PTT-katsaus 1 / 1 SUHDANNEKUVA Kansantalous Pellervon taloustutkimus PTT Pellervo ekonomisk forskning Pellervo Economic Research PTT_SK_Kansantalous_kansi.indd 3.3.1 9:1:
PTT-katsaus 1/1 Suhdannekuva KANSANTALOUS Janne Huovari, Markus Lahtinen, Petri Mäki-Fränti Sisältö Julkisen talouden ongelmista huolimatta ei aihetta synkkyyteen 3 Muut suhdannekuvan osat: MAA- JA ELINTARVIKETALOUS Kyösti Arovuori, Terhi Latvala, Perttu Pyykkönen, Tapani Yrjölä METSÄ- JA PUUTALOUS Ville Haltia, Paula Horne, Matleena Kniivilä, Anna Kaisa Rämö Maailmantalouden rakenteet entisellään 6 Öljymarkkinoiden näkymät 7 Maailmankaupan rekyyli potkaisee Suomen viennin liikkeelle 9 Kulutus kasvuun 11 Investoinnit sulavat jäästä 13 31. vuosikerta Julkaisija Pellervon taloustutkimus PTT Päätoimittaja Pasi Holm Toimitussihteeri Anneli Hopponen Talous ponnahtaa ylös pohjasta 1 Julkinen talous tarvitsee menokuuria 16 Tilaushinta 35 euroa/vuosikerta Tilaukset ja osoitteenmuutokset PTT:n osoitteella: Eerikinkatu 8 A, 18 Helsinki puh. (9) 38 88 faksi (9) 388 85 Sähköposti: ptt@ptt.fi www.ptt.fi Painopaikka Punamusta Oy ISSN 357-739 Kansi Sampo Korkeila
KANSANTALOUS KEVÄT 1 PÄÄKIRJOITUS JULKISEN TALOUDEN ONGELMISTA HUOLIMATTA EI AIHETTA SYNKKYYTEEN Jyrkän alamäen jälkeen maailmantalous on alkanut toipua. Vahvasta kasvusta ei kuitenkaan voida vielä puhua. Raaka-aineiden ja osakkeiden hinnoissa nousu on ollut vahva. Kiinan talous on jo ehkä liiankin kovassa vauhdissa. Toisaalta länsimaissa kasvun merkit ovat olleet heikommat, työttömyys kasvaa edelleen ja monen maan julkinen sektori on vaikeuksissa. Ongelmat voivat kärjistyä vielä muuallakin kuin Kreikassa. Suomessa kuluttajien luottamus on palautunut ja kulutus kääntynyt kasvuun. Kuluttajien usko omaan talouteensa ei tosin päässyt notkahtamaan pahasti edes jyrkimmän suhdannenotkahduksen aikana, mikä johtuu taantuman kaksijakoisesta luonteesta. Työpaikkoja on menetetty lähinnä teollisuudessa ja rakentamisessa. Muiden toimialojen työpaikat ovat olleet paljon pienemmässä vaarassa. Niillä, joiden työpaikat ovat säilyneet, palkankorotukset, veronalennukset ja matalat korot ovat kasvattaneet ostovoimaa hyvien vuosien malliin. Myös ongelmatoimialoilla alkaa näkyä valoa tunnelin päässä, vaikka suuressa osaa metalli teollisuutta vienti on ollut edelleen laskusuunnassa. Teollisuustuotannon elpymisvauhti riippuu maailmantalouden kehityksestä, ja jyrkän laskun jälkeen kasvu on maailmalla jonkin aikaa nopeaa. Pohjalta on käyttämättömien resurssien turvin suhteellisen nopea nousta. Metsä- ja kemianteollisuuden vienti onkin selvästi jo palautunut viime vuoden alun pohjasta. Rakentamisen puolella ainakin asuntomarkkinat käyvät jo kuumina, mikä virkistää asuntorakentamista jo kuluvana vuonna. Valtiontalouksien velkaantuneisuus ja maailmantaloutta edelleen vaivaavat epätasapainoisuudet aiheuttavat kuitenkin sen, että kasvu on kivikkoinen. Työttömyyden odotetaankin vielä kasvavan, jolloin se olisi Suomessa suurimmillaan kevään lopulla. Talouskriisin jäljiltä talous ei palaa takaisin kriisiä edeltäneelle kasvu-uralle, vaan joudumme jatkamaan alemmalta tasolta. Tämä aiheuttaa ongelmia julkiselle taloudelle. Tuotannon ja tulojen romahdettua julkisen sektorin menojen kasvu jopa kiihtyi elvytyksen takia. Koska tulot eivät hyppää takaisin kriisiä edeltäneelle tasolle, uhkaa julkisen talouden menojen ja tulojen epäsuhta jäädä pysyväksi. Ongelma on yhteinen kaikille euroalueen maille. Pelkällä talouskasvulla julkisen talouden ja PTT - katsaus 1/1 3
erityisesti valtion talouden alijäämää ei todennäköisesti pystytäkään kuromaan umpeen. Myöskään veronkorotuksilla ei voida ratkaista koko ongelmaa, koska se edellyttäisi veroasteen nostoa poikkeuksellisen korkeaksi, jopa talouskasvun kannalta haitallisen korkeaksi. Veronkorotusten lisäksi onkin välttämätöntä, että valtion menot kasvavat tulevina vuosina selvästi BKT:n kasvua hitaammin. Suomessa viime laman aikana valtion talouden tasapaino saavutettiin jäädyttämällä valtion menot noin viideksi vuodeksi. Nyt päästään kuitenkin vähemmällä. Tasapainoon voidaan päästä ensi vaalikauden aikana valtion menojen yhden prosentin kasvulla. Tämä ei silti ole helppo tehtävä, sillä pelkästään palkkojen ja kustannusten nousu on normaalioloissa selvästi suurempi. Tällä kertaa valtiontalouden tasapainottaminen voidaan myös tehdä paljon paremmissa olosuhteissa. Julkisessa taloudessa ei ole akuuttia kriisiä. Velkaantuminen ja velkakustannukset ovat hyvin hallinnassa eikä näköpiirissä ole valtion velan nousua hälyttävälle tasolle. Päätökset voidaan tehdä siis harkitusti. Henkilöstömenojen karsimisessa auttaa myös kuntien ja valtion työntekijöiden eläköityminen ja jo käynnissä olevat tuottavuusohjelmat, joiden myötä entiset palvelut saadaan tuotetuksi aikaisempaa pienemmällä henkilöstöllä. Vaikka julkisen talouden tasapainon saavuttaminen edellyttää hyvän talouskasvun lisäksi rakenteellisiakin toimia, Suomen talouden näkymät ovat kokonaisuudessaan hyvät. Maailmantalous vaatii toki vielä aikaa löytääkseen uuden tasapainoisen kasvu-uran. Aasian ja ehkä jopa Afrikan nousu antaa kuitenkin huiman kasvumahdollisuuden kansainvälistä työnjakoa tehostamalla. Myös teknologinen kehitys on poikkeuksellisen mielenkiintoisessa tilanteessa. Synkistelyyn ei siis ole aihetta. Suomella on hyvät mahdollisuudet saada oma iso palansa tästä kasvavasta kakusta. Suomessa on hyvä koulutusjärjestelmä, hyvin toimiva yritys- ja julkishallinto, uskottavasti tasapainoon pyrkivä julkinen talous, portit avoinna maailman suurimmalle talousalueelle ja toimiva rahoitusjärjestelmä. Hyvä sosiaaliturva tekee poliittisesti helpommaksi rakenteellisten uudistusten tekemisen. Kaikki kasvun eväät ovat olemassa, kunhan niitä ei vain hukata. Suurin riski Suomen taloudelle on hukata yhdessä sopimisen perinne. Vain yhdessä sopimalla julkiset menot saadaan vastaamaan tuloja ja työntekijät ja työnantajat kohtaamaan toisensa. Yhdessä sopiminen on ollut suomalaisen yhteiskunnan vahvuus jo pitkään ja se on auttanut meidät selviytymään maailman suurista ja pienistä myrskyistä. 16.3.1 PTT - katsaus 1/1
Keskeiset ennustemuuttujat vuosina 9-11 9 9 1e 11e Määrän Määrän Määrän Mrd. euroa muutos, % muutos, % muutos, % Bruttokansantuote 171, -7,8 3,,5 Tuonti, tavarat ja palvelukset 57, -,3 8, 5,5 Vienti, tavarat ja palvelukset 61,9 -,3 1, 6,5 Kulutus 137, -1,3 1, 1,8 yksityinen 9,5 -,1,,3 julkinen,9,7,1,5 Investoinnit 33,8-13, 3,3 3,5 yksityiset 9,1-15,7,, julkiset,7, -1,5, Varaston muutos ja tilastovirhe 1 -,9 -,1,5, Inflaatio, kuluttajahintaindeksi, %-muutos,,7 1,5 Työttömyysaste, % 8, 9, 8,5 Työllisyysaste, % 68,3 67,7 68,3 Valtion nettoluotonanto, % BKT:sta -5,1-5,9-5,1 Kuntien nettoluotonanto, % BKT:sta -, -,, Koko julkisen sektorin nettoluotonanto, % BKT:sta -, -,9-1,8 Vaihtotase, % BKT:sta,6 1, 1,7 1 PTT:n ennuste 1 Kontribuutio BKT:n kasvuun, %-yksikköä Työllisten osuus 15-6 -vuotiaista 6 - TUOTANNON KASVUN OSATEKIJÄT %-yksikköä BRUTTOKANSANTUOTE % muutos ed. vuoteen 8 6 - - -6-8 Investoinnit Kulutus Nettovienti Varastojen muutos BKT-kasvu yhteensä 3 5 6 7 8 9 1e 11e Lähde Tilastokeskus, ennuste PTT - -6-8 -1 3 5 6 7 8 9 1e 11e Lähde Tilastokeskus, ennuste PTT PTT - katsaus 1/1 5
Maailmantalouden rakenteet entisellään Finanssikriisin pölyn pikku hiljaa laskeutuessa alta näyttävät paljastuvan samat ongelmalliset rakenteet kuin ennen kriisiä. Yhdysvaltojen talouden nousun taustalla on ollut jälleen yksityisen kulutuksen kasvu. Saksassa yksityinen kulutus on puolestaan laskenut jo kaksi vuosineljännestä peräkkäin. Saksan vienti vetää sitäkin paremmin ja Kiinan vientikoneistoa on dramaattisesti lisääntyneillä investoinneilla entisestään kasvatettu ottamaan osansa maailmantalouden orastavasta kasvusta. Viennin elpyessä tavaravirrat suuntaavat jälleen kohti Yhdysvaltoja. Maailmantalous yrittää siis päästä lentoon samoilla konsteilla, jotka olivat sen mahalaskun taustalla. Vanhat rakenteet yhdessä valtioiden, ja Kiinassa valtion liikepankkien, elvyttämisen kanssa ovat jaksaneet kantaa talouden vielä kerran uudelle kasvu-uralle niin Amerikassa kuin Euroopassa, puhumattakaan Kiinasta. Elvytyksen teho alkaa kuitenkin nyt hiipua ja velkaantuneen amerikkalaisen kuluttajan arkitodellisuus on tänään aivan jotakin muuta kuin ennen kriisiä. Sama koskee kiinalaisten vastuuttoman hölläkätisesti rahoitettuja tehottomia investointeja ja monien eurooppalaisten maiden julkisia talouksia. Raha- ja finanssipoliittisen elvytyksen tehon heikentyminen, verojen korotukset, pankkien rajalliset mahdollisuudet rahoittaa investointeja sekä raaka-aineiden (erityisesti öljyn) korkea hinta yhdessä maailmantalouden rakenteellisen pakkopaidan kanssa rajoittavat alkanutta talouskasvua. Valtion budjettien kautta tehtävälle lisäelvytykselle ei muuttuneessa rahoitustilanteessa ole enää juurikaan halukkuutta. Rahapolitiikka on jo kiristynyt keskuspankkien vähentäessä markkinoiden likviditeettiä, mikä on Euroopassa näkynyt pankkien vähentyneenä mielenkiintona rahoittaa velkaantuneita maita. Korkojen noston aika on Yhdysvalloissa ja Euroopassa kuitenkin vielä kaukana, mahdollisesti jopa vasta ensi vuoden puolella. Euro on heikentynyt suhteessa dollariin kohti ostovoiman määrittämää pitkän aikavälin tasapainoa. Taustalla on ollut enemmänkin Euroopan ongelmat kuin Yhdysvaltojen vahvuudet. Jatkossa euro-dollari valuuttakurssin tulee määrittämään Euroopan velkakriisi ja Yhdysvaltojen keskuspankin pyrkimykset vähentää markkinoiden likviditeettiä. Euroopan osalta pelkona on kriisin leviäminen Kreikan ulkopuolelle. Erityisesti Espanjan ajautuminen ongelmiin muuttaisi kriisin luonteen poliittisesta ongelmasta taloudelliseksi ongelmaksi, mikä heikentäisi euroa. Yhdysvalloissa keskuspankin taseen sopeuttaminen kohti normaalia pitää sisällään valtion velkakirjojen oston asteittaisen lopettamisen, mikä tulee nostamaan valtion velkakirjojen korkoja. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena euro tulee heikentymään. Bruttokansantuotteen vuosimuutos 5 6 7 8 9 1e 11e Euroalue, 1,7,9,7,7 -,,3 1,1 USA 3,6 3,1,7,1, -,7 3, 1,5 Japani,7 1,9,,3 -,7-5, 1,5,5 Venäjä 7, 6, 7,7 8,1 5,6-7,5, 3, Kehittynyt Aasia 5,9,7 5,6 5,7 1,5 -, 5,,5 Kiina 1,1 1, 11,6 13, 9, 8,5 8, 6, Maailma,9,5 5,1 5, 3, -1,1 3,7,3 Lähde: IMF, ennuste PTT 6 PTT - katsaus 1/1
Öljymarkkinoiden näkymät Öljyn hinta on vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut ja ylittänyt jo 8 dollarin barrelihinnan. Nousun taustalla on ennen kaikkea maailman talouskasvun elpyminen viime vuoden alun lähes täydellisestä pysähdyksestä. Jossakin määrin taustalla on myös rahoitusmarkkinoiden suuri likviditeetti, joka on erityisesti Kiinan markkinoilla ohjautunut spekulatiivisiin sijoituksiin raaka-ainemarkkinoille. Jos öljyn hinta jatkaa kallistumistaan kohti 1 dollaria barrelilta, sillä on jo itsessään talouskasvua hidastava vaikutus. Kallis öljyn hinta pakottaa kuluttajat erityisesti matalan polttoaineverotuksen Yhdysvalloissa, karsimaan muuta kulutustaan öljyn barrelihinnan lähestyessä kolminumeroisia lukuja. Tulevan öljyn hinnan kannalta olennaisia tekijöitä lähitulevaisuudessa ovat maailmantalouden kasvuvauhti, rahoitusmarkkinoiden likviditeetti ja riskinottohalukkuus sekä öljyn tarjontaan vaikuttavat poliittiset tekijät. Maailmantalouden kasvu tulee vuonna 1 kiihtymään yli kolmeen prosenttiin Aasian kasvun jatkuessa hyvänä ja OECD-maiden ta louksien elpyessä pahimmasta lamasta. Rahoitusmarkkinoiden likviditeettiä tullaan kuitenkin kiristämään kaikkialla. Erityisen voimakkaita kiristämistoimenpiteet tulevat olemaan Kiinassa, jossa inflaation heräämisestä on jo olemassa selviä merkkejä. Kysyntäpuolen tekijöiden vaikutuksesta öljyn hinnalla on maltillisia nousupaineita, mutta rahoitusmarkkinoiden kiristyvä tilanne ei ole otollinen pari vuotta sitten nähdylle kuplimiselle. Maailmantalouden kasvu pystyy hilaaman öljyn hinnan kohti 1 dollaria barrelilta. Tarjontapuolella voimakkaat hinnan markkinahäiriöt ovat mahdollisia sekä ylös- että alaspäin. Vaikka poliittista epävakautta on sekä Venezuelassa että Nigeriassa, keskiössä on jälleen Lähi-Itä. Iranin ydinasekriisin kärjistyminen on paljon esillä ollut, mutta melko epätodennäköinen tapahtuma. Myöskään Iranin sisäiset levottomuudet tuskin pääsevät laajentumaan, koska hallitsevan regiimillä on sekä kyky että halu käyttää koviakin otteita opposition murskaamiseksi. Mielenkiintoisin ja kauaskantoisin vaikutus on Irakin sisäisellä kehityksellä. Sinällään onnistuneiden maalisvaalien jälkeen on edessä monimutkainen hallituksen muodostaminen. Jos tässä onnistutaan ja ratkaisu tyydyttää myös merkittäviä öljyvarantoja hallinnoivia kurdeja, Irakin lisääntyvä tuotanto on merkittävin yksittäinen tekijä öljyn hinnan määräytymisessä. Irakilla on tavoite lisätä öljyntuotanto nykyisestä noin miljoonan barrelin tasosta jopa 1 miljoonaan barreliin. Ulkomaisten öljy-yhtiöiden kanssa jo solmittujen sopimusten avulla Irakilla on mahdollisuudet luoda riittävä kapasiteetti tuottaa ja myös viedä maasta lähes tavoitteen verran öljyä seuraavan 6-7 vuoden kuluessa. Mikäli tavoite alkaa näyttää vähänkään realistiselta sillä on kuitenkin vaikutuksia öljyn hintaan jo paljon nopeammin. Irakilla ei ole OPEC:in sisällä tällä hetkellä lainkaan omaa tuotantokiintiötä. Viimeksi määritelty kiintiö oli 1,5 barrelia vuonna 1998. Irakin tavoittelema taso ylittää OPEC:in suuurimman tuottajan Saudi- Arabian tuotantokiintiön, joten on selvää, että tavoitteella on OPEC:in yhtenäisyyttä ja kuria rapauttava vaikutus. Tämän seurauksena muut OPEC-maat todennäköisesti lisäisivät omaa tuotantoaan joko julkisesti tai salaa. Irakin öljyntuotantotavoitteen saavuttaminen edellyttää hallituksen muodostamisen lisäksi maan sisäisen turvallisuustilanteen parantumista. Yhdessä nämä kaksi epävarmuustekijää rajoittavat Irakin öljyntuotannon kasvua. Öljyn hinta määräytyykin lähitulevaisuudessa kysyntäpainotteisesti. Jatkossa tilanne saattaa olla täysin toinen. PTT - katsaus 1/1 7
Yhdysvallat Yhdysvalloissa säästäminen on lisääntynyt paljon odotettua hitaammin. Yhdysvaltojen kasvun taustalla onkin ollut elvytyksen lisäksi yksityisen kulutuksen palautuminen kasvuuralle. Syvimmän laman jäätyä jo taakse myös korvausinvestoinnit ovat käynnistyneet. Normaalissa suhdannekierrossa rakennusinvestointien pitäisi olla jo hyvässä käynnissä, mutta tässä suhdanteessa ne loistavat poissaolollaan. Kotitalouksien velkaantumisen, asuntorahoituksen ongelmien ja suuren myymättömien uusien asuntojen kannan vuoksi asuntorakentamisen elpymistä saadaan odottaa vielä pitkään. Työttömyys on saavuttanut huippunsa, mutta rakenteellisten muutosten vuoksi työpaikkoja syntyy normaalia hitaammin. Tulokehitys tulee olemaan maltillisen positiivista, mutta edelleen kallistuva öljy syö muun kulutuksen kuormasta. Talouskasvu tulee olemaan aluksi vuositasolla hyvinkin positiivista, mutta ensi vuonna kasvuvauhti hidastuu. Eurooppa Euroopan taloustilanteessa on paljon vanhoja elementtejä ja harvat uudet palikat eivät ole Euroopalle suotuisia. Vanha ja hyvä uutinen on Saksan vientisektorin vahva veto. Saksa on ollut jo pitkään kilpailukykyinen talous ja nyt nähdyt jopa nollaratkaisut palkkasopimuksissa entisestään vahvistavat Saksan asemaa kansainvälisessä kilpailussa. Huono uutinen on se, että Saksa syö muiden EU maiden markkinaosuuksia ja alhaiset palkankorotukset estävät osaltaan yksityisen kulutuksen kasvua. Talouden tasapainottuminen kuitenkin käynnistää korvaavat investoinnit, joista myös kauppakumppanit hyötyvät. Saksan lisäksi Ranskan talouskasvu tulee tänä vuonna vauhdittumaan, mutta Ranskassa yksityisellä kulutuksella on keskeisempi rooli. 6 BRUTTOKANSANTUOTE Määrän muutos, % 3 RAAKA-AINEHINNAT Ind. $, =1 $/tynnyri 16 USA 9 6 3 Raakaöljy, Brent (oik. ast.) 1 1 1 - - -6 Euroalue 3 5 6 7 8 9 1e 11e Lähde: Eurostat, ennuste PTT 8 6 % 1 v Ohjauskorko KOROT USD 17 1 11 8 Lähde: HWWA Raaka-aineet ilman energiaa (vas. ast.) 3 5 6 7 8 6 %-muutos INFLAATIO USA 9 1 8 6 EUR Euroalue 3 5 6 7 8 9 1-3 5 6 7 8 9 1e 11e Lähde: SP, EKP Lähde: EKP, ennuste PTT 8 PTT - katsaus 1/1
Kokonaisuudessaan Euroalueen talouskasvu tulee olemaan poikkeuksellisen epäyhtenäistä. Lisä-elvytyksen tarpeessa olevat Etelä-Euroopan maat ajautuvat vakaviin ongelmiin muuttuneiden rahoitusolosuhteiden vuoksi pakollisiksi tulleiden leikkauslistojen myötä. Järkevämpää talouspolitiikkaa noudattaneet maat pystyvät kuitenkin luomaan pitkällä aikavälillä uutta kasvua elvytyksen vaikutuksen vähetessäkin. Aasia Aasian talouskasvu on saanut vauhtia Kiinan investoinneista. Investointien osuus koko BKT:sta on noussut jo yli 5 prosentin. Alkuvuonna pankkien lainanantoa investointeihin kuitenkin rajoitettiin voimakkaasti. Vienti tulee tänä vuonna kasvamaan selvästi viime vuodesta, mutta yksityisen kulutuksen kasvua saadaan Kiinassa edelleen odotella. Vaikka yksityisen kulutuksen osuus BKT:sta tulee ajanoloon nousemaan, Kiinan politiikka on finanssikriisin myötä entistä enemmän viritetty siihen suuntaan, että yksityisen kulutuksen osuuden kasvu tapahtuu pääosin laskevien investointien kautta eikä niinkään nopeasti kasvavana kulutuksena. Japanissa vastaava kehityskulku on jatkunut jo pitkään ja nykyisessäkin suhdanteessa Japanin kasvun eväät tulevat ulkopuolelta. Kiina ja osin myös Japani tulevat kuitenkin merkittävästi hyötymään kasvavasta maailmankaupasta, joka on kasvun tae kummassakin maassa. Kasvun tasoissa on toki maiden välillä huomattava ero. Intian kasvu on enemmän sisäsyntyistä ja todennäköisesti nopeinta isoista Aasian maista. Maailmankaupan rekyyli potkaisee Suomen viennin liikkeelle Finanssikriisin myötä Suomen vienti romahti vuosien 8 ja 9 aikana lähes kolmanneksen huipputasostaan, kun maailmankauppa romahti jyrkästi yhtä aikaa eri puolilla maailmaa. Myös tänä ja ensi vuonna Suomen ulkomaankaupan kehitys seuraa maailmantalouden kehitystä. Maailmankauppaa hallitsee tänä vuonna rekyylivaikutus, kun kauppavirrat ovat äkkipysäyksen jälkeen palaamassa normaalitasolleen. Maailmantalouden elpyminen ei tule tapahtumaan tasaista vauhtia, silllä raha- ja finanssipolitiikan kiristäminen sekä kotitalouksien ja julkisten sektorien raskas velkaantuminen rajoittavat kulutuksen ja investointien kasvua kehittyneissä maissa vielä pitkään. Myös Suomen viennin kasvupyrähdys jää väliaikaiseksi eikä vuoden 8 huipputasoa saavuteta vielä vuoden 11 aikana. Vientiteollisuudessa kahtiajako Maailmantalouden ja varsinkin teollisuustuotannon elpyminen kasvattaa Suomenkin vientikysyntää. Varsinkin Saksan vientiteollisuuden viime vuoden lopulla alkanut nopea piristyminen on Suomen viennin kannalta hyvä uutinen. Suomen viennin rakenteen vuoksi maailmanlaajuinen elpyminen piristää vientiämme kuitenkin pienellä viiveellä. Maailmantalouden kasvun maantieteellinen painopiste on Aasiassa, kun taas Suomen tärkeimmät vientimarkkinat ovat Euroopan maissa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Lisäksi Suomen viennistä suhteellisen suuren osan muodostavat erilaiset investointitavarat. Erityisesti teollisuustuotanto romahti taantuman myötä, kun sekä kuluttajat että yritykset alkoivat lykätä hankintojaan. Elpymisen alkuvaiheissa suurin kysyntä kasvaa nopeimmin kulutushyödykkeissä, ja investoinnit näyttävät vielä toistaiseksi olevan korvausinvestointien varassa. Vientiteollisuuden toimialojen välillä onkin näkynyt selvä kahtiajako. Metsäteollisuus sekä paperi ja sellu-, että sahateollisuus kasvavat jo selvästi, kun esimerkiksi koneiden ja laitteiden vienti takkuaa vielä pahasti. Korvausinvestoinnit muodostavat toisaalta merkittävän osan inves- PTT - katsaus 1/1 9
tointikysynnästä, joten kysyntä suomalaisille koneille, laitteille ja metallituotteille piristyy jo sitä kautta, että rapistuvaa pääomakantaa on ryhdyttävä uusimaan. Suomen tärkeimmän vientimaan Venäjän talouskasvu riippuu pitkälti öljyn hintakehityksestä. Öljyn hinnan odotetaankin nousevan kun talouskasvu lisää öljyn kysyntää ja varastot alkavat supistua. Kasvavien öljytulojen odotetaan heijastuvan nopeasti venäläisten yksityiseen kysyntään. Toisen tärkeän vientimaan Saksan talouskasvu hakee vielä kurssiaan. Kun teollisuustuotanto on maailmanlaajuisesti toipunut äkillisen romahduksen jälkeen, vienti on viime kuukausina vetänyt Saksan talouskasvua. Viennin kasvu on ollut yllättävänkin voimakasta, jos ottaa huomioon että Saksan vienti koostuu Suomen tavoin suureksi osaksi investointitavaroista. Valuutoista ei nopeaa vetoapua viennille Maailmanlaajuisen investointi- ja kulutuskysynnän lisäksi Suomen vientimenestys riippuu vientiyritysten hintakilpailukyvystä. Euron kurssi suhteessa Yhdysvaltain dollariin alkoi heiketä syksyllä 9. Euro on luultavasti edelleen yliarvostettu dollariin nähden, mutta valuuttakurssiin ei silti odoteta lähitulevaisuudessa suuria muutoksia. Pitemmällä aikavälillä euron heikkeneminen tukee Suomen vientiä, josta suuri osa suuntautuu Euro-alueen ulkopuolelle. Vienti teollisuuden kilpailukyky ei ole parantunut niin sanotun sisäisen devalvaation kautta kuten esimerkiksi Saksassa, jossa on laskettu palkkoja ja alennettu välillisiä työvoimakustannuksia. Palkkojen sijaan vientiteollisuudessa on toistaiseksi joustanut työllisyys. Teollisuuden heikko työllisyystilanne auttaa ainakin pitämään palkankorotusvaatimukset kurissa. Suomen tuonti koostuu suureksi osaksi vientiteollisuuden välituotteista sekä energiasta. Tuonti kasvaakin voimakkaasti viennin perässä sitä myötä kun taloudellinen toimeliaisuus ja varsinkin vientiteollisuus vilkastuu. Öljyn hinnan odotetaan nousevan, mikä kasvattaa tuonnin arvoa. Yksityisen kulutuksen puolella tuontia kasvattaa autokaupan piristyminen. 6 7 8 9 1e 11e Viennin muutos, % Määrä 1, 7,9 6,5 -,3 1, 6,6 Hinta,3 1,1-1,1-5,7 1,3,7 Arvo 1,7 9, 5,3-8,6 11, 9,5 Tuonnin muutos, % Määrä 7,9 6, 6,6 -,3 8, 5,5 Hinta 5,7 1,9, -7,3 3, 3,3 Arvo 1, 8, 8,7-7,9 11,7 9, Vaihtotase/BKT, %,6,3 3,5 1,5 1, 1,7 18 16 1 1 VIENTI Mrd. hinnoin (kausitas.) 18 16 1 1 1 TUONTI Mrd. hinnoin (kausitas.) 1 3 5 6 7 8 9 1e 11e 8 3 5 6 7 8 9 1e 11e 1 PTT - katsaus 1/1
Sekä kauppa- että vaihtotaseen odotetaan silti säilyvän vielä ylijäämäisenä. Julkisen velkaantumisen kasvu ja varovaisesti lisääntyvät investoinnit kuitenkin pienentävät ylijäämää viime vuoden vastaavasta. Vaihtosuhteen kehitys on Suomelle lievästi negatiivinen tänä vuonna, mutta paranee ensi vuonna tuontienergian hinnan halventuessa. VIENTI- JA TUONTIHINNAT =1 115 Tuontihinnat 11 15 1 95 Vientihinnat 9 85 3 5 6 7 8 9 1e 11e 18 16 1 1 1 8 6 Mrd. KAUPPA- JA VAIHTOTASE Vaihtotase Kauppatase 3 5 6 7 8 9 1e 11e Kulutus kasvuun Tulokehitys hyvä Työttömyyden kasvu ja yritysten heikko tilanne laskivat ansio- ja pääomatuloja viime vuonna selvästi. Ostovoiman kasvu oli kuitenkin tuotannon pudotukseen nähden varsin hyvä palkankorotusten ja alhaisen inflaation sekä veronalennusten ja tulonsiirtojen ansiosta. Julkinen sektori vaimensikin merkittävästi talouskriisin vaikutuksia kotitalouksien tuloihin. Tästä huolimatta kulutus väheni viime vuonna,6 prosenttia. Kuluva ja ensi vuosi ovat kulutuksen kannalta valoisampia. Työttömyyden kasvu hidastuu tänä vuonna. Alhaisista palkankorotuksista huolimatta tulokehitys on kohtuullinen varsinkin tänä vuonna, koska viime syksyn palkankorotukset vaikuttavat edelleen kuluvan vuoden tulojen kasvuun. Valtion tuloverotusta ei myöskään vielä kiristetä ja kuntaveroprosentin korotusten vaikutus kompensoituu ansiotulovähennyksen nostolla. Vuonna 11 kunnallisveroprosentin nostot kiristävät hieman verotusta ellei valtionverotuksessa tehdä lisää tuloveron leikkauksia. Ensi vuonna työllisyys kääntyy kuitenkin jo kasvuun ja matalista palkankorotuksista huolimatta palkkasumma kasvaa varsin kohtuullisesti. Hintojen nousu maltillista Kotitalouksien ostovoimaa parantaa alhainen inflaatio. Talouskriisin seurauksena hinnat jopa laskivat viime vuonna useana kuukautena ja 5 3 1-1 %-muutos INFLAATIO - 3 5 6 7 8 9 1e Kuluttajahintojen vuosittainen muutos, % 5 6 7 8 9 1e 11e,9 1,6,5,1,,7 1,5 11e PTT - katsaus 1/1 11
koko vuonna inflaatio oli nollassa. Hintojen lasku oli seurausta korkojen jyrkästä laskusta ja asuntojen hintojen väliaikaisesta notkahtamisesta sekä elintarvikkeiden ja öljyn halpenemisesta. Maailman talouden toipuessa hinnat ovat kääntyneet uudelleen nousuun. Erityisesti energiakustannuksia nostaa öljyn kallistuminen ja energiaveronkorotukset. Kokonaisuudessaan hintojen nousu jää kuitenkin maltilliseksi. Tuotannossa on vielä reilusti ylikapasiteettia ja kova kilpailu pitää hinnat aisoissa ja myös maltilliset palkkasopimukset hillitsevät hintojen nousua. Lisäksi korkotaso pysyy vielä pitkään alhaisena. Kuluttajien odotukset valoisat Kuluttajien luottamus omaan talouteen ei missään kriisin vaiheessa juurikaan laskenut. Viime vuosi olikin niille palkansaajille, jotka saivat pitää työpaikan, varsin hyvä. Melko suuret palkankorotukset ja alenevat hinnat takasivat hyvän Kotitalouksien tulonmuodostus ja yksityinen kulutus taloudellisen tilanteen. Kuluttajien näkemykset Suomen taloudesta kuitenkin romahtivat ja työttömyyden uhka lisääntyi finanssikriisin myötä. Tämä näkyi myös kulutuksessa. Varsinkin suuria hankintoja lykättiin ja kotitalouksien kulutus laski. Luottamus myös Suomen talouteen on kuitenkin palautunut varsin nopeasti ja luottamus on jo lähes kriisiä edeltäneellä tasolla. Kulutus piristyy selvästi Luottamuksen palautuminen ja hyvä kotitalouksien ostovoima on näkynyt myös kulutuksessa. Kuluttajat toipuivat talouskriisin aiheuttamasta säikähdyksestä varsin nopeasti ja kulutus kääntyi selvään kasvuun jo viime vuoden jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Erityisesti kestokulutustavaroiden kulutus on palautunut nopeasti viime vuoden alun nopean laskun jälkeen. Koska tulot kasvavat ja työttömyyden uhka pienenee, lisääntyy kotitalouksien kulutus sekä tänä että ensi vuonna. Muutos, % 3 5 6 7 8 9 1e 11e Palkat 3,3 3,5,,9,8 6,1 6,6-1, 1,6 3, Tulot yhteensä, netto 3,3 3,8,7,7 5, 7, 5, -1,5 1,7, Verot ja tulonsiirrot, kontribuutio 1, 1,6, -1, -1, -1,, 3,5 1, -, Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo,9 5,5 5,1 1,7,1 6, 5,6 1,9,8,1 Kotitalouksien reaalinen ostovoima,7 6,,8,9,7 3,7,,8,1,7 Yksityinen kultus, reaalinen,5,8 3, 3,1,3 3, 1,7 -,1,,3 YKSITYINEN KULUTUS Määrän muutos ed. vuoteen verrattuna, % 8 8 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT NIMELLISTULOT %-yksikköä 6 6 - - -6 3 5 6 7 8 9 1e 11e Yksityisen kulutuksen vuosittainen kasvu, % 5 6 7 8 9 1e 11e 3, 3,1,3 3, 1,7 -,1,,3 - - 3 5 6 7 8 9 1e 11e Verot ja tulonsiirrot Muut ansio- ja pääomatulot Palkkasumma Käytettävissä oleva tulo 1 PTT - katsaus 1/1
Investoinnit sulavat jäästä Investoinnit laskivat viime vuonna toistakymmentä prosenttia. Laskua oli kaikissa investoinneissa, mutta rakentamisen romahdus oli suurin. Rakentaminen on kuitenkin myös nopeimmin toipumassa romahduksesta. Tosin kehitys on epäyhtenäistä toimialan sisällä. Toimisto- ja liiketilarakentaminen on vielä montun pohjalla, mutta asuntorakentaminen on vilkastunut. Asuntorakentamisen nousu alkoi julkisella tuella rakennetuista asuintaloista, mutta vapaarahoitteisten asuntojen aloitukset ovat nyt jo kasvussa. Taustalla on asuntomarkkinoiden hyvä kehitys viime syksystä alkaen. Alhaiset korot ja työpaikkansa säilyttäneiden hyvä tulokehitys ovat lisänneet voimakkaasti varsinkin pienten asuntojen kysyntää. Rakennusliikkeet pystyvät vastaamaan kasvaneeseen kysyntään viiveellä, joten vapaarahoitteisten urakoiden määrä kasvaa erityisen voimakkaasti vasta tämän vuoden kuluessa. Nopeasta kasvusta huolimatta uudistuotannon taso jää pitkän aikavälin keskiarvoa alhaisemmaksi. Korjausrakentaminen on hyötynyt valtion korjausavustuksista. Avustuksen saamisen edellytyksenä on kuitenkin urakan aloittaminen maaliskuun loppuun mennessä. Koska tarjouskilpailujen määrässä näyttää tapahtuneen notkahdus, korjausrakentamisen määrä pienenee tilapäisesti tämän vuoden lopussa. Talojen saneeraustarve kuitenkin kasvaa edelleen, joten ensi vuoden kuluessa korjausrakentaminen toipuu notkahduksesta. Maa- ja vesirakentaminen hyötyy rakennusten pohjatöiden määrän maltillisesta noususta. Infrastruktuuri-investointien määräkin kasvaa maltillisesti uusien hankkeiden käynnistyessä. Teollisuudessa on paljon vapaata kapasiteettia, joten uudisinvestointien määrä pysyy vielä pitkään alhaisella tasolla. Investointien rahoitus muodostuu myös osaltaan rajoitteeksi investointien kasvulle. Pahimman laman jäätyä jo taakse ylläpitävät investoinnit kuitenkin käynnistyvät. Kone- ja laiteinvestoinnit kasvavat kuitenkin hyvin maltillisesti sekä tänä että ensi vuonna. Investoinnit pääomatavaratyypeittäin Mrd. euroa Määrän muutos, % 9 9 1e 11e Asuinrakennukset 9,9-1, 15, 7, Muut talorakennukset 8,5-1, -1, 3, Maa- ja vesirakennus 3,3-11,5,, Koneet ja laitteet 3,7-1, 3, 1, Muut investoinnit 3, 1,5 6,, Kiinteän pääoman bruttomuodostus 33,8-13, 3,3 3,5 15 1 5-5 -1-15 INVESTOINNIT Määrän muutos edellisvuoteen verrattuna, % - 3 5 6 7 8 9 1e 11e PTT - katsaus 1/1 13
Talous ponnahtaa ylös pohjasta Bruttokansantuote romahti vuoden 9 aikana peräti 7,8 prosenttia. Tuotannon pudotus oli poikkeuksellisen suuri muihin euroalueen maihin verrattuna. Viime vuoden lukuihin voi kuitenkin vielä tulla muutoksia, sillä varsinkin palvelujen viennin sekä varastojen muutoksen luotettava ja ajantasainen tilastointi on vaikeaa. Taloudessa näkyi taantuman aikana selvä jako kahteen. Teollisuustuotanto sekä rakentaminen romahtivat ja varsinkin monilla metalliteollisuuden aloilla kasvu on vieläkin hapuilevaa. Kaupan alalla ja monilla muilla palvelualoilla taantuma on näkynyt selvästi lievempänä. Talouden kaikki sektorit ovat joka tapauksessa jo koskettaneet suhdannepohjaa. Pelkästään alhaisen vertailutason sekä vuoden lopulla nähdyn pienen elpymisen vuoksi tänä vuonna nähdään kohtuullisen reippaita kasvulukuja, ainakin väliaikaisesti. Tämän vuoden aikana BKT:n odotetaan kasvavan 3, % ja ensi vuonna,5 %. Kasvupyrähdys jää silti väliaikaiseksi Teollisuuden uusien tilausten määrä kääntyi viime vuoden lopulla jo kasvuun. Yrityksille tehdyt suhdannekyselytkin ennakoivat vuodelle 1 piristymistä. Maailmantalouden kipuaminen ylös syvimmästä kuopasta vauhdittaakin Suomen viennin kasvua varsinkin tänä vuonna. Vientivetoisen teollisuustuotannon kasvun odotetaan kuitenkin hidastuvan jo ensi vuonna: Suomen vientimarkkinat sopeutuvat keskimääräistä hitaampaan talouskasvuun kun ne sulattelevat velkojaan. Taantumalla voi olla myös pidempikestoisia vaikutuksia Suomen teollisuuteen, sillä se on antanut lisää vauhtia teollisuustuotannon maantieteelliselle uusjaolle. Suomessa varsinkin teknologiateollisuudessa on menetetty kehittyviin maihin sellaisia työpaikkoja, joiden tilalle on kehitettävä jotain uutta. Teollisuustuotannon lisäksi asuntorakentaminen vilkastuu selvästi. Asuntokauppa on TUOTANTO TOIMIALOITTAIN Osuus, % Määrän muutos, % 9 9 1e 11e Maatalous,6, -1, -1, Metsätalous 1,5-9, 15, 5, Teollisuus 16,3-1,3-8,6, Puu- ja paperiteollisuus, -,7 1, 5, Metalliteollisuus 8,7-6,9 6,, Muu tehdasteollisuus 5,5-11, 6,, Rakentaminen 5,8-13, 3,5,5 Kauppa, majoitus, rav.palv. 7,9-11,,, Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 6,7-6,8, 1, Kiinteistö- ja liike-elämää palvelut, asuntojen omistus 19,5-3,3 3, 3, Muut toimialat 6,3 -, 3, 3, Bruttokansantuote -7,8 3,,5 Lähde Tilastokeskus, ennuste PTT 1 PTT - katsaus 1/1
käynyt kuumana jo syksystä lähtien ja uusista asunnoista on jo pulaa, mikä innostaa rakennusliikkeitä lisäämään uusien työmaiden aloituksia huomattavasti jo tänä vuonna. Muu rakentaminen pysyy silti vielä aallonpohjassa, sillä toimisto- ja liiketiloista on markkinoilla vielä ylikapasiteettia. Palveluiden tuotannossa ei tapahtunut merkittävää notkahdusta taantuman myötä. Kuluttajien lisääntynyt varovaisuus on korkeintaan rokottanut erikoistavarakauppaa sekä hinnakkaampia majoitus- ja ravintolapalveluita. Työajat joustaneet työllisyyden mukana Työllisten määrä ja tehdyt työtunnit ovat perinteisesti seuranneet tuotannon kasvuvauhtia tiiviisti noin yhden tai kahden vuosineljänneksen viipeellä. Jyrkän tuotannon laskun perusteella olisi voitu ennustaa jopa työpaikan menetystä. Loppuvuonna 9 työllisten määrä oli kuitenkin laskenut vain noin 1 huipustaan. Odotettua pienemmän työllisyyden laskun selittää osittain erilaiset joustavat työaikajärjestelyt. Työpaikkansa säilyttäneet ovat tehneet lyhyempää päivää tai yritykset ovat lomauttaneet irtisanomisen sijaan. Tehtyjen työtuntien määrä työntekijää kohti on laskenut trendinomaisesti jo pitkään. Taantuman myötä työtunnit ovat laskeneet tavanomaista nopeammin. Suomalaisyritysten taseet ovat kestäneet laskusuhdanteen hyvin, joten ne ovat pystyneet varautumaan pelättyyn työvoimapulaan lykkäämällä tai perumalla irtisanomisia. Työllisyyden alueelliset erot suuria Alueelliset erot työllisyystilanteessa ovat melko suuria, mutta työllisyys on silti reagoinut samansuuntaisesti eri puolilla maata. Maan pohjois- ja itäosissa, varsinkin Lapissa ja Pohjois-Karjalassa työttömyys kipusi viime vuonna yli kymmeneen prosenttiin. Samaan aikaan Uudellamaalla ja monin paikoin Pohjanmaalla työttömyysprosentti jäi reilusti alle koko maan keskiarvon eli 8, prosentin. Alueelliset erot heijastelevat 8 7 6 5 TYÖVOIMA JA TYÖLLISET 1 henkeä, trendi Työvoima Työlliset 3 3 5 6 7 8 9 1e 11e Lähde Tilastokeskus, ennuste PTT TYÖLLISYYS 8 9 1e 11e Työvoimaan osallistumisaste* 76, 75,5 75, 75,7 Työllisten määrän muutos 39, -73,6 -,8 1,1 Työllisyysaste* 7,6 68,3 67,7 68,3 Työttömyysaste,% 6, 8, 9, 8,5 * 15-6 vuotiaista Lähde Tilastokeskus, ennuste PTT TYÖTTÖMYYSASTE (15-6-v), % Pohjois-Karjala Lappi Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä-Savo Kainuu Päijät-Häme Koko maa Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Pohjanmaa Ahvenanmaa 9 8 5 1 15 Lähde: Tilastokeskus PTT - katsaus 1/1 15
maakuntien erilaisia tuotantorakenteita. Paikkakunnat, joiden työllisyys on suoraan tai alihankintaketjujen kautta riippuvaisia suurista tehtaista, ovat kärsineet eniten. Palveluvaltaiset tai tuotantorakenteeltaan monipuolisemmat seudut ovat selvinneet suhteellisen vähällä. Erot viime vuoden työttömyysprosenteissa kertovat toisaalta siitä että työllisyyskehitys etelän rintamailla seuraa BKT:n pudotusta yhtä tiiviisti kuin muualla maassa. Joulu-tammikuun vaihteessa Kainuun ja Pohjois-Karjalan työttömyys toisaalta jo parani lievästi, samalla kun Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi nopeasti. Kainuussa uusia työpaikkoja on syntynyt varsinkin kaivosteollisuuteen. Työ ei aina kohtaa tekijäänsä Vaikka työttömyys oli tammikuussa 1 kasvanut jo 9,5 prosenttiin, avointen työpaikkojen määrä on vielä viime vuosikymmenen puolivälin tasolla. Työttömyys onkin paitsi normaalia suhdannetyöttömyyttä myös jossain määrin rakenteellista. Työpaikkoja syntyy nyt toisille toimialoille ja toisille paikkakunnille kuin mistä ne ovat lähteneet. Työmarkkinoiden sopeutuminen tuotannon rakenteen muutokseen vienee aikansa ja voi hidastaa työllisyyden paranemista talouskasvun myötä. Työllisyyden pohjalukemat saavutetaan kuitenkin vasta tämän vuoden loppupuolella, sillä alkuvuoden aikana työpaikkoja menetetään vielä ainakin kymmenen tuhatta. Työllisyys seuraa suhdanteen paranemista jälleen viiveellä niin että jo tämän vuoden loppupuolella työllisyys vähitellen paranee. Koska yritykset ovat sopeuttaneet työvoiman kysyntää työaikajärjestelyillä, työlllisyyden paraneminen voi olla hidasta kun yritykset pidentävät ensin työaikaa ennen kuin palkkaavat uutta väkeä. Työttömyyden kasvua on hillinnyt se, että työmarkkinoilta on poistunut paljon sellaista, usein osa-aikaista työvoimaa, kuten opiskelijoita ja kotiäitejä, joka aikanaan ryhtyi työnhakijaksi korkeasuhdanteen houkuttelemana. Myös eläkkeelle on jääty useammin kuin nousukauden aikana, kun suuret ikäluokat ovat tulleet eläkeikään. Julkinen talous tarvitsee menokuria Valtion talous oli viime vuonna 8,6 miljardia alijäämäinen, koska valtion tulot vähenivät rajusti ja menot jatkoivat kasvuaan. Tuloja vähensivät ennen kaikkea yhteisöveron tuoton romahtaminen ja veronalennukset. Lisäksi kunnille ohjattiin väliaikaisesti suurempi osa yhteisöveroista. Talouden piristymisen myötä valtion tulot kasvavat ensi vuonna jo selvästi, mutta tänä vuonna kasvu jää vielä vaatimattomaksi. Heikon kasvu syynä ovat huono työllisyystilanne ja ansiotuloverotukseen tehtävät veronalennukset. Yhteisöverojen määrä sen sijaan kasvaa reilusti surkean viime vuoden jälkeen, kun yritysten tilanne paranee. Vuonna 11 palkkatulot kasvavat kuluvaa vuotta enemmän ja myös yritysten tilanne kohenee edelleen. Veropohjan kasvun lisäksi lisääntyvät myös veropäätökset. Arvonlisäveron korotuksen vaikutus näkyy täysimääräisenä ensi vuonna, eikä tuloverotukseen tehdä enää kevennyksiä. Valtion talouteen jää iso lovi Tulojen kääntyminen kasvuun ei kuitenkaan merkittävästi pienennä valtion talouden vajetta, joka on ensi vuonna noin 1 miljardia euroa. Ongelmana on, että tulojen vähetessä menot jatkoivat kasvuaan. Talouskasvun piristyminen 16 PTT - katsaus 1/1
pitää tulojen kasvun hyvänä, mutta valitettavasti ilman toimenpiteitä alijäämän kurominen pelkällä talouskasvulla ei onnistu. Kulutusmenojen kasvu on selvästi hidastunut talouskriisin seurauksena ja maltilliset palkankorotukset pitävät menojen kasvun kurissa myös tänä ja ensi vuonna. Talouskasvun piristyessä palkkavaatimukset kuitenkin lisääntyvät jatkossa. Julkisen sektorin painetta lisäävät tulevina vuosina vielä väestön ikääntymiseen liittyvät menot. Valtion talouden tasapainottaminen vaatii tiukkaa menokuria Talouskasvulla ja maltillisilla veronkorotuksilla noin 1 miljardin alijäämästä voidaan kattaa arviolta noin 3- miljardia seuraavan hallituskauden aikana. Veroja edelleen korottamalla tulojen lisääminen tätä enemmän on vaikeaa, sillä muuten veroaste nousee varsin korkeaksi ja on riskinä että se alkaa haitata talouskasvua. Loput alijäämästä täytyykin paikata menojen kasvua hillitsemällä. Valtiontalous tasapainotettiin 199-luvun laman jälkeen jäädyttämällä valtion menot noin viideksi vuodeksi. Jos nyt halutaan tasapainottaa valtiontalous ensi hallituskaudella eli vuoteen 15 mennessä, joudutaan valtion talouden menojen kasvu rajoittamaan prosenttiin vuodessa. Tämä on vaativa tehtävä, sillä ilman toimenpiteitä ja korkomenojen kasvaessa menojen kasvu on arviolta 3,7 prosenttia vuodessa. Kuntataloudessa äkkijarrutus Kunnat saivat hidastettua menojensa kasvua hyvin nopeasti viime vuonna, eikä kuntasektorin alijäämä juurikaan kasvanut. Tänä vuonna kuntien menokuri jatkuu ja sitä auttavat viime vuosia alhaisemmat palkankorotukset. Kasvava menoerä ovat kuitenkin tulonsiirrot. Kuntien tulojen kasvu on ennustevuosina viime vuotta nopeampaa. Hyvin monet kunnat nostavat veroprosenttiaan ja ansiotulot kasvavat. Tänä vuonna keskimääräinen veroprosentti nousee puoli prosenttia ja ensi vuonnakin nousu on tuntuva, kun myös Helsinki nostaa luultavasti prosenttiaan. Kiinteistöveroprosentin alarajan nosto kiristää kiinteistöverotusta automaattisesti ja ylärajan nosto antaa lisäksi kunnille tilaa tehdä omia päätöksiä kiinteistöveron nostosta. Kiinteistöveron tuotto nouseekin sekä 1 että 11. Lisäksi yhteisöveron tuotto kasvaa reilusti, kun yritysten tulot palautuvat surkean viime vuoden jälkeen. Kokonaisuutena kuntasektorin alijäämä tänä vuonna hieman pienenee viime vuodesta ja ensi vuonna päästään tasapainoon. 8 VALTIONTALOUDEN TULOT JA MENOT Muutos, % Kansantalouden tilinpidon mukaan 1 9 8 KUNTATALOUDEN TULOT JA MENOT Muutos, % Kansantalouden tilinpidon mukaan Tulot Menot 7 6-5 -8 3-1 Tulot Menot -16 3 5 6 7 8 9 1e 11e 1 3 5 6 7 8 9 1e 11e PTT - katsaus 1/1 17
Julkisen talouden tila ei hälyttävä, mutta haasteellinen Koko julkisen sektorin alijäämä ei tänäkään vuonna alita ainakaan pahasti EMU-kriteerien alarajaa ja alijäämä kutistuu jo ensi vuonna. Myös julkisen sektorin velkasuhde pysyy hallinnassa velanotosta huolimatta. Ensi vuonna valtionvelan suhde BKT:seen jää alle 5 prosenttiin. Julkisen sektorin tila ei siis anna aihetta paniikkiratkaisuihin. Tästä huolimatta valtiontalouden suuri alijäämä täytyy kuroa umpeen tulevina vuosina ja lisäksi varautua kasvavaan palvelutarpeeseen ikääntymisen myötä. Tämä vaatii muutoksia julkisten palveluiden tuotannossa. Verrattuna edelliseen lamaan nyt on kuitenkin enemmän aikaa suunnitella muutoksia ja tehdä niitä järkevämmin kuin leikkaamalla juustohöylällä. Julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen on avainasemassa. Vuosittainen kasvu, % 5 6 7 8 9 1e 11e Julkinen - Kulutus,, 1,1,7,7,1,5 - Investoinnit -11, -6, 7,9 -,7, -1,5,5 Kansantalouden veroaste, % 3,9 3,7,9 3,1,9 3,3, Valtion velka/bkt, % 38, 35,6 31, 9,5 38,, 7,9 JULKISEN SEKTORIN TASAPAINO VALTION JA KUNTIEN TULOT JA MENOT 8 Nettoluotonanto % BKT:sta 5 %, BKT:seen 6 Sosiaaliturvarahastot 5 - Kunnat Yhteensä - Valtio -6 3 5 6 7 8 9 1e 11e 35 3 198 1985 199 1995 5 1 18 PTT - katsaus 1/1
JULKAISUJA PTT-katsaus, suhdannekuva PTT-katsaus ilmestyy neljä kertaa vuodessa sisältäen kaksi artikkelinumeroa ja kaksi Suhdannekuva-numeroa. Artikkelinumeroiden kirjoittajat ovat sekä laitoksen henkilökuntaa, että ulkopuolisia asiantuntijoita. Suhdannekuvanumero ilmestyy keväisin ja syksyisin sisältäen laitoksen arvion taloudellisesta tilanteesta, kehitysnäkymistä ja talouspolitiikasta. Suhdannekuva sisältää yleiskatsauksen kansainväliseen ja kotimaiseen talouskehitykseen. Suomen taloutta tarkastellaan koko kansantalouden tason lisäksi myös eri alueiden näkökulmasta. Perusteellisemmin käsitellään maa- ja elintarviketalouden sekä metsäsektorin tilannetta ja kehitysnäkymiä. Hinta 35 euroa/vuosikerta Julkaisuja-sarja Laitoksessa tehtävien tutkimusprojektien tulokset raportoidaan kahdessa julkaisusarjassa. Laajemmat ja perusteellisemmat tutkimukset julkaistaan Julkaisuja-sarjassa. Uusimmat julkaisut luettavissa PTT:n kotisivulta veloituksetta. Painettu julkaisu euroa/kpl PTT:n henkilökunta 1..1 Pasi Holm, toimitusjohtaja, VTT Sanni Lyytinen, hallintopäällikkö, tradenomi HSO Anneli Hopponen, tutkimusassistentti Jouni Karlsson, ATK-asiantuntija (osa-aik.) Kansantalouden tutkimusryhmä Markus Lahtinen, tutkimusjohtaja, KTT Janne Huovari, ekonomisti, YM Veera Laiho, ekonomisti, KTK Petri Mäki-Fränti, ekonomisti, KTT Satu Nivalainen, ekonomisti, KTL Maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmä Perttu Pyykkönen, tutkimusjohtaja, MMT Kyösti Arovuori, maatalousekonomisti, MML Hanna Karikallio, ekonomisti, VTL Tapani Yrjölä, maatalousekonomisti, MMM Metsä- ja puutalouden tutkimusryhmä Paula Horne, tutkimusjohtaja, M.Sc. Ville Haltia, metsäekonomisti, MMM, KTM Jyri Hietala, metsäekonomisti Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT Anna-Kaisa Rämö, metsäekonomisti, MMM Raportteja-sarja Pääosa laitoksen tutkimustuloksista esitetään tässä sarjassa. Uusimmat raportit luettavissa PTT:n kotisivulta veloituksetta. Painettu raportti euroa/kpl Työpapereita-sarja Pienemmät ja alustavat tutkimusselosteet. Tuoreimmat työpaperit luettavissa myös PTT:n kotisivulla veloituksetta. Painettu työpaperi 15 euroa/kpl Tilaukset ja lisätietoja Julkaisut löytyvät verkkosivuiltamme osoitteesta: http://www.ptt.fi: julkaisut. Luettelo uusimmista tutkimusselosteistamme julkaistaan säännöllisesti myös PTT-katsauksessa ja tutkimusselosteiden yhteydessä. Kaikkia edellä mainittuja julkaisuja on tilattavissa PTT:sta: Eerikinkatu 8 A, 18 Helsinki, puh. (9) 38 88, fax. (9) 388 85, sähköposti: ptt@ptt.fi. PTT - katsaus 1/1 19