Unelmista totta Väestöliiton perhe- ja väestöpoliittisia tavoitteita EDUSKUNTAVAALIT
Sisällys Väestöliiton tavoitteet 3-7 Suomi tarvitsee työvoimaa 8-13 Perhe ja lapset ovat suomalaisille tärkeitä 13-16 Perheiden toimeentuloerot kasvaneet 18-22 Perhepoliittiset tulonsiirrot 23-28 Työn ja perheen yhteensovittaminen 29-34 Onko nuorille tarjolla vain epävarmuutta 35-38 Perheiden tarvitsema tuki ja parisuhteiden pysyvyys 39-42 Nuorten seksuaaliterveys 43-50 Maahanmuuttajat 51-57 2
Perhepoliittisia tulonsiirtoja koskevat Väestöliiton tavoitteet LAPSIPERHEIDEN TALOUDELLINEN TOIMEENTULO lapsilisien tasokorotus 14% ja sitominen indeksiin lapsilisän maksamisen ulottaminen täysi-ikäisyyteen asti ERITYISESTI LAPSIPERHEIDEN KÖYHYYDEN VÄHENTÄMISEKSI minimivanhempainpäivärahojen korotus vähintään työttömyysturvan tasolle yksinhuoltajien erityislapsilisän korotus 60 e (nyt 36.60 e) lapsilisä ei vähennä toimeentulotukea MONILAPSISTEN PERHEIDEN TUKEMISEKSI Kotihoidontuen tasokorotus Tuloverotukseen lapsivähennys 3+ perheille 3
Työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvät Väestöliiton tavoitteet Vanhempainvapaiden työnantajakustannusten tasaus esim. vanhempainvakuutuksen avulla Työaikapankkien käyttöön ottoa edistetään Osa-aikatyötä työn ja perheen yhteensovittamisen keinona edistetään Päivähoitopalvelujen joustavuutta lisätään 4
Perheiden palvelujen tukemiseksi Perhekeskusten toimintaa laajennetaan koko maahan ja niille osoitetaan riittävästi resursseja Kotiapupalveluja pitää olla riittävästi saatavilla lapsiperheiden tukemiseen Raha-automaattiyhdistyksen asema sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoittajana on turvattava 5
Nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi Väestöliitto esittää Nuorten hyvinvoinnin takaamiseksi on laadittava kansallinen toimintaohjelma Kouluterveydenhuollosta keskeisin nuorten terveyspalvelujen tarjoaja, sen resurssit on turvattava Nuorten seksuaaliterveyttä on parannettava myöntämällä ehkäisypillerit veloituksetta ja takaamalla ilmaisia kondomeja niitä tarvitseville alle 20-vuotiaille nuorille. HPV-rokete koulujen rokotusohjelmaan 6
Monikulttuurisuuden tukemiseksi Väestöliitto esittää Uusien tulijoiden pitää saada omalla kielellään tai englanniksi tietopaketti oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suomalaisessa yhteiskunnassa esimerkiksi oleskeluluvan saamisen yhteydessä Lasten ja nuorten oman äidinkielentaidon kehitys on turvattava Maahanmuuttajien mahdollisuuksia opiskella suomen kieltä on lisättävä opetukseen lisää resursseja 7
Suomi tarvitsee työvoimaa Väestön ikärakenne vanhenee meillä nopeammin kuin muissa Euroopan maissa Työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun, työmarkkinoille tulevien nuorten ikäluokat pienempiä kuin sieltä poistuvat Maahanmuutto vähäistä, meiltä myös muuttaa koulutettua väkeä ulkomaille Syntyvyys kohtuullisen korkealla tasolla muuhun Eurooppaan verrattuna, kuitenkin alle uusiutumistason 8
Työvoimaan siirtyvän ja sieltä poistuvan ikäluokan koko 1000 800 1000 henkeä 15-24-vuotiaat 600 400 55-64-vuotiaat 200 Mauri Nieminen 2006 0 1945 1955 1965 1975 1985 1995 2005 2015 2025 2035 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 9
Syntyneet ja kokonaishedelmällisyys 3,2 Kokonaishedelmällisyys Syntyneet, tuhatta 90 3 2,8 2,6 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 Syntyneet Kokonaishedelmällisyys 80 70 60 50 40 30 20 10 1 0 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Kokonaishedelmällisyys: naista kohden syntyvien lasten keskimäärä 10
Ensisynnyttäjän ikä 29 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 28 27 26 25 24 23 22 11 Suomi EU-keskiarvo
Lapsettomien osuus 35-vuotiaista naisista % ikäryhmästä 30 25 20 15 10 5 0 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 Tilastokeskus Väestörakenne 1986-2005 12
Maahanmuutto vähäistä 20000 henkeä 10000 0-10000 -20000 Maastamuutto Maahanmuutto Nettomuutto -30000-40000 -50000 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Tilastokeskus Väestönmuutokset 1975-2005 13
Perhe ja lapset ovat suomalaisille tärkeitä Arvokyselyissä perheen merkitys korostuu muiden arvojen rinnalla Suomalaisten toiveissa jopa suurempi perhekoko kuin Euroopassa keskimäärin Eri tekijät kuitenkin vaikuttavat siihen, että lasten hankintaa siirretään myöhäisempään elämänvaiheeseen 14
Onnellisuuden osatekijät: omassa elämässä tärkeäksi koetut tekijät Perhe-elämä Hyvä terveys Ystävyys- ja ihmissuhteet Rakkauden kokemus Turvattu perustoimeentulo Mielenkiintoinen työ Vapaa-aika, harrastukset Yht.k. osallistuminen Hyvä asema, sos.arvostus Erittäin tärkeä Tärkeä 0 20 40 60 80 100 EVA Onnellisuuden vaikea yhtälö 2005 % 15
Toivottu ja nykyinen lapsiluku eri Euroopan maissa Irlanti Ranska SU OMI Tanska Englanti Ruotsi Hollanti Belgia Itävalta Portugali Saksa Italia Espanja Kreikka 1,93 1,91 1,8 1,78 1,76 1,75 1,73 1,64 1,72 1,42 1,4 1,56 1,36 1,33 1,32 1,29 2,1 2,07 2,11 2,12 2,07 2,52 2,4 2,32 2,36 2,37 2,39 2,35 European Value Survey 2001 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 Toivottu lapsiluku Keskimääräinen lapsiluku (TFR) 16
Monilapsisten perheiden määrä lisääntynyt Perheitä Perheitä Lapsia 1990 % 2005 % 1 286 616 45 255 549 43 2 250 337 39 225 879 38 3 81 173 13 81 775 14 4 16 184 3 19 059 3 5+ 6 425 1 9 266 2 Tilastokeskus Perheet 1990 ja 2005 17
Perheiden toimeentuloerot ovat kasvaneet Lapsiperheiden suhteellinen asema tulonjaossa heikkeni 1990-2000 Toimeentulo-ongelmat ja pienituloisuus ovat yleistyneet monilapsisissa perheissä, yhden huoltajan perheissä ja pienen lapsen perheissä Alle kolmivuotiaiden lasten perheiden tulot kasvoivat vain 5 % vuosien 1990 ja 2003 välisenä aikana ja yksinhuoltajien tulot ainoastaan 3 %. Samana ajanjaksona kaikkien suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen mediaani kasvoi 15 %. Lapsiperheköyhyyden kasvu on ollut voimakasta. Vuonna 2004 lapsiköyhyysaste oli 12,3 %, kun se vuonna 1990 oli 4,9% Köyhyysrajan alittavissa kotitalouksissa eli 136 000 alle 18-vuotiasta lasta vuonna 2004 Toimeentulotukea saavissa perheissä asui lähes 100 000 lasta vuonna 2005, tukea sai lähes 53 000 lapsiperhettä Työttömyysperuspäivärahan varassa elävien talouksissa asui 120 000 lasta 18
Pienituloisten lapsiperheiden määrä kasvanut voimakkaasti 70000 pienituloisen raja 60 % mediaanitulosta 60000 50000 40000 30000 Kaikki lapsiperheet 20000 10000 Yksinhuoltajaperheet 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 19 Moisio (toim.): Lapsiperheiden taloudellisen tilanteen kehitys Suomessa 1990-2002 (2005)
Lapsia pienituloisissa perheissä 160000 pienituloisen raja 60 % mediaanitulosta 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Tilastokeskus Tulonjakotilastot 2002-2004 20
Lapsiperheiden köyhyysaste kohonnut % 14 12 10 8 6 4 2 0 1990 1992 1996 1998 2000 2002 2004 1991 1993 1997 1999 2001 2003 Tilastokeskus Tulonjakotilastot 2002-2004 21
Perheiden tulokehitys 1990-2002 24000 mediaani, reaalisena vuoden 2002 rahassa 22000 20000 18000 16000 14000 Lapseton pari Pari, 1 lapsi Pari, 2 lasta Pari, 3+ lasta Yksinhuoltaja 12000 10000 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 Käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohden (OECD muk.), reaalisena vuoden 2002 rahassa Moisio (toim.): Lapsiperheiden taloudellisen tilanteen kehitys Suomessa 1990-2002 (2005) 22
Perhepoliittiset tulonsiirrot Perhepoliittisten tulonsiirtojen taso on jäänyt lamaa edeltävälle tasolle tai jopa sen alle Tukien reaaliarvon aleneminen tai niihin tehdyt leikkaukset ovat purreet erityisesti pienten lasten perheisiin, monilapsisiin perheisiin sekä yksinhuoltajien perheisiin Minimivanhempainrahan saajien määrä pysynyt suurena 23
Perhe-etuuksien reaaliarvon kehitys 150 1990=100 140 130 120 110 100 90 Lasten päivähoito Äidin vanhpvraha Lapsilisä Kotihoidontuki 80 70 1990 2000 1995 STM Sosiaaliturvan suunta 2005-2006 24 2005
Saatujen perhetukien reaaliarvon kehitys 1990-2000 luvulla eräissä talouksissa Yksinhuoltajaperhe - 4.5 % (lapsilisä, verovähennys) Alle 3-v. lapsen perhe -14.9 % (lapsilisä, verovähennys, kotihoidontuki, vanh. päiväraha) 3+-lapsinen perhe -13.0 % (lapsilisä, kotihoidontuki) Moisio (toim.) Lapsiperheiden taloudellisen tilanteen kehitys Suomessa 1990-2002 (2005) 25
Minimipäivärahaa saaneet äidit % 35 30 25 20 15 10 5 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 KELA 2006 26
Eräiden perhe-etuuksien ja työttömyyspäivärahan nimellisarvon kehitys e/viikko 140 120 100 80 60 40 Minimipvraha Kotihoidontuki Työttömyysperuspäiväraha 20 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 27
Yksinhuoltajaperheet toimeentulotukiasiakkaina Määrä Osuus kaikista yh-talouksista Lapsia näissä talouksissa 1996 36 343 31.6 56 300 2000 31 977 27.0 50 900 2002 33 770 28.6 54 300 2005 29 708 25.2 47 300 STAKES Toimeentulotuen saajat 2006 28
Työn ja perheen sujuva yhteensovittaminen tärkeää perheen arjessa Vaihtoehtojen säilyttäminen lasten päivittäisen hoidon järjestämisessä tärkeää Lasten hoito kotona on perheiden haluama ja valitsema hoitomuoto Suomessa silloin kun lapset ovat vielä pieniä Perheiden mahdollisuuksia työn ja perheen yhteensovittamiseen on kehitettävä myös työaikajoustojen ja osa-aikatyön avulla 29
Pienten lasten päivähoito Pohjoismaissa % ikäryhmästä 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Suomi Ruotsi Tanska Norja 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 Nordic Statistical Yearbook 2006 30
Pienten lasten hoito Suomessa 0-1- vuotiaat 1-3- vuotiaat 3-6/7- vuotiaat Kotona Julkinen päivähoito Yksityinen hoito (subventoitua) Äiti/isä Sukulainen Palkattu hoitaja Päiväkoti Perhepäivähoito Yksityinen pk Yksityinen hoitaja 97 1 0 0 2 0 0 60 3 1 15 18 1 2 29 1 0 46 18 4 2 Heikkilä & Takala 1999 31
Osa-aikatyö Pohjoismaissa % työllisistä 48 45 42 39 36 33 30 27 24 21 18 15 12 9 6 3 0 Suomi Ruotsi Tanska Norja 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 OECD 1996-2006 32
Vanhempainvapaat Pohjoismaissa 2006 SUOMI ISLANTI NORJA RUOTSI TANSKA 0 26 52 78 104 130 156 vkoa Äitiysvapaa Isäkk Perhevapaa A Perhevapaa B Perhevapaa C Äitiysvapaa = vain äidille tarkoitettu vapaa, tulosidonnainen Isäkk = vain isälle tarkoitettu vapaa, tulosidonnainen Perhevapaa A = vapaajakso, jonka voi pitää jompikumpi vanhemmista, tulosidonnainen Perhevapaa B = vapaajakso, jonka voi pitää jompikumpi vanhemmista, korvaus tasasumma Perhevapaa C = vapaajakso, jonka voi pitää jompikumpi vanhemmista, ei korvausta. 33
Perhepoliittisten uudistusten kannatus: 20-50-vuotiaat vanhemmat Tuloverojen alennus lapsiperheille 34 Joustavammat työajat Taloudellista tukea pienten lasten kotihoidolle Osa-aikatyömahdollisuuksia lisää Kouluikäisten lasten hoitomahd. lisää 3-6-v:lle paremmat päivähoitomahdollisuudet Lapsilisän huomattava korotus Vanhempainpäivärahan korotus Lapsilisän maksaminen 20.ikävuoteen Päivähoitomaksujen alentaminen Väestöntutkimuslaitos, PPA2 2002 kannatti tai kannatti ehdottomasti uudistusta 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %
Onko nuorille tarjolla vain epävarmuutta? Vaikka työllisyys on lamavuosien jälkeen kohentunut selvästi, on työmarkkinoille tulevien nuorten tilanne silti selvästi heikompi kuin muiden: - nuorten aikuisten työttömyys muita yleisempää - määräaikaiset työsuhteet yleisiä varsinkin koulutettujen nuorten naisten keskuudessa - opinnot kestävät suhteellisen kauan, opiskelijoiden toimeentulo selvästi muita heikompaa 35
Opiskeluun tukea OPINTORAHA Korkeakouluopiskelija Toisen asteen opiskelija, asuu itsenäisesti asuu vanhempien luona 259,01 e/kk 213,60 e/kk 22-64 e/kk OPISKELEVA VANHEMPI Tuki vanhempainvapaan aikana 380,00 e/kk + 100 e lapsilisä (1 lapsi) Opintojen jatkuessa (korkeakoulu) 259,01 e/kk + 100 e lapsilisä (1 lapsi) 36
Nuorten aikuisten työttömyys edelleen korkea % 45 40 35 30 25 20 15 Kaikki 15-19-v. 20-24-v. 25-29-v. 10 5 0 1990 1995 2000 2005 Tilastokeskus Työvoimatilastot 37
Määräaikaiset työsuhteet nuorilla aikuisilla % palkansaajista 40 34,9 35 30 25 20 15 10 5 21,8 16,5 0 20-34-v. naiset 20-34-v. miehet 15-64-v. Tilastokeskus Työvoimatilastot 38
Perheet tarvitsevat tukea ja apua Parisuhdeongelmiin ei ole tarjolla riittävästi apua Kummankin vanhemman mahdollisuuksia osallistua lapsensa hoitoon ja kasvatukseen on tuettava Järjestöjen toiminta ja palveluiden tuotanto on taattava 39
Avioerot yleisiä 16 Tuhatta Kokonaisavioeronneisuus 0.60 14 12 0.55 0.50 0.45 10 8 0.40 0.35 0.30 6 4 0.25 0.20 0.15 2 0.10 0.05 0 1970 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 0.00 Kokonaisavioeronneisuus = osuus joka nykyään solmituista avioliitoista päättyy eroon, 1=100% Tilastokeskus Väestönmuutostilastot 40
Avioeron kustannukset Avioeron kustannukset (vuonna 2004) Asumistuki 159.1 milj. euroa Toimeentulotuki 53.5 milj. euroa Elatustuki 141.8 milj. euroa Lapsilisäkorotus 68.3 milj. euroa Yhteensä 422.7 milj. euroa Lisäksi kunnilla saamatta 495 milj. euron edestä elatusapuvelkaa Laskelman perustana yksinhuoltajille maksettavat erilaiset sosiaaliturvaetuudet 41
Järjestöt ihmistä lähellä Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen asema vahva perheiden ja yksilöiden hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Suomessa toimii 13 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä (Sosiaaliturvan keskusliiton tekemä selvitys) Järjestöt tuottavat lähes viidenneksen kaikista sosiaalipalveluista. Liki 90 prosenttia kunnista ostaa palveluja järjestöiltä (Sosiaaliturvan keskusliiton tekemä selvitys) Järjestöt ylläpitävät monenlaista palvelutoimintaa, tuottavat kuntien tarvitsemia erityispalveluja, tekevät kehittämis- ja vaikuttamistyötä, tarjoavat vertaistukea ja kanavoivat vapaaehtoistyötä Raha-automaattiyhdistyksen kautta saatava tuki keskeinen järjestöjen toiminnalle 42
Nuorten seksuaaliterveys Perusta: - Seksuaalioikeuksien hyväksyminen - Seksuaalikasvatus ja neuvonta - Luottamukselliset, korkeatasoiset (youth-friendly) seksuaaliterveyspalvelut Raskaudenkeskeytysten määrä kääntyi kasvuun 1990-luvun lopulla Klamydia yleinen nuorten keskuudessa Kouluterveydenhoidon tilanne ei vastaa suosituksia Lähialueiden ongelmat (Viro, Pietari/Venäjä) 43
Raskaudenkeskeytykset ja synnytykset (per 1000) 15-19 v. tytöillä Suomessa 1975-2005 30 25 20 15 10 5 0 27,5 21,2 15,3 12,4 Keskeytyksiä Synnytyksiä 10,4 11,5 10,1 9,3 16,2 15,7 14,8 11,2 10,3 75 85 91 93 95 97 99 1 3 5 44
Klamydian esiintyminen 15-19-vuotiailla tytöillä ja pojilla Suomessa vv.1988-2006 250 Per 1000 200 150 100 Tytöt Pojat 50 0 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 45
Yhdynnässä olleet kouluterveyskysely 2005 Stakes Perusk. 8. lk Perusk. 9. lk Lukion 1. lk Lukion 2. lk Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Ei 85 83 75 66 73 59 60 44 Kyllä 15 17 25 34 27 41 40 56 N 12023 11961 11680 11364 5192 7246 4612 6294 46
Viimeisimmässä yhdynnässä käytetty ehkäisy Kouluterveyskysely 2005 Stakes Perusk. 8. lk Perusk. 9. lk Lukion 1. lk Lukion 2. lk Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Ei mitään 23 18 15 15 10 9 9 6 Kondomia 61 61 63 52 61 46 52 37 E-pillereitä 6 12 13 24 21 35 30 46 Kondomia ja e-pillereitä 9 8 7 8 7 8 7 8 Jotain muuta menetelmää 1 1 1 2 1 2 2 3 47
Nuorten seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen yleisyys Millaista seksuaalista kaltoin kohtelua on kokenut vakavimman mukaan? Nimittelyä: tytöt: 12,8%, pojat: 6,2% Kehon intiimien alueiden koskettelu vasten tahtoa: tytöt: 9,2%, pojat: 6,2% Yhdyntään tai muunlaiseen seksiin pakottamista: tytöt: 2,3%, pojat: 4,1% 32000 8-luokkalaista vuonna 2006/ Koululaisten tiedot seksuaaliterveydestä 7-8% 15-vuotiaista tytöistä ja 3% pojista on kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä (Sariola 1985, Sariola & Uutela 1994, 1996, Helveg-Larsen & Larsen 2002) 15,6% naisista on kokenut alle 15-vuotiaana seksuaalisesti uhkaavaa käyttäytymistä tai seksuaaliseen kanssakäymiseen pakottamista (Heiskanen, Piispa 1998) 41% 15-vuotiaista tytöistä on kokenut sukupuolista ahdistelua (Honkatukia, 2000) 48
Kouluterveydenhuollon suositukset ja niiden toteutuminen Suositus 4: toimiva kouluterveydenhuolto edellyttää riittävää, pätevää ja pysyvää henkilökuntaa: kokopäiväistä koulu-th kohti max 600 oppilasta lääkärillä max 500 oppilasta /yksi kokonainen työpäivä 2005 selvitys: suositukset vaikuttaneet vähän, ei toivottua parannusta. Organisaatiot vaihtelevia kunnasta toiseen. Resursseja ei lisätty. Esim HKI, 1000 oppilaan kouluissa pääsääntöisesti yksi terveydenhoitaja. Jos kouluth toivotaan jatkossa laajempia velvollisuuksia (esim ehkäisy, syrjäytymisen ehkäisy) tulisi resursseja todella lisätä. 49
HIV Virossa Todettu yhteensä 5063 HIV-positiivista v. 2005 loppuun mennessä Epidemian huippu v. 2001, jolloin todettu 1474 tapausta. Näistä 38% oli 15-19 vuotiaita! V. 2002 899 V. 2003 840, näistä 15-19 v poikia 116 ja tyttöjä 89 V. 2005 621 uutta tapausta 50
Maahanmuuttajat ovat meille resurssi Maahanmuutto on lisääntynyt vähitellen, vuonna 2005 noin 21 000 Suomeen muuttaa työikäistä väestöä, työllistyminen kuitenkin usein hidasta Aktiivisen kotouttamispolitiikan merkitys suuri, kotouttamisen tulee ulottua myös muihin kuin työvoimaan kuuluvien maahanmuuttajallakin on usein perhe mukanaan 51
Erilaiset syyt muuttaa erilaiset lähtökohdat kotoutua PYSYVÄSTI MAASSA ASUVAT ULKOMAALAISET Perhesiteen takia muuttavat 60-65% Pakolaisina ja turvapaikanhakijoina muuttavat n. 15% Paluumuuttajat n. 10% Työn takia muuttavat n. 5-10 % Muut n. 5-10 % TILAPÄISESTI MAASSA ASUVAT ULKOMAALAISET Noin 30 000 TYÖNTEKOJAKSOA VUOSITTAIN, lähinnä maa- ja puutarhatalouden kausitöihin Työministeriö 2005 52
Maahanmuuttajien työllisyys Maahanmuuttajista 76% työikäisiä (vrt. 67%) - työvoimaan kuuluu kuitenkin vain 43% (vrt. n. 50%) Maahanmuuttajien työttömyys v. 2005 lopussa n. 28% (TM:n arvio) (vrt. muu väestö 8%) Työttömiä maahanmuuttajia vuoden 2005 lopussa noin 14 000 53
Aktiivinen kotouttaminen Pakolaisina ja turvapaikanhakijoina maahan saapuneiden työllistyminen vie aikaa. Tilastoissa he kuitenkin näkyvät työttöminä työnhakijoina jo ennen kuin työllistyminen on edes mahdollista. AKTIIVISEN KOTOUTTAMISPOLITIIKAN MERKITYS Kotouttamisen tulee ulottua muihinkin kuin työvoimaan kuuluviin! Kotouttamistoiminta yksilökeskeistä perheen merkitys on unohdettu Perhe on voimavara kaiken uuden keskellä, mutta sen yhtenäisyys kyseenalaistuu monien muutospaineiden alla Perheen haasteet: - sosiaalisten verkostojen puute (sosiaalinen pääoma) - kielen ja yhteiskunnan tuntemuksen puute elämänhallinta vanhemmuuden haasteet! toisen sukupolven tulevaisuus? monikulttuurisen Suomen tulevaisuus? 54
Mitä kotoutuva perhe tarvitsee? AVAIMIA OMAN ELÄMÄN HALLINTAAN - kielikursseja - tietoa & ohjausta - tasa-arvoiset mahdollisuudet TUKEA VANHEMMUUTEEN - neuvoloiden, päivähoidon ja koulun voimavarojen vahvistaminen = aikaa & osaamista 55
Mitä maahanmuuttajataustainen lapsi tarvitsee? VAHVAA VANHEMMUUTTA TUKEA ÄIDINKIELEN KEHITTÄMISEEN TUKEA KOULUNKÄYNTIIN 56
Väestöliitto: Terve, turvallinen ja tasapainoinen elämä alkaa perheestä ja vaikuttaa koko yhteiskuntaan 57