan kumpaakin vähintään 30 prosenttia vuoden 1993 arvioidusta tasosta. Samoin vähennetään erityisesti tuotantoalueiden kuivatusveden, kiintoaineen ja liuenneen humuksen määrää http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=12637&lan=fi Valtakunnallisessa vesien suojelun toimenpideohjelmassa vuoteen 2005 on kirjattu tavoitteita ja ohjeita mm. turvetuotantosoiden sijoittamisesta, alueen muun käytön huomioinnista ja tuotannossa käytettävästä tekniikasta ja käytännöstä (Suomen ympäristö 402). Näiden ohjelmien ja Lakeanrahkan turvetuotantohankkeen suhdetta tarkastellaan vaikutusarviossa.

9M031442 Vapo Oy Energia Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajennuksen YVA-selostus 3. YVA-MENETTELY, MENETTELYSTÄ TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN SEKÄ ARVIOITAVAT TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT 3.1 YVA-PROSESSIN KUVAUS 12 YVA-menettely lähti liikkeelle, kun Vapo Oy Energia jätti 10.11.2003 ympäristövaikutusten arviointiohjelman hankkeen yhteysviranomaiselle eli Etelä-Savon ympäristökeskukselle. Yhteysviranomainen tiedotti hankkeen YVA-ohjelmasta 12.11.2003 ja tiedote julkaistiin alueen sanomalehdissä (Rantasalmen lehti, Juvan lehti ja Länsi-Savo) sekä pidettiin nähtävillä Juvan ja Rantasalmen kuntien ilmoitustauluilla 12.11.-16.12.2003. Hankkeesta ja sen YVA-ohjelmasta järjestettiin keskustelu- ja tiedostustilaisuus 20.11.2003 Rapion tuote Oy:n Rapion Myllyn tiloissa Paatelassa. Tilaisuudessa oli läsnä 26 henkilöä. Hankkeesta on kirjoitettu Savon Sanomissa 22.11.2003 sekä Juvan lehdessä 24.11 ja 27.11.2003. Yhteysviranomainen pyysi useilta tahoilta lausuntoja ja mielipiteitä YVA-ohjelmasta. Niitä annettiin 11 kpl. Lukumääräisesti eniten niissä kommentoitiin ja haluttiin selvityksiä erityisesti Tuusjärven tilaan, käyttöön, kalastukseen ja järven ominaisuuksien mahdollisiin muutoksiin liittyen. Tärkeänä asiakokonaisuutena oli myös mahdollinen vaikutus pohjavesiin. Myös yhteysviranomainen korosti lausunnossaan hankkeen vesistökuormituksen ja vesistövaikutusten selvittämistä keskeisimpänä asiana. Useiden lausuntojen tapaan yhteysviranomainen halusi tarkasteltavaksi Konnusjoen suunnan uutena valumavesien johtamisreittinä. Lisäksi korostettiin u- seiden erillisten seikkojen, mm. arvioinnin epävarmuustekijöiden ja haitallisten vaikutusten ehkäisyn ja rajoittamisen kuvaamista. Lausunnon ja viranomaisen kanssa käydyn neuvottelun pohjalta päätettiin mm., että YVAselostuksessa tarkastellaan valumavesien kemiallista puhdistamista yhtenä realistisena käsittelyvaihtoehtona ja että valumavesien yhtenä purkureittivaihtoehtona tarkastellaan Konnusjoen suuntaa. Alkuperäistä aikataulua muutettiin työn aikana siten, että tämä YVA-selostus valmistui kevättalvella 2005. Yhteysviranomainen kuuluttaa tämän selostuksen samaan tapaan kuin YVA-ohjelman ja sitä esitellään omassa tiedotustilaisuudessaan keväällä 2005. Selostuksesta voi antaa mielipiteitä ja lausuntoja yhteysviranomaiselle ja ne huomioiden yhteysviranomainen antaa oman lausuntonsa, mihin YVA-menettely päättyy. 3.2 0-VAIHTOEHTO 0-vaihtoehto: toiminnan jatkaminen nykyisen laajuisena tuotantokuntoisella 85,4 ha:n alalla. Jos hanketta ei toteuteta, Lakeanrahkalla jatkuu nykyisen laajuinen turvetuotanto ja sen lähialueella vaikutukset pysyvät nykyisen kaltaisina. Tämän hetken tiedon valossa tuotanto jatkuu noin vuoteen 2030 saakka. Suon valumavedet johdetaan tulevaisuudessakin puhdistuksen jälkeen Kankaistenlammen ja Kummunpuron kautta Tuusjärveen.

9M031442 Vapo Oy Energia Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajennuksen YVA-selostus 13 Tällä hetkellä tuotantokuntoista alaa on 85,4 ha, mitä käytetään 0-vaihtoehdon tilanteena arvioitaessa hankkeen vaikutuksia. (YVA-ohjelmassa ollut pinta-alatieto 77 ha tarkentunut 85,4 ha:ksi). 3.3 1-VAIHTOEHTO 1-vaihtoehto: turvetuotannon toteuttaminen koko tuotantokelpoisella alueella, 287 ha, ja siihen liittyvät vesiensuojelumenetelmät 1-vaihtoehdossa tarkastellaan kaikkia teknis-taloudellisesti soveliaita eri toimien toteutusvaihtoehtoja. Turvetuotantohankkeessa vaihtoehtoja on löydettävissä lähinnä suolta tulevien vesien käsittelymenetelmistä, jotka ovat: laskeutusaltaat + kemiallinen puhdistus kesäaikana käytettävät pintavalutuskentät ympäri vuoden käytettävät pintavalutuskentät em. menetelmien yhdistelmät Lakeanrahkan turvetuotantohankkeessa suon kunnostusta tuotantoon laajennetaan tässä vaihtoehdossa koko tuotantokelpoiselle alalle. Vaiheittaista tuotantotapaa ei tarkastella, koska vesiensuojelurakenteiden, tiestön ym. infrastruktuurin investoinnit on tehtävä pääosiltaan kerralla koko pintaalaa varten. Jos tuotantopinta-ala rajataan puoleen kokonaispinta-alasta, investointien kuoletusaika kaksinkertaistuu. Pitkä toiminta-aika tuo myös monia muita lisäkustannuksia. Toisaalta suuri pintaala mahdollistaa tehokkaamman kaluston käytön ja tuo kustannussäästöjä. Kun lupa on olemassa koko pinta-alalle, se antaa toiminnallista joustoa eli vähentää suon hankkimisen ja käyttöönottamisen tarvetta jossakin toisessa pisteessä. 3.4 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ALUERAJAUS Turvetuotannon vaikutusalue voidaan jakaa kahteen sen mukaan, kuinka voimakkaita tai millaisia vaikutuksia missäkin on odotettavissa. Tässä selostuksessa käytetään jakoa lähi- ja kaukovaikutusalueeseen: Lähivaikutusalue; Lakeanrahka ja sen lähiympäristö: Alue, jonka nykyinen tila muuttuu täysin tai osittain Lakeanrahkalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Naapuritilat, melu-, pöly- ja mahdollisten pohjavesivaikutusten alue. Myös suon valumavedet vastaanottavat Kankaistenlampi, Kummunpuro, Kirjastenlampi ja Kartiskajoki Tuusjärveen saakka voidaan lukea lähivaikutusalueeseen. Kaukovaikutusalue; Suon välittömän lähipiirin ulkopuolinen alue: Alueellisesti ja rakenteellisesti eri tasoja: Yksityiset ihmiset, hankkeesta vastaava yhtiö, Juvan ja Rantasalmen kunnat, maakunnat ja valtakunnan taso. Rajattavissa joskus vain epämääräisesti ympäristöön kohdistuvan vaikutusmekanismin mukaan (esim. liikenteeseen, talouteen ja työllisyyteen kohdistuvat vaikutusalueet poikkeavat toisistaan). Monia vaikutusreittejä mm. työllisyyden, liikenteen, luontovaikutusten, pelkojen ja odotusten kautta.

9M031442 Vapo Oy Energia Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajennuksen YVA-selostus 14 4. AIKAISEMMAT JA ARVIOINTIA VARTEN TEHDYT SELVITYKSET. HUOMIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN ARVIOINTIALUEET, ARVIOINTIMENE- TELMÄT JA ARVIOINNIN EPÄVARMUUDET YVA-laki velvoittaa selvittämään hankkeen välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön luonnonvarojen hyödyntämiseen em. tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin Tarkasteltavan hankkeen vaikutukset syntyvät turvetuotantoon otettavien alueiden uudisojittamisesta, sitä seuraavasta kuivumisesta, turpeen tuottamisen ja kenttien kunnossapidon työvaiheista, turpeen kuljetuksesta ostajille ja alueelta valuvasta vedestä. Aikaisemmin ojitetuilla alueilla, joita Lakeanrahkan selvitysalue on kokonaisuudessaan, luonto on jo muuttunut ojituksia edeltäneeseen aikaan verrattuna. Näistä kaikista voi johtua myös ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, joista taloudellisen toiminnan tuoma hyöty ja alueen käyttömahdollisuuksien muutokset ovat esimerkkejä. Ympäristö muuttuu viimein täysin, kun alue valmistellaan lopullisesti tuotantokuntoon. Vesistövaikutukset alkavat kuivatusojituksista ja jatkuvat kunnostus- ja tuotantovaiheen läpi jälkikäyttövaiheeseen saakka. Turvetuotannon ympäristövaikutuksista on paljon esimerkkejä, joiden perusteella Lakeanrahkan hankkeessa tärkeimmiksi vaikutuskokonaisuuksiksi arvioidaan vaikutukset: vesistöihin, erityisesti Tuusjärveen ihmisiin (alueen käyttö, viihtyvyys, talous) pohjavesiin tuotantoalueen ja sen lähiympäristön luontoon ilmaan (tuotantoalueen lähistö ja teiden varret; pöly, melu) Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeisiin on tehty seuraavat selvitykset, jotka ovat liitteissä 5.2-5.5. Lakeanrahkan suokasvillisuusselvitys (2003). Jouni Klinga, biologitoimisto Jari Venetvaara. 30 s. + liitteet. Lakeanrahkan maisemaselvitys (2003). Jouni Klinga, biologitoimisto Jari Venetvaara. 5 s. Lakeanrahkan pesimälinnusto (2003). Jari Jokela, biologitoimisto Jari Venetvaara. 6 s. + liitteet. Lakeanrahkan perhoset (2003). Jari Venetvaara, Jari Jokela ja Tuomas Luotola, biologitoimisto Jari Venetvaara Ky. 4 s.

9M031442 Vapo Oy Energia Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajennuksen YVA-selostus 15 4.1 VESISTÖT Lakeanrahka on ollut yli 10 vuotta tarkkailtavien tuotantoalueiden joukossa, joten sieltä on kertynyt säännöllisesti käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailutietoja, joita hyödynnetään tässä arvioinnissa. Turvetuotantosuon valumavesiin ei lisätä mitään aineita, joten siltä osin niiden koostumus vastaa luonnontilaisen suon valumavesien koostumusta. Vesissä ei myöskään ole haitallisia bakteereita. Veden laadun muutos johtuu aineiden huuhtoutumisen lisääntymisestä, eli tuotantosuon vedet sisältävät luonnontilaisen suon vesiä enemmän kiintoainetta, ravinteita, rautaa ja humusta. Vastaanottavan vesistön veden laadun muutokseen vaikuttavat siten vesistön koko (esim. joessa virtaaman suuruus), sen veden omat ominaisuudet, tuotantoalueen ja vesistön etäisyys sekä tuotantoalueella käytetyt vesiensuojelumenetelmät ja niiden toimivuus. Lakeanrahkan alapuolisten vesistöjen ominaisuuksia esitellään luomalla kokonaiskuva niiden tilasta ja niihin kohdistuvista vaikutuksista. 4.1.1 Vesistökuormitus 0-vaihtoehdossa Lakeanrahkan kuormitusta arvioidaan erilaisilla vesienkäsittelymenetelmillä, erilaisissa virtaamatilanteissa ja eri vuodenaikoina. Laskeutusaltaiden vaihtoehtoa ei tarkastella itsenäisenä vaihtoehtona, vaan yhdessä kemiallisen käsittelyn kanssa, jolloin puhdistusmenetelmä on BAT-periaatteen (paras käytettävissä oleva tekniikka) mukainen. Kuormitusarviot on tehty nykyisin käytössä olevien laskeutusaltaiden sijasta tilanteille, joissa vesienkäsittelyä tehostetaan pintavalutuksella tai kemiallisella puhdistuksella. Pintavalutusvaihtoehdossa tarkastellaan ympäri vuoden käytössä olevaa sekä roudattomalla kaudella käytössä olevaa pintavalutusta. Lisäksi tarkastellaan rankkasateista syntyvien ylivirtaamatilanteiden aiheuttamaa kuormitusta sekä virtaamansäädön vaikutusta kuormituksiin. 0-vaihtoehdon eli nykytilanteen jatkumisen vaikutusarviossa Lakeanrahkan tuotantokauden (toukolokakuu) aikainen vesistökuormitus on arvioitu nykyisin tuotantokuntoiselle pinta-alalle 85,4 ha. Valumavedet johdetaan Kankaistenlammen ja Kummunpuron kautta Tuusjärveen. Lakeanrahkan laskeutusaltaan vesistökuormitusta on tarkkailtu Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailussa. Tässä selvityksessä ei kuitenkaan tarkastella pelkkiä laskeutusaltaita omana vaihtoehtonaan, joten kuormitusten arvioinnissa on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen tarkkailusoiden eri vesienkäsittelymenetelmien ominaiskuormituslukuja niin kesän kuin muidenkin vuodenaikojen osalta. Ympärivuotisia tarkkailukohteita on ollut Pohjois- Pohjanmaankin alueella vähän, minkä vuoksi vuosikuormitusarviota voidaan pitää lähinnä suuntaaantavana. Myös kesän yli- ja alivalumatilanteiden kuormitus on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailuaineiston perusteella. Kuormitukset on kesäajan yli- ja alivalumatilannetta lukuun ottamatta esitetty sekä brutto- että nettokuormituksena. Nettokuormitukset on laskettu vähentämällä bruttokuormituksista luonnontilaisen Vitmaojan kuormitukset. Kuormitusarvion avulla arvioidaan nykyisen laajuisen turvetuotannon vaikutukset alapuolisiin vesistöihin. 4.1.2 Vesistökuormitus 1-vaihtoehdossa Lakeanrahkan vesistökuormitusta tarkastellaan erikseen lisäalueen kuntoonpanovaiheessa sekä koko turvetuotantoalueen tuotantovaiheessa. Vaiheittaista tuotantotapaa ei suunnitella Lakeanrahkalle, joten sen vesistövaikutuksia ei tarkastella. Tuotantovaiheen kuormitusarviot on tehty erikseen ympäri vuoden käytössä olevalle ja vain roudattomalla kaudella käytössä olevalle pintavalutukselle sekä laskeutusaltaisiin yhdistetylle kemialliselle puhdistukselle. Lisäksi tarkastellaan rankkasateista

9M031442 Vapo Oy Energia Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajennuksen YVA-selostus 16 syntyvien ylivirtaamatilanteiden aiheuttamaa kuormitusta sekä virtaamansäädön vaikutuksia kuormituksiin. Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajennusosan kuntoonpanovaiheen kuormitusarvio on tehty pinta-alalle 201,2 ha. Kunnostettavasta alueesta noin 103 hehtaarilta johdetaan vedet Tuusjärveen Kirjastenlammen ja 99 hehtaarilta Kankaistenlammen kautta. Arvion perusteena on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja vuosilta 1997 2003, koska Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella ei ole toteutettu kuntoonpanovaiheen turvetuotantosoiden tarkkailua. Suurimmassa osassa Pohjois- Pohjanmaan kuntoonpanovaiheen tarkkailusoista vesienkäsittelymenetelmänä on ollut pintavalutus. Ympärivuotisia kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella ollut vähän, minkä vuoksi arvio on lähinnä suuntaa-antava. Kuormitusarvioissa on oletettu koko laajennusalueen olevan kunnostettavana yhtä aikaa. Arvio Lakeanrahkan turvetuotantoalueen kokonaiskuormituksesta myös laajennusosan ollessa tuotantovaiheessa on tehty pinta-alalle 286,6 ha. Alueesta 102,6 ha laskee Kirjastenlammen ja 184 ha Kankaistenlammen kautta Tuusjärveen. Vesienkäsittelymenetelminä on tarkasteltu pintavalutusta ja kemiallista puhdistusta sekä virtaamansäätöä. Kuormitusarvioissa on käytetty laskentaperusteena Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen tarkkailuaineistoa. 4.1.3 Tuusjärven valuma-alueelta tuleva kuormitus ja Tuusjärven veden laatu Tuusjärveen kohdistuva kokonaiskuormitus arvioitiin eri puolilta kerättyjen lähtötietojen ja kirjallisuudesta saatujen ominaiskuormituslukujen perusteella. Haja- ja loma-asutuksen määrät saatiin alueen kunnista. Avohakkuiden ja metsäojitusten tiedot saatiin Etelä-Savon Metsäkeskuksesta. Sekä hakkuiden että ojitusten tiedot olivat kymmenen vuoden kokonaismääriä, sillä kirjallisuuden perusteella metsätaloustoimenpiteiden on arvioitu kuormittavan vesistöä noin kymmenen vuoden ajan (esim. Kenttämies & Vilhunen 1999). Peltopinta-ala saatiin ympäristöhallinnon ylläpitämästä satelliittikuvatulkintoihin perustuvasta maankäyttöaineistosta. Peltoviljelyn kuormitus laskettiin erottelematta erilaisia pellonkäyttömuotoja (esim. viljan viljely, nurmi tai kesanto). Suoraan vesistöihin kohdistuvan ilmalaskeuman aiheuttaman kuormituksen laskemiseksi vesipinta-ala saatiin samasta aineistosta kuin peltopinta-alakin. Turvetuotannon kuormitukset perustuvat tarkkailutuloksiin ja tuotantopinta-aloihin. Muuta pistemäistä kuormitusta alueella ei ole. Kuormituksen laskemisessa käytetyt ominaiskuormitusluvut on esitetty oheisessa taulukossa lähdeviitteineen. Haja-asutuksen ominaiskuormitusluku on Ronnun ja Santalan (1995) mukaan keskimääräinen kuormitusarvo korkeatasoisille asunnoille, joissa ei ole käymälävesien erilliskäsittelyä. Mm. asunnon varustelutaso, jätevesienkäsittelymenetelmä, purkujärjestelyt ja etäisyys vesistöstä vaikuttavat haja-asutuksen kuormitukseen. Em. tekijät on huomioitu käytetyissä ominaiskuormitusluvuissa (Rontu ja Santala 1995). Rekolainen ym. (1992) ovat esittäneet pelloilta vesistöön huuhtoutuvan kuormituksen määräksi 0,9-1,8 kg/ha/a fosforia ja 7,6-20 kg/ha/a typpeä. Kuormituksen määrään vaikuttavat mm. viljelykasvi ja tapa, pellon kaltevuus sekä sääolot. Käytetyt ominaiskuormitusluvut sekä myös peltopinta-ala ovat aika karkeita arvioita, joten kuormituksen määrä on suuntaa-antava, mutta suuruusluokaltaan oikea. Metsätaloustoimenpiteiden pinta-alat valuma-alueella saatiin varsin tarkasti Etelä-Savon metsäkeskukselta. Metsätaloustoimenpiteiden aiheuttama kuormitus sen sijaan saattaa vaihdella suurestikin, mm. maaperästä johtuen, joten käytettyjä ominaiskuormituslukuja voidaan pitää lähinnä suuntaaantavana.

9M031442 Vapo Oy Energia Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajennuksen YVA-selostus 17 Ilmalaskeuma laskettiin vesistöpinta-alalle. Laskeuma arvot saatiin Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämien laskeuma-asemien tutkimuksista (Järvinen ja Vänni 1998, Vuorenmaa, ym. 1999 ja Vuorenmaa, ym. 2001). Laskeumana käytettiin Punkaharjun, Mikkelin maalaiskunnan ja Outokummun tutkimusasemien keskiarvoja vuosilta 1996-1998. Ihmistoiminnan aiheuttaman kuormituksen lisäksi vesistöihin tulee ravinteita luonnonhuuhtoumana. Varsinaisen luonnonhuuhtouman tutkiminen on hyvin vaikeaa, sillä kokonaan luonnontilaisia alueita on erittäin vähän, ja niihinkin vaikuttaa ilmaperäinen laskeuma, joka pääosin on ihmistoiminnan aikaansaamaa. Luonnonhuuhtoumalle on esitetty useita erilaisia arvoja eri tutkimuksissa, mutta ne eivät kuitenkaan poikkea suuresti toisistaan. Tässä yhteydessä käytettiin Saukkosen ja Kortelaisen (1995) Etelä-Suomen luonnonhuuhtoumaksi esittämiä arvoja. Arvot edustavat Etelä- Suomen potentiaalista metsämaan vesistökuormitusta sisältäen luonnonhuuhtouman, ilmalaskeuman ja metsätalouden toimenpiteiden aiheuttaman kuormituksen. Metsätaloustoimenpiteiden aiheuttamasta kuormituslisästä huolimatta arvot ovat samaa tasoa muissa yhteyksissä esitettyjen luonnonhuuhtouma-arvojen kanssa, ja siksi niiden katsottiin soveltuvan luonnonhuuhtouman arvioimiseen. Taulukko 1. Käytetyt ominaiskuormitusluvut viitteineen. Ominaiskuormitukset P N viite kg/a (/ha) kg/a (/ha) haja-asutus 0.43 3.1 1) loma-asutus 0.18 0.65 2) peltoviljely 1 17 3) avohakkuu 0.1 1 4) ojitus 1-5 v 0.16 2.1 5) lilmalaskeuma 0.11 3.81 6) luonnonhuuhtouma 0.097 2.1 7) 1) Rontu & Santala 1995 2) Ferin-Westerholm 1994 3) arvio Rekolaisen ym. 1992 perustella 4) Kenttämies & Saukkonen 1996 5) Kenttämies & Vilhunen 1999 6) keskiarvo 1996-1998 Mikkelin mlk:n, Punkaharjun ja Outokummun tutkimusasemilta Järvinen & Vänni 1998, Vuornemaa, Järvinen & Vänni 1999 ja Vuorenmaa, Juntto & Leinonen 2001 7) Saukkonen & Kortelainen 1995, Etelä-Suomen keskiarvo Tuusjärven veden laadusta on tietoja 1960-luvulta alkaen ja sitä on seurattu säännöllisesti kahdella havaintopaikalla 1980-luvun alkupuolelta alkaen. Veden laadusta saatua tietoa tukevat viimeisten 10 vuoden aikana neljästi otetut pohjaeläinnäytteet, jotka kuvaavat osaltaan järven tilaa. Käytettävissä oleva aineisto riittää Lakeanrahkan kuormituksen määrän ja vaikutusten melko luotettavaan arvioimiseen. Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointia tukee runsas kokemus ja tutkimustieto.

9M031442 Vapo Oy Energia Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajennuksen YVA-selostus 18 4.1.4 Kalasto ja kalastus Tuusjärven alueella on suoritettu Itä-Suomen vesioikeuden päätökseen nro 77/95/2 sekä Vesiylioikeuden päätökseen nro 89/1996 perustuvaa kalataloudellista tarkkailua. Tarkkailuohjelman on hyväksynyt Mikkelin maaseutuelinkeinopiiri 28.10.1996 kirjeellä Dnro 3421/871/95. Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy on tehnyt vuosien 1998-2003 tarkkailusta yhteenvedon vuonna 2004 (Savo- Karjalan ympäristötutkimus Oy 2004), jonka antamia tuloksia arvioinnissa käytetään hyväksi. Asukaskyselyssä ei ollut kalastustiedustelua, mutta jotkin kysymykset käsittelivät kalastusharrastusta. Niitä tietoja käytetään arvioinnissa. Aineisto riittää vaikutusten arviointiin. Tuusjärven kuhan ja hauen elohopeapitoisuuksia ei ole mitattu. Tämä tiedon puute korjataan tulevaisuudessa lisäämällä elohopeamääritykset tarkkailuohjelmaan. 4.2 ILMAN LAATU; PÖLY, MELU JA PÄÄSTÖT Päästöjen, pölyn ja melun syntyä ja niiden yleisiä vaikutuksia on esitetty kohdassa 6.1.5. Turvetuotannon ilmapäästöjä (pöly, melu, ajoneuvojen päästöt) on tutkittu ja niistä on runsaasti kokemuksellista tietoa, mikä antaa hyvän pohjan vaikutusten arviointiin. Päästöjä syntyy sekä tuotantoalueella että turpeen kuljetuksissa. Täydentäviä selvityksiä ei maastossa ole tehty, mikä toisaalta tuo epävarmuutta arvioon. Työmailta saatujen kokemusten ja niillä tehtyjen tutkimusten perusteella pöly- ja meluvaikutusten tarkastelualueen laajuus tuotantoalueen ympärillä on 500 m, jota laajemmalla alueella haittoja ilmenee lähinnä poikkeusoloissa (ks. kohta 6.1.5) Pakokaasupäästöjä syntyy erityisesti tuotantovaiheessa sekä turpeen kuljetuksessa asiakkaille maanteitä pitkin, mikä tehdään pääasiassa tuotantokauden ulkopuolella viileinä ja kylminä vuodenaikoina. Liikenteestä syntyy myös melua ja pölyä (etenkin päällystämättömät tiet). Liikenteen paikalliset vaikutukset arvioidaan suhteessa käytettävien teiden ominaisuuksiin ja niiden varrella olevaan asutukseen ja muihin kohteisiin. Turpeenkuljetuksen päästöarviot ovat laskennallisia perustuen keskimääräiseen ajomatkaan ja liikenteen päästöjen laskentamalliin (LIISA 2003). Niiden vaikutukset ovat lähinnä välillisiä. 4.3 LUONNONMAISEMA Lakeanrahkan maisemallisia arvoja sekä suunniteltujen toimenpiteiden vaikutusta alueen maisemakuvaan selvitettiin samanaikaisesti alueella tehtyjen kasvillisuusselvitysten maastotöiden kanssa. Alue ja siihen rajoittuva 200 metrin suojavyöhyke kuljettiin tarkasti läpi, joka antaa hyvän lähtökohdan maisemallisten arvojen määrittelylle. Lisäksi arviointia varten on tutustuttu alueen sijoittumiseen ympäristöön karttatutkiskelun perusteella. 4.4 MAA- JA KALLIOPERÄ, POHJAVESI Maa- ja kallioperän sekä pohjaveden tarkastelu keskittyy Lakeanrahkan pohjois- ja itäpuolella sijaitsevien Kirjastenharjun ja Kaukalovuoren pohjavesialueisiin sekä Tuusjärven eteläosassa sijaitsevan Rapionkankaan pohjavesialueeseen.

9M031442 Vapo Oy Energia Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajennuksen YVA-selostus 19 Kaukalovuori on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi (luokka II), Kirjastenharju muuksi pohjavesialueeksi (luokka III) ja Rapionkangas vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi (luokka I). Tämän lisäksi tarkastellaan hankkeen vaikutuksia yksityisten talouksien kaivovesiin. 4.5 KASVILLISUUS Suotyypit määritettiin kulkemalla koko tutkimusalue ja 200 m leveä vyöhyke suon ympärillä maastossa läpi siten, että kaikki suotyypit ja uhanalaisten kasvien kasvupaikat voitiin havaita riittävällä varmuudella. Luokittelu suotyyppeihin tehtiin Eurolan ym. (1994) suokasvillisuustyypityksen mukaisesti. Suotyyppien rajaukset piirrettiin maastossa maanmittauslaitoksen toimittamille mustavalkoisille ilmakuville. Jokaiselta suotyypiltä kirjattiin suotyyppien määrittelyn kannalta keskeinen kenttä- ja pohjakerroksen kasvilajisto. Lisäksi kultakin määritellyltä samankin suotyypin kuviolta laadittiin luonnehdinta alueen puustosta ja luonnontilaisuudesta, etenkin silloin kun se poikkesi aiemmin samalta tyypiltä tehdystä kuvauksesta. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa alueen suotyypit sekä mahdolliset uhanalaisten kasvilajien esiintymät. Maastotyöt Lakeanrahkalla suoritti kokenut biologi elokuussa 2003. Aineisto antaa luotettavan pohjan sekä lajisto- että elinympäristövaikutusten arviointiin. 4.6 ELÄIMISTÖ JA LUONNON MONIMUOTOISUUS Kartoituslaskennalla selvitettiin Lakeanrahkan pesimäaikaista ja suota ympäröivän 200 m leveän kaistan linnustoa. Tutkitut alueet kuljettiin jalkaisin läpi mahdollisimman tarkoin. Laskennoissa huomioitiin vain suolajit ja vähälukuiset metsien ja muiden ympäristöjen linnut. Yleiset joka paikan lajit (mm. kirviset, peipot, pajulinnut ja tiaiset) jätettiin suoympäristön laadun arvioinnin kannalta merkityksettöminä huomiotta. Kaikki huomioidut linnut merkittiin karttapohjalle linnustonseurannan ohjeiden mukaisesti (Koskimies & Väisänen 1988, Koskimies 1994). Suo käytiin läpi kahteen kertaan, 1. kesäkuuta ja toisen kerran 20. ja 21.6.2003. Kankaisten- ja Kirjastenlammen linnustoa tutkittiin 1.6.2003 vesilintujen pistelaskentaohjeita soveltaen (Koskimies ja Väisänen 1988). Laskentojen aikana sää oli hyvä. Tulokset on esitetty pesimälinnustoselvityksessä liitteessä 5.4. Laskennat suoritti kokenut biologi. Lakeanrahkan linnustollista arvoa pesimäaikana tarkastellaan lähinnä lajiston perusteella. Esitetyt laji- ja parimäärätulokset ovat minimiarvoja, sillä aineisto ei riitä luotettavaan tiheysarvioon. Aineisto antaa kuitenkin riittävän kuvan lajistosta suon pesimäaikaisen linnustollisen arvon määrittämistä varten. Lakeanrahkan merkitystä linnustolle muuttoaikoina ei ole selvitetty. Perhosia kerättiin 1.6, 21.6.2003 sekä 12.-13.7.2003 päivällä ja yöllä. Perhosten keruu tapahtui haavilla päivällä ja yöllä haavilla ja syöteillä. Heinäkuun keruupäivänä päivälämpötilan maksimi oli +25 C ja yö oli lämmin. Perhoslinja kattoi suon kaksi perhosvyöhykettä eli ojitetun suon metsittyneen osan ja tien reunat ja kääntöpaikat. Suon turvetuotantoalueelle ei menty. Raportti on liitteessä 5.5. Alueen eläimistöstä pyydettiin tietoja alueen riistanhoitoyhdistykseltä ja paikallisilta metsästysseuroilta Tuusmäen metsästäjiltä ja Pakinmaan metsästäjät ry:ltä. Lisäksi eläimistöstä saatiin lähinnä hajatietoja postitse tehdystä asukaskyselystä.