LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖKSET Nrot 120/2006/3 121/2006/3 Dnrot 1) LSY 2005 Y 73 2) LSY 2005 Y 262 Annettu julkipanon jälkeen 18.9.2006 ASIAT 1) Väänteenjoen säännöstelypadon venesulun ja kalatien rakentaminen, Lohja 2) Hiidenveden säännöstelypäätösten muuttaminen HAKIJAT 1) Lohjan kaupunki 2) Helsingin kaupunki AIKAISEMMAT PÄÄTÖKSET Länsi Suomen vesioikeus on 19.12.1967 antamallaan päätöksellä nro 111/1967, jonka korkein hallinto oikeus on 6.3.1969 antamallaan päätöksellä osittain muutettuna pysyttänyt voimassa, myöntänyt Helsingin kaupunginhallitukselle luvan Hiidenvesi nimisen järven ja siihen laskevien Sakara, Punelia ja Keritty nimisten latvajärvien säännöstelyyn sekä veden johtamiseen Hiidenvedestä Vantaajoen vesistöön käytettäväksi lisävetenä Helsingin kaupungin, Espoon kauppalan ja Helsingin maalaiskunnan vedensaannin turvaamiseksi. Länsi Suomen vesioikeus on 30.7.1976 antamallaan päätöksellä nro 31/1976 osittain muuttanut vesioikeuden päätöksen nro 111/1967 lupaehtoja. Korkein hallinto oikeus on 15.9.1977 antamallaan päätöksellä osittain muuttanut vesioikeuden päätöstä nro 31/1976. Länsi Suomen vesioikeus on 17.4.1978 antamallaan päätöksellä nro 77/1978 A pidentänyt Helsingin kaupungille myönnettyä oikeutta johtaa vettä Hiidenvedestä Vantaanjoen vesistöön vuoden 1982 loppuun, 27.1.1982 antamallaan päätöksellä nro 8/1982 A vuoden 2000 loppuun ja Länsi Suomen ympäristölupavirasto 10.1.2001 antamallaan päätöksellä nro 2/2001/1 vuoden 2015 loppuun. HAKEMUS Lohjan kaupunki on ympäristölupavirastoon 11.3.2006 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Väänteenjoen säännöstelypadon venesulun ja kalatien rakentamiseen hakemukseen liitettyjen, Suunnittelukeskus Oy:n laatiman ja 30.12.2004 päivätyn hakemussuunnitelman Väänteenjoen venesulku ja kalatie sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen laatiman ja 28.10.2002 päivätyn kalatiesuunnitelman mukaisesti Lohjan kaupungissa.
2 Lohjan kaupunki ei ole hakenut tässä yhteydessä muutoksia Hiidenveden säännöstelylupien lupaehtoihin. Lohjan kaupunki ja Helsingin Vesi ovat tehneet 7.2.2005 sopimuksen Väänteenjoen venesulun ja kalatien rakentamisesta, ylläpidosta ja kunnossapidosta, jossa säännöstelyluvissa esitetyistä ehdoista ja velvoitteista on sovittu. Hankkeen yleiskuvaus Väänteenjoen säännöstelypato sijaitsee Lohjanjärven ja Hiidenveden välillä kulkevassa Väänteenjoessa Lohjan kaupungin Hietasten ja Suittilan kylien rajalla noin 9 km Lohjan keskustasta pohjoiseen. Säännöstelypato ja siihen liittyvä maapato on rakennettu Helsingin kaupungin omistuksessa olevien maa alueiden väliselle vesialueelle. Helsingin kaupunki vastaa Länsi Suomen vesioikeuden päätösten nro 111/1967 ja nro 31/1976 mukaisesti säännöstely ja maapadon sekä joen kummallakin puolella sijaitsevien veneensiirtolaitteiden käyttö ja kunnossapidosta sekä mahdollisesta haitasta ja vahingosta. Säännöstelyn hoidosta vastaa Helsingin kaupungin liikelaitos Helsingin Vesi. Säännöstelypadon ohittavaa veneliikennettä varten rakennetut veneensiirtolaitteet on tarkoitettu vain soutu ja pienveneille. Venemäärien ja venekoon kasvun seurauksena veneensiirtolaitteiden rakenne ei enää vastaa nykyajan vaatimustasoa. Lohjan kaupungin tavoitteena on korvata hankalat veneensiirtolaitteet padon länsipuolelle rakennettavalla venesululla ja siten parantaa vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia Hiidenveden ja Lohjanjärven välillä. Venesulun yhteyteen rakennettava luonnonmukainen kalatie mahdollistaa vapaan kulkuyhteyden Lohjanjärveltä Karjaanjoen vesistön latvaosiin. Kalatie kuuluu Karjaanjoki Life hankkeeseen, jonka eräänä tavoitteena on säilyttää vesialueen nykyinen vesiluonto ja taata myös vaelluskaloille hyvät elinmahdollisuudet poistamalla nykyiset nousuesteet. Vesistöselostus Vesialue Vedenkorkeudet Suunniteltu venesulku ja kalatie sijaitsevat Karjaanjoen vesistöalueella. Venesulun yläpuolella sijaitsee Hiidenvesi (A = 30 km 2 ), josta Lohjanjärveen (A = 89 km 2 ) laskeva Väänteenjoki saa alkunsa. Lohjanjärven ja koko vesistön laskujoki Mustionjoki eli Karjaanjoki purkaa vetensä Suomenlahden rannalla sijaitsevaan Pohjanpitäjänlahteen. Väänteenjoen valuma alue säännöstelypadon kohdalla on 935 km 2 ja järvisyys 9,4 %. Hiidenveden vedenkorkeudet ovat olleet vuosina 1971 2003 seuraavat: HW MHW MW MNW NW NN +32,75 m NN +32,33 m NN +31,83 m NN +31,34 m NN +31,10 m
3 Lohjanjärven vedenkorkeudet ovat olleet vuosina 1961 1990 Lohjan asteikon mukaan seuraavat: HW MHW MW MNW NW NN +32,35 m NN +32,02 m NN +31,53 m NN +31,10 m NN +30,89 m Säännöstelypadon ylä ja alaveden välinen korkeusero on veneilykauden 5.5. 5.11. aikana suurimmillaan kesä ja heinäkuussa noin 0,3 m. Veneilykauden keskivedenkorkeus (MW) on padon yläpuolella +31,85 m ja alapuolella +31,62 m. Purjehduskauden alavertailutaso on (NW nav ) on Hiidenvedessä +31,25 m ja Lohjanjärvellä +31,20 m. Virtaamat Väänteenjoen virtaamat ovat olleet pitkällä aikavälillä seuraavat: HQ 55 m 3 /s MHQ 28 m 3 /s MQ 8 m 3 /s MNQ 3 m 3 /s NQ 0,8 m 3 /s Väänteenjoen keskivirtaama (MQ) on veneilykauden 5.5. 5.11. aikana noin 6,5 m 3 /s. Säännöstely Hiidenvesi ja Lohjanjärvi ovat molemmat säännösteltyjä järviä. Järvien säännöstelyluvissa ei ole kiinteää ylärajaa, vaan vedenkorkeudet määräytyvät järvien tulovirtaamien mukaisesti. Hiidenveden säännöstelyä harjoitetaan Länsi Suomen vesioikeuden päätösten nro 111/1967 ja nro 31/1976 mukaisesti. Hiidenveden säännöstelyluvan mukaan Väänteenjoen säännöstelypadon luukut on tulvatilanteessa pidettävä täysin auki. Hiidenveden tulva ajan vedenkorkeudet määräytyvät tällöin pelkästään järven tulovirtaaman ja patoaukkojen purkautumiskyvyn perusteella. Säännöstelyluvan mukaan keväällä ennen kevättulvannousua ja tulvan noustessa on Väänteenjoen pato pidettävä kokonaan avoinna vedenkorkeuden noustessa Hiidenvedessä seuraavien pisteiden kautta kulkevan murtoviivan yläpuolelle: 15.03 NN +31,20 m 15.04 NN +31,20 m 15.05 NN +32,10 m 01.06 NN +32,25 m Keväällä tulvan jälkeen ja kesällä Väänteenjoen pato on pidettävä kokonaan avoinna vedenkorkeuden ollessa Hiidenvedessä seuraavien pisteiden kautta murtoviivan yläpuolella:
4 15.04 NN +32,25 m 15.06 NN +32,25 m 15.07 NN +32,15 m 15.08 NN +32,00 m Väänteenjoen pato on aina kokonaan avattava, jos vedenpinta nousee seuraavien pisteiden kautta kulkevan viivan yläpuolelle: 15.08 NN +32,00 m 01.01 NN +32,00 m 15.03 NN +31,20 m Hiidenveden säännöstelyohjeen mukaisesti padon kautta juoksutettu virtaama vaihtelee yleensä välillä 2,8 10 m 3 /s (vrk ka.). Säännöstelyluvan mukaan virtaaman tulee aina olla vähintään 0,8 m 3 /s vuorokausikeskiarvona määritettynä. Poikkeuksellisissa tilanteissa, jolloin Päijänne tunneli ei ole käytettävissä ja Vantaanjoki on riittämätön, on Helsingin kaupungilla oikeus ottaa Hiidenvedestä lisävettä Vantaanjoen vesistöön keskimäärin 2,5 m 3 /s pääkaupunkiseudun raakavesitarpeen tyydyttämiseksi. Vesialueen tila Väänteenjoki sijaitsee Lohjanjärven ja Hiidenveden välillä. Hiidenvesi on voimakkaasti rehevöitynyt järvi. Sinileväkukinnat ovat järvellä lähes jokavuotisia ja haittaavat virkistyskäyttöä. Hiidenveteen tulee kuormitusta monen kunnan alueelta ja osa ravinteista päätyy Väänteenjokea pitkin alapuolella olevan Lohjanjärven Kutsilanselälle. Vuonna 2000 Väänteenjoen kautta Lohjanjärveen tuli noin 31 t fosforia, 900 t typpeä ja 4 100 t kiintoainetta. Lohjanjärvi onkin rehevämpi vesialue kuin Suomen järvet keskimäärin. Väänteenjoen venesulku Venesulun mitat ja rakenteet Hiidenveden suojelemiseksi ja hoitamiseksi on perustettu Hiidenvesi 2000 projekti, jonka tavoitteena on parantaa veden käyttökelpoisuutta nykyisestä tyydyttävästä ja välttävästä hyvään luokkaan. Suunnitellun venesulun muurirakenteiden kokonaispituus on sen länsipuolella noin 24 m ja itäpuolella noin 22 m. Venesulun hyötypituus on 14,3 m ja leveys 3,5 m. Sulun pohja on korkeudella NN +29,60 m ja reunamuurin yläreuna on korkeudella NN +32,85 m. Pohjatutkimusten perusteella sulku perustetaan teräsbetonipaaluille, jotka lyödään tukipaaluiksi tiiviiseen pohjamoreeniin. Sulun pohja ja muurit valetaan paikalla. Sulkumuurin keskellä on alatasanne korkeudella NN +31,95 m. Sulun molemmin puolille rakennetaan odotuspaikat maihinnousua varten rannansuuntaisista, noin 12 m pitkistä ja 2,4 m leveistä teräsbetoniponttoneista.
5 Venesulun portit ovat terästä ja pystyakselisia tasoluukkuja, jotka saranoidaan sulkumuuriin. Sulkuporttien rakenne ei aseta rajoituksia veneiden alikulkukorkeudelle. Vedenpaineen tasaus järjestetään täyttö ja tyhjennysluukulla ja teräsputkella sulkumuurin läpi. Sulkuportin avaus ja sulkemiskoneisto on käsikäyttöinen. Vesiliikenteen kulun turvaamiseksi on välittömästi sulun yläveden puolelle asennettu virtaussuojaksi noin 21 m pitkä teräsputki, joka tukeutuu ylävirran puolelta teräspaalutihtaaliin. Ylä ja alakanava Siirrettävä huoltosilta Venesulun ylä ja alakanavan haraustasot on määritetty purjehduskauden alavedestä lisäämällä 1,2 m:n kulkusyvyyteen varavesi, joka on Merenkulkulaitoksen ohjeiden mukaan 20 % kulkusyvyydestä eli 0,24 m. Sulun yläkanavan haraustaso on tällöin NN +29,81 m ja alakanavan NN +29,76 m. Nykyisen säännöstelypadon länsipuolelta suoritettavia huolto ja korjaustöitä varten tarvittava tilapäinen huoltotieajoyhteys on tarkoitettu autonosturille, jonka suurin akselipaino on 110 kn. Siirrettävän huoltosillan paikka on osoitettu venesulun keskivaiheelta nykyisen maapatopenkereen kohdalta. Tilapäisenä huoltosiltana toimii kaksi ajosiltaelementtiä, joita käytetään työmailla esimerkiksi kaivantojen tilapäisissä ylityksissä. Siltaelementtien koko on noin 1,5 m x 6 m. Ajosiltaelementit ovat siirrettäviä ja ne asennetaan sulkumuurin päälle tarvittaessa. Työn suoritus Venesulun rakennustyöt on mahdollista toteuttaa pääosin kuivatyönä ylä ja alapuolisten maakannasten tai työpatojen suojassa. Kaivutyöt käsittävät venesulun rakenteiden kaivun lisäksi nykyisen maapadon kaivun luiskaverhouksen edellyttämässä laajuudessa. Kaivumassoja on arviolta yhteensä noin 900 m 3 ktr. Pohjatutkimusten mukaan kaivumassat ovat pääosin moreenia (HkMr). Rakennustöihin liittyvä ruoppaus käsittää venesulun ylä ja alakanavan ruoppauksen lisäksi veteen täyttötöiden yhteydessä mahdollisesti pursuneiden massojen kaivun. Säännöstelypadon ja venesulun välisen maapato osuuden vedenalaiset luiskat ruopataan kaltevuuteen noin 1:5 ja luiskat verhoillaan sekarakeisella louheella kaltevuuteen noin 1:1,5. Ylä ja alakanavan ruoppausmassoja on arviolta yhteensä noin 1 800 m 3 ktr. Pohjatutkimusten mukaan ruoppausmassat ovat pääosin silttiä (HkSi) ja hiekkaa (SiHk). Rakentamisesta syntyvät kaivu ja ruoppausmassat, joita on yhteensä noin 2 700 m 3 ktr, käytetään soveltuvin osin venesulun täyttöihin sekä maarakenteisen kalatien ja huoltotien rakenteisiin. Niiltä osin, kun massoja ei voida hyödyntää, ne läjitetään Lohjan kaupungin osoittamalle maa alueelle. Kalatie Uudenmaan ympäristökeskus on laatinut vuonna Väänteenjoen padon kalatiesuunnitelman (tnro 0916Y0107 61, pvm 28.10.2002). Kalatien suunnittelu on perustunut Karjaanjoki Life hankkeeseen liitty
Kalatien sijoitus ja rakenteet 6 vään toimeksiantoon. Karjaanjoki Life hanke on varautunut ottamaan kalatien rakentamisen yhdeksi esittelykohteeksi, joka tarkoittaa opastus ja tiedotuspisteen toteuttamista kalatien yhteyteen. Kalatie on tarkoitus rakentaa maapadon poikki joen länsirannan ja suunnitellun venesulun väliin. Kalatien pituus on noin 140 m. Kalatien alapää yhtyy jokiuomaan 40 60 metrin päässä ja yläpää noin 40 metrin päässä venesulusta. Kalatie on tarkoitus toteuttaa monimuotoisena purona, jonka alaosalla on allas ja monta haaraa. Kalatie porrastetaan kynnyksillä, joiden korkeusero vaihtelee 0,2 0,5 m. Virtausta loivennetaan virtakivillä. Kalatien vesipinnan leveys vaihtelee siten, että se on uoman osalla 3 6 m ja altaan kohdalla 10 m. Kalatien vesisyvyys vaihtelee 0,5 1,0 m. Kalatien yläkynnyksen leveys on 3,0 m ja kynnyskorkeus +31,4 m (+ 0,2 m sivuilla). Kalatien alaosalla on kolme kynnystä, joiden leveys on 3 4 m ja kynnyskorkeus +31,2 +31,5 m (+ 0,2 m sivulla). Kalatien yli rakennetaan silta venesulun huoltotöitä varten. Siltaaukon leveys on 3,0 m ja siihen tehdään kalatien virtaaman mittausta varten kynnys, jonka korkeus on +31,10 m. Kynnyksellä voidaan tarvittaessa rajoittaa virtausta. Kalatien monimuotoisuutta on lisätty alaosan sivu uomaan rakennettavilla rummuilla, joiden halkaisijat ja kynnyskorkeudet ovat 1,0 m ja +31,3 m sekä 1,4 m ja +30,8 m Kalatien mitoitus voi perustua kesäajan vedenkorkeuksiin. Kesäisin kalatien virtaama on yleensä 0,5 2,0 m 3 /s, jolloin virtausnopeus voi olla kynnysten kohdalla 0,5 1,2 m/s ja uomassa 0,2 0,5 m/s. Talviajan alivedenkorkeustilanteissa kalatien virtaama voi olla alle 0,1 m 3 /s. Tulva aikana virtaama voi olla 2 4 m 3 /s, ellei kalatien virtaamaa rajoiteta mittapadon seteillä.
7 Lohjan kaupungin ja Helsingin Veden 7.2.2005 päivätyn sopimuksen mukaan Helsingin Vesi voi tarvittaessa keskeyttää vedenjuoksutuksen. Työn suoritus Kalatien uoma rakennetaan vaihtelevalla luiskan kaltevuudella ja vahvistetaan tarvittaessa luonnonkiviverhouksella. Kalatien kynnykset ja virtakiveykset tehdään siten, että virtauskohdat korostuvat. Kynnysten vesitiiveys varmistetaan tarvittaessa suodatinkankaalla. Maa ja vesialueiden omistajat Kalatien rakennustyöt on mahdollista toteuttaa pääosin kuivatyönä. Kalatien kaivumassoja on arviolta yhteensä noin 1 700 m 3 ktr. Kaivumassat ovat maapatoalueella pääosin täyttömaata (moreeni) ja muilta osin maaperä sisältää savi /silttikerroksia. Rakentamisesta syntyvät kaivumassat käytetään soveltuvin osin kalatien rantojen korotuksiin. Niiltä osin, kun massoja ei voida hyödyntää, ne läjitetään Lohjan kaupungin osoittamalle maa alueelle. Kalatien rakentamisen yhteydessä Palvelukoti Jokelan jätevedenpuhdistamon purkuputki siirretään uuteen paikkaan kalatien ulkopuolelle. Väänteenjoen säännöstelypadon itäpuolen ranta alue RN:o 1:8 ja maapadon länsipuolella sijaitseva kiinteistö Pato RN:o 2:29 ovat Helsingin kaupungin omistuksessa. Muilta osin venesulku ja kalatie sijaitsevat Suittilan ja Kosken kylien yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 ja kiinteistön Jokela RN:o 2:30 maa alueella. Kaupunki on kuullut venesulun ja kalatien rakentamisesta seuraavia rajakiinteistöjen omistajia, joilla ei ole ollut huomautettavaa rakennushankkeesta: Betesda säätiö, Palvelukoti Jokela (Jokela RN:o 2:30) AA (Vitikka RN:o 4:1) BB (Näppinen RN:o 8:2) Venesulun ja kalatien käyttöön tarvitaan yhteensä noin 0,62 ha:n suuruinen maa ja vesialue, joka jakautuu kiinteistöjen osalta seuraavasti: Suittila yht. RN:o 876:1 0,17 ha Koski yht. RN:o 876:1 0,18 ha Jokela RN:o 2:30 0,25 ha Pato RN:o 2:29 0,01 ha Vitikka RN:o 4:1 0,01 ha Kaavoitus Suunnittelualue kuuluu Lohjan kaupungin kaavoitustoimiston vuonna 1992 laatimaan yleiskaava alueeseen. Alueelle laadittu yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 9.12.1992. Suunnittelualue sijaitsee osittain kaavassa esitetyllä PY alueella, joka tarkoittaa julkisten
8 palvelujen ja hallinnon aluetta. Nykyisin alueella sijaitsee Palvelukoti Jokela. Suunnittelualueen yhteydessä sijaitseva Väänteenjoen säännöstelypato sijaitsee yleiskaavassa osoitetulla vesialueella (W). Suunnittelualueen eteläpuoleinen vesialue Kutsilanselälle saakka on esitetty SL alueeksi, joka tarkoittaa luonnonsuojelualuetta. Nykyisin Kutsilanselkä on osa Nummi Pusulan Natura aluetta. Suunnittelualue sijaitsee Natura alueen ulkopuolella. Vesiliikenne ja uitto Alueella harjoitettava vesiliikenne on pääasiassa paikallista pienveneliikennettä. Uittoa ei joessa harjoiteta. Venesulun valmistuttua Lohjanjärven ja Hiidenveden välinen veneily tulee kasvamaan. Keskimääräisten päivittäisten venemäärien on arvioitu lisääntyvän seuraavasti: Ajankohta Nykyisin Tuleva Kevät ma pe 1 3 5 15 la su 1 5 10 30 Kesä (1.6. 15.8.) ma pe 5 25 5 25 la su 5 25 20 50 Syksy ma pe 0 2 5 10 la su 3 5 5 30 Kalasto ja kalastus Kalasto Karjaanjoen vesistön kalasto on poikkeuksellisen runsaslajinen. Vesistössä elää ainakin 36 kalalajia ja kaksi rapulajia. Vesistössä yleisimmät ja runsaimpina esiintyvät kalalajit ovat ahven, hauki, särki, salakka, pasuri, lahna ja kiiski. Kalalajeista 23 on talouskaloja, joista 2/3 kuuluu myös vesistön nykyistutuksiin. Kahdeksalla vesistön jätevesikuormittajalla on kalataloudellinen tarkkailuvelvoite. Tarkkailut suoritetaan Uudenmaan TE keskuksen kalatalousyksikön hyväksymän ohjelman muodossa, joihin kuuluvat mm. koekalastukset, saalistiedustelut ja kirjanpitokalastukset. Kalastus Hankkeen vaikutusalueella ja sen välittömässä läheisyydessä harjoitettava kalastus on pääasiassa virkistys ja kotitarvekalastusta. Väänteenjoessa toimivat Hietasten, Kosken ja Suittilan järjestäytyneet osakaskunnat.
Hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat rakenteet Hankkeen vaikutukset 9 Väänteenjoen säännöstelypato muodostuu noin 60 m pitkästä maapatojaksosta sekä noin 23 m pitkästä betonijaksosta. Pato on rakennettu 1960 luvulla ja sen omistaa Helsingin Vesi Oy. Säännöstelypadossa on kolme aukkoa, joiden päämitat ovat joen itärannalta alkaen seuraavat: Aukkotyyppi Leveys Kynnyskorkeus (m) (NN + m) Uittoaukkoa 2,0 +29,25 Säännöstelyaukko 8,0 +29,25 Säännöstelyaukko 8,0 +29,25 Säännöstelypadossa on kaksi 8 m:n levyistä teräsrakenteista tasoluukkua, joiden korkeus on 3 m. Hiidenveden säännöstely hoidetaan padon idänpuoleisella luukulla, jota kaukokäytetään Helsingin Veden valvomosta Helsingistä. Patorakenteet estävät vapaan kulkemisen veneellä padon ohi. Padon itäpuolella sijaitsevan veneiden siirtoradan (isommat veneet) ja länsipuolella sijaitsevan rullatien (pienemmät veneet) rakenteet eivät vastaa nykyajan vaatimuksia ja ovat nykyisin erittäin huonossa kunnossa. Hankkeesta ei aiheudu kenellekään vahinkoa eikä haitallisia muutoksia nykyisin vallitsevaan vesistön ja sen ranta alueiden tilaan. Hanke parantaa veneilymahdollisuuksia Lohjanjärven yläpuolisella vesialueella. Veneillä voidaan kulkea Vihdin kirkolle saakka, joka on suosittu käyntikohde. Venesulun myötä avautuu mahdollisuus myös laajempien vesireittien suunnittelulle. Veneliikenne lisääntyy säännöstelypadon eteläpuolella sijaitsevalla Kutsilanselällä, joka on osa Nummi Pusulan lintuvesien Natura 2000 aluetta. Väänteenjoen sulun ja kalatien rakennustyöt on mahdollista tehdä pääosin kuivatyönä ylä ja alapuolisten maakannasten tai työpatojen suojassa, joten vaikutukset vesistöön ovat vähäiset. Rakentamisen aikana aiheutuu lyhytaikaista ja lievää paikallista veden samentumista. Samentumista ja siitä mahdollisesti aiheutuvia haittoja on mahdollista lieventää rakennustöiden ajoittamisella esimerkiksi talviaikaan. Hankkeesta ei aiheudu pysyviä muutoksia vedenlaatuun. Kalatien virtaama riippuu Hiidenveden ja osaksi Lohjanjärven vedenkorkeuksista määräytyen yläkynnyksen purkautumiskyvyn perusteella. Keskivedenkorkeuteen saakka kalatien uoma purkaa virtaaman vapaasti, mutta tulvatilanteissa virtaama voi supistua 10 30 % vapaaseen purkautumiseen verrattuna. Kalatien virtaamaa voidaan rajoittaa huoltotien yhteyteen sijoitettavan mittapadon kynnystä ko
HAKEMUKSEN TÄYDENNYS 10 rottamalla. Tarvittaessa virtaama kalatiehen voidaan sulkea kokonaan. Kalatien virtaama voi vaihdella 0,1 4,0 m 3 /s ja keskimäärin virtaama on 0,5 1,5 m 3 /s. Kalatien virtaama otetaan huomioon osana padon kokonaisjuoksutusta, josta se on yleensä noin 20 30 % tulvatilanteita lukuun ottamatta. Venesulun ja kalatien valmistuttua Helsingin Vesi tulee toteuttamaan vesioikeuden päätöksen nro 111/1967 mukaista juoksutusvelvoitetta Lohjan kaupungin ja Helsingin Veden välisen sopimuksen mukaisesti siten, että Väänteenjoen padon kautta virtaavien ja Vantaanjoen vesistöön pumpattavien vesimäärien lisäksi Hiidenveden juoksutuksen kokonaissummaan sisällytetään myös venesulun ja kalatien kautta virtaavat vesimäärät. Hankkeesta ei aiheudu muutoksia Hiidenveden vallitsevaan vedenkorkeus ja virtaamatilanteeseen. Hankkeesta ei aiheudu haittaa Väänteenjoen säännöstelypadolle eikä sen toiminnalle. Kalatie mahdollistaa vaelluskalan kulun nykyisen vesistön yläosiin, jolla on vaikutusta vesistön kalataloudellisen merkityksen kasvuun. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy on laatinut vuonna 2002 luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n mukaisen arvioinnin veneliikenteen lisääntymisen vaikutuksesta Kutsilanselän Natura 2000 alueen linnustoon. Selvityksen mukaan hanke ei merkittävästi vaikuta alueen linnustoon. Ympäristölupavirasto on 8.6.2005 päivätyssä hakemuksen täydennyskehotuksessa pyytänyt hakijaa toimittamaan selvityksen hankkeen edellyttämistä muutostarpeista Hiidenveden säännöstelypäätöksiin ja esityksen päätökseen tehtävistä tarkistuksista. Täydennyksestä tuli käydä myös ilmi Lohjan kaupungin valtuudet hakea edellä mainittuja muutoksia. Lohjan kaupunki on 31.8.2005 toimittamassaan hakemuksen täydennyksessä todennut, että Länsi Suomen vesioikeuden päätöksen nro 111/1967 lupaehdon 2) toisessa kappaleessa on Väänteenjoen säännöstelypadon omistajalle (Helsingin kaupunki) määrätty velvoite padon ohittavan veneenvetotien rakentamisesta. Lupaehdon 2) toisessa kappaleessa on todettu seuraavaa: "Padon itäpäähän on rakennettava loivasti padon harjalle nouseva veneenvetotie tarpeellisine rakenteineen ja laitteineen niin, että yksikin henkilö voi siirtää veneen padon toiselle puolelle." Kun ympäristölupavirasto on myöntänyt Väänteenjoen venesulun ja kalatien rakentamiselle luvan, Lohjan kaupunki rakentaa venesulkuun ja kalatiehen liittyvät rakenteet sekä vastaa niiden käytöstä ja
11 kunnossapidosta. Väänteenjoen venesulun valmistuttua sulun kautta tapahtuva liikennöinti korvaa säännöstelypadon itä ja länsipuolella nykyisin sijaitsevien Helsingin kaupungin rakentamien veneiden siirtorakenteiden (siirtorata ja rullatie) käytön. Uuden venesulun valmistuttua nykyisistä veneen siirtorakenteista Helsingin kaupungille aiheutuvat yllä ja kunnossapitovelvoitteet ovat tarpeettomia ja veneiden siirtorakenteet voidaan näin ollen poistaa. Lohjan kaupunki on esittänyt, että ympäristölupavirasto kumoaa lupaehdon 2) toisen kappaleen siten, että se lakkaa olemasta voimassa Väänteenjoen venesulkuhankkeen toteuduttua. Länsi Suomen vesioikeuden lupapäätösten nro 111/1967 ja nro 31/1976 lupaehdon 16) kymmenennessä kappaleessa on todettu Väänteenjoen säännöstelypadon juoksutusten osalta seuraavaa: "Väänteenjoen padon kautta on aina juoksutettava vähintään virtaamaa 0,8 m 3 /s vuosikeskiarvona, ja tarvittaessa on tämän vuoksi veden johtamista Vantaanjoen vesistöön vähennettävä tai lopetettava kokonaan." Hiidenveden säännöstelyä koskevissa lupaehdoissa juoksutus Lohjanjärveen on 2,8 11 m 3 /s vedenkorkeudesta riippuen säännöstellyn vedenkorkeuden ala ja ylärajan välissä. Säännöstellyn vedenkorkeuden ylärajalla patoluukut on aukaistava. Juoksutuksen on kuitenkin aina oltava vähintään 0,8 m 3 /s. Poikkeuksellisissa tilanteissa, jolloin Päijänne tunneli ei ole käytettävissä ja Vantaanjoen virtaama on riittämätön, on Helsingin kaupungilla oikeus ottaa Hiidenvedestä lisävettä Vantaanjoen vesistöön keskimäärin 2,5 m 3 /s pääkaupunkiseudun raakavesitarpeen tyydyttämiseksi. Näissä tilanteissa lupaehdon 16) kohta huomioon ottaen on tarpeellista sulkea säännöstelypadon länsipuolelle toteutettavan kalatien virtaama kokonaan, jotta Hiidenvedestä juoksutettava vesimäärä on kauko ohjauksella hallittavissa. Lohjan kaupunki on esittänyt, että lupaehdon 16) kymmenes kappale muutetaan seuraavaksi: "Väänteenjoen padon kautta on aina juoksutettava vähintään virtaamaa 0,8 m 3 /s vuorokausikeskiarvona, ja tarvittaessa on tämän vuoksi veden johtamista Vantaanjoen vesistöön vähennettävä tai lopetettava kokonaankin. Poikkeustilanteessa Väänteenjoen padon länsipuolella sijaitsevan kalatien kautta tapahtuva vedenjuoksutus voidaan keskeyttää kokonaan." Länsi Suomen vesioikeuden lupapäätösten nro 111/1967 ja 31/1976 lupaehdon 16) yhdennessätoista kappaleessa on todettu Väänteenjoen säännöstelypadon juoksutusten osalta seuraavaa: "Edellä tarkoitetaan Hiidenvedestä suoritettavalla juoksutuksella Väänteenjoen padon kautta virtaavien vesi
12 määrien ja Vantaanjoen vesistöön pumpattavien vesimäärien summaa." Venesulun ja kalatien valmistuttua Helsingin Vesi tulee toteuttamaan em. lupaehdon 16) mukaista juoksutusvelvoitetta siten, että Väänteenjoen padon kautta virtaavien ja Vantaanjoen vesistöön pumpattavien vesimäärien lisäksi Hiidenveden juoksutuksen kokonaissummaan sisällytetään myös venesulun ja kalatien kautta virtaavat vesimäärät. Lohjan kaupunki on esittänyt, että lupaehdon 16) yhdestoista kappale muutetaan seuraavaksi: "Edellä tarkoitetaan Hiidenvedestä suoritettavalla juoksutuksella Väänteenjoen padon, venesulun ja kalatien kautta virtaavien vesimäärien ja Vantaanjoen vesistöön pumpattavien vesimäärien summaa." Edellä mainittujen muutosten tekemisestä säännöstelylupiin on sovittu Lohjan kaupungin ja Helsingin Veden välisessä, 7.2.2005 päivätyssä sopimuksessa. Lohjan kaupunki on lisäksi toimittanut Helsingin Veden antaman, 25.8.2005 päivätyn valtakirjan, jossa Helsingin Vesi on valtuuttanut Lohjan kaupungin toimimaan asiamiehenään Hiidenveden säännöstelyyn liittyvien päätösten lupaehtojen muuttamista koskevassa asiassa. ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA Hakemuksesta tiedottaminen Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Lohjan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 9.11.2005. Uudenmaan ympäristökeskus on lausunut muun ohessa, että alueelle on perustettu Kutsilanselän luonnonsuojelualue (YSA 201068) ja se kuuluu myös Natura 2000 verkostoon. Hankealue nykyisten suunnitelmien mukaan sijaitsee juuri Natura ja luonnonsuojelualueen ulkopuolella. Jos hankesuunnitelman rajaus muuttuu siten, että hanke ulottuu luonnonsuojelualueelle, tulee luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksiin hakea poikkeuslupaa ennen toimenpiteen aloittamista. Hakemuksessa on esitetty selvitys venesulun rakentamisen vaikutuksista Kutsilanselän Natura 2000 kohteen luonnonsuojelullisiin arvoihin. Veneväylän syvyydeksi on suunniteltu 0,8 m, mikä on myös Lohjanjärven venereitin syvyys, ja vähimmäisleveydeksi 10 m. Venereitin rakentaminen 0,8 m:n syvyyteen ja 10 m:n leveyteen matalikkojen
13 kohdalla edellyttää ruoppauksia etenkin Kutsilanselän luonnonsuojelualueella. Tämänhetkinen veneväylän syvyys on noin 0,6 m. Tässä lupahakemuksessa ei kuitenkaan ole haettu lupaa veneväylän ruoppaamiseksi. Ympäristökeskus on katsonut, että myös ruoppaushanke tulee käsitellä muiden rakennushankkeiden kanssa yhtä aikaa. Hakija on perustellut venesulun rakentamista sillä, että nykyinen ratkaisu on hyödytön venekoon kasvettua, mutta venesulku ei lisää alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia, jos väylä on liian matala nykyisin käytössä oleville veneille. Ruoppaus luonnonsuojelualueella tulee ottaa hanketta käsiteltäessä huomioon, jotta ei rakenneta sulkua, joka jää tarpeettomaksi kulkuyhteyksien puuttumisen vuoksi. Ympäristökeskus on katsonut, että lupahakemusta tulee täydentää veneväylän ruoppaushakemuksella, sillä hankkeesta aiheutuvia kokonaisvaikutuksia ei pystytä arvioimaan, ellei hankkeen kaikkia osatekijöitä oteta huomioon. Ympäristökeskus ottaa kantaa koko hankkeeseen, kun hakemusta on täydennetty. Hakijan selitys Hakija on lausunut, että lupahakemuksen alue on selkeästi rajattu siten, että alue ei miltään osin ulotu Kutsilanselän luonnonsuojelualueelle. Lohjan kaupungin hakemukseen ei liity muita hankkeita kuin lupahakemuksessa esitetyt toimenpiteet. Lohjan kaupunki ei hae eikä sillä ole tarkoitus hakea lupaa venereitin rakentamiseen 0,8 metrin syvyyteen muilta osin kuin lupahakemuksessa rajatulla alueella. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto Ympäristökeskuksen käsitys veneväylän ruoppaamistarpeesta ei ole todellinen. Pääosa Lohjanjärvellä ja Hiidenvedellä liikennöivistä moottoriveneistä pystyy liikkumaan 0,6 metrin syvyisellä vesitiellä. Ongelmana tähän saakka ei ole ollut vesitien matalahko syvyys vaan käsikäyttöisten veneratojen riittämättömyys suurempien veneiden siirtämiseen. Nykyisillä järjestelyillä veneitä on jopa kaatunut venetiellä siirron aikana. Lohjan kaupunki on katsonut, että lupahakemuksen mukaisella uudella sulkurakenteella vesien virkistyskäytön mahdollisuudet lisääntyvät merkittävästi. Hakija on liittänyt selitykseensä Väänteenjoen venesulkua koskevan urakkaohjelman ja asemapiirroksen (Työ 0136 C2654), jossa on kuvattu urakka alueen raja ja ruoppausalue. Hakija on katsonut, että ympäristökeskuksen esittämä vaatimus lupahakemuksen täydentämisestä on perustetta vailla ja tulee jättää huomioon ottamatta. Uudenmaan ympäristökeskus on lausunut, että Lohjan kaupunki on tehnyt selvityksen Lohjanjärvi Hiidenvesi välisen venereitin ruoppaustarpeesta vuonna 2001. Selvitys on tehty 0,8 m syvyiselle venereitille kahdeksassa kohteessa. Kyseisen selvityksen mukaan ruop
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISUT 14 paustarvetta syntyisi kolmessa kohteessa: kohteissa 1, 4 ja 5. Kohteen 1 ruoppaustarve on kuitenkin vain noin 10 m 3 ktr suuruinen ja kohteen 5 ruoppaustarve on jo otettu huomioon venesulun rakennesuunnitelmassa. Kohteen 4 (Kutsilanselkä) ruoppaustarve on kuitenkin 3 500 m 3 ktr 0,8 m:n syvyisellä venereitillä. Lausunnon liitteessä esitetyistä luotaustuloksista nähdään, että Kutsilanselän kohdalla venereitin syvyys on kuitenkin paikoin jopa 0,6 m:n syvyyttä vastaavaa haraustasoa NN +30,48 m matalampi. Lisäksi venesulun rakentaminen kasvattaa veneliikennettä reitillä. Koska venesulun kulkusyvyys on 0,8 m, kasvaa paine myös reitin syventämiseen, jotta venesulkua voidaan hyödyntää koko sen kulkusyvyydeltä. Näin ollen on tarpeen täydentää lupahakemusta veneväylän ruoppaushankkeella, jotta hankkeen kokonaisvaikutukset voidaan selvittää. 1. Väänteenjoen säännöstelypadon venesulku ja kalatie Luparatkaisu Käyttöoikeus Ympäristölupavirasto myöntää Lohjan kaupungille luvan Väänteenjoen säännöstelypadon venesulun ja siihen liittyvien rakenteiden rakentamiseen ja vesialueen ruoppaukseen sekä kalatien rakentamiseen hakemukseen liitettyjen, Suunnittelukeskus Oy:n laatiman ja 30.12.2004 päivätyn hakemussuunnitelman Väänteenjoen venesulku ja kalatie sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen laatiman ja 28.10.2002 päivätyn kalatiesuunnitelman mukaisesti Lohjan kaupungissa. Ympäristölupavirasto myöntää Lohjan kaupungille pysyvän käyttöoikeuden seuraaviin venesulkua ja kalatietä varten tarvittaviin alueisiin: Vesialueet Suittilan kylän yhteinen vesialue RN:o 876:1 Kosken kylän yhteinen vesialue RN:o 876:1 Pinta ala 0,17 ha 0,18 ha Maa alueet Pinta ala Jokela RN:o 2:30 0,25 ha Vitikka RN:o 4:1 0,01 ha Pato RN:o 2:29 0,01 ha Korvaukset Luvan saajan on maksettava, mikäli ei toisin sovita, venesulun ja kalatien rakentamista varten tarvittavasta pysyvästä käyttöoikeudesta seuraavat korvaukset: Jokela RN:o 2:30 Tietoverkossa olevasta päätöksestä on poistettu omistajatiedot ja Vitikka RN:o 4:1 korvaussummat Pato RN:o 2:29
15 Korvaukset on maksettava ennen töihin ryhtymistä mutta viimeistään 31.12.2006. Eräpäivästä lähtien korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa olevan korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosentilla. Lupamääräykset 1) Venesulku on rakennettava suunnitelman mukaisesti siten, että sen hyötypituus on 14,3 m ja leveys 3,5 m ja että sulun pohja on korkeudella NN +29,60 m ja sen molempien päissä olevien kynnysten yläreunat korkeudella NN +29,75 m. Sulkua reunustavan muurin yläreuna on korkeudella NN + 32,85 m, muurirakenteiden kokonaispituus on länsipuolella 24 m ja itäpuolella 22 m ja sulkumuurin keskellä oleva alatasanne korkeudella NN +31,95 m. Venesulun vedenpaineen tasaamiseksi on rakennettava suunnitelman mukaiset täyttö ja tyhjennysluukut ja teräsputki sulkumuurin läpi. Venesulun molemmille puolille rakennettavat odotuspaikat maihinnousua varten ja pohjoispuolelle sijoitettava virtaussuoja tulee tehdä suunnitelman mukaisesti. Venesulun ylä ja alakanava saadaan ruopata siten, että yläkanavan haraustaso on korkeudella NN +29,81 m ja alakanavan haraustaso korkeudella NN +29,76 m. Säännöstelypadon ja venesulun välisen maapadon vedenalaiset luiskat tulee ruopata kaltevuuteen noin 1:5 ja luiskat verhoilla sekarakeisella louheella kaltevuuteen noin 1:1,5. 2) Kalatie on rakennettava suunnitelman mukaisesti monimuotoisena purona ja mahdollisimman luonnonmukaisena siten, että sen pituus on noin 140 m. Kalatien yläkynnyksen leveys saa olla suunnitelman mukaisesti enintään 3,0 m ja kynnyskorkeuden tulee olla NN +31,4 m (+0,2 m sivuilla). Kalatien yli venesulun huoltotöitä varten rakennettavan sillan siltaaukon leveys saa olla 3,0 m ja siinä tulee olla kalatien virtaaman mittausta varten kynnys, jonka korkeus on NN +31,10 m. Kynnys on rakennettava siten, että sillä voidaan rajoittaa kalatien virtaamaa ja tarvittaessa sulkea virtaus kokonaan. Kalatiehen voidaan tehdä sellaisia Uudenmaan ympäristökeskuksen ja TE keskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät vaikuta kalatiehen johdettavaan vesimäärään ja jotka eivät lisää kalatien vaatimaa maa aluetta. 3) Rakentamisesta syntyvät kaivumassat käytetään soveltuvin osin venesulun täyttötöihin, kalatien rakenteisiin ja rantojen korotuksiin
16 sekä huoltotien rakenteisiin. Niiltä osin, kun massoja ei voida hyödyntää, ne läjitetään Lohjan kaupungin osoittamalle maa alueelle. 4) Luvan saajan on siirrettävä ennen kalatien rakentamisen aloittamista Palvelukoti Jokelan jätevedenpuhdistamon purkuputki kalatien ulkopuolelle puhdistamon ja vesialueen omistajan sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. 5) Rakennustyöt on tehtävä mahdollisuuksien mukaan kuivatyönä alueen luontoarvoja säästäen siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle sekä linnustolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Ruoppaustöitä ei saa tehdä 1.4. 31.8. välisenä aikana. 6) Luvan saajan on pidettävä venesulku ja kalatie kunnossa. 7) Luvan saaja on säännösteltävä kalatiehen johdettavaa virtaama siten, että se täyttää Hiidenveden säännöstelyä koskevat juoksutusmääräykset. Vedenjuoksutus on lopetettava, mikäli Helsingin Veden tarve sitä edellyttää. 8) Nykyinen veneiden rullarata ja siirtorata on purettava töiden valmistuttua. Työalueet on rakentamistyön päätyttyä siistittävä ympäristöön sopeutuviksi. 9) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Luvan saaja on muutoinkin vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 10) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen aikaisia vesistövaikutuksia ja kalatien virtaamaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalatien toimivuutta Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. 11) Ehdotukset tarkkailun suorittamisesta on toimitettava edellä mainituille viranomaisille ennen töiden aloittamista. 12) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osin loppuun neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa ja myönnetyt käyttöoikeudet raukeavat. 13) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
17 Valmistumisilmoitukseen on liitettävä venesulun ja kalatien lopullista sijaintia osoittava kartta ja pituusleikkauspiirustus. Perustelut Luparatkaisu Väänteenjoen säännöstelypadon nykyiset veneliikennettä varten rakennetut veneensiirtolaitteet on tarkoitettu soutu ja pienveneille. Venemäärien ja venekoon kasvun vuoksi veneensiirtolaitteiden rakenne ei enää vastaa nykyistä vaatimustasoa. Vanhat veneensiirtolaitteet säännöstelypadon länsipuolelle korvataan venesululla. Hanke parantaa veneilijöiden kulkumahdollisuuksia Hiidenveden ja Lohjanjärven välillä. Venesulun yhteyteen rakennettava luonnonmukainen kalatie mahdollistaa vaelluskalan vapaan kulkuyhteyden Lohjanjärveltä Karjaanjoen vesistön latvaosiin. Kalatie kuuluu Karjaanjoki Life hankkeeseen. Kalatien rakentaminen lisää vesistön kalataloudellista merkitystä. Hankkeesta ei aiheudu muutoksia Hiidenveden vedenkorkeuksille eikä virtaamille. Veneliikenteen lisääntyminen ei heikennä Kutsilanselän Natura 2000 kohteen linnuston elinolosuhteita. Rakentamisesta aiheutuu lyhytaikaista veden samentumista, joka saattaa tilapäisesti heikentää vedenlaatua ja aiheuttaa kalojen karkottumista rakennuspaikan välittömästä läheisyydestä. Hankkeesta aiheutuu korvattavaa vahinkoa pysyvän käyttöoikeuden myöntämisestä hanketta varten tarvittaviin maa ja vesialueisiin. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Käyttöoikeus Korvaukset Käyttöoikeudet hanketta varten voidaan myöntää, koska hanke on yleisen tarpeen vaatima. Korvaus pysyvästä käyttöoikeudesta maa alueeseen on määrätty vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti puolitoistakertaisena. Ympäristölupavirasto on arvioinut, että Suittilan kylän osakaskunnalle kuuluvalle 0,17 ha:n suuruiselle alueelle vesialueesta RN:o 876:1 ja Kosken kylän osakaskunnalle kuuluvalle 0,18 ha:n suuruiselle alueelle vesialueesta RN:o 876:1 tuleva hyöty on suurempi, kuin käyttöoikeudesta vesialueeseen määrättävä korvaus. Sen vuoksi ympäristölupavirasto ei ole määrännyt korvausta tältä osin. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti, 8, 8 luvun 9 :n 1 momentti, 11 luvun 3, 5, 6, 14 ja 14 a Luonnonsuojelulain 66 Lausunto muistutuksesta Ympäristölupavirasto hylkää Uudenmaan ympäristökeskuksen vaatimuksen lupahakemuksen täydentämisestä veneväylän ruoppaushakemuksella. Lupahakemus ei ulotu Kutsilanselän luonnonsuojelu
18 alueelle eikä Lohjan kaupungilla ei ole tarkoitus hakea ruoppauslupaa laajemmalti. Veneliikenteen lisääntyminen ei heikennä Kutsilanselän Natura 2000 kohteen linnuston elinolosuhteita. 2. Hiidenveden säännöstelypäätösten muuttaminen 1) Ympäristölupavirasto kumoaa Länsi Suomen vesioikeuden 19.12.1967 antaman päätöksen nro 111/1967 lupaehdon 2) toisen kappaleen siten, että se lakkaa olemasta voimassa, kun valmistumisilmoitus Väänteenjoen venesulun rakentamisesta on tehty ja venesulku on otettu käyttöön. 2) Ympäristölupavirasto muuttaa Länsi Suomen vesioikeuden lupapäätöksen nro 111/1967, jonka vesioikeus on päätöksellään nro 31/1976 muuttanut, lupaehdon 16) kymmenennen kappaleen kuulumaan seuraavasti: "Väänteenjoen padon alapuolelle on aina juoksutettava vähintään virtaamaa 0,8 m 3 /s vuorokausikeskiarvona, ja tarvittaessa on tämän vuoksi veden johtamista Vantaanjoen vesistöön vähennettävä tai se on lopetettava kokonaan. Poikkeustilanteessa Väänteenjoen padon länsipuolella sijaitsevan kalatien kautta tapahtuva vedenjuoksutus voidaan keskeyttää kokonaan." 3) Ympäristölupavirasto muuttaa Länsi Suomen vesioikeuden lupapäätöksen nro 111/1967, jonka vesioikeus on päätöksellään nro 31/1976 muuttanut, lupaehdon 16) yhdennentoista kappaleen kuulumaan seuraavasti: "Edellä tarkoitetaan Hiidenvedestä suoritettavalla juoksutuksella Väänteenjoen padon, venesulun ja kalatien kautta virtaavien vesimäärien ja Vantaanjoen vesistöön pumpattavien vesimäärien summaa." Perustelut 1) Lohjan kaupunki rakentaa Väänteenjoen venesulkuun ja kalatiehen liittyvät rakenteet sekä vastaa niiden käytöstä ja kunnossapidosta. Venesulun valmistuttua sulun kautta tapahtuva liikennöinti korvaa säännöstelypadon itä ja länsipuolella nykyisin sijaitsevien Helsingin kaupungin rakentamien veneiden siirtoradan ja rullatien käytön, jotka poistetaan tarpeettomina. 2) Hiidenveden säännöstelyä koskevissa lupaehdoissa on juoksutus Lohjanjärveen 2,8 11 m 3 /s vedenkorkeudesta riippuen säännöstellyn vedenkorkeuden ala ja ylärajan välissä. Säännöstellyn vedenkorkeuden ylärajalla patoluukut on aukaistava. Juoksutuksen on kuitenkin aina oltava vähintään 0,8 m 3 /s. Poikkeuksellisissa tilanteissa, jolloin Päijänne tunneli ei ole käytettävissä ja Vantaanjoen virtaama on riittämätön, on Helsingin kaupungilla oikeus ottaa Hiidenvedestä lisävettä Vantaanjoen vesistöön keskimäärin 2,5 m 3 /s pääkaupunkiseudun raakavesitarpeen tyydyttämiseksi. Näissä tilanteissa lupaehdon 16) kohta huomioon ottaen on tarpeellista sulkea säännöstely
19 padon länsipuolelle toteutettavan kalatien virtaama kokonaan, jotta Hiidenvedestä juoksutettava vesimäärä on kauko ohjauksella hallittavissa. 3) Lupaehdon 16) mukaisen juoksutusvelvoitteen muuttaminen siten, että Väänteenjoen padon kautta virtaavien ja Vantaanjoen vesistöön pumpattavien vesimäärien lisäksi Hiidenveden juoksutuksen kokonaissummaan sisällytetään myös venesulun ja kalatien kautta virtaavat vesimäärät, on tarpeen, jotta hankkeella ei muutettaisi Hiidenveden säännöstelyä. Edellä mainittujen muutosten tekemisestä säännöstelylupiin on sovittu Lohjan kaupungin ja Helsingin Veden välisessä, 7.2.2005 päivätyssä sopimuksessa. Lainkohdat KÄSITTELYMAKSUT Sovellettu säännös Vesilain 8 luvun 9 :n 2 momentti 1) 2 800 euroa 2) 771 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 (1238/2003)
MUUTOKSENHAKU Liite 20 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Merja Ahti Juha Helin Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Merja Ahti sekä ympäristöneuvokset Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt Merja Ahti. MA/ha
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.10.2006. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde 020 490 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.