Hallitustyrkkypaneeli 10.11.2014 Puheenjohtaja Oskari Korpelainen, 4. vuoden sikkiläinen. Hakee toista kertaa puheenjohtajaksi. Aiempia kiltanakkeja mm. viestintämestari. Lisäksi radiodiodin vetovastuu, hallitustasolla muissa yhdistyksissä. Jaakko Peni, 4. vuoden sikkiläinen. Omistaa näkemystä killasta ja hallitustoiminnasta. kysymys: Kertokaa konkreettisemmin elec-yhteistyöstä. Hallituksen välistä keskustelua vai tapahtumia? O: Molempia, hallitusten välistä ja kiltalaisille näkyviä. Ei pelkästään sikin homma, molemmat osapuolet vastuussa. Hallitusten välinen yhteistyö tärkeää. Hallitusten yhteisistä tapaamisista tiedotusta myös killalle. Myös tapahtumia muiden kiltojen kesken. Tulevaisuudessa kannattaa yhdistää fuksikasvatusta, jotta fukseilla tuttuja toisesta killasta muutaman vuoden kuluttua. J: Kiltojen välinen yhteistyö tärkeää. Yhdistyminen AS kanssa tulossa, joten AS yhteistyötä lisättävä. Hallitukset tekevät yhteistyötä, sieltä killoille. Fuksien tapahtumilla prio, myös vanhat pitää muistaa. Omistaa hyvät keskusteluyhteydet AS hallituksen jäsenien kanssa joten helppoa lähteä liikkeelle. Ensin pitäisi suunnitella yhteiset tapahtumat, ettei kalenterit molemmilla täynnä. kysymys: Ulkomestariksi ei hakijoita, mitä teet asialle jos sinut huomenna valitaan? J: On kysellyt ja muutamia kandidaatteja saattaa olla. Killalla ON kv mestari ensi vuonna O: On kysellyt, ei vielä suoria vastauksia. Kuullut huhua, että osa haluaisi lähteä mutta ilman hallitusnakkia. Mahdollista että ulkomestari ei olisi ensi vuonna hallitusnakki. Kysymys: Puhiksen tärkein tehtävä? O: johtaa hallitusta J: johtaa kiltaa kysymys: Kv-mestarin ja ulkomestarin ero: J: Ulkomestari ollut lähinnä vain kv-mestari. Suomen sisäiset suhteet voisi olla vpj homma. Voidaan myös jakaa muuten hallitusken kesken O: Ulkomestari on ollut lähinnä kv-mestari. Nyt poistuu ulkohomma. Vastuu jaetaan hallituksen jäsenien kesken. Henkilöt joilla jo suhteita muhin kiltoihin. Ei erillistä vpj joka hoitaisi vain juoksevat nakit ja suomen sisäiset suhteet. kysymys: Onko nykyinen hallitus liian iso? Hallituksen koko ensi vuodelle? Jos muutatte niin miten? O: aikoo tiputtaa vpj, valitaan hommaan joku hallituksen jäsen. Ulkomestari tippuu tai ei.
J: 11-13 henkilöä. 13. (vpj) jäämässä luultavasti pois. Hallituksen koko ei merkittävästi muutu. Hallituksen osa-alueilla on kuitenkin hoidettavat tehtävät. kysymys Onko realistista tiputtaa ulkomestari pois? Miten pidät huolen, että hallitus tietää mitä ulkotoiminnassa tapahtuu. O: Rooliin valitulla tehtävänä on tiedottaa hallitusta. Ei voida jättää sen varaan että sitä ja tätä tapahtuu. Voisi lähettää kuulumisia. J: Ulkomestari on hallitusnakki kysymys Oskarille: jos ei kv-mestaria, miten huolehdit rooliin valittavan jaksamisesta / virkistäytyminen. O: Virkistäytyy toimikunnan kanssa. kysymys: Killan ja hallituksen teema rahan suhteen? J: Budjetti rakennetaan edellisvuoden pohjalta(yksi isoimmista fuksitoiminta). Koitetaan tasaisesti tukea kautta linjan jotta toiminta pysyy monipuolisena. Killassa kuitenkin paljon jäseniä-> teema: kiltalaiset O: Jatkaa talouskurilinjalla, säästetään satasiin. Ei karsita palveluita, mutta käytetään rahaa maltillisesti. teema: sirkus kysymys: Kumpi on tärkeämpää hallituksessa: hyvä porukka vai yksilöt? O: Sekä että. Valitsee parhaita yksilöitä jotka toimivat parhaiten joukossa. j: Hyviä yksilöitä löytyy jo, ei juuri tarvetta eritellä. Sama kuin Oskarilla. kysymys: vaikeusasteella 1-10 kuinka vaikeaa hallituksen valinta, kun ei oteta huomioon valmiita ystävyyssuhteita. Hallituksen etu vai kaverisuhteet valinnan pohjalla? J: Ominaisuuksia käsitelty eikä ystäviä. Kavereita hakee, mutta ei vaikutusta. Valinnat parhaan ehdokkaan perusteella O: 3. Helppoa olisi valita vain kaverit-> ei toimi. Osa kavereita saattaa kuitenkin päätyä hallitukseen, mutta paras tiimi valitaan. kysymys: 2 asiaa jotka ovat vialla killan toiminnassa. Mitä parannat? O: Tapahtumien tiedotus retuperällä, varsinkin toimikunta->mestari välillä. elec-yhteistyö J: elec-yhteistyö sillä kuuluvalla prioriteetilla. tiedotus: pohja on otaniemen parhaimpia, mutta on vielä parantamisen varaa kysymys: elec yhteistyö muuttuu: tuleeko SuurSIK? Mitä rakennemuutoksia yhdistyminen tuo? Miten sadaan toimimaan? J: Yhteinen hakukohde tulee. Kilta olisi yksi ja sitten ammattiainekerhot erikseen. Yksi kilta ottaa fuksit vastaan. Kiltahuoneet säästettäisiin molemmille.
O: Ei tiedetä eikä ole pelkästään meistä riippuvainen. Jos saadaan valita niin SuurSIK tulee. Paljon koulutusohjelmia SIKissä, AS:llä vain yksi. AS voitaisiin muuttaa ammattiainekerhoksi. Yhteinen kiltahuone AS ja SIK jo tekeillä? kysymys: miten hallitus saadaan tiiviiksi porukaksi? O: Aloitetaan tutustumalla porukan kanssa. Pidetään tiiviisti yhtä. Virkistäydytään ja luodaan yhteishenkeä J: Toimikuntien lisäksi hallituksessa tehdään myös asioita yhdessä. Alkuun tutustutaan, ollaan kavereita hallituksen kesken. kysymys: Onko aikaisemmin vastuulla ollut muita ryhmiä? Miten onnistui? J: Erinäisiä kouluprojekteja, intissä johtamista, ei muuten toiminut nimettynä johtajana mutta joissain tehtävissä pitänyt potkia muita eteenpäin. Hommat onnistuneet hyvin. O: Viestintämestari aiemmin. Hommat meni huonosti,sillä toimareita ei kiinnostanut (liian vanhoja). Radiodiodin vetovastuu, paljon vahvoja persoonia joita ei juuri pystynyt ohjailemaan. Hommat eivät menneet kovin hyvin kysymys: miten hoidat tämän hallituksen kesken kun hankalia ihmisiä hallituksessa O: Hallitukseen hakenut motivoituneita ihmisiä, kaikkia kiinnostaa joten ei pitäisi tulla ongelmia tämän suhteen. J: Tulee toimeen kaikkien kanssa, hankalia ei ole tullut vastaan. kysymys: miten TLT opiskelijoiden poistuminen vaikuttaa toimintaan? J: Vanhempia TLT opiskelijoita on. Opintoasioissa ja yritysasioissa pitää ottaa myös TLT huomioon. O: TLT opiskelijoita on. Opintosauna ja excut TLT:lle. Ei enää fuksiexcuja tlt:lle. Enemmän vanhemmille opiskelijoille. kysymys: Hallituslaiselle tulee kriisi, burnout tms, eikä pysty tekemään hommiansa. Mitä teet? O: Henkilökohtainen keskustelu: mistä ohgelma johtuu. Ihmisten välisissä ongelmissa molemmat osapuolet mukaan selvittelyyn. Rauhallisin keinoin selvitetään. Jos on niin paha ettei pysty toima hallituksessa, pitää harkita peliliikkeitä. J: Ei ole tavallista, mutta jos suksia menee ristiin, pystyvät ihmiset yleensä toimimaan hallituksessa eri toimikunnissa. Hallitus ei siihen kaadu. kysymys: Onko killan toiminta alkoholikeskeistä? Jos on nii mitä tehdä? J: Tapahtumissa vastataan kysyntään. Fukseissa jo vähä muutosta: enemän opiskelu-orientoitunutta. Niin kauan ku on kysyntää alkoholikeskeiselle, niitä järjestetään. O: Jonnesitseille todella vähän ilmoja. Kilta ei ole liian alkoholikeskeinen. Fukseja näkee alkoholikeskeisissä tapahtumissa tosin vähemmän. kysymys: Jos on yksi kippari, onko isovastaava hallituksessa?
O: Yksittäisen kipparityrkyn mielestä ISOvastaavan ei tarvitse olla hallituksessa. J: ISOvastaava ei ole hallitusnakki, mutta pitää pysty toimimaan myös hallituksen lähellä. kysymys: Millaisia tapahtumia killan pitäisi järjestää enemmän? J: Killan kiinnostuksen mukaan. Ensi vuonna excuja pari lisää. Mahdollisesti esim yhteisesti järkättyjä saunailtoja. Henkilökohtaisesti osallistuu kaikkeen. O: Nykyään aika harvat tapahtumat täynnä. Haluaisi tuoda takaisin olut-juusto illan yms muuta hauskaa. kysymys: killan tehtävänä edunvaltonta, miten toteutuu mitä pitää sisälllään? O: Päteviä ihmisiä pyörimässä jo koululla. Hallopedit, palauteryhmät. J: Elimissä on edunvalvontaa. Puheenjohtaja keskustelee koulun kanssa, opintomestari myös. Uusien ohjelmien kehittely, kurssien parantelu palautteen kautta. kysymys: Jos valitaan puhikseksi, monta hallopedivirkaa otat? J: jossain O: sak kysymys: Fuksit opiskelu-orientoituneita. Miten hallitus varmistaa myös tulevaisuuden toimijat ja tapahtumissa kävijät. J: Tapahtumat sen mukaan mitä jäsenistö haluaa. Jos halutaan opinto tai yritysohjelmaa, kilta tarjoaa. O: Hallitus edustaa tapahtumissa ja näyttää ulospäin, että kiltatoiminta on hauskaa. Mainostus/painostus myös isojen puolelta kuinka kiltahommat on kivoja. kysymys: Miten urheilun ja kulttuurin merkitys killassa? jopa liikuntakasvatusta? O: Killalle olisi kiva saada liikuntakasvatusta. Hyvä että kilta järjestää lajikokeiluja ja oopperakokeiluja. Yhdistyksiä on kuitenkin paljon. J: Kiltalaiset harrastavat ehkä enemmänkin, mutta siihen harrastukseen on jo seura tai yhdistys. Kiltalaiselle halutaan tarjota lajikokeiluja. Teekkarisarjat ja harrastetason urheilullekin kysyntää killassa. Teekkarikulttuuri tutuksi kaikille. Kulttuuritapahtumia myös muhin tapahtumiin esim teatteri. kysymys: Onko alumniyhdistys tuttu? Mitä yhteistyötä? J: Sklubi tuttu jossain määrin. alumniweekend ja sitsit pääasiassa. Puheenjohtaja ollut aiemmin enemmän yhteydessä sklubiin O: Ei kovin tuttu. Vuoden aikana tulee kuitenkin yhteistyötä Sklubin kanssa. Aiotaan tehdä yhteistyötä myös jatkossa. kysymys: Yhteistyö korkeakoulujen(tai niiden kiltojen) kanssa: mitä ja kenen vastuulla? O: On hiukan, mutta ei kiltojen kesken muuta kuin koneen kanssa.
J: Kilta ei muiden korkeakoulujen kanssa juurikaan yhteydessä,mutta niiden kiltojen kanssa yhteistyötä on esim koneen kanssa. KIK yhteistyötä voisi kehittää. Muiden kiltojen kanssa satunnaisesti ollut yhteistyötä ja jatketaan esim. joidenkin tapahtumien kautta. kysymys: KY siirtyy tänne. Vaikuttaako sikkiin? J: Voi vaikuttaa, jos saadaan järjestettyä yhteistyötä niiden kanssa. Ei ole kuitenkaan etukäteen kaavailtu. O: Ei ole miettinyt ajatusta. KY:llä yhteistyötä muihin kiltoihin ehkä muutenkin. kysymys: Jos sinusta tulee puhis, miten huolehdit että sikkiläiset saavat naisia? O: Kiltaan naiskiintiö. J: Kilta tekee yhteistyötä eri järjestöjen kanssa esim. HY puolelle. Erilaisia poikkitieteellisiä tapahtumia mahdollisesti. Loppupeleissä kuitenkin jokaisen oma asia. Ei ole parittaja. Opintomestari Toni Kangas, 3. vuoden est. Nähnyt monen eri lafkan kursseja. Opiskellut tavoitevauhtia nopeammin. Aapo Kokko, 3. vuoden est. Opiskelee katoavaa pääainetta. Kokemuksista herännyt into toimikuntaa kohtaan, haluaa puollustaa kiltalaisten etuja. Jyri Lind, 2. vuoden sikkiläinen. Valttina, että on itse uudessa kandiohjelmassa. Opiskellut tavoitevauhtia nopeammin. Tietää uusista kandikursseista. kysymys: Mitä halloped tekee ja monessa halloped-virassa olette ensi vuonna? A: Hallopedit kokouksissa edustamassa kiltaa ja tuomassa niihin omia/kiltalaisten mielipiteitä. Haluaa olla mukana mutta ei tiedä monessa tai missä. T: Hallopedit edustavat kokouksissa opiskelijoita, kuuntelevat ja tuovat esille opiskelijoiden näkemyksiä. On tärkeää antaa ennakkotietoa kiltalaisille kokouksen päätöksistä. Aikoo hakea useampaan halloped hommaan. J: Hallinnon opiskelijaedustaja on tekemisissä koulun henkilökunnan kanssa. Tuo opiskelijoiden mielipiteet esiin. Hyvä myös tuoda kritiikkiä kokouksiin. Haluaa itsekin hallopediksi. kysymys: Miten haastattelut etenevät? Onko näkemystä toimikunnan koosta? Suurempi vai pienempi ja miksi? J: Ei montaa haastattelua käytynä. Suoritetaan tämän viikon aikana. Pitäisi ehkä vähentää yksi kisälli aikaisempaan nähden. T: Suurin osa haastateltu. Huomisen jälkeen kaikki haastateltu. Pitää toimikunnan koon ennallaan. Hommat järjestetään toimikunnan kesken tasaisesti. A: Kaikki haastateltu. Parhaassa tapauksessa 3 kisälliä. Kahdellakin pärjäisi mutta haluaa 3. kysymys: Onko jotain uutta tiedossa OPTMK tapahtumiin tai toimintaan?
A: Fuksit opiskelu-orientoituneempia. Olisi kiva saada yhteistyötä optmk ja ftmk välille. Laitosrieha on kiva konsepti joka voitaisiin ehkä myös toteuttaa. Poikkitieteelliset opintotapahtumat, jotta pääsisi näkemään myös muiden korkeakoulujen tarjontaa. T: Laitosriehan aloite pitäisi tulla korkeakoululta, muuten kiva konsepti. Saunailtoihin pieniä workshoppeja joissa pohditaan esim mitkä kurssit hyviä mitkä huonoja. Tätä voisi käyttää pohjana palauteryhmissä. Haluaa että ulkon tapahtumissa ollaan läsnä, kysellään ulkkareita miten sopeutunut ja miten täällä tehdään asiat eri tavalla verrattuna heidän kotimaahansa. J: Tenttikahvit ja samalla voisi kysellä välitöntä palautetta kurssista. Vaihto-opiskelusauna, jossa lisätietoa vaihdosta. kysymys: Onko vaihtoon lähdön tuputtaminen killan vai muun tahon homma? J: Vaihtoon lähtö ei vaikuta opiskeluihin niin paljon: vain puoli vuotta tai vuosi. Kilta voisi helpottaa tätä hakua jotenkin. T: Kilta huolehtii edunvalvontapuolta, ettei vaihdosta olisi ainakaan haittaa. UTMK voisi tuoda ulkkareita kertomaan kokemuksistaan. A: Myötäilee edellisiä. Vaihtoinfoihin Ulkkareita kertomaan kokemuksistaan (myös suomalaisia vaihdossa olleita). kysymys: Mikä on suurin edunvalvojan haaste ensi vuonna? A: Kurssit ja tutkinnot uudistuvat kovalla vauhdilla. Haaste: keretäänkö kaikkeen edunvalvontaan? T: Maisteriuudistus on tärkeä haaste joka tulee ensi vuonna. J: Kannattaa kiinnittää huomiota, että vanhoissa tutkinnoissa olevat saavat tutkintonsa kasaan. Riittävästi tenttejä vanhoista kursseista. Uudistuksessa pitäisi löytää mahdollisimman hyvin entistä vastaava linja. kysymys: Paljonko on opintopisteitä ja mikä on keskiarvo? J: 70-75op, ka ~3,5 T: 171op, ka 3,6-3,7 A: 109op, ka 3,03 Rahikset Oskari Lahti, 4. vuoden estiläinen, hakee neljättä kertaa rahikseksi. Saijariina Kuokkanen, 2. vuoden opiskelija, toiminut aiemmin emäntänä ja ISOna. Jaakko Söderholm, 2. est. Toiminut aiemmin isäntänä ja ISOna. kysymys: Mitä tiedät killan taloudelliseesta tilanteesta? J: Ei tiedä tarkkoja lukuja, pyöritään noin 100k budjetissa. Pota100 varten pitää jemmata rahaa. S: Noin 100k, ei tarkempaa tietoa.
O: Samoilla linjoilla, Pota100 tulee, rahaa liikkuu. Mahdollinen pankin vaihto? kysymys: Rahoitusalan taustaa/koulutusta kirjanpitoa yms? J: Ei. On kuitenkin mielenkiintoa. S: Ei aikaisempaa kokemusta. O: Ei koulutusta mutta on toiminut Polygamen rahiksena 2v. Toimii myös kuoron rahiksena. Käytännön kokemusta hankittu tältä pohjalta. kysymys: Oletko käytettävänä toiminnantarkastajana hallituskauden jälkeen? O, J ja S: on käytettävissä kysymys: Tiedättekö mitä tehdä jos et tiedä jotain kirjanpitoon liittyvää tai toimintaan liittyvää asiaa? S: Kysyy edelliseltä rahikselta J: Kysyy edellisiltä rahiksilta. Lisäksi internetin ohjeilla jos joku tekninen juttu. O: Kysyy edellisiltä rahiksilta. Myös itse etsii tietoa esim internetistä. kysymys: Miten erotat aidon setelin väärästä J: Suurin osa maksuista kuitenkin sähköisiä. Vesileimat yms S: Vesileimat yms. O: Vesileima, sarjanumero suunnilleen oikein yms. Jos ehdottomasti haluaa tietää, kävelee pankkiin ja kysyy onko aito. kysymys: Miten varmistat oman jaksamisen, varsinkin kun työskentelet yksin? J: Yksin työskentely ei ongelma. Tärkeää jakaa työmäärä tasaisesti ja tehdä hommat viikottain. S: Tietää mihin on ryhtymässä. Priorisoi asiat oikein esim koulutöiden kanssa. O: Alkuun ja loppuun kuluu eniten aikaa. Alussa hyvä luoda toimintarutiini arkiseen toimintaan. Pitää olla tarkkana ettei ole paljon päällekkäisiä hommia esim tilinpäätösten tekemisen päällä. kysymys: Kuinka hyvin kestät stressiä? Jos on sekavaa rahaliikennettä, mitä teet? J: Tiedustelee sekavasta rahaliikenteestä hallituksen kesken ja lähtee stä kautta selvittämään. Keskittyy yhteen asiaan kerrallaan, ei stressaa kaikkea yhtä aikaa. S: Lähtee selvittämään asiaa ja tekee sen kerralla ja huolella. Stressiä ei pääse syntymään. O: Pitää lähteä selvittämään järjestelmällisesti. Ei aiheuta stressiä. kysymys: SIK AS yhdistyminen: Miten rahaliikenne hoidetaan? O: Pitää valmistella pidempään, ei tapahdu yhdessä yössä.
S: Ei juuri nyt ajankohtainen J: Ei usko että rahastonhoitajasta yksistään kiinni miten homma hoidetaan. Ei tapahdu hetkessä. Kipparit Turkka Helin, 3. vuoden est, entinen isäntä ja isovastaava. Lauri Vähä-Savo, 3. vuoden opiskelija. Nykyinen opintomestari, entinen opintokisälli. Tänä vuonna 3 halloped nakkia. Anni Parkkila, 3. vuoden est, Toiminut emäntänä, lukkarikisällinä, valtuustossa kaksi vuotta. kysymys: Pitäisikö fuksikasvatuksessa lisätä tapakasvatusta? T: Ei ole tullut mieleen että olisi tarvetta. Fuksit ovat käyttäytyneet asiallisesti. Mm. sistikoulutus sisältää jonkin verran. L: Voitaisiin lisätä esim. järjenkäyttöä tunnistettavissa varusteissa. Ei muuten suurta tarvetta A: ei lähde opettamaan tapakasvatusta, vaan se liittyy itsesään fuksikasvatukseen. kysymys: Mitä tarkoittaa elec yhteistyö käytännössä? A: Kaveri-isoryhmät alusta lähtien. Isot tutustuvat ja aikaisemmin keskenään. Tapahtumien osalta kolmen killan yhteistä kivaa jatketaan. Fuksijamboree isosti AS:n kanssa. Lisäksi yhteiset sitsit. L: Kaveri-isoryhmä. Tänä vuonna yritettiin, ei vastakaikua. Pidetään vanhat tapahtumat. Yritetään ehkä yhdistää joitain tapahtumia esim fuksijamboree ja wappusitsit AS kanssa tai muuta. T: Sama kuin latella kaveri-isoryhmiin. Haluaa kuitenkin viedä tätä konseptia eteenpäin. vuoden alusta tapahtumakalenterit rinnakkain ja sumplitaan. Myöskin fuksijamboree ja wappusitsit AS ja mahdollisesti BIO kanssa. kysymys: TKY fuksikasvatuksen ohjesääntö? T: ei muista sanatarkasti. Yksi kohta liittyy lakin saamiseen. Fuksikapteenien ja majurien homma määritetty. L: Ei muista kovin hyvin. Laulukoe, 8 opintopistettä ja museokäynnit on määritelty A: Ei muista sanasta sanaan. Ei lisättävää edellisiin kysymys: Miten fuksiyhteistyötä KY fuksien kanssa? A: Ensi vuonna panostetaan ensisijaisesti AS yhteistyöhön. Ehkä enemmän AYY FTMK kautta järjestellään tapahtumia KY fuksien kanssa. L: Jos fuksit haluavat ja sopiva juttu keksitään niin mikä ettei. Muuten ayy ftmk kautta yhteyksiä kyltereihin. Kikin kanssa voisi myös esim lumisota vesisota yms. T: Killan puolelta AS yhteistyö se tärkein. KY tulee tänne pysyäkseen joten pitää hoitaa kunnolla. Kuitenkin AYY FTMK johtoisesti. Killan fuksikasvatuksen pitää ehkä mukautua ftmk linjausten takia. taikkilaisten kanssa yhteistyö vielä vaikeaa. KIK yhteistyötä voisi lisätä.
kysymys: Miten saat toimimaan AS kanssa suunnitellut tapahtumat? T: Porukalla pitää katsoa mitä on tehtävissä ja AS tuleva kippari vaikuttaa innostuneelta yhteistyöhön. L: AS tuleva kippari on innoissaan yhteistyöstä. Alkuvuodesta jo lähdetään koko porukalla suunnittelemaan. A: SIK ja AS hallitukset pitäisi istua alas, ei pelkästään fuksien kannalta mutta muutenkin. Tämän pohjalta myös fuksikasvatukseen yhteistyötä. kysymys: Tiedättekö kuka on AS kippari. Miten varmistatte että fuksikasvatukseen liittyvät asiat eivät jää hoitamatta alkuvuoden innostuksen jälkeen. A: Ei tuttu kaveri mutta tietää nimeltä. Ottaa itse kopin fuksikasvatuksene liittyvistä jutuista. Delegoi tarvittaessa. Tekee mahdollisimman paljon itse. L: Jos yli toimikunnan rajojen tapahtuvaa toimintaa niin pitää sopia vastuut henkilötasolla. Riittävän usein palvereita. Tuntee AS kipparin T: Jos sikin fuksikasvatukseen liittyvä niin ei jää lojumaan. Muutoin pitää sopia vastuut. kysymys: Teekariperinne ja historia: mikä merkitys fuksikasvatuksessa? Onko tarpeeksi tai liikaa? T: Fuksikasvatuksen tarkoituksena kasvattaa teekkareita, pitää pitää kiinni perinteistä. Fuksikasvatuksen pitäisi olla monipuolista. L: Alkuvuoden kalenteri on aika täysi. Fukseille lisää tietoa kiltatoiminnasta ja teekkariudesta ISOjen kautta. Myös jäynien korostaminen olisi tärkeää. A: Fuksikasvatksessa ehkä korostettu liian vähän teekkariutta. Haluaa korostaa tätä ja fukseille halu ja ylpeys hankkia lakki. Myös jäynien korostaminen voisi olla paikallaan. Esim FXQ-jonon yhteyteen jäynä. Kysymys: Miten pidätte huolen että vielä istuvat kipparit pysyvät kärryillä mitä hallituksessa tapahtuu? A: Tiivistä yhteistyötä vanhojen kipparien kanssa. Aloite itseltä: Kertoo aktiivisesti vanhoille kippareille hallituksen asioista. L: Fuksikapteenit vähintään kerran kuukaudessa hallituksen kokouksiin mukaan. FTMK kesken tiivis yhteistyö. T: Puolen vuoden ajan vanhat kipparit voisivat tulla hallituksen kokouksiin silloin tällöin kertomaan ja kuulemaan mitä tapahtuu. FTMK olisi syytä kokoustaa viikottain. kysymys: Miten huolehditte siitä, että ujommat fuksit tuntevat kuuluvansa joukkoon. Miten lähestytte vähemmän sosiaalisia ihmisiä? T: Tavoite olisi että kippari tuntee kaikki fuksit henkilökohtaisesti. Voi olla tosin vaikeaa joten iso merkitys ISOilla. Fokus varsinkin epäaktiivisissa fukseissa sillä aktiiviset fuksit löytävät tapahtumiin muutenkin. Ottaa fukseihin yhteyttä ja kyselee miksi heitä ei näy tai mitä haluaisivat lisää. L: Samat kuin Turkalla. Isojen kautta homma lähtee toimimaan.
A: Ei välttämättä kannata mainostaa ihan kaikkea kaikille fukseille. Joku saattavat täten tuntea että tapahtumia liikaa. Aktiivisille ihan kaikkea mainosta. Ei niin aktiivisille osallistuminen fuksitapahtumiin olisi prioriteetti. Toivoisi isovastaavalta aktiivisempaa otetta fuksiryhmien toimintaan esim palautekeskusteluilla isojen kanssa. Fuksit ei välttämättä uskalla kipparille tulla sanomaan ettei kiinnosta vaan että iso olisi lähempi henkilö kysymys: Tällä hetkellä tiedotus maili ja facebook. Missä te tiedotatte ja onko fukseilla esim irkkikanava, telegram, whatsapp ryhmä ensi vuonna? A: Virallinen tiedotuskanava sähköposti. Facebook helppo tapa huudella tapahtumista. Myös Isojen kautta tietoa fukseille. Tapahtumien mainostaminen videoilla kiva idea. Haluaisi yhdistää tapahtumakalenteria, luoda ns punaisen langan fuksipistekorttiin. L: Virallinen tiedotus sähköpostilla. Facebook hyvä mm. tapahtumiin kutsumiseen. Ei isoa telegram-ryhmää. Fuksiryhmän kesken pienempiä. Fuksit opetetaan edelleen irkkaamaan. T: Sama kuin Latella. kysymys: Miten vahditte että isot hoitavat tehtävänsä? T: ISOvastaavan tehtävä. Kipparit kommunikoivat isovastaavan kanssa. Haluaa osallistua isojen kokouksiin. L: Sama kuin Turkalla A: Palautekeskustelu isovastaavan ja isojen välillä. Isot on tärkeä huomioida etteivät tunne itseään unohdetuiksi. kysymys: Aina on fukseja jotka käyttävät alkoholia todella vähän tai eivät ollenkaan. Miten otatte huomioon tällaiset fuksit. Miten motivoitte jatkamaan esim killan toimijaksi? A: Sitsit ovat alkoholikeskeisiä. Kaikki tapahtumat eivät ole todellakaan dokaustapahtumia. Ei tarvitse tehdä erikseen alkoholillisia tapahtumia. L: Orientaatioviikosta jää kuva että alkoholipainotteista. Osa tapahtumista alkoholittomia esim fuksiproffabuffet ja näille on kysyntää. Pitää muistuttaa fukseja etteivät kaikki tapahtumat ole ns. dokaustapahtumia. T: Samoilla linjoilla. Mahdollisesti tapahtumia Kikin kanssa esim lumisota johon kukaan ei lähde oletusarvoisesti ryyppäämään. Siinä vaiheessa kun tapahtumista kuullaan ei saisi tulla mieleen alkoholi esim promoamisessa. kysymys: Miten otatte isojen huomioimisen ja virkistäytymisen huomioon toiminnassa? Miten isoille jää tunne että työtä arvostetaan? Miten isojenkin osalta voidaan vähentää alkoholikeskeistä ajattelutapaa? T: Isojen palkitsemisesta hyvä keino on virkistäytyminen. Positiivista palautetta suoraan isoille. Mahdollisesti eeppisiä palkintoja isoille. Isojen pitäisi myös välittää kuva ettei tapahtumat ole pelkkää juomista koska eivät edes ole. Jatkot on. L: Turkan kanssa samoilla linjoilla. Isovastaava taas tärkeässä roolissa. Tärkeää millainen kuva tapahtumista maalataan.
A: Samat asiat kuin edellisillä. Vastuuiso-kokous nimikkeelle ISO-kokous. Isoille voisi huomauttaa, ettei ihan joka tapahtumassa tarvi olla tölkki kädessä. kysymys: Fuksitoiminta maksaa perinteisesti paljon. Muutatteko tästä syystä jotain tapahtumaa? A: Ei tiedä budjetista tarkkaan. Ei ongelma että on iso budjetti, sillä fuksikasvatus on tärkeää. L: Budjetin kuuluu olla iso. AYY tilavuokrien nousu vaikuttaa. Yhteistapahtumat voisivat olla helpotus tähän. T: ei lisättävää edellisiin. kysymys Turkalle: Haet kippariksi mutta olet vielä isovastaava kevääseen. Miten huolehdit etteivät kummatkaan hommat kärsi? T: On tietoinen valinnasta. Opintoja ei keväällä liikaa, joten kiltatoiminta on korkein prioriteetti. kysymys: Latelle ja Turkalle: Onko työnjako suunniteltu vai teettekö kaiken yhdessä? L: Tullaan tekemään yhdessä asioita, mutta esim korkeakouluun liittyvissä asioissa hoitaa itse parempien suhteiden takia. T: Yhdessä kaikki isoimmat. Yksin joitain pienempiä kysymys: Miksi sinut pitäisi valita ennemmin kuin toinen? Myös toisinpäin. A:Turkka olisi voinut hoitaa isovastaavan roolinsa paremmin. Laten kannalta ikä-kortti. Ei näet välttämättä enää jaksamista näin isoon hommaan. Kaksi kipparia voi olla parempi joissain hommissa. T: Monipuolisempi tausta kuin annilla. Kahdella ei tule jaksamisongelmia yhtä helposti. L: Kova vauhti päällä turkan kanssa. Sihteeri Samu Toimela, 4. vuoden tilttiläinen. Aikaisemmin valtuustossa ja isona. Antti Mäki, 1. vuoden opiskelija. Ei aikaisempaa kiltataustaa. kysymys: Kuinka hyvin osaat suomea? S: Lukiossa seiska. Osaan kuitenkin suomea. Google auttaa. A : Äikkä ysi, ylppäreissä M (kuulema huono koe) kysymys: Kuinka nopeasti kirjoitat? A: riippuu näppäimistöstä. Ei sanasta sanaan. S: Pysyy normaalin puhetahdin mukana. Ainakin raakatekstissä. Kysymys: Homma on aika yksitoikkoista. miten pidätte mielenkiinnon yllä?
S: Ei ongelmaa pöytäkirjojen kirjottelussa. Muutakin hallitustyöskentelyä A: Hommat etukäteen tiedossa. Pystyy motivoimaan itseään. Kysymys: Kuinka nopeasti pöytäkirjat valmiita tarkastettaviksi kokouksen jälkeen? A: Hyvin nopeasti. Tulostettavassa versiossa enemmän. S: Yrittää kirjoittaa valmiiseen pohjaan. 2-3 päivää tai seuraavaan kokoukseen. Kysymys: Kuinka nopeasti valtuuston pöytäkirjat tulevat nettiin. miten toteutetaan S: Mahdollisimman nopeasti. Valtuuston kokouksia 4-5 vuodessa. Pystyy priorisoida. Hallitusten kokouksista kuulumiset ainakin nopeasti valtuustolle. A: Jos olemassa järkevä julkaisu alusta niin raakaversion voi laittaa suoraan kokouksen jälkeen. Oikea versio myöhemmin. Kysymys: Saatko pöytäkirjat viikossa nettiin S: Jos ei jonoa niin kyllä. Myös jos on pakko. A: Kyllä. Kysymys: Saako valtuusto kuulumiset samana päivänä vaikka tulisi lisäyksiä vielä kokouksissa. S: Kyllä, jos muutoksia ei ole kovin paljon. A: Jossain muodossa kyllä.