Hallitus 23.3.2016 TASEKIRJA

Hallitus 23.3.2016 TASEKIRJA 2015 0

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 VUODEN 2015 OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KEHITYS...3 1.1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS...3 1.2 KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO 1.1.2015 ALKAEN...4 1.4 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ...9 1.5 KUNTAYHTYMÄN LAADULLISET TAVOITTEET... 14 1.5.1 Koulutustehtävässä onnistuminen... 15 1.5.2 Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmien uudistaminen... 16 1.5.3 Kemijärven ammattikoulutustoiminnan integrointi osaksi koulutuskuntayhtymää... 17 1.5.4 Toimintajärjestelmän toimivuuden arviointi ja parantaminen... 18 1.5.5 Työhyvinvointisuunnitelman toteuttaminen... 21 1.5.6 Järjestämislupien hakeminen... 22 1.5.7 Erityinen kehittämistehtävä (8 perustutkintoa)... 23 1.5.8 Kiinteistöstrategian toteuttaminen... 24 1.5.9 Rahoituspohjan laajentaminen... 25 1.5.10 Talousstrategian laatiminen... 27 1.6 YMPÄRISTÖTEKIJÄT... 28 1.7 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA... 28 2 KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU... 30 2.1 TILIKAUDEN TULOS JA TALOUDELLINEN ASEMA... 30 2.2 TALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSALUEITTAIN KUNTAYHTYMÄ... 33 2.3 KOKO KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA -MENOT... 33 3 TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTUS... 34 3.1 KUNTAYHTYMÄN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TILINPÄÄTÖSERIEN JÄLKEEN... 34 3.2 HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ... 34 4 TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN... 35 4.1 VALTUUSTON VAHVISTAMIEN SITOVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 35 4.2 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN... 46 4.3 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 47 4.4 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 48 4.5 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 50 5 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSALUEITTAIN JA YKSIKÖITTÄIN... 51 5.1 LAPIN AMMATTIOPISTO... 51 5.2 LAPIN MATKAILUOPISTO... 53 5.3 LAPIN URHEILUOPISTO... 55 5.4 TIETOHALLINTO... 57 5.5 HALLINTO- JA YHTEISET PALVELUT... 58 5.6 KIINTEISTÖPALVELU... 60 6 KOKO KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 63 6.1 TULOSLASKELMA 1.1. 31.12.2015... 63 6.2 RAHOITUSLASKELMA 1.1. 31.12.2015... 64 6.3 TASE 1.1. 31.12.2015... 65 6.4 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT... 67 7 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 68 7.1 TILINPÄÄTÖKSEN ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET... 68 7.2 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 31.12.2015... 69 7.2.1 Toimintatuotot... 69 7.2.2 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet... 70 7.3 TASEEN LIITETIEDOT... 71 7.3.1 Pysyvät vastaavat... 71 7.3.2 Sijoitukset kuntayhtymä... 71 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 1 www.redu.fi

7.3.3 Saamiset kuntayhtymä... 71 7.3.4 Oma pääoma kuntayhtymä... 72 7.3.5 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset kuntayhtymä... 73 7.3.6 Pakolliset varaukset kuntayhtymä... 73 7.3.7 Toimeksiantojen pääomat kuntayhtymä... 73 7.3.8 Tilintarkastajan palkkiot kuntayhtymä... 73 7.3.9 Vieras pääoma... 74 7.4 VAKUUKSIEN JA VASTUUSITOUMUSTEN LIITETIEDOT... 74 7.5 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT KUNTAYHTYMÄ... 75 7.6 ERITTELY POISTOJEN JA INVESTOINTIEN VASTAAVUUDESTA... 75 7.7 ARVONLISÄVEROJEN PALAUTUSVASTUU 31.12.2015... 76 7.8 KIINTEISTÖJÄ JA MAA-ALUEITA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 77 8 SANTASPORT FINLAND OY... 78 9 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 84 9.1 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS... 84 9.2 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 84 10 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT... 85 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 2 www.redu.fi

1 VUODEN 2015 OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KEHITYS 1.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus Toimintavuoden 2015 aikana tuli koulutuskuntayhtymän perustamisesta kuluneeksi kaksikymmentä vuotta. Vuosijuhlaa vietettiin syyskuussa henkilöstön ja kutsuvieraitten kesken. Tilaisuudessa jaettiin huomionosoitus kuntayhtymän perustamisesta 1.7.1995 lukien kuntayhtymässä yhtäjaksoisesti palveluksessa olleille 96 henkilölle. Koulutuskuntayhtymä on kahdenkymmenen vuoden aikana ollut merkittävä ja arvostettu yhteistyökumppani toiminta-alueen kehittämisessä koulutuksen ja muun toiminnan avulla. Toimintakertomuksessa on esitetty arviointi kymmenen laadullisen tavoitteen sitovien tavoitteiden toteutumisesta. Kokonaisuutena voidaan sanoa, että tavoitteet toteutuivat hyvin, vaikka toimintavuonna opetusministeriön tekemät leikkaukset opiskelijapaikkoihin, yksikköhintoihin ja indeksikorotuksiin rasittivat toimintaa. Henkilöstön määrä väheni taloudellisten leikkausten ja yt neuvottelujen seurauksena vuoden aikana 71 henkilöä, mikä on varsin suuri vähennys, toisaalta se tehtiin suunnitelmallisesti käytyjen neuvottelujen tuloksena. Kokonaisuudessaan toimintavuoden aikana onnistuttiin useissa tavoitteissa, kuten tutkintojen määrässä, missä tehtiin ennätys koulutuskuntayhtymän kaksikymmentävuotisen toiminnan historiassa. Samoin opiskelijoiden negatiivisten eroamisten määrä oli alhaisempi kuin koskaan aikaisemmin ja alitti valtakunnallisen keskitason, myös läpäisy parani viime vuoden aikana. Samoin asiakastyytyväisyys oli korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Opiskelijoiden sijoittuminen työelämään parani, vaikka valmistuneita oli ennätysmäärä. Myönteistä oli myös opetushenkilökunnan muodollisen kelpoisuuden paraneminen. Hanketoiminnassakin onnistuttiin hyvin, koska hankehenkilötyövuosia kertyi suunniteltua tavoitetta enemmän. Edellä mainitut myönteiset onnistumiset tapahtuivat samaan aikaan, kun koulutuksen rahallisia resursseja leikattiin. Henkilöstö hoiti työnsä kiitettävästi. Myönteistä toimintavuoden aikana olivat myös tunnustukset, joita koulutuskuntayhtymä sai opetuksen ja toiminnan kehittämisestä, kuten etwinning Quality Label -laatumerkki, European Schoolnet. Opetushallituksen peruskoulutuksen läpäisyohjelman loppuseminaarissa Helsingissä koulutuskuntayhtymä palkittiin sarjassa Aktiivisin johto, ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamishanke kiitti Rovaniemen koulutuskuntayhtymän johtoa hankkeelle osoittamastaan tuesta ja hyvästä yhteistyöstä. Yleensä myönteiset tunnustukset ja palautteet vaikuttavat harkinnanvaraisen rahoituksen saamiseen. Koulutuskuntayhtymän organisaatiossa tapahtui useita muutoksia toimintavuoden aikana. Kemijärven kaupungin Itä-Lapin ammattiopiston toiminta yhdistettiin osaksi koulutuskuntayhtymää, Kemijärvestä tuli koulutuskuntayhtymän jäsenkunta. Sitovat tavoitteet toiminnalle asetettiin siitä näkökulmasta, että liittyminen vahvistaa ammatillisen koulutuksen asemaa ja merkitystä Itä- Lapissa. Pääasiassa vuoden loppupuolella valmisteltiin Kolarin kunnan liittymistä koulutuskuntayhtymän jäseneksi, myönteiset päätökset liittymisestä tehtiin Kolarin kunnassa ja koulutuskuntayhtymän omistajakunnissa. Kaikki päätökset olivat yksimielistä, yhteistyötä Levi-Instituutin kanssa korostettiin tulevassa toiminnassa. Nämä liittymiset vahvistavat koulutuskuntayhtymän asemaa Lapin suurimpana koulutuksenjärjestäjänä. Hallinnollinen muutos oli oppisopimuskeskuksen siirtäminen osaksi Lapin ammattiopistoa. Muutoksen tarkoitus oli erityisesti lisätä oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä. Toinen hallinnollinen muutos oli Lapin Urheiluopiston liiketoiminnan yhtiöittäminen Santasport Finland Oy:n alaisuuteen. Muuttunut lainsäädäntö pakotti yhtiöittämään toiminnan, joka kilpailee vapailla markkinoilla yritysten kanssa. Hallinnollinen muutos oli myös Metsäruusun toimipisteen lakkauttaminen, ja toiminnan siirtäminen Jänkätien yksikköön. Rovaniemen kaupunki osti Metsäruusun toimipisteen kiinteistön ja maa-alueen. Toimintavuoden aikana toteutettiin useita kehittämishankkeita, kuten toimintajärjestelmän toimivuuden arviointi, aikuiskoulutuksen kehittämishanke ja KVTES:n tehtävien vaativuuden arviointi. Lämpimät kiitokset henkilöstölle, päättäjille ja omistajakunnille hyvästä yhteistyöstä. Johtaja Arto Ylitalo Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 3 www.redu.fi

1.2 Kuntayhtymän organisaatio 1.1.2015 alkaen Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 4 www.redu.fi

1.3 Kuntayhtymän hallinto Yhtymävaltuusto 2015 Jäsenkunta Varsinainen jäsen Varajäsen Rovaniemi Kok. Alaoja Kaarlo Haapala Heikki PerusS. Björkbacka Kalervo Torvinen Matti PerusS. Helin Liisa Nenonen Pirita Vas. Huttunen Jaakko Puuronen Vesa Kok. Jääskeläinen Leena Harju-Autti Leena Kesk. Karhu Sanna Junttila Susanna Vihr. Kuistio Jorma Hänninen Sari Kesk. Lehto Pekka Karvo Ari Kesk. Mäntyniemi Merja Mäntymäki Tuula SDP Niukkanen Kimmo Liikkanen Antti Vas. Outila Tiina Tennilä Eini Marja Kesk. Paananen Antti Trög Sakari Kok. Poranen Heikki Kansanniva Mika SDP Rundgren Marjo Suoraniemi Terhi Kesk. Simoska Maarit Karvo Seija Kesk. Väistö Kai Niemi Yrjö Ranua Kesk. Kaarlejärvi Matti Kuukasjärvi Hannu Kesk. Karttunen Ulla Torvinen Tiina Kemijärvi Kesk. Niemelä Veikko Kostamovaara Teemu PerusS. Sipovaara Kyösti Kangas Esa Kesk. Tohmola Teija Laurila Pirjo Kittilä Kesk. Mäntymaa Vuokko Kantola Susanna Vas. Nevalainen Paula Taskila Mauri Kesk. Rantajääskö Tapani Kurula Timo Sodankylä Kok. Heikkinen Pekka Jääskeläinen Anna Maria (SDP) Vas. Hokkanen Riitta Karppinen Juha Kesk. Mäkitalo Arja Manninen Jyrki Kesk. Rytisalo Pentti Kivioja Eila (PerusS.) Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Valtuuston sihteeri Alaoja Kaarlo Rytisalo Pentti Nevalainen Paula Ylitalo Arto, kuntayhtymän johtaja Yhtymävaltuusto kokoontui toimintavuoden 2015 aikana 3 kertaa. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 5 www.redu.fi

Yhtymähallitus 2015 Yhtymävaltuusto valitsi 13.1.2015 kokouksessaan 1.1.2015 voimaanastuneen perussopimuksen muutoksen mukaisesti yhtymähallitukseen jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraavat 10 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenkunta Varsinainen jäsen Varajäsen Rovaniemi Vas. Halttu Seppo Hokkanen Riitta Kok. Kari Micke Simola Jari Kesk. Karhu Sanna Karvo Seija SDP Rissanen Reino Mällinen Maria-Riitta Kesk. Väistö Kai Niemi Yrjö Kok. Yeasmin Nafisa Jääskeläinen Leena Ranua Kesk. Vanhala Tuomas Ilvesluoto Ulla Kittilä Kesk. Mäntymaa Vuokko Kurula Timo Sodankylä Kesk. Mäkitalo Arja Virtanen Veikko Kemijärvi PerusS. Kangas Esa Sipovaara Kyösti Yhtymähallituksen puheenjohtaja Yhtymähallituksen I varapuheenjohtaja Yhtymähallituksen II varapuheenjohtaja Yhtymähallituksen esittelijä Yhtymähallituksen sihteeri Väistö Kai Kangas Esa Vanhala Tuomas Ylitalo Arto, kuntayhtymän johtaja Piittisjärvi Tarja, hallintosihteeri Yhtymähallitus kokoontui toimintavuoden 2015 aikana 10 kertaa. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 6 www.redu.fi

Tarkastuslautakunta 2015 Yhtymävaltuusto valitsi 13.1.2015 kokouksessaan 1.1.2015 voimaanastuneen perussopimuksen muutoksen mukaisesti tarkastuslautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä neljä (4) muuta jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Varsinainen jäsen Arponen Sari Huttunen Jaakko Karkkola Sakari Karttunen Ulla Nenonen Pirita Paananen Antti Varajäsen Helttunen Sarita Tennilä Eini Marja Laukkanen Antti Rantajääskö Tapani Jaakola Rauno Mäntyniemi Merja Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Antti Paananen Jaakko Huttunen Tarkastuslautakunta kokoontui toimintavuoden 2015 aikana 9 kertaa. Tilintarkastaja JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy, vastuunalainen tilintarkastaja Antero Hyvärinen, JHTT, HTM Kuntayhtymän johtoryhmä 2015 Arkko Taisto Hurtig Leila Kaarlela Else Kerkelä Hannu Keskitalo Heikki Laukkanen Veli-Pekka Lindfors Tapio Palojärvi Mirjami Töyräs Matti Ylitalo Arto rehtori, Lapin ammattiopisto rehtori (oto), Lapin matkailuopisto talouspäällikkö kiinteistöjohtaja tulosaluejohtaja (toimitusjohtaja), Lapin Urheiluopisto kehitysjohtaja, varajohtaja opinto-ohjaaja, henkilöstön edustaja (1.8.2015 lukien) henkilöstöpäällikkö lehtori, henkilöstön edustaja (31.7.2015 saakka) kuntayhtymän johtaja Johtoryhmän puheenjohtaja Ylitalo Arto, kuntayhtymän johtaja Johtoryhmän varapuheenjohtaja ja sihteeri Laukkanen Veli-Pekka, kehitysjohtaja, varajohtaja Johtoryhmä kokoontui toimintavuoden 2015 aikana 13 kertaa ja piti lisäksi 2 kertaa sähköpostikokouksen. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 7 www.redu.fi

Tietohallinnon ohjausryhmä Arkko Taisto Hurtig Leila Keisu Marko Laukkanen Veli-Pekka Soronen Pertti Tammenoksa Riitta Tarvainen Markku rehtori, ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori (oto) tietohallinnon suunnittelija, ohjausryhmän sihteeri kehitysjohtaja, esittelijä IT-suunnittelija lehtori IT-palvelualueen palvelupäällikkö, asiantuntijajäsen Ohjausryhmä on nimitetty johtajan päätöksellä 26.1.2015. Se kokoontui toimintavuoden 2015 aikana 2 kertaa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tytäryhtiön Santasport Finland Oy:n hallitus Ylitalo Arto Vitikka Ville Auer Esa Heikki Keskitalo kuntayhtymän johtaja, puheenjohtaja hallintolakimies, varapuheenjohtaja yrittäjä, jäsen toimitusjohtaja, sihteeri Yhtymähallituksen puheenjohtaja Kai Väistö kutsuttuna kokouksiin ilman äänioikeutta. Yhtiön hallitus kokoontui toimintavuoden 2015 aikana 13 kertaa. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 8 www.redu.fi

1.4 Kuntayhtymän henkilöstö Päätoimisen henkilöstön määrä 31.12.2015 oli 595, joista sijaisia oli 18 henkilöä. Vuoden 2014 lopun tilanteesta laski henkilöstön määrä 71 henkilöllä. Vakinaisia oli 505 eli 85 % henkilöstöstä. Määräaikaisten osuus laski edellisvuodesta selvästi vuoden 2014 lopussa määräaikaisia oli 25 % henkilöstöstä, kun vuoden 2015 lopussa määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli enää 15 %. Noin puolet henkilöstöstä työskenteli opetustehtävissä, n. 40 % erilaisissa opetuksen tuen, asiantuntija-, koordinointi- ja suunnittelu-, tukipalvelu- ja hallintotehtävissä, 2 % projekteissa ja 3 % tulosalueiden/yksiköiden johtotehtävissä. Vuoden aikana palkkaa oli maksettu 1 130 eri henkilölle, joka oli 15 % vähemmän kuin edellisvuonna. Noin 2 % henkilöstöstä oli vuoden lopussa palkattomalla virka- tai toimivapaalla omasta tehtävästään. KuEL-eläkkeelle siirtyi vuoden aikana 24 henkilöä kuntayhtymän palveluksesta. Vanhuuseläkkeelle jäännin keski-ikä oli 64,5 vuotta. Lisäksi osa-aikaeläkkeelle siirtyi vuoden aikana seitsemän henkilöä. Osa-aikaeläkkeelle jäännin keski-ikä oli 61,7 vuotta. Osa-aikaeläkkeellä työskenteli vuoden lopussa 33 henkilöä. Taulukko 1: Henkilöstömäärän kehitys 2014 2015 Muutos % Henkilöstö 31.12. mies nainen kaikki kaikki kaikki mies nainen mies nainen yht. yht. yht. - vakinaisia kokoaikaisia 214 244 458 211 250 461-1,4 2,5 0,7 - määräaikaisia kokoaikaisia 67 89 156 38 48 86-43,3-46,1-44,9 Yhteensä kokoaikaisia 281 333 614 249 298 547-11,4-10,5-10,9 - vakinaisia osa-aikaisia 1 10 11 2 9 11 100,0-10,0 0,0 - osa-aikaeläkeläisiä 13 17 30 14 19 33 7,7 11,8 10,0 - määräaikaisia osa-aikaisia 4 7 11 1 3 4-75,0-57,1-63,6 Yhteensä osa-aikaisia 18 34 52 17 31 48-5,6-8,8-7,7 Kaikki yhteensä 666 595-10,7 Taulukko 2: Henkilöstö tehtäväalueen mukaan, lukumäärät 31.12.2015 Henkilöstö tulosalueittain / Johto Opetus Projektit Tukipalvelut Kaikki yht. Osuus koko yksiköittäin 31.12.2015 henkilöstöstä Lapin ammattiopisto 8 279 4 42 333 56 % Lapin matkailuopisto 2 34 1 23 60 10 % Lapin Urheiluopisto 2 12 1 33 48 8 % Hallinto-, aluev.- ja amm.k. palv. sekä Tietohallintop. 2 1 3 60 66 11 % Kiinteistöpalvelu 1 87 88 15 % Kaikki yhteensä 15 326 9 245 595 Osuus koko henkilöstöstä 3 % 55 % 2 % 41 % johto sis. toimipistejohtajat, tulosaluejohtajat, kuntayhtymän johtaja, kehitysjohtaja opetus sisältää lehtorit, opettajat, tuntiopettajat, kouluttajat tukipalvelut sis. hallinto-, alue- ja ammattikoulutuspalvelut sekä tietohallintopalvelut, kiinteistöpalvelun ja oppilaitosten tukipalvelun, ravitsemispalvelut, opetuksen tuen. mm. osastoavustajat, koulunkäyntiohjaajat, koulunkäyntiavustajat, ammattimiehet, liikunnanohjaajat ja valmentajat, asiantuntija-, koordinointi- ja suunnittelutehtävät projektit sis. erillisprojekteihin palkatun henkilöstön, projektitehtävien nimikkeillä olevat Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 9 www.redu.fi

Maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä vuonna 2015 oli 26,2 M. Vuoden 2014 maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä oli 27,2 M. Maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä oli siis n. 1,0 M pienempi kuin edellisenä vuonna. Palkkamenot pienenivät n. 3,4 %, johon vaikutti osaltaan mm. henkilöstön vähentyminen. Palkkamenot sisältävät virka- ja työehtosopimusten palkankorotukset. Taulukko 3: Henkilöstömenot v. 2014 2015 Kuntayhtymä ja liikelaitos 2014 / Kuntayhtymä 2015 2014 2015 Palkat 27 150 750 26 226 919 Eläkekulut 5 594 863 5 490 431 Muut henkilösivukulut 1 695 383 1 637 267 Henkilöstökorvaukset -272 684-228 849 Henkilöstömenot yhteensä 34 168 312 33 125 767 Palkkojen muutos edellisvuoteen -4,50 % -3,40 % Koko henkilöstömenojen muutos edellisvuoteen -3,90 % -3,05 % Terveysperusteisia poissaoloja vuoden 2015 aikana oli yhteensä 6 226 kalenteripäivää. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuneet palkkakustannukset olivat n. 550 488 euroa. Kustannuksissa ei ole huomioitu KELAn työnantajalle maksamia korvauksia. KAAVIO 1: Terveysperusteiset poissaolot ja niistä aiheutuneet kustannukset vuonna 2015 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 10 www.redu.fi

Yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä otettiin käyttöön 1.1.2014 lukien uudet yhteistoiminnan toimintaperiaatteet. Koulutuskuntayhtymään perustettiin kaksi erillistä toimikuntaa, yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta, aikaisemman yhteistyötoimikunnan sijasta. Toimikunnat aloittivat työskentelyn 1.1.2014 lukien. Jatkossa pidetään kerran tai kaksi kertaa vuodessa yhteisiä kokouksia, johon osallistuvat sekä yhteistyötoimikunnan että työsuojelutoimikunnan jäsenet. Yhteisissä kokouksissa käsitellään syksyn kokouksessa mm. talousarvio ja -suunnitelma ja kevään kokouksessa toimintakertomus. Yhteistyötoimikunnan kokoonpano vuosille 2014 2017 on seuraava: Arto Ylitalo Ritva Pekkala Mirjami Palojärvi Satu Koskela Satu Vilander Risto Jussila Matti Töyräs Tapio Lindfors Maria Peltoniemi Kimmo Siuruainen Kai Väistö kuntayhtymän johtaja, puheenjohtaja koulutuspäällikkö, rehtori (oto) henkilöstöpäällikkö, sihteeri pääluottamusmies, JUKO ry (KVTES, TS) pääluottamusmies, JYTY ry pääluottamusmies, JHL ry pääluottamusmies, JUKO ry (OVTES) 31.7.2015 saakka pääluottamusmies, JUKO ry (OVTES) 1.8.2015 alkaen varapääluottamusmies, JUKO ry (OVTES) työsuojeluvaltuutettu, läsnäolo- ja puheoikeudella kutsuttuna kokouksiin kuntayhtymähallituksen puheenjohtaja, läsnäolo- ja puheoikeudella kutsuttuna kokouksiin (hallitus 6.2.2014) Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2015 aikana kymmenen kertaa. Näistä kymmenestä kokouksesta kaksi oli yhteistä kokousta työsuojelutoimikunnan kanssa. Yhteistyötoimikunnan kokouksissa käsiteltiin mm. henkilöstöä koskevat suunnitelmat, kiinteistöstrategian ajankohtaiset asiat ja yt-toimikunta antoi lausuntonsa järjestyssääntöjen ja menettelytapojen luonnoksiin. Käytyihin yt-neuvotteluihin liittyen yt-toimikunnan kokouksissa käsiteltiin sopeuttamistoimien tilanne ja työnantajan tekemät päätökset sekä työntarjoamisjärjestys. Yt-toimikunnalle annettiin tiedoksi yhteistoimintalain mukaiset yksittäiset neuvottelut sekä yt-neuvottelujen tulos. Yttoimikunta käsitteli useampaan kertaan kuraattoripalveluita ja niihin liittyviä liikkeenluovutuksen asioita. Kokouksessa käsiteltiin ja harvennettiin matkalaskujen ja luottamushenkilöiden palkkioidenmaksua palkanlaskentaviikoille. Lisäksi käsiteltiin työterveyshuollon kustannusten korvaushakemus, selvitettiin työajanseurannan käyttöä ja taloustilannetta. Kokouksissa käytiin läpi opettajien työaikasuunnitelman laatimista ja ylituntien määrä, henkilöstörakenteessa tapahtuneita muutoksia sekä annettiin tiedoksi rehtoreiden päätös työssäoppimisen ohjeistuksen suunnittelusta, seurannasta ja arvioinnista sekä resursoinnista. Laajempi työ oli pääluottamusmiesten kanssa yhdessä tehty KVTES:n palkkahinnoittelu ja työnvaativuusarviointi, joka käsiteltiin myös yt-toimikunnassa. Tämä työ jatkuu vuonna 2016. Vuorotteluvapaiden käyttömahdollisuudesta keskusteltiin useissa kokouksissa, samoin sovittiin työsuojeluvaltuutetun ajankäytön seurannasta. Yt-toimikunta käsitteli valtuustoaloitteen aiheesta tehdyn selvityksen koskien peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia. Työsuojelutoimikunnan kanssa yhteisissä kahdessa kokouksissa käsiteltiin sovitun mukaisesti tilinpäätös, rakentamis- ja investointiohjelma ja rakennusten korjaussuunnitelma, talousarvio ja taloussuunnitelma, henkilöstövaikutukset sekä henkilöstöraportti. Lisäksi yhteinen kokous käsitteli henkilöstökyselyn 2014 kehittämiskohteet, merkkipäiväsäännön, KVTES:n palkkahinnoittelun ja työnvaativuusarvioinnin sekä virka- ja työehtosopimusten palkantarkistukset 1.7.2015. Muita yhteisen kokouksen asioita olivat hallintosääntö ja konserniohje, selvitys talouden tasapainottamiseksi, talouskatsaus 31.10.2015 ja arvio 2015 tuloksesta, työaikasuunnitelmat, työaikajärjestelyt leireillä ja retkillä sekä tiedot vakuutuksista. Yhteisessä kokouksessa käsiteltiin myös kuraattorien siirtymistä Rovaniemen kaupungin palvelukseen 1.1.2016 alkaen ja sovittiin otettavaksi käyttöön koulutuskuntayhtymässä Sovun rakentamien työyhteisökonflikteissa -malli. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 11 www.redu.fi

Työsuojelutoimikunnan kokoonpano vuosille 2014 2017 on seuraava: Taisto Arkko Hannu Kerkelä Kari Ketola Kimmo Siuruainen Terho Niemi Mika Tikkanen Jani Vaattovaara Tuomo Kustula Jarkko Tuononen rehtori, puheenjohtaja kiinteistöjohtaja työsuojelupäällikkö, sihteeri työsuojeluvaltuutettu I varatyösuojeluvaltuutettu II varatyösuojeluvaltuutettu lehtori, työsuojeluasiamies, Kittilä lehtori, työsuojeluasiamies, Sodankylä opettaja, työsuojeluasiamies, Kemijärvi, 1.1.2015 alkaen (sovittu työsuojelutoimikunnassa) Työsuojelutoimikunta kokoontui yhteisten kokousten lisäksi neljä kertaa vuonna 2015. Työsuojelutoimikunnassa käsiteltiin Kemijärven toimipisteen työterveyshuollon sopimus ja Kemijärven toimipisteen edustus työsuojelutoimikunnassa. Muita työsuojelutoimikunnassa käsiteltäviä asioita oli mm. TYK-kuntoutus, työsuojelutarkastuspöytäkirjat, työterveyshuollon työpaikkaselvityskäynnit, korjaus- ja muutostöiden aikataulu sekä muuttoaikataulu kesällä 2015, työterveyshuollon korvaushakemus ja ensiapukoulutus. Lisäksi työsuojelutoimikunnassa käsiteltiin toimipisteiden saneeraus- ja muutostöiden tilanne ja aikataulu, sisäilmatyöryhmässä käsitellyt asiat, opiskeluympäristöä koskeva lainsäädäntö, henkilöstöä koskevat suunnitelmat, tutkinnon uudistamisen sisäistäminen LAO:ssa ja LAMO:ssa, rakennusalan opettajan vastuut ja tehtävät työnantajan rakennushankkeissa sekä lisäksi muita työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten esille nostamia asioita. Työsuojelun asiantuntijoina koulutuskuntayhtymässä toimivat työsuojeluvaltuutetun ja varatyösuojeluvaltuutettujen lisäksi toimipistekohtaiset työsuojeluasiamiehet. Yt-neuvottelut Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toimintaedellytyksissä tapahtuvien muutosten vuoksi koulutuskuntayhtymässä käytiin vuonna 2014 koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Vuoden 2015 alusta lukien koulutuskuntayhtymän toimintaan vaikuttivat opetus- ja kulttuuriministeriön tekemät leikkauspäätökset, jotka koskevat opiskelijamäärien ja yksikköhintojen leikkauksia sekä indeksikorotusten jäädyttämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö leikkasi Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa ja edellytti koulutuskuntayhtymän enimmäisopiskelijamäärän vähentämistä vuoteen 2016 mennessä yhteensä 350 opiskelijalla. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä tehdyt uudelleenjärjestelyt ja sopeuttamistoimet vuosille 2015 2016 ovat johtaneet 11 henkilön irtisanomisen vuonna 2015 ja ovat johtamassa vielä kolmen henkilön irtisanomiseen vuonna 2016. Lisäksi on osa-aikaistettu taloudellisten ja tuotannollisen syiden vuoksi yksi henkilö vuonna 2015. Vähenevissä toiminnoissa ja tehtävissä on eläköitymistä, määräaikaisuuksien päättymistä ja toisaalle siirtymistä tapahtunut vuonna 2015 noin 40 henkilötyövuoden verran. Tehdyt päätökset vuosille 2015 2016 pohjautuvat käytyihin yhteistoimintaneuvotteluihin, koulutuskuntayhtymän hallituksen tekemiin päätöksiin Opetus- ja kulttuuriministeriön edellyttämän opiskelijamääräleikkauksen kohdentamisesta sekä kuntayhtymässä laadittuun talousarvioon. Koulutuskuntayhtymä kävi 12. 27.5.2015 yhteistoimintaneuvottelut, koskien henkilöstövaikutuksia, jotka aiheutuivat siitä, että Kemijärven toimipisteessä oli päätetty lopettaa kolme perustutkintoa: hiusalan perustutkinto, sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto. Koulutusten lopettamispäätökset perustuivat Kemijärven kaupungin koulutuksenjärjestäjänä aikaisemmin tehtyihin päätöksiin. Vuoden 2015 puolella irtisanottiin taloudellisten ja tuotannollisten syiden vuoksi yksi henkilö ja yksi henkilö irtisanoutui itse siirryttyään toisen työnantajan palvelukseen. Lisäksi kolmelle henkilölle annettiin ennakkoilmoitus Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 12 www.redu.fi

taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tapahtuvasta irtisanomisesta. Nämä irtisanomiset on tehty alkuvuodesta 2016. Liikkeenluovutukset Koulutuskuntayhtymässä toteutui kaksi liikkeenluovutusta vuonna 2015. Kuntalain 2a, 2b ja 66a ) muutoksen johdosta osa koulutuskuntayhtymän toiminnasta siirrettiin Santasport Finland Oy:öön 1.1.2015 alkaen. Kuntalain muutosten mukaan kunnan/kuntayhtymän on annettava pääsääntöisesti osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi tehtävät, joita se on hoitanut kilpailutilanteessa markkinoilla. Santasport Finland Oy:öön siirtyi 42 kokoaikaista työtekijää, joista seitsemän on määräaikaisessa palvelussuhteessa. Kemijärven kaupungin ammatillisen koulutuksen järjestämislupa siirtyi 1.1.2015 Rovaniemen koulutuskuntayhtymään ja samalla Itä-Lapin ammattiopiston henkilöstö siirtyi liikkeenluovutuksella Rovaniemen koulutuskuntayhtymään. Henkilöstösopimuksen mukaisesti koulutuskuntayhtymään siirtyi 31 opettajaa ja 12 henkilöä tukihenkilöstöstä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli siirtymähetkellä seitsemän henkilöä. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 13 www.redu.fi

1.5 Kuntayhtymän laadulliset tavoitteet Kuntayhtymän laadulliset tavoitteet perustuvat kriittisiin menestystekijöihin. Kriittiset menestystekijät ovat: Kehitämme osaamista yhdessä elinkeinoelämän kanssa työpaikoilla tapahtuva osaamisen kehittäminen uusien toimintatapojen innovointi ja ketterä pilotointi ohjausmenetelmien kehittäminen tietojärjestelmät tukevat monipuolisesti tapahtuvaa osaamisen kehittämistä opetuksen ja työelämän rytmien yhteensovittaminen Mahdollistamme yksilölliset oppimispolut oppimispolkujen yksilöllinen ja tehokas ohjaaminen osaamisperusteisuuden käyttöönotto ja kansainvälinen vertailtavuus oikealle alalle ohjaaminen yhteistyössä opinto-ohjaajien kanssa etäopiskelu, tutkinnon osat ja osien osat eri yksiköistä ja muilta koulutuksen järjestäjiltä yhteisöllisyyden ja vertaisoppimisen tukeminen opetusmenetelmien monimuotoisuus ja toiminallisuus Uudistamme osaamistamme opettajasta yksilöllisen osaamispolun ohjaajaksi pedagogisen johtajuuden uudistaminen työelämälähtöisen ohjaamisen kehittäminen opettajien säännöllinen osallistuminen työelämäjaksoille henkilöstön valmennus asiakas- ja yhteistyöorganisaatioiden toiminnan kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen osaamisen kehittymisen seuranta yksilö- ja tiimikeskusteluissa Toimimme tehokkaasti ja taloudellisesti talouden ja tulosten läpinäkyvyys yhtenäisten tunnuslukujen hyödyntäminen toiminnan tuloksellisuuden ohjaamisessa ja mittaamisessa kaikilla toiminnan tasoilla ketteryys vastata asiakastarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin tutkinnon osien modulointi ja tiiviimpi aikataulutus läpäisyn parantaminen Kehitämme kumppanuuksia alakohtaiset yhteistyöorganisaatiot verkostojen hyödyntäminen sisäistä tiedonvaihtoa parantamalla kumppanuussopimukset työnjakoon sekä osaamisen ja infran vaihtoon osaamisen tuotteistaminen helposti ostettaviksi palveluiksi asiakkuuksienhallintajärjestelmän luominen Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 14 www.redu.fi

1.5.1 Koulutustehtävässä onnistuminen Toimintavuonna 2015 Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on yhteensä 3200 oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkaa. Lukumäärä sisältää myös Kemijärven kaupungilta siirtyvät opiskelijapaikat. Koulutustehtävässä onnistuminen tarkoittaa mm. että koulutuskuntayhtymä onnistuu täyttämään kaikki nämä Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saamansa opiskelijapaikat. Koulutuspaikkojen täyttämisessä huomioidaan tehdyt kohdentamispäätökset. Tutkintojen saannon lisääntyminen edellyttää läpäisyasteen parantumista ja negatiivisten eroamisten pienentymistä. Sijoittuminen työelämään tai jatkoopintoihin on riippuvainen kulloinkin suhdanteista, mutta se edellyttää tiiviimpää rekrytointiohjausta myös koulutuksen järjestäjältä. Osaavan ja tavoitteisiin sitoutuneen henkilöstön merkitys on ensiarvoisen tärkeä tekijä koulutuskuntayhtymän strategian mukaisen perustehtävän tuloksellisessa toteuttamisessa ja siinä onnistumisessa. Yhtenä keskeisenä koulutuksen järjestämisen edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjällä on koulutustehtävänsä edellyttämä vahva osaaminen, riittävä ja kelpoisuuden omaava henkilöstö. Opetushenkilöstön työelämäosaamisen ylläpitäminen edellyttää opettajien työelämäjaksoille osallistumista suunnitelmakauden aikana. Sitovat tavoitteet 2015: oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä on 3200. Vuonna 2015 ammatillisen peruskoulutuksen painotettu opiskelijamäärä oli 3115. uuden koulutustarjonnan täyttöaste on vähintään 100 %. Yhteishaussa aloituspaikat täyttyivät 57,9 %:sti (hakijoista otti vastaan opiskelupaikan). Valmistavien koulutuksien aloituspaikat olivat 47 % täytettyinä vuoden loppuun mennessä. Aikuiskoulutuksessa näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen haettavana olleet aloituspaikat olivat 87 % täytettyinä vuoden loppuun mennessä. Aikuiskoulutushaulla ja yhteishaun jälkeen jatkuvana non-stop-haulla ja koulutustarjonnan markkinoinnilla saatiin opiskelupaikat lähes kokonaan täytetyiksi. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan - 3200 opiskelupaikan käyttöasteeksi tuli 3115 painotetulla opiskelijalla 97 %. ammatillisia perustutkintoja suoritetaan 915. Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettiin yhteensä 1062 perustutkintoa. vähintään viikon mittaiselle opettajien työelämäjaksolle osallistuu toimintavuonna vähintään 5 % opettajista. Opettajia osallistui 13 työelämäjaksoille vuonna 2015 eli 3,9 % opettajista. Työelämäjaksosopimus päivitettiin sekä opettajien että muun henkilöstön osalta. Osaamisen johtamisen tiimissä laadittiin alustava luonnos linjauksista työelämäjakson toteuttamiselle, mutta päädyttiin siihen lopputulokseen, että työelämäjakso on vain yksi keino kehittää työelämäosaamista. Työelämäosaamisen kehittämisen menetelmiä pohdittiin laajemmin 70-20-10-mallin Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 15 www.redu.fi

pohjalta. Tämä mallinnus linkitettiin henkilöstöä koskeviin suunnitelmiin vuodelle 2016. Osaamisen kehittämisen toimintamallien kehittämistä jatketaan vuonna 2016. muodollisen kelpoisuuden omaavan opetushenkilöstön osuus on vähintään 90 %. Opettajista 92,2 % oli säädösten mukainen kelpoisuus. 1.5.2 Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmien uudistaminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä toteutetaan osaltaan ammatillisen koulutuksen lainsäädännön ja tutkintojen perusteiden muutosten edellyttämä, 1.8.2015 voimaan tuleva kansallinen tutkintouudistus. Tutkintouudistuksen tavoitteena on siirtyä ammatillisessa peruskoulutuksessa aiempaa vahvempaan osaamisperusteisuuteen ja tutkinnon osiin perustuvaan rakenteeseen. Rakenne tukee nykyistä paremmin joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa. Uudistuksessa myös monipuolistetaan oppimismenetelmiä ja oppimisympäristöjä sekä listään työpaikoilla ja muissa erilaisissa oppimisympäristöissä tapahtuva oppimista. Tutkintouudistus koskee sekä elokuussa 2015 aloittavia että opintojaan jatkavia opiskelijoita. Sitovat tavoitteet 2015: Uudistetaan 28 perustutkinnon opetussuunnitelmat. Kaikkien toteutettavien perustutkintojen opetussuunnitelmat sekä yhteisten tutkinnon osien opetussuunnitelmat uudistettiin uusien tutkinnon perusteiden mukaisiksi. Myös lakkaaville perustutkinnoille laadittiin opetussuunnitelmat siltä osin, kuin vielä opetusta niihin järjestettiin. Uudistetaan yhteisten tutkinnon osien opetussuunnitelma. Laadittiin uusien tutkinnon perusteiden mukaiset yhteisten tutkinnon osien opetussuunnitelmat. Laaditaan kaksi valmistavan koulutuksen opetussuunnitelmaa. Laadittiin opetussuunnitelmat uusille valmistaville VALMA- ja TELMAkoulutuksille. Päivitetään opetussuunnitelman yhteinen osa. Päivitettiin koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa (versio 2). Opetussuunnitelmien uudistamisprosessi hoidettiin ja johdettiin keskitetysti kuntayhtymätasoisesti ja työhön osallistui suuri määrä henkilökuntaa - lähes kaikki opettajat. Uudet opetussuunnitelmat on luettavissa: www.edulappi.fi/ops -sivuilla. Opetussuunnitelmien toteuttaminen uudistuneiden perusteiden mukaisesti ei ole ollut ongelmatonta. Tutkinnon uudistuksen edellyttämä toimintatavan muutos ei tapahdu hetkessä vaan se edellyttää uusien toimintatapojen kehittämistä ja niiden käyttöönottoa sekä aiemmista toimintatavoista ja asenteista pois-oppimista. Osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys mm yksilöllisten Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 16 www.redu.fi

opiskelupolkujen mahdollistaminen edellyttävät opetuksen ja toiminnan suunnittelulta oppija-osaamis-lähtöisyyttä aiemman opetusryhmä-opettajaaikaresurssilähtöisen suunnittelun ja toteutuksen sijaan. Aikakäsitteestä poisoppiminen osaamisen hankinnassa ja osaamispisteiden määrittelyssä ei ole ollut itsestään selvyys. Oman hankaluutensa tähän on tuonut opettajien voimassaolevan virkaehtosopimuksen soveltaminen tutkinnon uudistuksen hengen mukaisesti. Resurssien kohdentamiseksi on tarvittu neuvotteluita eikä ristiriidoiltakaan ole vältytty. 1.5.3 Kemijärven ammattikoulutustoiminnan integrointi osaksi koulutuskuntayhtymää Rovaniemen koulutuskuntayhtymä yhdessä Kemijärven kaupungin kanssa toteuttaa ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkoston rakenteellista kehittämistä yhdistämällä vuoden 2015 alusta alkaen Kemijärven kaupungin Itä-Lapin ammattiopiston toiminnan osaksi Rovaniemen koulutuskuntayhtymää. Yhdistymisessä Kemijärven kaupungista tulee uusi Rovaniemen koulutuskuntayhtymän omistajakunta. Yhdistymisessä Lappiin muodostuu entistä suurempi, vahvempi ja yhtenäisempi koulutuksen järjestäjä. Yhdistyminen vahvistaa ammatillisen koulutuksen palvelukykyä, saavutettavuutta ja roolia Lapissa. Suurempana ja yhtenäisenä koulutuksen järjestäjänä Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on jatkossa entistä tehokkaammat ja monipuolisemmat mahdollisuudet kehittää työelämää vastaamalla koulutustoiminnallaan työelämän osaamistarpeisiin ammatillisen koulutuksen kysyntään. Liittyminen vahvistaa myös ammatillisen koulutuksen asemaa ja merkitystä erityisesti Itä-Lapin seutukunnassa. Sitovat tavoitteet 2015: Itä-Lapin ammattiopiston henkilöstö siirtyy erillisen henkilöstösopimuksen mukaisesti Rovaniemen koulutuskuntayhtymän palvelukseen. Henkilöstösopimuksen mukaisesti Rovaniemen koulutuskuntayhtymään siirtyi 1.1.2015 alkaen 43 Kemijärven kaupungin palveluksessa Itä-Lapin ammattiopistossa 31.12.2014 ollutta henkilöä. Heistä 31 oli opettajaa 12 tukipalveluhenkilöä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa oli siirtymähetkellä 7 henkilöä. Itä-Lapin ammattiopiston henkilöstö siirtyi liikkeen luovutuksen periaattein, heillä Kemijärven kaupungin palveluksessa 31.12.2014 voimassa olleiden palvelussuhteen ehdoin vastaaviin uusiin palvelussuhteisiin. Siirtyneiden opettajien TVA-lisät maksettiin koulutuskuntayhtymän TVA-perusteiden mukaisesti 1.8.2015 lukien. Kemijärven kaupungilta siirtyneen henkilöstön koulutukseen ja toimintatapojen kehittämiseen ja yhdenmukaistamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Henkilöstön perehdyttämisessä ja toimintatapojen muutoksessa on ollut tärkeää avata Kemijärven henkilöstölle uuden koulutuksen järjestäjän ja työnantajan eli Rovaniemen koulutuskuntayhtymän koulutuksen järjestämistä ja henkilöstöä koskevien asiakirjojen merkitys ja niiden sisältö. Ammatillisen peruskoulutuksen tutkintouudistukseen (Tukte2) on osallistettu kaikki Kemijärven opettajat ja opinto-ohjaaja. Kemijärven henkilöstö on opastettu koulutuskuntayhtymässä voimassa oleviin henkilöstöasioiden käytäntöihin, toimintatapoihin, ohjeisiin ja määräyksiin sekä toimintajärjestelmään. Kemijärven henki- Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 17 www.redu.fi

löstö on otettu mukaan työhyvinvointi- ja yhteistoimintaan sekä heille on järjestetty työterveyshuolto. Integroidaan Itä-Lapin ammattiopiston koulutustoiminta omana Kemijärven toimipisteenä osaksi Lapin ammattiopiston ja Lapin matkailuopiston toimintaa. Kemijärven kaupungilta siirtyi kaksi oppilaitoskiinteistöä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän omistukseen. Kemijärven koulutus- ja palvelutoiminta sijoittuu pääosin näihin kanteen kiinteistöön. Lisäksi Kemijärvellä on käytössä Kemijärven kaupungilta vuokrattuja tiloja. Kemijärven toimipisteen koulutustoiminnassa siirryttiin toimintavuoden aikana asteittain osaksi Rovaniemen koulutuskuntayhtymän koulutustoimintaa. 1.8.2015 Kemijärvellä otettiin käyttöön uudet, Tutke2-hankkessa valmistellut Rovaniemen koulutuskuntayhtymän yhteiset opetussuunnitelmat. Kemijärven toimipisteen opettajat ja opinto-ohjaaja ovat olleet mukana Tutke2- valmistelutyössä. Kesällä 2015 Kemijärven toimipisteen opiskelijahallinto, verkko-oppimisympäristö sekä toimipisteessä käytettävä tietoverkko ja sen työasemat siirrettiin osaksi koulutuskuntayhtymän käyttämää LUCpalvelualueen yhteisiä tietojärjestelmiä. Kemijärven toimipisteen henkilökunta ja opettaja siirtyivät myös LUC-palvelualeen tietoverkon käyttäjiksi. Kemijärven toimipisteen toiminnan integrointia on tukenut Opetus- ja kulttuuriministeriön yhdistämiseen myöntämä harkinnanvarainen valtionavustus (756 666 ). Kemijärven toimipisteen toiminta siirtyy yhtenäiseksi osaksi Rovaniemen koulutuskuntayhtymän johtamis- ja toimintajärjestelmää. Kemijärven toimipisteen koulutus- ja palvelutoiminta kytkettiin osaksi Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ja sen tulosalueita ja niiden johtamis- ja toimintajärjestelmää. Kemijärven toimipiste on nyt osana Lapin ammattiopiston ja Lapin matkailuopiston johtamisjärjestelmää samaan tapaan, kuin Sodankylän toimipisteen toiminta. Myös Itä-Lapin ammattiopiston oppisopimuskoulutustoiminta siirtyi myös osaksi Lapin oppisopimuskeskuksen toimintaa. Kemijärven toimipisteen taloutta ja toimintaa seurataan kuitenkin vielä lisäksi erikseen Lapin ammattiopistossa ja Lapin matkailuopistossa yhdistymissopimuksen mukaisesti ja raportoidaan erikseen Yhtymähallitukselle. Kemijärven toimipiste tukeutuu samaan tapaan myös koulutuskuntayhtymän yhteisiin palveluihin kuin muut kuntayhtymän toimipisteet lukuun ottamatta ravintolapalveluja, jotka tuottaa Kemijärven kaupunki. Myös Kemijärven toimipisteeseen laadunhallintatoiminta integroitiin osaksi Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toimintajärjestelmää (kts lisää Tavoite 4-kohdasta). 1.5.4 Toimintajärjestelmän toimivuuden arviointi ja parantaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisen koulutuksen laatustrategiassaan 2011 2020 linjannut, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on oltava vuonna 2015 toimiva laadun jatkuvaa parantamista varmistava toimintajärjestelmä. OKM toteuttaa keväällä 2015 valtakunnallisen, kaikkia ammatillisia koulutuksen järjestäjiä koskevan toimintajärjestelmien toimivuuden arvioinnin. Tämä arviointi rakentuu koulutuksen järjestäjien itsearvioinnista sekä OKM:n valitsemille koulutuksen järjestäjille myöhemmin vuonna 2015 tekemistä ulkoisista arvioin- Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 18 www.redu.fi

neista. Arvioinnissa käytetään kansallisia ammatillisen koulutuksen toimintajärjestelmän arviointikriteereitä. Aiemmin oppilaitostasolla toiminutta toimintajärjestelmää on kehitetty vuosien 2012 2014 aikana koko kuntayhtymän toiminnan kattavaksi. Koulutuskuntayhtymän uudistuneen toimintajärjestelmämme kuvaus valmistuu syksyllä 2014 ja se julkaistaan hyväksymisen jälkeen verkkosivuillamme www.redu.fi/laatu. Toimintajärjestelmän jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti myös edelleen kehitetään ja parannetaan myös itse toimintajärjestelmää systemaattisesti. Sitovat tavoitteet 2015: Toteutetaan toimintajärjestelmän itsearviointi OKM:n toimintajärjestelmäkriteereillä. Toimintajärjestelmän itsearviointi toteutettiin tammi-maaliskuussa 2015. Lisäksi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toimintajärjestelmän ulkoisen arvioinnin 28. 29.4.2015. Arviointien keskeiset tulokset on julkaistu asiakkaille ja sidosryhmille koulutuskuntayhtymän verkkosivuilla www.redu.fi/toimintajarjestelma. Päivitetään toimintajärjestelmän kehittämissuunnitelma toimintajärjestelmän arvioinnin perusteella. Toimintajärjestelmän itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin tulokset analysoitiin syksyllä 2015 ja tulosten perusteella päivitettiin toimintajärjestelmän kehittämissuunnitelma toimintavuosille 2015 ja 2016. Kehittämissuunnitelman toteuttaminen on sitovana tavoitteena vuodelle 2016. Integroidaan Kemijärven toimipisteen toiminta osaksi kuntayhtymän toimintajärjestelmää. Kemijärven toimipisteeseen laadunhallintatoiminta integroitiin osaksi Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toimintajärjestelmää. Toimipisteelle nimettiin arviointi- ja palautevastaava. Kemijärvellä otettiin käyttöön koulutuskuntayhtymän asiakas- ja henkilöstöpalautekyselyt ja Kemijärven opiskelijat ja henkilökunta olivat mukana toimintajärjestelmän arvioinneissa. Kemijärven henkilöstölle ja opettajille järjestettiin koulutuskuntayhtymän toimintajärjestelmän perehdytystilaisuuksia (ROKKI-intra, palautekyselyt jne.). Hankitaan osaamisen johtamista tukeva HR-tietojärjestelmä ja teknologia. Vuoden 2015 aikana valmisteltiin HR-tietojärjestelmän käyttöönotto. Järjestelmän otettiin koko henkilöstölle käyttöön tammikuusta 2016 alkaen. Järjestelmä mahdollistaa kokonaisvaltaisen osaamisen hallinnan ja siihen liittyvän dokumentoinnin (mm. osaamiskartoitukset ja niihin liittyvät kehittämissuunnitelmat, tehtävänkuvaukset, kehityskeskustelut ja koulutusten hallinnan). Järjestelmän käyttöönottoa ja kehittämistä jatketaan vuonna 2016. Luodaan henkilöstön osaamiskartoitusmalli. Vuonna 2015 aloitettiin henkilöstön osaamisen ennakoinnin toimintamallin kehittäminen (sis. osaamiskartoitukset ja osaamispankki). Osaamiskartoituksiin liittyen TUTKEOPE2015-hankkeessa määriteltiin uudistuvan opettajan tavoiteosaamista. Määrittelyyn osallistuvat 11 hyvät käytännöt - opettajaryhmää, pedagogiset suunnittelijat ja esimiehet. Osaamispankkia ke- Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 19 www.redu.fi

hitettiin osana HR-järjestelmän käyttöönottoa. Osaamispankki kattaa tällä hetkellä mm. työntekijöiden tutkinto- ja pätevyystietoja. Lisäksi työntekijöillä on mahdollista täydentää itse CV-tietojaan. Henkilöstön osaamisen ennakoinnin toimintamalli on osa osaamisen kehittämisen kokonaisarkkitehtuuria, johon kuuluvat myös työelämän osaamisen kehittämisen toimintamalli ja asiakastyytyväisyyteen liittyvä palaute- ja arviointijärjestelmä. Henkilöstön osaamisen ennakoinnin toimintamallia valmistellaan osaamisen johtamisen tiimissä ja työelämän osaamisen kehittämisen toimintamallia EKKU-hankkeessa. Asiakkaan palaute- ja arviointijärjestelmän kehittämisestä vastaa toimintajärjestelmä-tiimi ja Laatusampo3-hanke. Mallien kehittäminen jatkuu vuonna 2016. Mallinnetaan kehitys- ja osaamiskeskustelujen malli. Vuoden 2015 aikana Osaamme-hankkeessa mallinnettiin kehityskeskustelukäytännöt koulutuksen järjestäjien kehittämistyön tueksi. Mallinnuksen pohjalta on kehitetty myös Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kehityskeskustelukäytäntöä ml. dokumentointi osana HR-järjestelmää. Uutta mallia pilotointiin vuoden 2015 aikana Lapin matkailuopistossa sekä henkilöstö- ja talouspalveluissa. Kehityskeskustelukäytäntöjen kehittämistä ja HR-järjestelmän käyttöönottoa kehityskeskustelujen tukena jatketaan vuonna 2016. Kehitystyö linkittyy osaksi henkilöstön osaamisen ennakoinnin toimintamallin muokkaamista (ks. aik.). Kootaan henkilöstön koulutus- ja kehittymistarpeet. Henkilöstön koulutus- ja kehittymistarpeet koottiin henkilöstöryhmittäin osaksi henkilöstöä koskevia suunnitelmia. Jatkossa koulutus- ja kehittymistarpeiden kokoamisessa voidaan hyödyntää systemaattisemmin osaamiskartoituksista, kehityskeskusteluista (HR-järjestelmästä) ja henkilöstökyselyistä saatavaa tietoa. Mallinnetaan johdon ja esimiesten valmennus. Vuonna 2015 laadittiin johdon osaamis- ja koulutussuunnitelma osana henkilöstöä koskevia suunnitelmia. Osaamme-hankkeessa (ESR) toteutettiin johdolle, esimiehille ja pilottiyksiköiden tiimivetäjille suunnattu Osaamme-valmennus. Valmennuksen teemana olivat osaamisen ja työhyvinvoinnin johtaminen. Toteutusprosessin johtoajatukset olivat valittujen pilottiyksiköiden yhteiseen johtamiskulttuurin kehittämiseen kutsuva ja osallistava prosessi. Prosessilla tuettiin työyhteisön jokaisen jäsenen vastuuntumista osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Luovat ja taiteelliset menetelmät kasvokkain ja verkossa tuottivat syvällistä ja inspiroivaa oppimiskokemusta. Valmennuksessa oli käytössä Kasvualusta-verkkotyökalua, joka tuki osallistujien välistä vuorovaikutusta, tiedon jakamista ja dokumentointia. Kasvualustatyökalu mahdollisti myös prosessimaisen työskentelyn: virityksen ennen työpajoja ja työpajojen aikana sekä jälkireflektoinnin työpajojen jälkeen. Osaamme-valmennuksen lisäksi johdon ja esimiesten valmennusta tuettiin Lapin Kesäyliopiston järjestämillä koulutuksilla, joiden tarve nousi johdon osaamis- ja koulutussuunnitelmasta (mm. henkilöstöjohtamisen abc ja tavoitteet tekemisiksi kehityskeskusteluissa). Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 20 www.redu.fi

1.5.5 Työhyvinvointisuunnitelman toteuttaminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on laatinut työhyvinvointisuunnitelman ja toimintaohjeet, joiden perustana ovat työterveyshuollon toimintasuunnitelma, koulutuskuntayhtymän henkilöstösuunnitelma, hyvinvointisuunnitelma ja tasaarvosuunnitelma. Jatkossa toimintaohje linkitetään myös osaksi henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Tavoitteena on henkilöstön ja työyhteisöjen työhyvinvoinnin edistäminen koulutuskuntayhtymän lähityöyhteisöissä. Tavoitteeseen päästään kehittämällä neljää työhyvinvointipalveluiden osa-aluetta: lakisääteisiä työterveyspalveluita, työhyvinvoinnin tukipalveluita, lähityöyhteisöjen omaa toimintaa sekä työhyvinvointia edistävää koulutusta. Lisäksi ohjelmassa on huomioitu muu työkykyä yllä pitävä toiminta, kuten henkilökunnan virkistystoiminta. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän työhyvinvointilinjaukset nostavat kestävän hyvinvoinnin ja työkyvyn säilymisen sekä näiden seuraamisen keskeisiksi. Näiden linjausten mukaan työhyvinvointi syntyy työssä. Ennakoiva työhyvinvointityö perustuu avoimeen ja keskustelevaan ilmapiiriin, henkilöstön osallistamiseen ja informoimiseen keskeisissä strategisissa kysymyksissä. Linjauksissa hyvä johtajuus, osaamisen uudistaminen, tavoitteiden saavuttaminen ja toimiva yhteisöllisyys ovat työhyvinvoinnin perustekijöitä. Työhyvinvointi ymmärretään fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kokonaisuudeksi. Näin työssä jaksamisen vahvistaminen perustuu aktiiviseen ja varhaiseen ongelmatilanteisiin tarttumiseen näillä kaikilla osa-alueilla. Sitovat tavoitteet 2015: Laaditaan toimipistekohtaiset työhyvinvointisuunnitelmat. Toimipisteissä oman työhyvinvointisuunnitelman valmistelu on aloitettu toimintavuonna 2015 ja osalla se otetaan käyttöön vuoden 2016 puolella. Työyhteisökohtaisen toimintasuunnitelman kautta toimipiste tai yksikkö, lähityöyhteisö ja yksittäinen työntekijä voivat vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. Työssä jaksamista vahvistaa luonteva yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Suunnitelman mukaisesti siinä painotetaan ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa varhaisen puuttumisen mallin mukaisesti. Lisäksi Rovaniemen koulutuskuntayhtymään on laadittu ja otettu käyttöön: Sovun rakentaminen työyhteisökonflikteissa -asiakirja. Sovittelu on työnantajan keino puuttua tiedon saatuaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Tämä velvollisuus muodostaa työnantajalle myös oikeuden puuttua tilanteisiin esimerkiksi työyhteisösovittelulla. Työhyvinvointia on lisätty myös Tyky-online kortilla, jolla jokainen työntekijä voi ostaa itselleen liikunta ja kulttuuripalveluja 200 eurolla vuodessa. On myös järjestetty ryhmämuotoisia työhyvinvointikoulutuksia työhyvinvointi- ja koulutuskeskus Wellevissä. Laaditaan muutospolkujen malli ja yhteistyön toimintamalli. Osaamme-hankkeessa (ESR) on kehitetty Muutos-Mahdollisuus-polut malli, joka tukee koulutuskuntayhtymässä tehtävää kehittämistyötä. Malli tukee myös yksittäisen työntekijän omia työskentelymahdollisuuksien suunnittelua ja hyvinvointia. Tarkempaa tietoa mallista www.redu.fi/muutosmahdollisuus. Järjestetään vähintään kaksi omaehtoista työhyvinvointitapahtumaa jokaisessa toimipisteessä. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 21 www.redu.fi

Toimipisteissä tai yksiköissä on järjestetty 2 4 työhyvinvointitapahtumaa, joiden kesto on ollut puolesta päivästä kahteen työpäivään. Tapahtumat ovat sisältäneet usein ensin erilaista luentoa, koulutusta, keskustelua, oman työpaikan työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Osa tapahtumasta on sisältänyt erilaista yhdessä tekemistä, missä on käytetty pääosin kuntayhtymän omia palveluja. Työhyvinvointi- ja koulutuskeskus Wellevi on ollut tapahtumissa ahkerassa käytössä. 1.5.6 Järjestämislupien hakeminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on tällä hetkellä kaksi erillistä ammatillisen koulutuksen järjestämislupaa (ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen lisäkoulutus) sekä kaksi vapaan sivistystyön ylläpitämislupaa (kesäyliopisto ja liikunnan koulutuskeskus). Osana ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen, aikuiskoulutuksen sekä vapaan sivistystyön kansallista uudistusta Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt, että kaikki nykyiset koulutuksen järjestämisluvat päättyvät vuoden 2016 loppuun mennessä. Uusien 1.1.2017 voimaan tulevien järjestämislupien haku käynnistyy vuonna 2015. Sitovat tavoitteet 2015: haetaan uutta ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa. haetaan uutta vapaan sivistystyön ylläpitolupaa kesäylipiston ja valtakunnallisen liikuntakeskustoimintaan (Lapin Urheiluopisto). laaditaan selvitys lukiokoulutusluvan hakemisen edellytyksistä, jotta koulutuskuntayhtymä voi varmistaa uuden rahoitusjärjestelmän mukaisesti ammattilukiotoiminnan jatkumisen. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä varauduttiin keväällä 2015 Eduskunnassa hyväksyttävänä olleiden lakimuutosten edellyttämiin ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupien hakuprosessiin Opetus- ja kulttuuriministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Hakuprosessiin liittyen oli tarkoitus myös selvittää lukiokoulutusluvan hakemisen edellytykset ammattilukiotoiminnan jatkamiseksi. Lakiesitys ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisluvista ja niiden uudelleen hakemisesta raukesi Eduskunnan käsittelyssä maaliskuussa. Järjestämislupien hakuprosessia ei tarvinnut tältä osin käynnistää ja aiemmin annetut, toistaiseksi voimassa olevat järjestämisluvat jäivät voimaan. Myös ammattilukiotoimintaa voitiin jatkaa voimassa olevan lainsäädännön ja järjestämislupien sekä lukiokoulutuksen järjestäjien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Aiemmin Eduskunnan hyväksymän ja 1.8.2015 voimaan tulleen Lain ammatillisesta peruskoulutuksesta muutokseen valmistautuen, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä haki keväällä muutosta ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaan koskien ns. uusia valmistavia koulutuksia. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä haki ja sai 24.2.2015 luvan järjestää 1.8.2015 alkaen VALMA eli ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta ja TELMA eli Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 22 www.redu.fi