Sisällys 1. Esipuhe... 1 1.1 Opiskeluohjeet... 1 2. Ammatillinen koulutus... 2 2.1 Ammatillinen peruskoulutus... 4 2.2 Työssäoppiminen osana ammatillista koulutusta... 6 2.3 Sopimus opiskelijan työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä... 9 2.4 Ammattiosaamisen näytöt... 9 3. Työssäoppimisen järjestäminen ja pelisäännöt... 15 3.1 Osapuolten tehtävät... 15 3.2 Työssäoppiminen prosessina... 17 3.3 Opiskelijan perehdyttäminen... 18 3.4 Työturvallisuus, vastuut ja vakuutukset... 20 3.5 Työssäoppiminen: Koulutuskeskus Sedu... 23 4. Työssäoppijan ohjaaminen työpaikalla... 26 4.1 Työpaikkaohjaajan rooli... 27 4.2 Opiskelijan oppimista ohjaavat käsitykset ihmisistä, tiedosta ja oppimisesta... 34 4.3 Ammattitaidon oppiminen... 44 4.4 Esimerkkejä erilaisista opiskelutavoista työssäoppimisen aikana... 49 5. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen arviointi... 53 6. Lopuksi... 58 7. Tehtävät... 58 8. Ammatillisen koulutuksen sanastoa... 62 9. Suositeltavaa kirjallisuutta ja lisätietoja... 72 Lähdeluettelo... 73 Liitteet... 75 1
1. Esipuhe Tämä työpaikkaohjaajakoulutusmateriaali on tuotettu Seinäjoen koulutuskeskuksen ESR-momu-toko Monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutusprojektissa (v. 2005-2008). Euroopan sosiaalirahasto ja Opetushallitus rahoitti osan Seinäjoen koulutuskeskuksen yhteistyössä Härmänmaan ammatti-instituutin ja Kurikan ammattioppilaitoksen toteuttamasta ESR-momu-toko -projektista. Materiaali on tehty mm. Seinäjoen koulutuskeskuksen Seinäjoen ammattioppilaitoksen Toppi- Taitavat ESR-projektin aikana tehdyn materiaalin pohjalta sitä täydentäen ja uudistaen. Koulutuskeskus Sedun SeDuuni2-projektin toimesta aineistoa päivitettiin oppilaitoskäyttöön kesällä 2013. SeDuuni2-projektia rahoittavat Euroopan Sosiaalirahasto ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä. Tuen myöntäjänä toimii Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yhä suurempi osa ammatillista koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä järjestetään työpaikoilla. Näin ollen Opetushallitus suositteleekin, että mahdollisimman moni työpaikkaohjaajana toimiva voisi osallistua työpaikkaohjaajien koulutukseen. Materiaali pohjautuu Opetushallituksen suosituksen mukaiseen työpaikkaohjaajakoulutukseen (Työpaikkaohjaajien koulutus 3 ov, Määräykset ja ohjeet 2012:41). Materiaali sisältää perusmateriaalin työpaikkaohjaajakoulutukseen ja on tarkoitettu täydennettäväksi perustutkintokohtaisesti. Työpaikkaohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa entistä paremmin perehdyttää, ohjata ja arvioida tulevia alan ammattilaisia. 1.1 Opiskeluohjeet Koulutus koostuu kirjallisesta materiaalista ja siihen liittyvistä tehtävistä. Materiaalia voidaan käydään 1-3 ov:n laajuisessa koulutuksessa. Tutustu huolellisesti kirjalliseen materiaaliin ennen kuin aloitat tehtävien tekemisen. Tekstiä kannattaa lukea osissa, yksi aihekokonaisuus kerrallaan. Tekstiin liittyvät tehtävät löydät tekstiosioiden jälkeen. Kirjallista materiaalia lukiessasi ja tehtäviä tehdessäsi käsiteltäviä asioita kannattaa pohtia konkreettisten esimerkkien kautta. Näin saat koulutusmateriaalista parhaan mahdollisen hyödyn! 1
Oppivelvollisuuskoulutus 2. Ammatillinen koulutus KUVIO1. Suomen koulutusjärjestelmä Suomen koulutusjärjestelmä Tri / Lis. Ylemmät korkeakoulututkinnot AMK-jatkotutkinnot TYÖ- KOKEMUS Alemmat korkeakoulututkinnot Yliopistot Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut 3 2 1 Lukiokoulutus Ylioppilastutkinnot Lukiot 10 Ammatillinen peruskoulutus Ammatilliset perustutkinnot Ammatilliset oppilaitokset Oppisopimuskoulutus 3 2 1 T Y Ö K O K E M U S Näyttötutkinnot Erikoisammattitutkinnot Ammattitutkinnot Ammatilliset perustutkinnot Ikä TYÖKOKEMUS 9 16 8 7 6 5 4 3 2 1 Perusopetus Esiopetus peruskouluissa ja päiväkodeissa 15 14 13 12 11 10 9 8 7 Erityisosaamiseen liittyvä koulutus korkeakoulujen ulkopuolella järjestetään pääosin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmentavana koulutuksena. 2 6
Koulutuskeskus Sedun organisaatio Koulutuskeskus Sedussa opiskelee noin 4300 opiskelijaa. Kuviossa 2 on esitetty Sedun organisaatio (1.8.2012 alkaen). KUVIO 2. Koulutuskeskus Sedun organisaatio 3
2.1 Ammatillinen peruskoulutus Tehtävät ja tavoitteet Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeelliset tiedot ja taidot sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Tavoitteena on antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998) Tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa (ov), joka jakautuu seuraavasti: 90 ov ammatillisia opintoja ja niitä tukevaa työssäoppimista 20 ov ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osia (ATTO) 10 ov vapaasti valittavia tutkinnon osia (yksi opintoviikko vastaa noin 40 tunnin työpanosta). Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen kestää 2-3 vuotta. Ylioppilaiden ja tutkinnon suorittaneiden koulutusaika on 0,5-1 vuotta lyhyempi osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vuoksi. Ammattitaitotavoitteiden rinnalla koulutuksen keskeisenä tavoitteena on nuoren persoonallisuuden monipuolinen kehitys ja kasvu yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi jäseneksi. Ammatillisen koulutuksen yhteiset tavoitteet korostavatkin ammatillisen ja persoonallisen kasvun kiinteää yhteyttä. Ammatillinen perustutkinto Ammatillista peruskoulutusta järjestetään käytännöllisesti katsoen kaikilla aloilla. Ammatillisia perustutkintoja on Suomessa kaikkiaan 52, ja niissä on erilaisia koulutusohjelmia/osaamisaloja yhteensä 121. Liitteestä 1 voit tarkistaa mitä perustutkintoja ja koulutusohjelmia Koulutuskeskus Sedu tarjoaa. (liite 1). Tutkinnot antavat laaja-alaiset perusvalmiudet alan tehtäviin ja lisäksi erikoistuneemman osaamisen jollakin ammattialan osaalueella. Kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tuottaa yleisen jatko-opinto-oikeuden. (OPM:n asetus 216/2001.) Tutkintoon kuuluvat ammatilliset opinnot on muodostettu työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta. Ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yht. 20 ov) kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa ovat: äidinkieli fysiikka ja kemia toinen kotimainen yhteiskunta-, yritys- ja kieli työelämätieto vieras kieli liikunta ja terveystieto matematiikka taide ja kulttuuri (Valtioneuvoston päätös 213/1999.) 4
Lisäksi ammatillisen koulutuksen tulee tuottaa opiskelijoille sellaisia valmiuksia, että he pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Koulutuksen tuleekin antaa opiskelijalle valmiuksia: kansainvälisyyteen kestävän kehityksen edistämiseen teknologian ja tietotekniikan hyödyntämiseen yrittäjyyteen laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan kuluttajaosaamiseen elinikäiseen oppimiseen työsuojelusta ja terveydestä huolehtimiseen (Opetushallitus 2001, 10.) Oppilaitoksessa, oppisopimuksella vai näyttötutkintona? Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa joko oppilaitosmuotoisena, oppisopimuksella tai näyttötutkintona. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen työsopimukseen, jonka koulutuksenjärjestäjä vahvistaa. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja voidaan suorittaa ammatillisen lisäkoulutuksen näyttötutkintoina. Ammatillisiin perustutkintoihin liitettiin 2006 syksyllä ammattiosaamisen näytöt, Näytöillä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset eli työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näytöt on tarkoitus toteuttaa pääasiallisesti työelämässä työssäoppimisjaksojen aikana. Oppilaitoksen opetussuunnitelma pohjautuu Opetushallituksen määräykseen Koulutuksen järjestäjä laatii opetushallituksen määräyksen (ammatillisen perustutkinnon perusteet) pohjalta opetussuunnitelman. Tutkinnon perusteet on määräys, jolla koulutuksen järjestäjä velvoitetaan sisällyttämään koulu- tai järjestäjäkohtaiseen opetussuunnitelmaan tutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet, tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit, ammattitaidon osoittamistavat sekä muita ammatillista peruskoulutusta koskevia määräyksiä. Määräyksellä varmistetaan koulutuksellisten perusoikeuksien ja tasa-arvon sekä opetuksellisen yhtenäisyyden ja laadun, samoin kuin oikeusturvanäkökohtien toteutuminen. HOPS (Henkilökohtainen OPetusSuunnitelma) on jokaiselle opiskelijalle erikseen laadittava kirjallinen suunnitelma opintojen suorittamiseksi. HOPSn perustana ovat oppilaitoksen opetussuunnitelma, opiskelijan aikaisemmat opinnot sekä tavoitteet. Henkilökohtainen opetussuunnitelma pohjautuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin. HOPSiin määritellään osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, opintojen suoritusjärjestys, opintojen sisällöt sekä yksilöllinen koulutusaika. 5
HOJKS (Henkilökohtainen Opetuksen Järjestämistä Koskeva Suunnitelma) on erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle laadittava kirjallinen suunnitelma opintojen suorittamiseksi. Suunnitelma pohjautuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin sisältäen mm. opiskelijalle kohdistetut tukitoimet. Opiskelijan edistymistä tulee seurata koulutuksen aikana, ja henkilökohtaisia tavoitteita ja tukitoimia on muutettava tarpeen mukaan. Työssäoppiminen on osa ammatillista tutkintoa ja opetussuunnitelmaa. Työssäoppimisesta on säädetty koululainsäädännössä. Kaikkiin tutkintoihin tulee sisältyä vähintään 20 opintoviikon eli n. ½ vuoden laajuinen työssäoppiminen, joka toteutetaan työpaikoilla. Työssäoppimisen tavoitteet ja mahdollisuudet 2.2 Työssäoppiminen osana ammatillista koulutusta Työpaikoilla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän työssäoppimisen tarkoituksena on lisätä koulutuksen työelämävastaavuutta sekä yhteistyötä oppilaitosten ja työ- sekä elinkeinoelämän välillä. Työssäoppiminen helpottaa ammattitaitoisen työvoiman saantia ja opiskelijoiden työllistymistä. Työssäoppiminen perustuu lakiin ja asetukseen Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua työpaikoilla tapahtuvaa opiskelua, jonka laajuus on yhteensä vähintään 20 opintoviikkoa. Tavoitteena on, että opiskelija oppii aidoissa työelämän tilanteissa osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta sekä saa yleisiä valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten. Ammattiin valmistuvat nuoret saavat käytännön tuntumaa alansa työtehtäviin työssäoppimisjakson aikana. Työssäoppiminen syventää ammatillista osaamista ja edistää nuorten välitöntä työllistymistä ja helpottaa nuorten työmarkkinoille siirtymistä ja lisää työmarkkinatietoutta. Työssäoppimisen tavoitteena on tehdä tutuksi työelämän pelisääntöjä ja toimintatapoja, ehkäistä syrjäytymistä ja mahdollistaa opettajien ja asiantuntijoiden vaihtoa. Lisäksi työssäoppiminen vahvistaa ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta. Työpaikkaohjaajaa tarvitaan perehdyttämään, ohjaamaan ja arvioimaan työssäoppijaa. On sekä opiskelijan että työpaikkaohjaajan etu, että työpaikkaohjaaja on koulutettu tehtävään. Työpaikkaohjaajaa valitessa on työpaikalla syytä miettiä, kenellä on todellista kiinnostusta ja aikaa sekä muita mahdollisuuksia toimia ko. tehtävässä. 6
Työssäoppimisen tavoitteet asetetaan työpaikan edustajan, opettajan ja opiskelijan yhteistyönä. Työssäoppimisesta on hyötyä kaikille osapuolille, se tarjoaa monia mahdollisuuksia niin työpaikalle, opiskelijalle kuin oppilaitoksellekin. hyödyntää oppilaitoksen osaamista, asiantuntemusta ja koulutuspalveluja (esim. opinnäyte, laitteiden ja koneiden yhteiskäyttö) oppia tuntemaan nuorten odotuksia ja ajatusmaailmaa edistää elinikäistä oppimista työpaikoilla Työssäoppimisprosessia ohjaa opettaja, joka käy työssäoppimispaikassa ohjauskäynneillä ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisjaksolla suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin. Mikäli työssäoppimispaikka on kaukana oppilaitoksesta, voidaan ohjauskäynnit korvata puhelimitse ja/tai sähköpostitse käytävillä keskusteluilla. Valtakunnallisissa ammatillisten perustutkintojen perusteissa määritellään ammatillisen koulutuksen (mukaan lukien työssäoppiminen) tavoitteet, sisällöt, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Koulutuksen järjestäjien laatimissa opetussuunnitelmissa on tarkennettuna työssäoppimalla opittavat asiat. On olennaista, että työssäoppimista ohjaava opettaja avaa ja selkeyttää työssäoppimisen tavoitteet ja jakson aikana opittavat asiat työpaikkaohjaajalle. Työssäoppijan oppiminen mahdollistetaan antamalla hänelle tehtäväksi alan todellisia työtehtäviä, ja oppiminen tapahtuu siten pääasiassa kokemusten kautta. Tehokkaan oppimisen edellytyksenä on, että työssäoppijan toiminnasta ja kokemuksista keskustellaan sekä ohjataan työssäoppijaa kehittämään toimintaansa. Työssäoppiminen yrityksen ja sen henkilöstön mahdollisuutena Työssäoppiminen on työnantajan kannalta myös verkostoitumista. Työssäoppiminen opiskelijan ammatillisessa kasvussa tukee ajanmukaista ammattitaidon oppimista aidoissa oppimisympäristöissä saada tukea ammatilliseen kasvuun ja erikoistumiseen syventää ammatillista osaamista ja saada ajanmukaisia työelämävalmiuksia tutustua työelämän pelisääntöihin ja työtapoihin kehittää vuorovaikutustaitoja ja saada monipuolisia kontakteja kehittää vastuuntuntoa työstä ja opiskelusta sekä lisätä opiskelumotivaatiota kohottaa opiskelijan itsetuntoa ja itsenäistä toimintaa itsenäistyä opettaa markkinoimaan omaa osaamistaan -> työllistyä saada osaavaa ja työpaikalle soveltuvaa työvoimaa vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen ja suunnitteluun kehittää työpaikan oppimiskulttuuria ja kaikkien työntekijöiden kouluttautumista 7
Työssäoppiminen oppilaitoksen ja opettajan resurssina vahvistaa oppilaitoksen ja työelämän yhteistyötä ja koulutuksen suunnittelua monipuolistaa oppimisympäristöjä mahdollistaa harvinaisten koneiden ja laitteiden sekä uuden teknologian käytön parantaa koulutuksen tunnettavuutta työelämässä pitää yllä ja kehittää opettajien ammattitaitoa monipuolistaa opiskelijan arviointia. o työpaikkaohjaajan nimeäminen o ohjaavan opettajan nimeäminen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen arviointi- ja palautekeskustelut Yhteistyö voi tuoda esiin asioita, jotka tulee huomioida työssäoppimisen kehittämiseksi. Asioita voivat olla mm. työpaikkaohjaajakoulutustarpeet oppilaan valmentaminen ennen työssäoppimisjaksoa tarvittavat turvakoulutukset jne. Missä ja milloin? Työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyö Työssäoppimisen onnistunut toteutus ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää aktiivista yhteistyötä ja vuorovaikutusta työpaikan ja oppilaitoksen välillä. Työssäoppimisen onnistumisesta ovat vastuussa opiskelija, oppilaitos ja ohjaava opettaja sekä työpaikka ja työpaikkaohjaaja. Yhteistyö käsittää mm. työssäoppimisen yhteistyöstä sopimisen (puitesopimus) työssäoppimisen tavoitteista ja sisällöistä sekä ammattiosaamisen näytöistä sopimisen (sopimus opiskelijan työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä) työssäoppimisen käytäntöjen järjestelyt (työajat, ruokailut, työvaatetus jne.) työssäoppimisen ohjaamisesta sopiminen: Työssäoppimispaikkoina voivat toimia sekä yksityinen että julkinen sektori. Työssäoppimispaikaksi soveltuu asetuksen mukaan sellainen työpaikka, jolla on käytettävissä opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja/tai palvelutoiminta tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan osoittaa opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Työssäoppiminen tai osa siitä voidaan suorittaa myös ulkomailla, jos se vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja siitä on etukäteen sovittu. Työssäoppiminen voidaan toteuttaa yhdessä tai useammassa jaksossa ja se voidaan jaksottaa opiskeluajan eri opintovuosille. Tavoitteena ovat ammatin oppimisen kannalta riittävän pitkät työssäoppimisen 8
jaksot. Opintojen alussa jaksot voivat olla lyhyitä, mutta tietojen ja taitojen kartuttua mahdollisimman pitkäkestoisia, jolloin opiskelija saa tilaisuuden oppia kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Työssäoppiminen toteutetaan pääsääntöisesti lukuvuoden aikana (poikkeuksena ovat kaksoitutkinnonsuorittajat, jotka työssäoppivat pääsääntöisesti kesällä ja lomien aikana). 2.3 Sopimus opiskelijan työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä Ennen työssäoppimisjaksoa laaditaan sopimus opiskelijan työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä, jonka laadintaan osallistuvat opiskelija, oppilaitoksen yhteyshenkilö ja työnantaja. (liite 2). Työpaikalla suoritettavat toimintakokonaisuus/-kokonaisuudet tai toimintakokonaisuuden osa sekä työssäoppimisen keskeiset tavoitteet, konkreettiset tehtävät ja laajuus sovitaan yhdessä ja opettaja kirjaa ne. Tavoitteet määritellään niin konkreettisesti, että sekä opiskelija että työpaikkaohjaaja tietävät, mitä opiskelijan tulee osata työssäoppimisjakson päätyttyä. On tärkeää, että tavoitteet ovat selkeät sekä opiskelijalle että hänen kanssaan työskenteleville. Tavoitteisiin vaikuttavat mm. opiskelijan opintovaihe, ammattialakohtaiset tavoitteet, työpaikan tarjoamat mahdollisuudet sekä opiskelijan omat tavoitteet ja valmiudet. Sovittuja asioita voidaan tarkentaa työssäoppimisjakson edistyessä. Lähtökohtana työssäoppimisen suunnitelmaa laadittaessa on, että oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa. Työssäoppimisen toteutumista seurataan arviointi- ja palautekeskusteluissa sekä opiskelijan työssäoppimispäiväkirjan tai etaitavan sekä mahdollisten oppimistehtävien ja/tai portfolion avulla. 2.4 Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt otettiin käyttöön viimeistään elokuussa 2006 alkaneessa koulutuksessa. Ammattiosaamisen näytöt ovat osa tutkinnon perusteiden mukaista koulutusta ja opiskelijan arviointia. Kansallinen suuntaus on ollut, että ammattiosaamisen näytöt ovat pääasiallinen arviointimenetelmä opiskelijan osaamisen arvioinnissa. (Koramo 2011, 10) Ammattiosaamisen näytöt ovat työtilanteita, jotka koulutuksen järjestäjä, opiskelija ja työelämän edustaja(t) yhdessä suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat. Opiskelija osoittaa käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset eli työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näyttöjen arvioinnissa korostuvat käytännön osaaminen sekä työelämän edustajien rooli. Näytöt parantavat ammatillisen koulutuksen laatua lisäämällä koulutuksen työelämävastaavuutta edistämällä opiskelijoiden siirtymistä koulutuksesta työelämään 9
yhtenäistämällä opiskelijoiden arviointia tuottamalla koulutuksen paikalliseen ja kansalliseen kehittämistyöhön arviointi- ja palautetietoa oppimistuloksista, opetussuunnitelmien, opetusjärjestelyjen sekä ohjaus- ja tukitoimien toimivuudesta. Näytöt toteutetaan Opetushallituksen päättämien tutkintokohtaisten perusteiden ja kansallisten näyttöaineistojen pohjalta. Opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat näytöt yhdessä (ns. kolmikanta). Koulutuksen järjestäjät varmistavat näytöillä ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta ja laatua sekä saavat palautetta opetuksen ja opiskelijoiden ohjauksen kehittämiseksi. Kansallinen oppimistulosten arviointi tapahtuu tulevaisuudessa ammattiosaamisen näyttöjen perusteella. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa ammattiosaamisensa käytännön työtehtäviä tekemällä. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava toimielin Näyttöjen toteuttamisesta vastaavat koulutuksen järjestäjät. Työelämäyhteistyötä varten jokainen koulutuksen järjestäjä asettaa toimielimen, joka valvoo ja ohjaa näyttötoimintaa. Toimielin voi olla monialainen, alakohtainen, tutkintokohtainen tai koulutusohjelmakohtainen. Toimielimessä ovat jäseninä koulutuksen järjestäjän, opettajien, asianomaisen alan elinkeino- ja työelämän sekä opiskelijoiden edustajat. Toimielin voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Alueellisesti on sovittava, miten eri koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyö ammatillisen koulutuksen kehittämisessä, työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisessa saadaan toimimaan laadukkaasti ja voimavarat yhdistäen. Toimielimen lain mukaisena tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, sekä määrätä näyttöjen arvioijat. Toimielin päättää näyttöjen arvioinnin suorittavista henkilöistä. Lisäksi toimielin käsittelee opiskelijan arviointia, muutkin kuin ammattiosaamisen näyttöihin liittyvät, koskevat oikaisuvaatimukset, jotka ennen lainmuutoksen voimaantuloa ovat olleet lääninhallitusten tehtävinä. Toimielimen puheenjohtaja ja muut jäsenet nimitetään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Opiskelijoita edustavan jäsenen tulee olla 15 vuotta täyttänyt ja hän ei voi olla toimielimen puheenjohtajana. Hänellä on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa toimielimen käsitellessä opiskelijan arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia. Toimielimen jäsenten esteellisyyteen sovelletaan hallintolain 27 29 :ssä säädettyjä esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Koulutuksen järjestäjä päättää tarkemmin toimielimen tehtävistä, toimintatavoista ja päätöksenteosta sekä toimielimen jäsenille maksettavista palkkioista. Jos toimielin on usean koulutuksen järjestäjän yhteinen, tulee näiden yhdessä päättää em. asioista. Koulutuksen järjestäjän on syytä tarkoin seurata toimielimen toiminnasta aiheutuvia kustannuksia, jotta myös tämän toiminnan taloudelliset vaikutukset voi- 10
daan esittää koko toimintaa arvioitaessa. Koulutuksen järjestäjän on syytä tarkistaa toimielimen asettamisesta, hallinnon järjestämisestä ja päätöksenteosta aiheutuvat muutostarpeet johtosääntöihinsä. Jokaisen tutkinnon osan keskeinen osaaminen tulee osoittaa ja arvioida ammattiosaamisen näytössä. Näytöt liitetään osaksi opintoja koko koulutuksen ajalle ja niiden määrä voi vaihdella tutkinnoittain. Ammattiosaamisen näytöt osana opiskelijan ja ops:n perusteiden toteutumisen arviointia Ammatillisen koulutuksen näyttöjärjestelmässä koulutuksen järjestäjän vastuut: asettaa näyttöjä varten toimielimen/-elimet, voi olla myös usean järjestäjän yhteinen (AKL 25 a ) määrää opetussuunnitelmassaan ammattiosaamisen näytöistä päättää tarkemmin toimielimen muista tehtävistä, toimintatavoista ja päätöksenteosta sekä toimielimen jäsenille maksettavista palkkioista (AKL 25 a ) tekee päätöksen osaamisen tunnustamisesta (AKL 30 ) tiedottaa opinnoista (AKA 3 ) Ammatillisen koulutuksen näyttöjärjestelmässä toimielimen vastuut: hyväksyy suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista valvoo näyttötoimintaa päättää näyttöjen arvioijista käsittelee opiskelijan arviointia, muutkin kuin näyttöjä, koskevat oikaisuvaatimukset puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistuksen Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista päättävät näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavan toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Toimielin voi päättää, että arviointiin osallistuvat kaikki määrätyt oppilaitoksen opettajat tai nimeltä mainitun yrityksen työpaikkaohjaajat tai suoraan nimetä arvioinnista päättävät henkilöt määräajaksi tai toistaiseksi. Toimielin voi päättää, että opettaja tai työelämän edustaja voi päättää arvosanasta yksin. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa käytetään samaa asteikkoa kuin muussakin ammatillisen koulutuksen arvioinnissa eli T1-K3. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin osallistuvan muun henkilön kuin opettajan pätevyydestä säädetään asetuksen 11 :ssä siten, että tällä tulee olla sellainen koulutuksella, työkokemuksella tai muulla tavalla hankittu asianomaisen alan osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa. Pätevyyden riittävyydestä ei ole annettu asetuksessa olevaa säännöstä tarkempia määräyksiä, joten se jää koulutuksen järjestäjän harkintaan. Arvioijan esteellisyyteen sovelletaan hallintolain 27 29 :ssä säädettyä. Ammattiosaamisen näytöistä opiskelijalle annetaan hänen valmistuessaan näyttötodistus, joka on osa tutkintotodistusta. Tutkintotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä, mutta näyttötodistuksen allekirjoittaa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavan toimielimen puheenjohtaja. 11
Arvioinnin oikaisu Opiskelijan arviointia koskeviin päätöksiin ei ole valitusoikeutta, mutta niihin voidaan hakea muutosta oikaisumenettelyllä. Mahdollisuus hakea arvioinnin oikaisua koskee kaikkia tutkintoon sisältyvien opintojen arviointia. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintoja, osaamista tai ammattiosaamisen näyttöjä koskevaan arvioinnin perusteena olevaan aineistoon. Tällainen aineisto tulee säilyttää vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta. Opiskelija voi pyytää oikaisua arviointiinsa ensi vaiheessa rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai muulta päätöksen tehneeltä henkilöltä. Pyynnön opiskelija voi tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti. Oikaisupyyntö tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada tietoonsa arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen niihin. Määräaika alkaa kulua, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada molemmat em. tiedot. Oikaisupyynnön perusteella tehtyyn päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea muutosta ammattiosaamisen näytöistä vastaavalta toimielimeltä, joka siis viimekädessä käsittelee kaikki arviointiin kohdistuvat oikaisupyynnöt. Oikaisuvaatimusten käsittelijänä ei siten lain voimaan tultua ole lääninhallitus eikä oppisopimuskoulutusta koskien koulutuksen järjestäjä. Muutosta tulee hakea kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut tiedon päätöksestä. Toimielin voi velvoittaa tekemään uuden arvioinnin, jos päätös on ilmeisesti virheellinen. 12
Taulukko 1. Näyttötutkinnon ja ammattiosaamisen näyttöjen eroja (AEL, Teli-projekti) Eroavuuksia Näyttötutkinnot Opetussuunnitelmaperusteiset ammattiosaamisen näytöt Tutkintotasot Ammatillisen osaamisen hankkiminen Näyttöjen järjestäjä Tutkinnon järj. koskevan suunnitelman hyväksyminen Näyttöjen järjestäminen Näytön /näyttöjen arviointi ja arvioijat Ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin osallistuvalla henkilöllä muulla kuin opettajalla täytyy olla sellainen alan osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää riittävänä näyttöjen arvioinnissa. Arviointiasteikko Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Osaaminen tai suuri osa siitä voi olla hankittu muualla kuin valmistavassa koulutuksessa. Koulutuksen järjestäjät (4 ), joilla on järjestämissopimus. Järjestämisestä sovitaan koulutuksen järjestäjien kanssa sekä tarvittaessa muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa. Näyttötutkintojen järjestämissuunnitelma hyväksytetään tutkintotoimikunnalla. Näytöt laaditaan käyttäen joko laadunvarmennettuja näyttötutkintoaineistoja (ALVAR) tai ne laaditaan järjestäjäkohtaisesti. Näytöt annetaan työelämän aidoissa työtilanteissa. Suorituspaikka todennetaan näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmassa. Kolmikanta: työnantajien edustaja työntekijäpuolen edustaja oppilaitoksen edustaja Suorittajan itsearviointi on eräs arviointipäätökseen vaikuttava tekijöistä. Yhden arvioijista tulee olla näyttötutkintomestari-koulutuksen saanut. Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto arvioidaan käyttäen ammatillisen peruskoulutuksen arviointiasteikkoa T1-K3 At:n ja Eat:n arviointi asteikolla hyväksytty / hylätty Ammattiosaamisen näytöt ovat yksi ammatillisen perustutkinnon arviointimenetelmä. Osaaminen rakentuu pääosin opetussuunnitelmaperusteiseen koulutukseen. Muualla hankitun osaamisen tunnustaminen täytyy todentaa. Ammattioppilaitokset. Ammattiosaamisen näytöt sisällytettiin kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin arviointimenetelmäksi 1.8.2006 alkaen. Oppilaitoskohtainen näyttösuunnitelma sisällytetään opetussuunnitelmaan, joka hyväksytetään koulutuksen järjestäjän asettamalla toimielimellä. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen näyttösuunnitelma käyttäen apuna OPH:n laadunvarmennettuja kansallisia näyttöaineistoja. Ammattiosaamisen näytöt annetaan joko työelämässä aidoissa työtehtävissä työssäoppimisen yhteydessä tai oppilaitoksessa. Arvioinnin suorittaa opettaja ja opiskelija itse sekä työelämän edustaja silloin, kun hän ollut seuraamassa näyttöjä (toimielimen päätöksen mukaisesti). Työpaikkaohjaaja on ennalta perehdytettävä opiskelijan ohjaukseen ja arviointiin, varsinkin, jos opettaja ei ole ammattiosaamisen näytön suorituksessa mukana. Arviointiasteikkona käytetään T1-K3 13
Opettajan rooli arvioinnissa Näytön arvioinnin kattavuus Arvioinnin oikaisu Tutkintotodistuksen myöntää Taloudelliset vaikutukset Jatko-opintokelpoisuus Kolmikantaisesti arvioijat päättävät opintojen arvioinnista, arvosanasta, näyttöjen perusteella kollektiivisesti. Näytössä osoitetaan ja arvioidaan koko ammatillinen osaaminen. Näyttö voi sisältää tehtävän työsuorituksen lisäksi luotettavia dokumentteja ammattitaidosta. Arvioinnin oikaisua voi pyytää tutkinnon järjestämisoikeuden omaavalta oppilaitoksen rehtorilta ja sen jälkeen lääninhallitukselta 2 kk:n kuluessa. 1.1.2006 alkaen arvioinnin oikaisemisesta päättää tutkintotoimikunta. (Laki 602/2005) Tutkintotoimikunta. Todistuksen allekirjoittaa tutkintotoimikunnan edustaja sekä järjestäneen oppilaitoksen virallinen edustaja. Laki (631/1998) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 18. Tutkintotoimikuntien kustannukset katetaan pääosin tutkintoon osallistuvilta perittäviltä tutkintomaksuilla. Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto (120 ov) tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammattitutkinto antaa kelpoisuuden vastaavan alan ammattikorkeakoulu-opintoihin. Erikoisammattitutkinto ei yksin tuota jatko-opintokelpoisuutta. Arviointikeskustelu (ammattiosaamisen näytön arviointi), käydään näytön jälkeen joko välittömästi tai myöhemmin sovittuna aikana, jossa opettajalla on keskeinen rooli ammattiosaamisen näytön arvioinnin taltioinnin vuoksi. Opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat päättävät tutkinnon osan kokonaisarvioinnista, jota ammattiosaamisen näyttö edustaa. Ammattiosaamisen näytöt ovat osa opiskelijan ammatillisen osaamisen arvioinnin kokonaisuutta. Päättötodistuksessa ammatillisen tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön ja muun arvioinnin perusteella. 1.1.2006 alkaen arvioinnin oikaisumenettely on kaksivaiheinen: 1) Arvioinnin oikaisua pyydetään rehtorilta ja arvioivalta opettajalta 14 vrk kuluessa arviointitiedon saamisesta 2) Mikäli oikaisupäätös ei tyydytä opiskelijaa, niin oikaisua voi pyytää kirjallisesti toimielimeltä 14 vrk:n kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan Koulutuksen järjestäjä. Tutkintotodistus on kaksiosainen: päättötodistus ja näyttötodistus. Näyttötodistuksen allekirjoittaa toimielimen puheenjohtaja Sisällytetään opiskelijan yksikköhinnan muodostumiseen. Koulutuksen järjestäjä voi päättää erikseen toimielimen kustannusten korvauksista. Opetussuunnitelmaperusteinen perustutkinto (120 ov) tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. 14
3. Työssäoppimisen järjestäminen ja pelisäännöt 3.1 Osapuolten tehtävät Opiskelija valmistelee ja tekee sopimukset työantajan kanssa (liite 2 ja 3) laatii opiskelijakohtaiset sopimukset opiskelijan työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä valmentaa opiskelijaa työssäoppimista varten huolehtii koulutuksen työelämävastaavuudesta ja koulutustarpeiden ennakoinnista huolehtii opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutuksesta ja verkostoitumisesta osallistuu opiskelijan ohjaukseen ja arviointikeskusteluun työpaikalla kehittää alueellista ja paikallista yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa välittää tiedon opiskelijan valmiuksista Oppilaitos on työssäoppimisen pääorganisoija, vastuu tutkinnosta on oppilaitoksella. Työpaikka Oppilaitos Työmarkkinaosapuolet Työsuojeluviranomaiset Työnantajan / työpaikan vastuut KUVIO 3. Työssäoppiminen on osapuolten välistä yhteistyötä Oppilaitoksen vastuut hankkii työssäoppimispaikat yhdessä opiskelijoiden kanssa varmistaa työpaikan edellytykset työssäoppimisen järjestämiseksi varmistaa, että oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu myös työssäoppimisjakson aikana tarjoaa edellytykset koulutuksen järjestämiselle ja antaa niistä tietoja sopii kirjallisesti oppilaitoksen kanssa työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämisestä (liite 3) nimeää vastuullisen työpaikkaohjaajan / työnantajan yhteyshenkilön vastaanottaa opiskelijan työssäoppimisen alkaessa perehdyttää opiskelijan työpaikkaan, tehtäviin ja tapoihin ohjaa ja arvioi opiskelijan oppimista työpaikalla 15
vastaa opiskelijan työturvallisuudesta työssäoppimisen aikana tiedottaa työpaikan henkilöstölle työssäoppimisesta Työnantaja tarjoaa edellytykset työpaikalla tapahtuvalle koulutukselle, ohjaukselle ja arvioinnille. Tärkeää on, että työssäoppimispaikka on sellainen, missä oppimistavoitteet on mahdollista saavuttaa. Opiskelijan vastuu tekee sopimuksen työnantajan kanssa (liite 2) osallistuu työpaikalla annettavaan opetukseen tekee työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa sovitut tehtävät ja noudattaa työssäoppimissopimuksessa sovittuja asioita noudattaa työpaikan järjestystä sekä työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä suorittaa itsearviointia annettujen ohjeiden mukaisesti pitää oppimispäiväkirjaa tmv. annettujen ohjeiden mukaisesti noudattaa salassapitovelvollisuutta Opiskelijan tulee olla aktiivinen ja oma-aloitteinen, vastuu oppimisesta on hänellä itsellään. 16
3.2 Työssäoppiminen prosessina TYÖPAIKKA Työpaikkaohjaaja OPISKELIJA HOPS Sopimukset OPPILAITOS Ohjaava opettaja Tavoitteet Työpaikkaohjaaja: perehdyttää ohjaa arvioi TYÖSSÄOPPIMINEN väh. 20 ov Opiskelijan perehdyttäminen työpaikkaan Tavoitteiden mukainen ja ohjattu opiskelu oppimistehtävät, to-päiväkirja, Arviointi Opiskelijan itsearviointi Arviointikeskustelut Opinnäyte ja muut syventävät opinnot Opetussuunnitelma Työssäoppimisen tavoitteet Ohjaava opettaja pitää yhteyttä työpaikalle ja opiskelijaan: käynnit puhelut tekstiviestit sähköposti etaitava Työelämä KUVIO 4. Työssäoppiminen prosessina 17
3.3 Opiskelijan perehdyttäminen Opiskelija tulee perehdyttää työpaikkaan muiden uusien työntekijöiden tavoin. Työssäoppimisjakson aikana opiskelijan tulisi saada tuntuma paitsi omaan työhönsä, myös kokonaiskuva yrityksen toiminnasta ja siellä tehtävästä työstä. Myös työpaikan sisäisiä sääntöjä ja menettelytapoja on syytä korostaa. Erityistä huomiota opiskelijan perehdyttämisessä tulee kiinnittää työturvallisuuteen. Työssäoppijalle tulisi antaa mahdollisimman monipuolisesti tietoa yrityksestä ja sen toimintatavoista. Perehdyttämisessä voidaan käyttää henkilökohtaisen opastuksen ja keskustelujen ohella mahdollista käytössä olevaa kirjallista materiaalia (esim. uuden työntekjijän / työssäoppijan perehdyttämislista, yrityksen vuosikertomus, henkilökunta- ja asiakaslehdet, tiedotteet, työturvallisuusohjeet, henkilökuntaeduista kertova materiaali). Mikäli yrityksellä on omat kotisivut, voi opiskelijaa pyytää perehtymään niihin myös itsenäisesti. Esittele opiskelijalle toimintatavat yrityksen liikeidea, toiminta-ajatus (Mitä? Kenelle? Miksi? Miten?) muut työyhteisön jäsenet tilat koneiden ja laitteiden käyttö ja hoito-ohjeet yhteistyökumppanit, toimintaympäristö työturvallisuusasiat työaika ja lomat tauot sosiaali- ym. edut yleiset asiat (poissaoloilmoituskäytäntö, matkapuhelimen käyttö, pukeutuminen, mahdollinen palkanmaksu ym.) OPISKELIJAN PEREHDYTTÄMINEN = Opiskelijalle annetaan kokonaiskuva yrityksestä, työympäristöstä ja työyhteisöstä. Hänelle tehdään selväksi työpaikan käytännöt ja säännöt ja hänet tutustutetaan työtehtäviin. Hyvin hoidettu vastaanotto ja perehdyttäminen auttavat opiskelijaa pääsemään mahdollisimman nopeasti työtehtäviin kiinni luoden samalla myönteisen asenteen tulijalle. Laadukkaaseen perehdytykseen käytetty aika tulee moninkertaisena takaisin! 18
Perehdyttämisessä huomioitavia asioista ovat esimerkiksi: 1. YRITYS, SEN TOIMINTA JA ASIAKKAAT Yrityksen toiminta-ajatus / liikeidea Yrityksen asiakkaat 2. YRITYKSEN ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA Yrityksen johto ja esimiehet Yrityksen organisaatio ja toimipisteet Yrityksen eri osastot ja henkilöstö 3. TOIMINTATAVAT YRITYKSESSÄ Yrityksen tärkeät asiat / arvot Henkilöstön työasu, ulkoinen olemus, käytös Asiakaspalvelu Vaitiolovelvollisuus 4. YRITYKSEN TILAT JA KULKUTIET Kulkeminen ja kulunvalvonta Kulkutiet, varauloskäynnit, avaimet, valot Eri osastojen ja tilojen sijainti 5. TYÖAIKA JA TYÖVUOROT Työajat, työvuorot, ylityöt Ruoka- ja kahvitauot Poissaolot Täsmällisyyden merkitys 6. TYÖSUOJELU, TYÖTURVALLISUUS 7. OMA OSASTO 8. OMA TEHTÄVÄ 9. MUUT ASIAT Työturvallisuusohjeet Paloturvallisuusohjeet sammutusvälineet Ensiapuohjeet, ensiapukaappi Hätäpuhelinnumerot Henkilökohtaiset suojaimet Esimies, työtoverit Oma työpiste, kulkutiet, avaimet Henkilökunnan tilat Varastot, säilytystilat, jätehuolto Siisteys, järjestys, hygienia Työtehtävät, vastuualueet Työn laatuvaatimukset Koneet, laitteet, välineet ja niiden käyttö Oman työn merkitys kokonaisuuteen Yhteistyö, toisten avustaminen Elpyminen, taukoliikunta Puhelimen käyttö Harrastus- ja virkistystoiminta Työ- ja toimintakyvyn ylläpito 19
3.4 Työturvallisuus, vastuut ja vakuutukset Työturvallisuus Työssäoppimista säätelevät laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta. Työssäoppimisen toteuttamista sivuavat lisäksi lukuisat lait ja asetukset, jotka koskevat työturvallisuutta, työaikaa, työsopimusta, vahingonkorvausta ja tapaturmavakuutuksia sekä opintotukea. Työssäoppimista ohjaavat myös työmarkkinoiden keskusjärjestöjen suositukset ja kannanotot sekä alakohtaiset työehtosopimukset. Työssäoppimispaikka vastaa ensisijassa opiskelijan turvallisuudesta. Työssäoppija ei kuitenkaan yleensä ole työsuhteessa työssäoppimispaikkaan, joten koulutuksen järjestäjä on työturvallisuuslain (Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738) 3 :n mukaan vuokratyönantajan asemassa. Näin ollen koulutuksen järjestäjällä on työssäoppimisessa omat työturvallisuusvastuunsa ja velvoitteensa. Kaikkien osapuolten on oltava tietoisia työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Ennen työssäoppimisjakson aloittamista työnantajan ja koulutuksen järjestäjän on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt kyseessä olevaan työhön sekä sitä koskeviin työturvallisuussäännöksiin ja -määräyksiin ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Työssäoppimisjaksolla olevaan opiskelijaan sovelletaan asianomaisen alan työturvallisuussäännöksiä ja - määräyksiä soveltuvin osin samalla tavalla kuin työsuhteiseen työntekijään. Nuorilla, kokemattomilla työntekijöillä tapaturmariski on korkeampi kuin kokeneilla ammattilaisilla. Vakavat tapaturmat ja onnettomuudet ovat kuitenkin ehkäistävissä huolellisella perehdyttämisellä. Kokeneen työtoverin tai esimiehen käytös ja tapa toimia on nuorelle opiskelijalle mallina ja esimerkkinä työturvallisuusohjeiden noudattamisessa. Työssäoppimisaikana ohjaajalta ja työtovereilta opittujen turvallisten työturvallisuusmenetelmien avulla työsuojelu tulee luonnolliseksi osaksi opiskelijan ammattitaitoa. Työnantaja vastaa työpaikan olosuhteista, laitteista, koneista sekä perehdytyksen, opastuksen ja valvonnan järjestämisestä. Työpaikalla on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjaukseen ja valvontaan sekä palautteen antamiseen. 20
Työssäoppija on velvollinen noudattamaan työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä, työn edellyttämää siisteyttä, järjestystä, varovaisuutta ja huolellisuutta sekä työpaikan salassapitovelvollisuutta. Työssäoppijan on käytettävä tarvittavia henkilösuojaimia ja varusteita. Työssäoppijan on huolehdittava omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä sekä ilmoitettava havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista työpaikkaohjaajalle. Työssäoppijan on työssäoppimispaikan edustajan lisäksi kyettävä arvioimaan tehtävän työn turvallisuus ja taitojensa riittävyys. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen fyysiseen sekä psyykkiseen ympäristöön. Koulutuksen järjestäjän tulee ennen sopimuksen tekemistä selvittää, että työssäoppiminen voidaan järjestää turvallisesti. Opiskelijalla tulee olla riittävät perusvalmiudet turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla. Tieto opiskelijan valmiuksista tulee myös välittyä työpaikalle. Opiskelijan ammatillisista valmiuksista kertovat tiedot voidaan kirjata ylös ja käydä yhdessä läpi työpaikalla. (laki ammatillisesta koulutuksesta 28.) Nuorten työntekijöiden suojelu Opiskelijat ovat pääsääntöisesti alle 18-vuotiaita aloittaessaan ammatillisen peruskoulutuksen. Nuoren työntekijän tekemä työ ei saa olla vaaraksi hänelle itselleen tai muille työntekijöille. 16-17 vuotiaiden nuorten työntekijöiden työskentelyä ohjaavat Laki nuorista työntekijöistä (998/1993), Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (302/2007). Mikäli työssäoppija on 16-17 vuotias, työpaikan vaarallisiksi luokitelluista työtehtävistä täytyy tehdä ilmoitus Aluehallintovirastolle (AVI) ennen työn aloitusta. Jos kyseessä on koulutukseen liittyvä työ, tekevät koulutuksen järjestäjä ja työnantaja ilmoituksen yhteistoiminnassa. Koulutuskeskus Sedussa ilmoitus tehdään kirjallisesti Sedun omalla lomakkeella. Lomake voidaan täyttää perustutkinto- tai yrityskohtaisesti. Työnantaja vastaa opiskelijan työturvallisuudesta työpaikalla. Työnantajan tehtäviin kuuluu tämän vuoksi viime kädessä valvoa, että opiskelijalla on työssä tarvittavat suojaimet ja että hän niitä myös käyttää! Mikäli työssäoppija on 16-17 vuotias, työpaikan erityisen haitallisiksi luokitelluista työtehtävistä täytyy tehdä Aluehallintovirastolle (AVI) ilmoitus ja selvitys valvonnan järjestämisestä ja tarpeellisesta perehdytyksestä. Ammatillisessa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa erityisen haitallista työtä voi tehdä vain kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön jatkuvassa valvonnassa. 21
Vakuutusturva a) Tapaturmien korvaaminen liittyvässä työssä, on se, jonka lukuun työ suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon. Siten työnantaja/yritys on ns. "isännän vastuun" periaatteen mukaan ensisijaisesti vastuussa opiskelijan sivulliselle aiheuttamasta vahingosta. Oppilaitos vakuuttaa opiskelijan tapaturman varalta silloin, kun opiskelija ja työnantaja eivät tee työsopimusta. Työnantajan lukuun työtä suoritetaan, kun työpaikalla on vastuu työnjohdosta ja valvonnasta ja työnantaja saa hyödyn opiskelijan suorittamasta työstä. (vahingonkorvauslaki 3 luku 1 ) Kodin ja oppilaitoksen välisellä matkalla taikka oppilaitoksen ja työssäoppimispaikan välisellä matkalla sattuvat tapaturmat eivät ole nykyisen asetuksen mukaan korvattavia. Turvaa ei ole myöskään teoriatunneilla, ruokailussa ja välitunneilla. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin ottaa opiskelijoille vapaaehtoisen vakuutuksen, joka kattaa mm. matkat. Mitä tahansa käytännön harjoittelutyössä sattuvia tapaturmia ei vakiintuneen korvauskäytännön mukaan korvata asetuksen perusteella. Esimerkiksi käytännön harjoittelutyöhön liittymätöntä kaatumista ei välttämättä korvata opiskelutapaturmana, vaikka se sattuisi käytännön opetuksen aikana. Mikäli työssäoppiminen tapahtuu työsuhteessa, opiskelija on työpaikan tapaturmavakuutuksen piirissä. b) Opiskelijan aiheuttamien vahinkojen korvaaminen Työssäoppimisjaksolla tapahtuneen vahingon korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. Jos oppilas aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa opetukseen Mikäli työnantajalla on normaali vastuuvakuutus, sisältyvät opiskelijan aiheuttamat vahingot vakuutusehtojen mukaisesti sen korvauspiiriin. Koulutuksen järjestäjä vastaa samalla tavoin oppilaan aiheuttamista vahingoista sivullisille, mikäli työ tehdään koulutuksen järjestäjän lukuun. Tällöin opiskelijan aiheuttamat vahingot korvataan koulutuksen järjestäjän vastuuvakuutuksesta. Vahingonkorvausvastuuta selviteltäessä voi joissain tapauksissa syntyä ongelmia määriteltäessä sitä, kenen lukuun työtä on tehty. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, jos opiskelijan voidaan katsoa olleen työssäoppimispaikassa oppilaitoksen (opettajan) ohjauksessa ja valvonnassa. Ohjaus- ja valvontavastuu on syytä kirjata työssäoppimista koskevaan sopimukseen huolellisesti. Myös opiskelija voi olla henkilökohtaisesti korvausvelvollinen, mikäli hän aiheuttaa tahallisen vahingon lievää suuremmalla tuottamuksella. Vahingon kärsineenä voivat olla yritys, sen työntekijä tai ulkopuolinen henkilö. Korvauksen suuruus määräytyy sen mukaan mikä harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, va- 22
hingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Ulkopuoliselle aiheutettu vahinko korvataan työnantajan vastuuvakuutuksesta ja vakuutusyhtiö voi hakea maksamaansa korvausta takaisin vahingon aiheuttajalta. (Vahingonkorvauslaki 4 luku 1 ). 3.5 Työssäoppiminen: Koulutuskeskus Sedu Vastuuvakuutuksissa on eräitä vakuutusehtojen korvauspiiriä rajoittavia kohtia. Vahinkoa, joka syntyy vakuutuksenottajalle itselleen, ei vastuuvakuutuksesta korvata. Myöskään haltuun otettua omaisuutta ei pääsääntöisesti korvata. On huomattava, että vakuutus ei korvaa vahinkoja, joiden syynä on puutteellinen perehdyttäminen tai työnopastus tai työnjohdon tai valvonnan puute. Työssäoppimisen ajankohta ja sijoittuminen opintoihin Ammatillisiin opintoihin kuuluu työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Koulutusalasta riippuen työssäoppiminen jakaantuu eripituisina jaksoina 3 opiskeluvuoden aikana. Työssäoppimispaikat Opiskelijat hankkivat pääsääntöisesti (huom. koulutusalakohtaisia eroja) itse työssäoppimispaikkansa. Työpaikan tulisi mielellään sijaita mahdollisimman lähellä oppilaitosta. Työssäoppiminen tai osa siitä voidaan suorittaa myös ulkomailla. Työssäoppimisen organisointi Koulutus Työssäoppimista ohjaavien opettajien koulutus Oppilaitoksen opiskelijoille tarjoama työpaikkaohjaajakoulutus (1-2 ov), (työpaikkaohjaajina toimivien työelämän edustajien on mahdollista suorittaa OPH:n ohjeen mukainen 23
työpaikkaohjaajakoulutus laajuudeltaan 3 ov joko koko laajuudessaan tai osittain) Työssäoppimisen valmennus kaikille työssäoppimaan lähteville opiskelijoille Ohjaava materiaali Työssäoppimisen opas Lomakkeet Sopimuslomakkeet (koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välinen yhteistyösopimus eli puitesopimus sekä opiskelijan ja työpaikan välinen sopimus) Työssäoppimisen arviointilomake Työssäoppimisen tavoitteiden toteutuminen varmistetaan Työssäoppimisen tavoitteita voidaan tarkentaa työssäoppimisjakson edetessä. Lomakkeet säilytetään työpaikkaohjaajan hallussa työssäoppimisjakson ajan. Opiskelija saa itselleen kopion tai hän voi kirjata asiat oppimispäiväkirjaansa. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija täyttää joko paperista tai sähköistä (etaitava) oppimispäiväkirjaa, johon hän kirjaa päivittäin suorittamansa työtehtävät ja toteutuneen työajan. Työssäoppimisen päätteeksi opiskelija tekee yhteenvedon suorittamistaan työtehtävistä. Päiväkirjan avulla opiskelija seuraa 24 oppimistavoitteiden toteutumista. Se toimii myös apuna opiskelijan mahdollisen portfolion tms. laadinnassa. Portfolio on opiskelijan kokoama kansio tai kooste hänen taidoistaan ja osaamisestaan. Se voi koostua erilaisista elementeistä, kuten teksti, kuvat, ym. opiskelijan tekemä materiaali. Portfolioon opiskelija voi kerätä myös oppimistehtäviä ja itsearviointia. Portfolio voi myöhemmin toimia näytteenä ammattitaidon kehittymisestä esim. työnhakutilanteessa. Opiskelija tekee mahdollisesti myös työssäoppimisen tavoitteita tukevia oppimistehtäviä. Ne voivat olla kirjallisia tai konkreettisia työnäytteitä, jotka liittyvät joko suoraan opiskeltavaan asiaan tai ne voivat olla yleisempiä, esimerkiksi yrittäjyyteen, asiakaspalveluun tai markkinointiin liittyviä. Oppimistehtävien suorittamiseksi opiskelija voi haastatella työpaikkaohjaajaa tai kysyä tältä neuvoa tehtävien suorittamiseksi. Kokeneen henkilön ajatukset antavat opiskelijalle uusia näkökulmia. Työssäoppimisen järjestämiseen liittyvät käytännön asiat Opiskelijan opintososiaaliset etuudet Pääsääntöisesti työssäoppimisesta ei tehdä työsopimusta, jolloin siitä ei myöskään makseta opiskelijalle palkkaa. Opiskelija saa tällöin opintotuen ja hänelle kuuluvat opintososiaaliset etuudet, kuten ateria- ja mahdolliset matkakustannuskorva-
Työturvallisuudesta on saatavilla lisätietoa: ukset. Opiskelijan päivittäisen ruokailun voi niin sovittaessa järjestää työnantaja, muutoin opiskelija huolehtii ruokailustaan itse. Ruokailusta aiheutuneista kustannuksista oppilaitos maksaa opiskelijalle päivittäisen kiinteän ateriakorvauksen (3,50 / työssäoppimispäivä) tämän läsnäolon mukaan. Korvausta ei makseta, mikäli opiskelija saa palkkaa työssäoppimisajaltaan. http://www.sedu.fi/koulutuskeskus-sedu/tietoa- Koulutuskeskus-Sedusta/Hanketoiminta/TurvaPeda Työmatkat Työmatkoista aiheutuneet kustannukset ovat rinnasteisia opiskelijan normaaleille koulumatkakustannuksille. Työaika Opiskelijan työaika on noudattaa työpaikan käytäntöä. Sairastumisesta opiskelijan tulee välittömästi ilmoittaa työnantajalle sekä työssäoppimista ohjaavalle opettajalle. Muusta mahdollisesta poissaolotarpeesta opiskelija kysyy luvan työpaikkaohjaajalta. Poissaolot vaikuttavat työssäoppimisjakson opintoviikkojen kertymiseen. Vakuutus Oppilaitos vakuuttaa opiskelijat työssä tapahtuvien tapaturmien varalta. Työtodistus Mikäli opiskelija on työsopimussuhteessa, työnantaja antaa opiskelijalle työtodistuksen. 25
4. Työssäoppijan ohjaaminen työpaikalla Työpaikan henkilöstökoulutus Peruskoulun ja lukion työelämään tutustuminen TET Uusien työntekijöiden perehdyttäminen Toisen asteen työssäoppiminen TYÖPAIKALLA OPPIMINEN Opettajien työelämäjaksot Työstä oppimisjaksot näyttötutkintoperusteisissa koulutuksissa Ammattikorkean työharjoittelu Oppilaitoksissa opetuksen ohella työssäoppiminen on aina ollut luonnollinen oppimismuoto etenkin käsityöammattien yhteydessä. Oppipoika kisälli mestari -järjestelmä on ollut käytössä ennen oppisopimuskoulutusta ja käsityöläisten ammattikouluja. (Kulmala 2000, 41; Silvennoinen, Naumanen & Hautala 1994, 51-52.) Viiden viikon mittainen työharjoittelu on aikaisemmin ollut osa ammatillista koulutusta. Oppiminen työssä ei siis sinällään ole uusi asia. Työssäoppiminen eroaa kuitenkin esimerkiksi työharjoittelusta: se on mm. pitkäkestoisempaa, tavoitteellisempaa ja ohjatumpaa oppimista. Työssäoppiminen on käytännönläheinen oppimismenetelmä, jossa pyritään mahdollisimman laajasti ottamaan huomioon opiskelijan tarpeet ja kannustetaan opiskelijaa omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen. Kuntouttavan toiminnan työkokeilut Työvoimakoulutuksen käytännön työharjoittelu Oppisopimusopiskelu Kehittämisprojektien työharjoittelujaksot Yliopiston työharjoittelu Työssäoppimisen tarkoituksena on työhön ja ammattiin kasvaminen ja työelämän edellyttämien valmiuksien oppiminen. KUVIO 5. Työpaikoilla tapahtuvaa opiskelua ja työssä oppimista. 26
4.1 Työpaikkaohjaajan rooli Sanonta Työ tekijäänsä opettaa ei sellaisenaan päde työssäoppimisessa, sillä opiskelija ei ole vielä alansa ammattilainen, vaan tarvitsee kehittyäkseen ammattinsa osaavan henkilön tukea ja ohjausta työtehtävissään. Ohjaaja auttaa opiskelijaa pohtimaan kriittisesti omia oppimiskokemuksiaan. Ohjaajalla on merkitystä myös opiskelijan ammatillisen uran suuntaamisessa. Työpaikkaohjaaja toimii opiskelijalle usein roolimallina tai esikuvana. (Lasonen 2000, 6, 10.) Työssäoppijan ohjaamisessa tärkeää on sanallinen ohjaus, rohkaiseminen, motivointi ja oppijan mielenkiinnon suuntaaminen oleelliseen. Työpaikkaohjaajan keskeisenä tehtävä on hyvän oppimisympäristön luominen ja ylläpitäminen. Hyvä oppimisympäristö on avoin, oppimaan innostava, myönteinen ja turvallinen. Työhön opastaja Ohjaaja Ammatillinen esikuva Perehdyttäjä Kouluttaja, opettaja Neuvonantaja TYÖPAIKKA- OHJAAJAN ROOLIT Ulkoinen markkinoija, yhteyshenkilö KUVIO 6. Työpaikkaohjaajan roolit Tuki, mentori Valmentaja Kehittäjä Sisäinen markkinoija, yhteyshenkilö Koordinaattori Muutosagentti 27
Opastaja perehdyttää yrityksen / työyhteisön toimintaan ja yksittäisiin työtehtäviin sekä työturvallisuuteen. Ohjaaja huolehtii oppijan ammattipätevyyden kehittymisestä ohjaten ja arvioiden. Työpaikkaohjaaja on opiskelijan tuki ja opastaja ammattitaidon kehittymisessä ja henkilökohtaisessa kasvussa. Vastaa oppimisen arvioinnista ja toteuttaa sen yhdessä oppijan ja työyhteisönsä niiden jäsenten kanssa, joiden työhön oppimisella on välitöntä vaikutusta. Kouluttaja opettaa ja arvioi erilaisin menetelmin. Valmentaja Mentori tarkastelee yhdessä opiskelijan kanssa laajempia työkokonaisuuksia ja niiden yhteyttä henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan. Osallistuu työssäoppimisen kehittämiseen. neuvonantaja, henkinen tuki, mikä vaatii myönteistä asennetta ja herkkyyttä huomata tuen tarve oikein. Tarkastelee opiskelijan ammatillista kasvua ja opiskelun yleisiä tavoitteita sekä työelämän vaatimuksia ja mahdollisuuksia koulutuksen tukemiseen. Kehittäjä kehittää työyhteisöä ja tukee työssäoppijan kehittymistä. Muutosagentti dynaaminen asioiden muuttaja, jolla on rohkeutta uida vastavirtaan. Sisäinen markkinoija ja yhteyshenkilö Ulkoinen markkinoija ja yhteyshenkilö Koordinaattori organisaatiossa ylös- ja alaspäin sekä sivuille. Työpaikkaohjaaja on koulutusasioiden yhdyshenkilö yrityksen sisällä. toimii koulutusasioissa yhteistyössä oppilaitoksien ja muiden tahojen kanssa työelämän edustajana, esittelee yrityksensä työpaikkakoulutusta. organisoi ja kehittää toimialueensa erilaisten työssäoppijoiden (harjoittelijat, TET-jaksolaiset, oppisopimusopiskelijat, uudet työntekijät) ohjaamista, oppimista ja koulutusta. 1. Ohjaaja opastajana Työssäoppiminen alkaa opiskelijan perehdyttämisellä ja työtehtävien antamisella. Alkuvaiheessa monet asiat ovat opiskelijalle uusia ja hän kaipaa ohjausta. Työpaikkaohjaajan tulisi antaa hänelle selkeitä ohjeita sekä seurata ja tukea työn suoritusta. Neuvojen ja ohjeiden ymmärtämisen varmistamiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Työpaikkaohjaajan tulisi ottaa huomioon opiskelijoiden erilaiset valmiudet suoriutua tehtävistä. Oppijat ovat keskenään erilaisia, osa oma-aloitteisia, helposti innostuvia ja uusiin asioihin ripeästi tarttuvia, toiset arempia ja enemmän ohjausta vaativia. Opiskelijan lähtötasoon perehtyminen on ohjaamisen kannalta tärkeää. Työpaikkaohjaajan olisi hyvä tutustua opiskelijan aikaisempiin opintoihin ja muuhun osaamiseen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että opiskelija esittelee osaamistaan joko opintosuoritusotteen, laatimansa ansioluettelon (CV), portfolion tai työnäytteen avulla. 28
2. Ohjaaja valmentajana opastajana Työssäoppimisen edetessä työpaikkaohjaaja voi toimia enemmän opiskelijan valmentajana. Ohjaaja voi antaa opiskelijalle enemmän vastuuta huomatessaan, että tämä pystyy suoriutumaan annetuista tehtävistä ja osoittaa työssään vastuuta ja sitoutuneisuutta. Työtehtäviä voi suunnata opiskelijan taipumusten ja mielenkiinnon mukaan. 3. Ohjaaja tukijana Omista opastajana oppimistavoistaan tietoisen, itseohjautuvan ja vastuuta ottavan opiskelijan työpaikkaohjaaja toimii opiskelijan oppimisen ja kasvun tukijana. Opiskelija tarvitsee ohjaajaa enimmäkseen asiantuntijana ja tukijana. Oleellista ohjauksessa on keskustelu ja ajatusten vaihto opiskelijan kanssa. (Määttä 2001; Tonet.) Ohjaaja pyrkii tarjoamaan opiskelijalle yhä haastavampia tehtäviä ja auttaa opiskelijaa ratkaisemaan ongelmia. Opiskelijalle ei enää tarvitse antaa valmiita ratkaisumalleja, vaan opiskelijan on itse pyrittävä muodostamaan työtehtäviinsä ratkaisut, jotka ohjaaja hyväksyy. Ohjaaja motivoi opiskelijaa tekemään tuottavaa ja laadukasta työtä oikeilla ja turvallisilla työmenetelmillä sekä kannustaa ja rohkaisee opiskelijaa yhä parempiin suorituksiin. Ohjauksen tarve muuttuu työssäoppimisjakson aikana. Työpaikkaohjaaja on opiskelijan opastaja, neuvonantaja ja tukija ammattitaidon kehittymisessä ja henkilökohtaisessa kasvussa. (Ohjeita työpaikkaohjaajan arkeen; LIITE 7). KUVIO 7. Opiskelijan ohjauksen tarve ja sen mukana ohjaajan rooli muuttuu työssäoppimisen aikana. (Grown 1991 mallia [Kolkka 1997] mukaillen.) 29
Työssäoppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa Nuorten ajatusmaailma on erilainen kuin aikuisten Valtaosa ihmisen oppimisesta tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa (Rauste von Wright 1995, 36). Vuorovaikutusta voi ajatella kahden tai useamman ihmisen väliseksi avoimeksi viestinnäksi. Siihen kuuluvat kieli, aktiivinen kuuntelu, toisen huomioonottava palaute, eleet, ilmeet, tunteet ja sanaton viestintä. Vuorovaikutuksessa saattaa tulla ongelmia, jos osapuolet eivät ymmärrä toisiaan. Vaikka osapuolet kuulevat toisensa, ei vuorovaikutus kuitenkaan aina toimi. Samaa kieltä keskenään puhuvat ihmiset eivät aina ymmärrä toisiaan, samat sanat voivat eri ihmisille tarkoittaa erilaisia asioita. Toiselle sana kohta tarkoittaa muutaman minuutin kuluttua, kun taas toiselle se tarkoittaa muutaman tunnin kuluttua. Nuorten ja aikuisten ajatusmaailmat eroavat toisistaan. Elämänkokemuksen puuttuessa nuoret ajattelevat usein vielä melko mustavalkoisesti monista asioista ja heidän saattaa olla vaikea hahmottaa laajoja asioiden välisiä yhteyksiä. Nöyryys, kriisitilanteiden hallintataidot ja pettymyksen sietokyky sekä muut työelämässä tarvittavat taidot kasvavat ja kehittyvät vasta iän ja kokemuksen karttuessa. Nuorten ajatusmaailmassa tilaa vievät opintojen ohella myös muut asiat On tärkeää, että ohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa erilaisista työhön liittyvistä asioista. Ohjaaja voi myös tuoda esille omia ajatuksiaan ja rohkaista opiskelijaa pohtimaan ja perustelemaan tekemiään ratkaisuja. Hyvä ohjaaja kuuntelee opiskelijaa. Hyvä kuuntelija kuuntelee myönteisesti kuuntelee keskittyneesti kuuntelee, mitä ja miten sanotaan kuuntelee loppuun asti etsii kuulemastaan tosiasiat tekee muistiinpanoja tulkitsee myös elekieltä pohtii, mikä toisen sanomassa on uutta hallitsee tunteensa 30
Nuorissakin on eroja. Toiset tietävät jo varhaisessa vaiheessa, miksi he haluavat valmistua ja heillä on selkeät tavoitteet elämälleen. He tietävät heti, mitä tahtovat ja osaavat ottaa myös työssäoppimisjaksosta kaiken mahdollisen hyödyn irti. Toiset sen sijaan saattavat vielä olla kypsymättömiä oman elämänsä suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen. Työssäoppimassa oleva nuori ei vielä välttämättä osaa opiskella itseään varten, omaa tulevaisuutta ajatellen. Tämä saattaa näkyä työssäoppimisjaksolla motivaation puutteena ja jopa välinpitämättömänä suhtautumisena työtä ja oppimista kohtaan. Ystävät, harrastukset, opiskelijaelämä ja muut nuorelle tärkeät asiat kiinnostavat kenties enemmän kuin opiskelu ja itsensä kehittäminen. Työssäoppimisjakson aikanakin opiskelijalla on monta roolia. Opiskelija on työpaikalla ollessaankin Nuori Opiskelija Työssäoppija nuorten kulttuurin ja arvojen edustaja kehittyvä nuori ja aikuinen oppilaitoksen opiskelija opiskelijayhteisön jäsen opintojensa suunnittelija ammattiin valmentautuja työuraansa ja tulevaisuuttansa suunnitteleva työyhteisön jäsen Työssäoppimaan tulevan nuoren elämäntilanne on usein vielä vakiintumaton. Tulevaisuus, oma ammatti ja urasuunnitelmat saattavat olla nuorelle vielä selkiintymättömät. Tapa, jolla työpaikalla käsitellään eteen tulevia konflikteja vaikuttaa työskentelyilmapiiriin. Ohjaaja, joka käyttäytyy itse joustavasti konfliktitilanteessa voi odottaa joustavuutta ja ymmärrystä myös opiskelijoilta. Työpaikkaohjaajan tulisi pystyä ottamaan opiskelija huomioon niin työyhteisön jäsenenä, opiskelijana kuin oman kulttuurinsa ja arvomaailmansa omaavana nuorena. 31
Ongelmat selviävät yleensä puhumalla Nuorten kanssa toimiessaan ohjaaja saattaa kohdata ongelmia tai ristiriitatilanteita. Kaikilla työssäoppimaan tulevilla nuorilla ei välttämättä ole aikaisempaa työkokemusta. Tällöin tarvittavat työelämän perustaidot ja käyttäytymissäännöt, kuten esimerkiksi työajan noudattaminen tai pukeutuminen ja siisteys, erityisesti asiakaspalveluammateissa, saattavat olla nuorelle uusia, opettelua vaativia asioita. Työssäoppimisjakson alussa on hyvä tehdä selväksi työpaikan säännöt. Opiskelijan tulee tietää, kuka vastaa mistäkin, mitä työpaikalla saa tehdä ja mitä ei, kuinka työpaikalla tulee käyttäytyä, kuinka paljon opiskelijalla on valtuuksia ja mitä häneltä odotetaan. Mahdolliset ristiriitatilanteet ohjaajan ja opiskelijan välillä tulisi pyrkiä käsittelemään mahdollisimman nopeasti, jotta tilanteet eivät pääsisi kärjistymään. Paras tapa hoitaa ongelmatilanteet on puhua asiat heti selviksi. Ratkaisemattomien ristiriitatilanteiden kohdatessa oppilaitos on viimekädessä se, joka selvittää asiat. Mikäli tilanne ei ratkea puhumalla ja neuvottelemalla, voidaan työssäoppimissopimus purkaa. 32
Thomas & Kilmannin (1982) mukaan ongelmatilanteista selviytymiseen on olemassa mm. seuraavia vaihtoehtoja: Yhteistyö on paras vaihtoehto, kun asia on molemmille osapuolille tärkeä ja molemmat haluavat sitoutua yhteiseen ratkaisuun. Kompromissiin kannattaa pyrkiä, kun asia on suhteellisen tärkeä, mutta aikaa tai tarvetta perusteellisempaan yhteistyöhön ei ole. Mukautuminen toisen tahtoon on järkevää, jos asia on toiselle tärkeä ja halutaan säilyttää yksimielisyys ja sopu. Välttäminen toimii, kun asia on toisarvoinen ja tavoitteeseen pääseminen näyttää mahdottomalta. Taistelu malli on perusteltu, jos on puolustettava jotain oleellisen tärkeää tai suojauduttava toisen hyväksikäytöltä. (Vuorinen 1998, 35-37, ref. Thomas & Kilmann 1982.) 33 (Vuorinen 1998, 35-38.)
4.2 Opiskelijan oppimista ohjaavat käsitykset ihmisistä, tiedosta ja oppimisesta Ihmiskäsitys Opetussuunnitelman taustalla olevat oppimiskäsitykset rakentuvat humanistiselle ihmiskäsitykselle. Humanistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen pyrkii aktiivisesti kehittämään itseään sekä hallitsemaan elämäänsä. Hän on sosiaalinen ja vastuullinen, valintoja tekevä ja päämääriinsä suuntautunut persoona. Humanistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on perusluonteeltaan hyvä ja omaa rajattomat kasvumahdollisuudet. (Korte 2001.) Tieto on: Yksilöllistä Rakentuvaa Kokonaisvaltaista Sovellettavaa Muuttuvaa Väline omakohtaisen ajattelun tulosta uusi tieto liitetään aikaisempiin tietorakenteisiin tieto ymmärretään ja muistetaan osana kokonaisuutta tietoa käytetään toiminnassa faktat ovat nopeasti muuttuvia, keskeiset periaatteet pysyvämpiä tieto on ajattelun ja toiminnan väline, joka mahdollistaa uuden oppimisen ja kehittymisen (Korte 2001.) Tietokäsitys Opetussuunnitelma pohjautuu aktiiviseen tietokäsitykseen, jonka mukaan tieto muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Uusi tieto rakentuu vanhan tiedon pohjalle. Opiskelija jäsentää mielessään opiskelemiaan asioita ja muodostaa niistä omia tulkintojaan. Työssäoppimisessa tieto on monikerroksisista. Siihen sisältyy teoreettinen ja käsitteellinen perusta sekä käytännön työssä opitut taidot. Informaatio on kaikkea sitä, mitä voidaan todeta aistien avulla, mutta se muuttuu tiedoksi vasta, kun annamme sille merkityksen (Järvinen, Koivisto & Poikela 2000, 69). Oppimiskäsitykset Oppimista ja opettamista ohjaavat käsitykset ovat muuttuneet viime vuosisadan aikana. Ennen oppiminen nähtiin tiedon siirtämisenä opettajalta oppijalle, jolloin opiskelija oli lähinnä passiivinen tiedon vastaanottaja (behavioristinen näkemys). Nykyisin oppiminen ymmärretään paljon laajemmin. 34
Behaviorismi Kognitivismi Humanismi Konstruktivismi 1900 1920 1940 1960 1980 2000 KUVIO 8. Oppimisen valtasuuntaukset 1900-luvulla. Oppimista ei tapahdu itsestään, vaan oppijan oma aktiivisuus on olennainen tekijä oppimisessa. Oppiminen on tiedon valikoimista, jäsentämistä, tulkintaa ja uuden tiedon sulauttamista jo olemassa olevaan vanhaan tietoon (Engeström 1992, 43). Oppimisen valtasuuntauksia on neljä, joita voi tarkastella historiallisena kehittymisenä behaviorismista konstruktivistiseen. Kaikissa näissä myös oppija nähdään eri tavalla. Behavioristinen oppimiskäsitys Behavioristisen oppimiskäsityksen mukaan oppimista tapahtuu, kun tietoa siirretään opettajalta oppijalle. Oppija nähdään passiivisena tiedon vastaanottajana. Oppimista kontrolloidaan käyttämällä apuna palkkioita ja rangaistuksia. Behaviorismi sopii parhaiten opetustilanteisiin, joissa on kysymys opitun suorittamisesta. Humanistinen oppimiskäsitys Humanistisessa oppimiskäsityksessä painottuu oppijan kehittyminen kokonaisvaltaiseksi ja eheäksi ihmiseksi. Oppimista ohjaavat oppijan omat motiivit. Opettajan tehtävänä on luoda suotuisia oppimistilanteita sekä auttaa, tukea ja ohjata tarvittaessa oppimista ja ihmisenä kasvamista. (Patrikainen 1999, 153.) 35
Kognitiivinen oppimiskäsitys Kognitiivisen käsityksen mukaan oppija on aktiivinen tiedon käsittelijä ja tietoinen toimija. Oppimisen katsotaan koostuvan oppijan sisäisistä ajattelu-, muisti- ja ymmärtämistoiminnoista ja oppimiseen vaikuttavat kognitiivisen käsityksen mukaan ennen kaikkea oppijan omat ominaisuudet. Kognitiivisen suuntauksen mukaan oppiminen on ihmisessä tapahtuvaa toimintaa. Kognitiivisen oppimisnäkemyksen mukaan oppija tulkitsee ja valikoi informaatiota sekä jäsentää sitä antaen sille merkityksen omien sisäisten malliensa (skeema) pohjalta. Opettajan tulisi ymmärtää, kuinka oppija hahmottaa opittavan asian. (Toiskallio 1988, 64-66.) Konstruktivistinen oppimiskäsitys Tällä hetkellä vallitsevaa oppimiskäsitystä kutsutaan konstruktivistiseksi. Konstruktivismissa on kyse tiedon uudelleen rakentamisesta aikaisempaa kokemus- ja tietopohjaa hyödyntäen. Keskeisenä ajatuksena on, että tieto ei vain siirry, vaan oppija rakentaa eli konstruoi sen itse uudelleen omiin kokemuksiinsa perustuen. Oppiminen on siis oppijan oman toiminnan tulosta. Oppiminen ei ole vain vanhojen asioiden oppimista, vaan myös uuden tiedon luomista. Lähtökohtana konstruktivistisessa oppimisnäkemyksessä on oppijan tapa hahmottaa maailmaa ja tulkita ympäristöään. Oppijan aikaisemmat tiedot, käsitykset ja kokemukset säätelevät, mitä oppija tilanteessa havaitsee ja miten hän tilanteita tulkitsee. Mielekäs asioiden uudelleenrakentaminen edellyttää asioiden ymmärtämistä. Sama asia voidaan tulkita ja käsittää monella eri tavalla. Oppiminen tapahtuu aina jossakin ympäristössä ja tilanteessa, mikä vaikuttaa siihen, mitä opitaan. Sanotaankin, että oppiminen on kontekstisidonnaista (= ympäristö- tai tilannesidonnaista). Lisäksi sosiaalinen vuorovaikutus vaikuttaa keskeisesti oppimiseen. (Rauste von Wright 1995, 15, 121-122.) Toisten oppilaiden tai opettajan kanssa käytävät keskustelut ja asioiden pohtiminen yhdessä auttaa vahvistamaan tai muuttamaan omia käsityksiä ja helpottaa asioiden ymmärtämistä ja uuden oppimista. Oppiminen Oppiminen voidaan jakaa muodolliseen eli formaaliin, eimuodolliseen eli nonformaaliin ja informaaliin oppimiseen. Formaalisella oppimisella tarkoitetaan oppilaitoksissa tapahtuvaa oppimista, kun taas nonformaali oppiminen on peruskoulutuksen ulkopuolella, esimerkiksi kielikurssilla tapahtuvaa oppimista. Informaali oppiminen on arkielämässä tapahtuvaa oppimista, joka on epävirallisempaa, ei suunniteltua. Informaalia oppimista tapahtuu koko ajan, ja se voi olla tiedostettua tai tiedostamatonta. (Sarala 1993, 116-117.) Oppiminen on paljon muutakin kuin koulutusta. Se on jatkuvaa muuttumista. Nykyään puhutaan yhä enemmän avoimesta oppimisympäristöstä, millä tarkoitetaan sitä, että oppimista voi tapahtua muuallakin kuin koulun seinien sisäpuolella, 36
tiukasti rajatussa ympäristössä. Suurin osa asioista opitaan tekemällä, elämällä ja kokemalla. (Otala 1999, 58.) Tavoitteellinen oppiminen on taito, jota voi harjoittaa. Tänä päivänä oppimisen merkitys on korostunut tiedon lähes räjähdyksenomaisen kasvun myötä ammattikuvien jatkuvasti muuttuessa. Oppiminen ei pääty koulutuksen päättyessä, vaan oppiminen on elinikäistä. Oppimaan oppimisen taidosta on tullut tämän päivän tärkeimpiä taitoja. Oppimistyylit kuvastavat oppijan tapaa vastaanottaa ja käsitellä tietoa. Omaa oppimiskykyään voi parantaa oppimistyylejä kehittämällä. (Otala 1999, 38-43.) Olemme erilaisia oppijoita Oppiminen on yksilöllistä. Jokainen meistä on erilainen oppija, toiset oppivat paremmin kuuntelemalla ja tarkkailemalla, toiset taas tekemällä. Toisille on ominaista muodostaa pienistä yksityiskohdista suurempia kokonaisuuksia, toisille taas on helpompaa edetä suurista kokonaisuuksista yksityiskohtiin. Kaikki tavat oppia ovat yhtä hyviä. (Otala 1999, 58.) 37
Erilaisia oppimistyylejä kuvaavat esimerkiksi seuraavat tyypit: Aktiivinen osallistuja innostuu helposti kaikesta uudesta ja on valmis kokeilemaan uusia asioita tekee useita tehtäviä samanaikaisesti uskaltaa ottaa riskejä ja paneutua vaikeisiinkin aiheisiin sopeutuu hyvin tiimi- ja ryhmätyöhön, hän ratkoo mielellään ongelmia yhdessä muiden kanssa ei pysty kovin pitkäjänteiseen toteutustyöhön Oppii parhaiten: Oppii heikoimmin: Oppimista voi parantaa: passiivisessa roolissa pelkän kirjallisen materiaalin avulla yksitoikkoisissa tehtävissä kokeilemalla, tekemällä ja kehittämällä saadessaan haastavia tehtäviä olleessaan mukana monessa nopeatempoisessa toiminnassa oppimista auttavat visuaaliset keinot: kuvat, videot ja esineet kyselemällä passiivisissa tilanteissa laatimalla muistiinpanoja luomalla mielikuvia asiasta keksimällä itselleen asiasta muistisääntöjä, jotka perustuvat tilaan tms. Aktiiviselle osallistujalle sopivat oppimistavoitteiksi projekti- ja kehitysluontoiset tehtävät, joissa on mahdollisuus saada opastusta ja tietoa tarvittaessa. 38
Käytännöllinen toteuttaja haluaa testata uusia ajatuksia, teorioita ja tekniikoita käytännössä nauttii päätöksenteosta ja ongelmien ratkomisesta sekä siitä, että asiat tapahtuvat nopeasti tulee kärsimättömäksi asioiden liiallisesta pohtimisesta nauttii asioiden toimivuudesta Oppii parhaiten: Oppii heikoimmin: Oppimista voi parantaa: ellei ole välitöntä tarvetta tehdä jotain teoreettisesti, koulumuotoisessa opetuksessa tekemällä, kehittämällä taitoja, kokemusten kautta seuratessaan muiden työskentelyä roolien avulla saadessaan soveltaa oppimaansa heti käytäntöön tekemällä muistiinpanoja opettamalla itse asiaa jälkeenpäin toisille keskustelemalla aiheesta pohtimalla, miten asiaa voi soveltaa käytäntöön Käytännön toteuttaja oppii tehokkaimmin itse tekemällä. Työssäoppiminen on hänelle paras tapa oppia, jolloin uutta osaamista voi soveltaa heti käytäntöön. 39
Looginen ajattelija yhdistelee havaintoja teorioiksi, rakentaa mielessään malleja pyrkii ymmärtämään ilmiöiden syyt ja seuraukset on järjestelmällinen, käy ongelmat läpi kohta kohdalta pyrkii täydellisyyteen, ei luovuta nauttii analysoinneista ja johtopäätösten tekemisestä kyselee ja kertaa mielellään Oppii parhaiten: Oppii heikoimmin: Oppimista voi parantaa: mallien, käsitteiden ja teorioiden avulla lukemalla, tutkimalla ja päättelemällä epävarmoissa ja epämääräisissä tehtävissä tunnepohjaisissa tilanteissa joutuessaan toimimaan päämäärättömästi ja suunnittelemattomasti etsimällä loogisia toimintamalleja hahmottelemalla asioiden keskinäisiä riippuvuuksia Loogiselle ajattelijalle sopivat kurssit ja koulumuotoinen opetus. 40
Harkitseva tarkkailija Oppii parhaiten: Oppii heikoimmin: Oppimista voi parantaa: joutuessaan esiintymään väkisin kiireessä toimimalla suunnittelemattomasti seuratessaan asioita sivusta huomioimalla, analysoimalla ajattelemalla ennen toimintaa suunnittelemalla ajankäyttöä asettamalla takarajoja asioille pitämällä päiväkirjaa ja pohtimalla jälkeenpäin asioiden sujumista vetäytyy mielellään syrjään puntaroimaan ja tarkastelemaan tapahtumia eri näkökulmista kerää tietoa, havainnoi ja keskustelee pitkään ennen johtopäätöksen tekoa Harkitseva tarkkailija tarvitsee aikaa selvittääkseen asioita perusteellisesti. Hänelle parhaiten sopivia opiskelutapoja ovat itseopiskelu ja kirjat. (Otala 1999, 37-43.) 41
Dramatisoitu kuva tyypeistä (Ken ja Rita Dunnin St. John sin yliopistossa tekemästä tutkimuksesta) Erilaisia oppimistyylejä voidaan tarkastella myös erilaisten aistikanavien käyttöön perustuvien tyyppien kautta. Oppimisessa, keskittymisessä ja vuorovaikutuksessa tärkeimmät aistimme ovat näkö-, kuulo- ja tuntoaisti. Aistikanavien käyttömme kertoo siitä, millaisia oppijoita olemme. Merkitys painottuu myös tilanteen mukaan. Kinesteettinen tyyppi Auditiivinen tyyppi oppii jaloillaan, tuntee kropassaan, sydämessään (tunneyhteys) ei jaksa istua pitkään paikallaan, alkaa kiemurrella tuolilla, korjaa asentoa fyysinen tekeminen tärkeää tarvitsee itse osallistumista, haluaa pistää itsensä peliin tarvitsee opitun aineksen yhdistämistä henkilökohtaisiin kokemuksiinsa pitää väittelystä, aktiviteeteista ja kilpailusta kaipaa vuorovaikutusta oppii kuuntelemalla ja muistaa hyvin, minkä on kuullut sopii luennot ja suulliset ohjeet ääneen lukeminen auttaa muistamista on yleensä looginen ja perusteellinen haluaa paneutua asioihin, eikä edetä liian nopeasti 42