2014 vuosikirja
2014 vuosikirja Sisällysluettelo Kuurojen Liitto 2 Toiminnanjohtajan katsaus 3 PALVELUTOIMINTA Aluetiimit palvelevat 5 Järjestöohjausta etelästä pohjoiseen 7 Viittomakielinen kulttuuri moninaistui ja rikkoi rajoja 8 Nuorisotyö seikkailuja, urheilua ja vertaistoimintaa 11 toimitus Tiina Vihra graafinen ilme Hahmo Design taitto Legendium Oy kannen kuvat vasemmalta Silja Ruonala, Valeria Borovskaya, Tiina Vihra paino Painotalo Kyriiri Oy Kuurojen Liitto ry pl 57, 00401 Helsinki p. 09 58031 www.kuurojenliitto.fi KEHITTÄMISTOIMINTA Viittomakielilaki jätti paljon tehtävää 12 Vaikuttamistyön supervuosi 13 Kestäviä tuloksia syntyy pitkäaikaisessa yhteistyössä 15 Viestinnästä hyvää mieltä ja tarpeellista tietoa 16 HALLINTO Hallintokertomus 18 Henkilöstökertomus 19 Varainhankinta sai uudistetut verkkosivut 21 Luottamusorganisaatio ja johtoryhmä 22 Kuurojen kansanopisto 24 Kuurojen Liiton konserniyhtiöt 25 Edustukset eri yhteisöissä 2014 26 Toimikunnat ja työryhmät 2014 30 Jäsenyhdistykset 2014 31 Lausunnot 2014 32
Perustettu 1905 Jäsenyhdistyksiä 42 Jäseniä yhdistyksissä 4043 Julkaisu Kuurojen lehti Dövas tidskrift Toimipaikat Keskustoimisto, Valkea talo, Haaga, Helsinki Aluetoimistot: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa Arvomme Ihmisarvon kunnioittaminen Sosiaalinen oikeudenmukaisuus Asiakaslähtöisyys Luotettavuus Yhteisöllisyys Dynaamisuus Missiomme Kuurojen Liiton tehtävä on taata kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen. Visiomme Viittomakieli elää vahvana moniarvoisessa, monikielisessä ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Kuurojen Liitto on alansa johtava etu- ja palvelujärjestö sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kuurojen Liiton vuosia 2010 2015 koskevat yhteiset strategiset tavoitteet 1) Liitto paneutuu tuloksekkaasti kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Sitä varten liitolla on tehokas edunvalvontajärjestelmä, joka toimii proaktiivisesti kieli- ja vammaispolitiikan sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan aloilla. 2) Liitolla on asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tarpeisiin soveltuva selkeä ja ajantasainen viestintä- ja verkkopalvelujärjestelmä. 3) Alueellisista palveluista 30 % tuotetaan etä- ja verkkopalveluina. Erilaisia palveluja tuotetaan prosesseina yli osasto-, yksikkö- ja tiimirajojen. 4) Senioreille tarjotaan heidän toiveidensa mukaista virkistys- ja muuta toimintaa. Edunvalvonnan keinoin varmistetaan, että he saavat tarvitsemansa viittomakieliset palvelut. Toiminnan painopiste on paikallisella ja alueellisella tasolla. 5) Kuurojen Liitto on profiloitunut tunnetuksi ja tunnustetuksi kansainväliseksi osaajaksi. 6) Henkilöstön tehtävänkuvausten muuttamisella ja konsernin sisällä tehtävistä toisiin siirtymisellä pystytään reagoimaan joustavasti kuurojen yhteisön tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. 7) Kuurojen Liiton konsernirakenne on eheä ja sen toiminnat ovat yhtenäisiä. Kuurojen Liitto on velaton vuonna 2013. 2
TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Ihmisoikeudet arjessa SANNI KOSTIAINEN MARKKU JOKINEN, TOIMINNANJOHTAJA Vuoden 2014 yhdistystason neuvottelupäivien aihe oli ytimekkäästi Ihmisoikeudet arjessa, joka kuvaa hyvin kyseisen vuoden työmme sisältöä ja tuloksia. Vuosittaiset neuvottelupäivät on foorumi, jossa viittomakielisten arki ja heidän oikeuksiensa toteutuminen nousevat esille. Esillä ovat myös unelmat ja tavoitteet kohti yhdenvertaisempaa elämää ja yhteiskuntaa. Neuvottelupäivien osanottajista moni koki, etteivät ihmisoikeudet ole vieläkään toteutuneet heidän arjessaan. Niinkin arkinen asia kuin opiskelemaan pääsy tyssäsi eräällä kuurolla siihen, että viittomakielen tulkkaus koettiin rasitteeksi oppilaitoksen arjessa. Syksyllä ilmi tullut syrjintätapaus sai paljon näkyvyyttä mediassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. On yhä enemmän merkkejä siitä, etteivät viittomakieliset enää alistu epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin, vaan nousevat vaatimaan oikeuksiaan ja peräämään viittomakielisiä palveluja. Kuurojen opiskelijoiden syrjintätapaukset osoittavat tämän hyvin, tietoisuus omista oikeuksista on kohentunut. Liiton asiakas- ja edunvalvontatyö arjen esteiden poistamiseksi on entistä tärkeämpää nyt, kun hyvinvointivaltio on muutosten edessä. Haasteina ovat esimerkiksi palveluiden rapautuminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen. Työssä keskeistä on viittomakielisen arjen syvempi ymmärtäminen ja osaaminen, mikä edellyttää viittomakielen, kuurojen kulttuurin ja yhteisön perusteiden hyvää hallintaa ja osin myös omakohtaista kokemusta. Liiton työntekijöillä on tärkeä ja toisinaan vaativa rooli viedä viranomaisille ja päättäjille tietoa näistä perusasioista ja arjen esteistä. Liittokokous hyväksyi uudet strategiset tavoitteet vuosille 2016 2020. Tätä edeltävä onnistunut strategiatyö toteutettiin laajalla rintamalla, jossa olivat mukana jäsenyhdistykset, yhteistyökumppanit, viranomaiset ja liiton työntekijät. Liiton hallitus oli aktiivisesti työssä mukana toteuttamalla muun muassa jäsenyhdistyksissä ryhmähaastatteluja, joissa tiedusteltiin, mitä yhdistysten jäsenet haluavat vuoteen 2020 mennessä saavutettavan. Tämä kaikki myös selkiytti liiton toiminnan profiilia ja suuntaviivoja. Liiton oma strategia, oikeuksien valvominen sekä viittomakielisten palvelujen ja lainsäädännön kehittäminen ovat asioita, joita haluamme tuoda esille yhteiskunnassa. Näiden lisäksi tarvitaan omakielistä ja -kulttuurista toimintaa ja palveluja sekä yhdessäoloa, jotta voimaantuisimme. Tämä kaikki on järjestötoiminnan ydintä; 110-vuotisjuhlan kynnyksellä voi sanoa liiton merkityksen viittomakielisten edunvalvojana olevan aivan yhtä tärkeä kuin perustamisvuonna 1905. Järjestöjen hetki ei siis ole vain nyt, vaan aina. Aktiivisen ja laaja-alaisen toiminnan toteuttamisen lisäksi pyrittiin pitämään huolta liiton taloudesta; tappiollinen tulos oli suuri pettymys. Vaikka vuoden 2014 budjettia supistettiin melko rankastikin, se jäi silti alijäämäiseksi. Tästä johtuen vuodeksi asetettiin säästötavoitteita, mutta niissä onnistuttiin vain alkuvuoden osalta. Talouden hallinta on myös tulevien vuosien haasteena. Kaikkialla toistettiin verkostoitumisen ja yhteistyön tiivistämisen mantraa ja osaltamme sitäkin toteutettiin. Yhteistyö muun muassa Suomen Kuurosokeat ry:n, Humanistisen Ammattikorkeakoulun ja Kuurojen Palvelusäätiön kanssa syveni entisestään. Viittomakielisten oikeudellisen tilanteen tunnettuus vahvistui: viittomakielisten asema on ollut varsin näkyvästi esillä viittoma- 3
Kuurojen Pohjoismainen Neuvosto uusille urille kielilakiprosessin ja syrjintätapausten myötä. Merkittävää oli myös eduskunnan viittomakielten verkoston perustaminen, ja sen kautta saatu laaja tuki viittomakielisten oikeuksille. Näin viittomakielisten arjesta on tullut osa laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. MARKKU JOKINEN TOIMINNANJOHTAJA Kuurojen pohjoismaisen kulttuurifestivaalin avajaisissa esiintyivät KPNN:n sihteeri Liisa Syväsalmi ja KPN:n puheenjohtaja Jaana Keski-Levijoki. Suomi johti Kuurojen Pohjoismaista Neuvostoa (KPN) puheenjohtajavuosinaan 2010 2014 yhdessä Kuurojen pohjoismaiden nuorisoneuvoston (KPNN) kanssa luoden neuvostolle uusia toimintatapoja sekä uudenlaista verkostoitumista Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston sekä suurlähetystöjen kanssa. Puheenjohtajakautta ohjasi Kuurojen Liiton toiminnanjohtajan Markku Jokisen visio siitä, kuinka pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden laajaa osaamista ja asiantuntijuutta voi ja tulee hyödyntää kuurojen ja viittomakielisten asioiden ajamisessa. Loimme suhteita Pohjoismaiden neuvoston kansanedustajiin, jotka vastavuoroisesti saivat tietoa KPN:ltä omiin asiavalmisteluihinsa. Merkittävä pohjoismaisen yhteistyön tulos oli Tanskan viittomakielen tunnustaminen. Suurlähettiläiden tapaamisissa KPN toi tietoa pohjoismaisista viittomakielistä, viittomakielisestä kulttuurista sekä ajankohtaisista ongelmista. Puheenjohtajakauden polttavimpia aiheita olivat viittomakielisten lasten koulutilanne Pohjoismaissa, opiskelutulkkauksen järjestäminen opiskelijavaihtoohjelmissa ja viittomakielen tulkkauspalvelun laatu sekä kuurojen työllisyys. Heinä elokuun vaihteessa järjestetyn Kuurojen pohjoismaisen kulttuurifestivaalin päätteeksi KPN:n ja KPNN:n puheenjohtajuudet luovutettiin Tanskaan, joka jatkaa arvokasta ja perinteistä yhteistyötä Pohjoismaiden kaikkien viittomakielisten hyväksi. JAANA KESKI-LEVIJOKI KPN:n PUHEENJOHTAJA 2010 2014 KUUROJEN LIITON PUHEENJOHTAJA 2006 2014 TIINA VIHRA 4
PALVELUTOIMINTA Aluetiimit palvelevat SANNI KOSTIAINEN PÄIVI LAPPI, PALVELUJOHTAJA Kuurojen Liitolla on koko maan kattava aluetyön verkosto, jossa käytännön asiakastyötä tekee neljä aluetiimiä. Jokaisessa aluetiimissä työskentelee kaksi tai kolme kuntoutussihteeriä, työasiamies ja järjestöohjaaja. Etelätiimissä työskentelee lisäksi osa-aikainen viittomakielisen vapaaehtoistyö Vivan koordinaattori. Liiton työntekijöistä aluetyöntekijät ovat niitä, jotka pääsevät kaikkein lähimmäksi yksittäisten kuurojen sekä yhdistystoiminnan arkea. He ovat niin lähellä, että heidänkään työpanoksensa ei ehkä aina tule mieleen silloin, kun lausutaan lähes myyttinen ilmaus liitto ei tee mitään. Toisaalta aluetyöntekijät ovat niin lähellä, että heidän toimintansa ja joskus myös persoonallisuutensa ovat alttiita kovallekin kritiikille. Varsinkin kuurojen aluetyöntekijöiden kohdalla joudumme usein pohtimaan sitä, miten he tasapainottelevat työntekijän ja kuurojen yhteisön jäsenen roolien välillä. Aluetyö ja Vivan toiminta rahoitetaan kokonaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla. Viimeisten kymmenen vuoden aikana rahoitus on kiristynyt niin, että työntekijäresursseista on jouduttu vähitellen karsimaan yhteensä 7,7 henkilötyövuotta. Suhteellisesti eniten karsintaa on tehty hallintoja asiantuntijatehtävissä, mutta myös kuntoutussihteerien asiakaspalvelutyössä. Raha-automaattiyhdistys edellyttää järjestöiltä yhä tarkempaa raportointia sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten arviointia. Keräämme aluetiimien toiminnoista vuosittain erilaisia tilastotietoja. Vuonna 2014 kertyi erilaisia asiakastapaamisia 3 874 ja etäpalvelukontakteja 9 750. Lisäksi oli suuri määrä yhdistys- ja kerhokäyntejä, kursseja ja muita ryhmätoimintoja. Kuulevien maailmaan suuntautui viranomaistapaamisia ja verkostoitumista sekä koulutusta ja tiedotusta. Tilastotietoja olemme tottuneet keräämään, mutta toiminnan vaikutusten arviointi ja niiden kuvaaminen on ollut meille suuri haaste. Sen kehittämiseksi teimme yhteistyötä Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa ja kokeilimme erilaisia asiakaspalautteen keräämisen muotoja aluekehittämispäivillä ja neuvottelupäivillä. Liiton hallitus teki arvokasta vapaaehtoistyötä ja vieraili yhdistyksillä haastattelemassa jäsenistöä. Erillisillä kyselyillä kartoitettiin myös aluetyön yhteistyökumppaneiden ja Vivan tukihenkilöiden näkemyksiä. Toinen iso haaste oli sopeutumisvalmennuskurssien majoitus- ja ravitsemispalveluiden hankintalain mukainen kilpailutus. Vuoden 2014 aikana kilpailutuksia toteutettiin kaksi. Alkuvuodesta kilpailutimme vuoden 2014 kurssipaikat ja loppuvuodesta vuosien 2015 2017 kurssipaikat. Hankintaprosessiin perehtyminen ja sen toteuttaminen oli mielenkiintoista. Kilpailutuksen kautta käyttöön tuli aivan uusia kurssipaikkoja. Kaukaisia ja kovin erilaisia nykypäivään verrattuna ovat ne ajat, jolloin kaikki kurssit järjestettiin liiton omassa kurssikeskuksessa Malminharjulla. Silloin kaikki oli omalla tavallaan niin helppoa ja kotoista. Vai onkohan aika kullannut muistot? 5
Teatteri Totti itsenäistyi Teatteri Totti ehti toimia Kuurojen Liiton ylläpitämänä teatterina 27 vuotta. Alkuvuosina teatteritoiminta oli osa liiton yleistä kulttuuritoimintaa. Vähi- tellen se 1990-luvulla erottui selvästi omaksi toiminnakseen. Opetusja kulttuuriministeriö on myöntänyt Teatteri Totille vuosittaisen avustuksen vuodesta 2006 alkaen. Jo tuolloin yhdeksi tavoitteeksi asetettiin Totin eriyttäminen liiton toiminnasta. Toden teolla itsenäistymisen valmisteluun ryhdyttiin vuonna 2011, ja apuna tässä olivat muun muassa Q-teatterin asiantuntijat. Teatteri totti ry. perustettiin keväällä 2014, ja sen vasta valittu hallitus aloitti suuren urakan luodakseen puitteet teatterin ylläpitämiselle. Hallitus valmisteli muun muassa jäsenhankintaa, markkinointia ja varainhankintaa. Yhdistys hankki y-tunnuksen, pankkitilin, kirjanpitäjän ja uudet tilat Mannerheimintieltä. Työtä ja touhua riitti. Suuri päivä koitti 1.1.2015 Teatteri Totti siirtyi liikkeenluovutuksena Kuurojen Liitolta Teatteri totti ry:n ylläpitämäksi toiminnaksi. Viittoma kielisen teatteritaiteen piirissä toimivien pitkäaikainen haave toteutui: itsenäinen Teatteri Totti aloitti toimintansa. DAWN JANI BIRLEY Vuoden 2014 uutuusnäytelmä oli Kukunor ja Unikuu, joka toteutettiin Tirakkor-teatteriryhmän ja Teatteri Totin yhteistuotantona. Näytelmä on sekä viittomakielinen että suomenkielinen: rooleja näytteli samanaikaisesti kaksi henkilöä. SOPEUTUMIS VALMENNUSKURSSIEN SUOSIO KASVOI Kuurojen Liiton RAY:n rahoittamille sopeutumisvalmennuskursseille oli enemmän hakijoita kuin pystyttiin ottamaan mukaan. Sope-kurssien suosio on kasvanut vuosi vuodelta: kurssien parempi alueellinen jakautuminen sekä kurssisisältöjen tarkka suunnittelu on ollut onnistunutta. Toimintavuonna järjestettiin 10 sope-kurssia, joihin tuli yhteensä 184 hakemusta; kurssipaikan sai 158 hakijaa. Kohderyhminä olivat muun muassa ikääntyneet, lesket, yksinelävät ja maahanmuuttajat sekä erilaiset perheet. Kaikkein suosituin oli kuurojen vanhempien kuuleville lapsille suunnattu kurssi, johon tuli 39 hakemusta. Kursseilta saatu palaute oli erittäin positiivista. Kurssilaiset kokivat sisällöt hyödylliseksi ja vertaistuen tärkeäksi: Oli ihana purkaa arkisia asioita vertaistilanteessa. Kursseilla voimaannuttiin ja monelle perheelle oli tärkeää kokemus siitä, ettei oma perhe olekaan niin erilainen. Perheen vuorovaikutustaidoille saatiin tukea ja erilaisiin ongelmatilanteisiin löydettiin yhdessä ratkaisuja. Lisäksi kursseilta löytyi uusia ystäviä: Kukaan ei jäänyt toiminnoissa ulkopuolelle. Kurssien toivottiin vain kestävän pidempään, ja muun muassa suomenruotsalaisille kuuroille kaivattiin lisää omia kursseja. 6
ALUETOIMINTA Järjestöohjausta etelästä pohjoiseen Järjestöohjaajien vuosi on ollut kiireinen ja täynnä uusia, rikastuttavia kohtaamisia. Yhteistyö yhdistysten kanssa on ollut antoisaa, ja vuoteen on mahtunut huikeita kehittymiskokemuksia. Sosiaalisen median hyödyntäminen niin tiedottamisessa kuin arkipäivän yhteydenpitovälineenäkin on kasvanut räjähdysmäisesti. Tietotekniikan avulla viittomakieliset pääsevät kommunikoimaan ilman esteitä ympäri maailmaa. Yhdistykset ovat olleet aktiivisesti mukana vaikuttamistyössä, kuten esimerkiksi EU-vaalipaneelissa, jota oli järjestämässä useampi yhdistys yhteistyössä. Myös tärkeät yhteistyöverkostot ovat laajentuneet, ja toimintaan on tullut jatkuvasti mukaan uusia yhteistyökumppaneita. Järjestöohjaajan työssä ei ole unohdettu tietenkään perinteisiä järjestötoimintaan liittyviä kursseja, koulutuksia ja tapahtumia, kuten esimerkiksi aluetoiminnan kehittämispäiviä. Toimintavuonna jäsenyhdistyksille avattiin verkkokysely järjestötoiminnan kurssitoiveista, ja kyselyyn saatiin kattavasti vastauksia. Vastausten avulla pääsimme paremmin täyttämään kentän toiveita. Vuoden aikana käynnistettiin myös pilottiarviointi, jonka tavoitteena on löytää sopivia arviointimenetelmiä kuurojenyhdistyksille. Yhdistykset voivat hyödyntää pilottiarvioinnin tuloksia oman tulevaisuutensa suunnittelussa ja kehittämisessä. Järjestöohjauksen työkenttä on laaja. Työhön sisältyy monenlaista yhdistyksen perusasioiden tukemisesta suurempien tapahtumien järjestämiseen. Tärkeä osa työtä on yhdistysten voimavarojen löytäminen ja hyödyntäminen. Erityisesti pienemmissä yhdistyksissä tarvitaan jokaisen työpanosta, jotta ANNUKKA HIEKKANEN Huhtikuussa kokoonnuttiin Joensuuhun yhdistysten hyvinvointikurssille, jossa muun muassa harjoiteltiin ryhmissä yhdistyksien hallitusten jäsenten ja rivijäsenten työnjakoa. toiminta saadaan sujuvaksi. Tärkeää on myös vanhemman sukupolven hiljaisen tiedon siirtäminen nuoremmalle sukupolvelle. Ilahduttavaa on ollut nähdä miten nuorempi sukupolvi on tullut rohkeasti mukaan yhdistystoimintaan. Vaikuttamistyön tärkeä osa on myös yhteistyö alueellisten päättäjien ja viranomaisten kanssa. Viittomakielisten yhdistysten toiminta nähdään tärkeänä osana kuntien sosiaalisten palveluiden verkostoa. Yhdistysten toiminnan tavoitteiden toteutuessa myös viittomakieliset kuntalaiset voivat hyvin ja erilaisuus ja monikielisyys nähdään voimavarana. Työnsarka ei siis suinkaan ole valmis, vaan edelleen tarvitsemme yhdistyksiä ja yhdistysten jäseniä luomaan positiivisen ja innostuneen ilmapiirin. Kukapa ei sellaiseen toimintaan haluaisi mukaan! TIINA HEDRÉN JÄRJESTÖOHJAAJA, ETELÄTIIMI HANNA JOKELAINEN JÄRJESTÖOHJAAJA, POHJOISTIIMI 7
Viittomakielinen kulttuuri moninaistui ja rikkoi rajoja JUSSI RINTA-HOISKA Kuurojen valtakunnalliset kulttuuripäivät ja Kuurojen pohjoismainen kulttuurifestivaali olivat kulttuurivuoden päätapahtumia. Kulttuuripäivien Riko rajoja! sekä pohjoismaisen festivaalin Moninaisuus Pohjolassa inspiroivat niin taiteilijoita ja esiintyjiä kuin yleisöäkin. Teemat vahvistivat myös vuorovaikutusta yleisön ja esiintyjien välillä. Kuurojen 28. valtakunnalliset kulttuuripäivät kokosi noin 1100 kulttuurinystävää Tampere-taloon. Esityssali oli saanut hienon, punatiilisen ilmeen päivien tapahtumajulisteen mukaisesti: siinä kun kädet repivät tiilipaperia auki rajoja rikkoen. Perinteet ovat tärkeitä, mutta perinteisiä tapoja on lupa myös rikkoa. Kulttuuripäivien isäntäyhdistykset Tampereen viittomakieliset ja Tammersign halusivat rohkaista viittomakielisiä tekemään uutta ja erilaista. Uudistetut kulttuuripäivien kilpailusäännöt otettiin käyttöön vuoden 2012 kulttuuripäivillä, ja nyt toisella kertaa ne alkoivat tulla jo tutuiksi. Kilpailijoita oli 245, joista oli 29 kilpailuesitystä ja 145 taide- ja kädentaitotyötä. Joukossa oli myös tietokilpailujen osallistujia sekä taitavia leipureita, sillä päivien yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa C.O.Malmin leivoskilpailu. Kulttuuripäivien teema oli hyvin huomioitu, ja monessa esityksessä rikottiin hauskasti rajoja eri tavoin. Finaalissa voittajat saivat stipendit, lisäksi isäntäyhdistykset palkitsivat parhaita esityksiä gaalaillallisella. Lisäksi kulttuuripäivien kaksi Viito! ry:n esityksessä sotkettiin maaleilla ja lopputulos oli värikäs kangas ryhmäesitystä ja yksi sooloesitys kutsuttiin Kuurojen pohjoismaisille kulttuurifestivaaleille. Loppukesän helteisimmässä säässä Turussa pidettiin Kuurojen pohjoismainen kulttuurifestivaali. Tapahtumapaikkana oli VR:n entinen konepaja, nykyinen kulttuurikeskus Logomo, jossa nähtiin esityksiä viidessä tilassa. Lisäksi Logomon käytävillä esiteltiin taidetöitä. Festivaalilla vieraili arviolta 600 kävijää. Teemassa Moninaisuus Pohjolassa kohtasivat perinteet ja viittomakielisen yhteisön moninaisuus. Festivaalijulisteessa ja 8
JUSSI RINTA-HOISKA Helsingin Kuurojen Yhdistyksen esityksen nimi oli ytimekkäästi: Helsinki nro 1. 9
SILJA RUONALA Kuurojen pohjoismaisen kulttuurifestivaalin avajaisissa nähtiin Tukholman teatterikorkeakoulun viittomakieliseltä linjalta valmistuneiden huikea esitys, josta ei savua, tulta tai kimalletta puuttunut. maskotteina esiintyivät kansallispukuiset tyttö ja poika, jotka olivat mukana myös avajaisissa ja päättäjäisissä. Avajaiset olivat mahtava show: merimatka Turkuun sisälsi valoja, savuja ja ilotulitusta myrskyn ja aaltojen pauhuissa. Päättäjäisissä puolestaan näkyivät seuraavan kulttuurifestivaalin isäntämaan Tanskan värit. Sekä avajaisissa että päättäjäisissä esiintyi Tukholman teatterikorkeakoulun viittomakieliseltä näyttelijälinjalta valmistuneiden ryhmä. He vastasivat myös läpi festivaalin nähdyistä Kulttuuritehtaan esityksistä, jotka pop-up-tyyliin alkoivat ja loppuivat missä milloinkin. Festivaalin jokaisella päivällä oli oma päiväteemansa: moninaisuus, historia ja kulttuuri, taide ja yrittäjyys sekä koulutus ja tulevaisuus. Teemojen mukaisesti taiteilijat, esiintyjät, luennoitsijat sekä työpajojen ja foorumien vetäjät rakensivat kunkin päivän ohjelman ja keskustelut. Festivaalin oheisohjelmana järjestettiin senioreille ja nuorille omaa iltaohjelmaa Turun keskustassa. Lisäksi moni oli kiinnostunut mielenkiintoisista historiallisista paikoista Turussa, kuten ensimmäisestä valtion kuurojen koulusta ja C.O.Malmin hautapaikasta. Molemmissa kulttuuritapahtumissa yhteistyö paikallisten yhdistysten ja tapahtumapaikkojen henkilöstön kanssa sujui viittomakielistä taidetta ja kulttuuria arvostaen. Lisäksi vapaaehtoiset olivat korvaamaton apu. Teemojen mukaisesti kulttuurivuosi kannusti ja rohkaisi viittomakielistä yhteisöä rikkomaan rajoja, tekemään uutta ja avartumaan monimuotoisuuteen. Lämpimät kiitokset yhteistyökumppaneille, rahoittajille ja vapaaehtoisille sekä kaikille, jotka suuresti tukivat ja mahdollistivat näiden hienojen kulttuuritapahtumien toteuttamisen. Toivottavasti kulttuurimme rikastuu entisestään kun tapaamme taas seuraavissa kulttuuritapahtumissa! HELENA TORBOLI HYVINVOINTI- JA KULTTUURI- YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ 10
NUORISOTYÖ Nuorisotyö seikkailuja, urheilua ja vertaistoimintaa Vuonna 2014 Kuurojen Liiton nuorisotyössä tapahtui paljon asioita. Yksi merkittävistä tapahtumista oli tammikuussa Turussa järjestetty Lapset ja nuoret vuonna 2020 -tilaisuus viittomakielisille 10 30 -vuotiaille. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä turkulaisen nuorten kerhon NK Thorin kanssa. Omasta tulevaisuudestaan oli keskustelemassa 42 lasta ja nuorta. Yhdessä pohdittiin myös Kuurojen Liiton strategisia tavoitteita 2016 2020 ja mietittiin muun muassa lasten oikeuksia sekä nuorten opiskelua ja työllistymistä. Toimintavuonna järjestettiin myös monia muita tapahtumia. Lapsille suunnatuista tapahtumista suosituin oli Suomenlinnassa järjestetty Seikkailujen linnake -leiri, juniorit viihtyivät puolestaan parhaiten omilla LYXpäivillään. Nuoret kävivät muun muassa laskettelumatkalla Levillä sekä kokoontuivat runsain joukoin syksyn Nuorisopäivien yhteydessä järjestetyssä kokouksessa nuorisotoimikunnan uusiksi jäseniksi valittiin Kaarina Huovinen, Aino Hakala ja Riku-Petteri Lehtonen. nuorisopäiville, jonka teemana oli tällä kertaa Tiedät nimeni, muttet taustaani. Nuorisopäivien julkilausumassa kiinnitettiin huomiota viittomakielisten lasten ja nuorten kouluvalintoihin ja niihin liittyviin oikeuksiin. Viittomakielisillä lapsilla ja heidän vanhemmillaan ei käytännössä ole samanlaisia mahdollisuuksia valita haluamansa koulu kuin valtaväestöllä. Muita leirejä olivat muun muassa lasten saaristoleiri, ratsastusleiri ja hiihtolomaleiri. Liiton leiritoiminnan tavoitteena on muun muassa vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa ja kehittää viestintätaitoja. Luonnollisesti leireillä myös pidetään hauskaa ja saadaan uusia ystäviä. Lisäksi järjestettiin useita kansainvälisiä leirejä: pohjoismainen juniori- ja nuorisoleiri, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kuurojen urheiluleiri, EUDY -juniori- ja nuorisoleiri sekä WFDYS-lastenleiri. Aktiivisen nuorisotoimikunnan jäsenet osallistuivat moniin tilaisuuksiin ja kansainvälisiin kokouksiin nuorisotoimikunnan kokousten lisäksi. Suomen kausi Kuurojen Pohjoismaisen Nuorisoneuvoston puheenjohtajana päättyi Kuurojen pohjoismaiden kulttuurifestivaalin yhteydessä. Seuraavaksi tehtävän otti vastaan Tanska. Suomi hoiti puheenjohtajuuden 2010 2014, jolloin tehtiin hyvää vaikuttamistyötä viittomakielisten lasten ja nuorten puolesta sekä saatiin uusia yhteistyökumppaneita Pohjoismaiden tasolla. VALERIA BOROVSKAYA JUHA VAHTERA NUORISOSIHTEERI 11
KEHITTÄMISOSASTO Viittomakielilaki jätti paljon tehtävää SANNI KOSTIAINEN KAISA ALANNE, KEHITTÄMISJOHTAJA Pitkäjänteinen ja rakentava yhteistyö viranomaisten, päättäjien ja yhteistyökumppanien kanssa on alkanut pikkuhiljaa tuottaa tuloksia. Viittomakielinen yhteisö on myös herännyt siihen, että heitä koskeviin asioihin voi vaikuttaa eri tavoin. Paljon on tapahtunut viittomakielten ja viittomakielisten hyväksi toimintavuonna, sekä positiivisia että haasteellisia asioita. Oikeusministeriön työryhmän valmistelema lakiesitys viittomakielilaista avasi keskustelua erityisesti viittomakielisten ihmisoikeuksista ja kielellisistä oikeuksista. Lain tarkoituksena on edistää viranomaisten tietoisuutta viittomakielistä, mutta myös vahvistaa viittomakielisten kielellisiä oikeuksia muun muassa erityislainsäädäntöjen kautta. Silti joulukuussa eduskuntaan mennyt esitys suppeasta yleislaista ei ole sellainen, mitä olimme hakeneet. Viittomakielilain ohjaava vaikutus ja sen puutteet huolestuttavat, sillä esitys ei velvoita esimerkiksi peruspalvelujen tarjoamiseen viittomakielellä tai mahdollista lapsen oikeutta viittomakieleen. Merkittävää kuitenkin on, että suomenruotsalainen viittomakieli on nyt lakiesityksessä nostettu suomalaisen viittomakielen rinnalle. Vaikuttamistyötä lain korjaamiseksi on jatkettu eduskunnan uuden viittomakielten verkoston ja lausuntojen kautta, jottei viittomakielilaki jäisi vain symboliseksi eleeksi. YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioimisprosessi on lykkääntynyt erityislainsäädäntöjen hitaan korjaamisen vuoksi. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäytymislain uudistustyössä viittomakielisten kielelliset oikeudet on, jälleen kerran, unohdettu. Varhaiskasvatuslakiuudistus on myös käynnissä ja sitä seurataan nyt silmä kovana, jotta myös viittomakieltä käyttävät lapset olisi huomioitu siinä kieli- ja kulttuuriryhmänä. Toimintavuoden onnistumisia ovat muun muassa valtion rahoitus suomenruotsalaisen viittomakielen asiantuntijaohjaajakoulutukseen, yhteistyö Yleisradion kanssa viittomakielisten ohjelmien tuotannon lisäämiseksi ja kansanedustajien perustama eduskunnan viittomakielten verkosto. Viittomakielisessä yhteisössä ja vammaisliikkeissä on alkanut näkyä merkkejä voimaantumisesta. Kuurot ovat entistä rohkeampia omien ongelmien esiintuomisessa. Esimerkiksi kuurojen opiskelupaikkojen eväämiset saivat paljon julkisuutta eri medioissa. Myös sosiaalisessa mediassa käytiin aiheesta vilkasta keskustelua, joissa pohdittiin muun muassa miten ihmisarvo määritellään, ja milloin kuuro on oikeasti yhdenvertainen muiden kansalaisten kanssa. Kuurojen Liitossa edunvalvontaja vaikuttamistyö viittomakielten aseman edistämiseksi ruohonjuuri-, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla jatkuu entistäkin ponnekkaammin. 12
VIITTOMAKIELIYKSIKKÖ Vaikuttamistyön supervuosi Kulunut vuosi on ollut kiireistä vaikuttamistyön osalta. Viittomakielilaki ja lukuisat muut lakiesitykset, Opetushallituksen ja Kuurojen Liiton selvityksen valmistuminen, kuurojen kohtaama syrjintä sekä tulkkauspalvelut ovat puhuttaneet paljon sekä saaneet runsaasti huomiota julkisessa keskustelussa. Vuoden aikana on myös käyty neuvotteluita eri toimijoiden kanssa, joten uusia avauksia on odotettavissa tulevina vuosina. Viittomakielen päivän seminaari järjestettiin ensimmäistä kertaa eduskunnassa Pikkuparlamentin auditoriossa. Tilaisuus kokosi salin täyteen alan opiskelijoita, tutkijoita, järjestöjen edustajia, päättäjiä ja muita viittomakielestä kiinnostuneita. Tilaisuudessa luovutettiin Vuoden viittomakieliteko 2013 -tunnustuspalkinto lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulalle hänen viittomakielisten lasten puolesta tekemänsä työn ansiosta. Vuoden aikana perustettiin eduskunnan viittomakielten verkosto kansanedustaja Mikaela Nylanderin aloitteesta. Sen toiminnassa on mukana tällä hetkellä yhteensä 16 kansanedustajaa lähes jokaisesta eduskuntaryhmästä. Verkoston asiantuntemusta on hyödynnetty muun muassa viittomakielilain valmistelussa sekä eduskuntavaalikampanjoinnin käynnistämisessä. Yksi vuoden merkittävimmistä saavutuksista on ollut valtion rahoituksen saaminen suomenruotsalaisen asiantuntijaohjaajakoulutuksen käynnistämisen suunnittelemiseksi. Työn on tarkoitus käynnistyä vuonna 2015. Suomenruotsalainen viittomakieli on uhanalainen kieli, joka tarvitsee ripeitä elvytystoimia. Tämä on valtion taholta ensimmäi- ANNIKA POSTI Vuoden viittomakieliteko 2013 -tunnustuspalkinnon sai lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. ANTTI MÄKIPÄÄ Viittomakieli sai hyvin näkyvyyttä Maailma kylässä-festivaalilla, jossa liiton toimintaa esiteltiin monipuolisesti liiton ständillä ja festivaalin ohjelmistossa. 13
TIINA VIHRA Päivi Rainò Humakista esitteli selvitystä kuurojen ja viittomakielisten oppilaiden lukumäärästä ja opetusjärjestelyistä Opetushallituksen julkaisutilaisuudessa toukokuussa. nen konkreettinen toimenpide kielen elvyttämiseksi. Viittomakielisten tiedonsaanti tulee suunnitelmien mukaan lähivuosina merkittävästi parantumaan. Yleisradion kanssa on neuvoteltu viittomakielisen ohjelmatuotannon lisäämisestä tulevina vuosina. Viittomakielisille ohjelmantekijöille järjestetyssä ideointipajassa esille noussut yhteisön viesti on selvä: ohjelmilta toivotaan ennen kaikkea laatua, ja Yleltä ymmärrystä viittomakielisten ohjelmien tuottamisesta. TIINA VIHRA Viittomakielinen EU-vaalipaneeli järjestettiin Eurooppa-salissa, Helsingissä ja tilaisuudesta toteutettiin myös suora verkkolähetys. Paneelissa olivat mukana EU-ehdokkaat Pirkko Mattila (Perus.), Timo Harakka (SDP), Päivi Storgård (RKP) ja Tiina Tuomela (KD.). Korpus- ja SignWiki-hankkeen toisena vuotena aloitettiin viitotun aineiston koodaustyö. Siinä kukin viittoma saa yksilöllisen tunnisteen (glossin), joka liitetään videoon tähän tarkoitukseen luodulla ELANohjelmalla. Näin yksittäisen viittoman esiintymiä voi kätevästi hakea viittomisen virrasta. Koodatut aineistot hyödyttävät merkittävästi kielentutkimusta ja edistävät muun muassa opetusmateriaalien valmistamista. Hankkeessa oltiin tuotteliaita myös viittomakieltemme dokumentoinnissa. SignWiki-kansalaissanakirjan työntekijät ovat tavanneet laajasti kielenkäyttäjiä ja keränneet sivustoille noin 3 800 suomalaisen viittomakielen ja 900 suomenruotsalaisen viittomakielen viittomaa. Suvi verkkosanakirjalla on vakiintunut asema. Sen sivuilla on ollut vuoden aikana yli 800 000 käyntiä. Suomenruotsalaisen viittomakielen Suvi-sivuston aukaiseminen siirtyi vuoden 2015 puolelle. Viittomakieltemme uudet sanakirja-aineistot ovat lisänneet ja vahvistaneet kielenkäyttäjien ja myös muiden niistä kiinnostuneiden tietoisuutta kielistä. Ratkaisut suomenruotsalaisen viittomakielen yliopistollisen tutkimuksen käynnistämiseksi ovat nousseet esille muun muassa viittomakielilakiprosessin yhteydessä. Kansainvälinen sidosryhmäyhteistyö on keskeinen osa liiton työtä ja sillä on pitkät perinteet ja vahvat verkostot tässä työssä. Vuoden aikana Kuurojen Liitto tuki 11 kehitysyhteistyöhanketta, joihin se saa ulkoministeriön määrärahaa. Yhteistyötä tehdään tiiviisti vammaiskumppanuusohjelmaa hallinnoivan Fididan kanssa, jonka nimi muuttui loppuvuodesta Vammaiskumppanuus ry:ksi. LAURA PAJUNEN YKSIKÖNPÄÄLLIKKÖ 14
Kestäviä tuloksia syntyy pitkäaikaisessa yhteistyössä Kuurojen liiton kehitysyhteistyötoiminta jatkui vuonna 2014 kahdeksassa maassa*. Lisäksi parhaita käytänteitä dokumentoidaan kahdessa laatuhankkeessa (Viittomakielityön käsikirja ja Kuurospesifi haastattelututkimus -käsikirja), joiden tuloksia kuurojen järjestöt ja kuurojen kanssa työskentelevät toimijat maailmanlaajuisesti voivat hyödyntää. Kuurojen Liitto on vammaisalalla yksi suurista kehitysyhteistyötoimijoista niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Toiminta on osa ulkoministeriön rahoittamaa Vammaiskumppanuus ry:n kehitysyhteistyöohjelmaa. Ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa toteutetaan Ei mitään ilman meitä -periaatteella. Kumppaniliittojen kasvu oman *Albania, Etiopia, Gambia, Kambodzha, Kosovo, Malawi, Tansania ja Uganda. maansa kansalaisyhteiskunnan toimijoiksi tapahtuu muun muassa osallistamalla kuurojen yhteisö kehitysprosessiin, vertais- ja asiantuntijakoulutuksella, mentoroinnilla sekä tietojen ja kokemusten vaihdolla. Vuonna 2014 juhlittiin Albaniassa kumppaniliiton merkittävää edunvalvontaosaamisen virstanpylvästä: viittomakieli tunnustettiin Albanian lainsäädännössä kuurojen ensikieleksi. Sen taustalla on monen aikaisemman, näkymättömäksi jääneen pitkäkestoisen kehitysvaiheen onnistuminen. Yhteistyön alussa oli kourallinen lähes luku- ja kirjoitustaidotonta kuurojen yhteisöstä valikoitunutta henkilöä. Nyt Albanian kuurojen liitto on järjestö, jonka valtio tunnustaa neuvottelukumppaniksi ja viittomakielialan asiantuntijaksi. Miten tämä on mahdollista? Keskiössä on sitoutuminen pitkäkestoiseen ja vuorovaikutteiseen yhdessä tekemiseen ja toisilta oppimiseen. Käyttövoimana on kokemus siitä, että kuurot itse voivat voimaantua ja kouluttautua askel kerrallaan ottamaan vastuun yhteisönsä ja järjestönsä rakentamisesta, oman kielensä tutkimisesta ja dokumentaatiosta sekä omasta kehityksestään viittomakielialan asiantuntijaksi. Kehitysyhteistyöltä edellytetään tuloksellisuutta ja kestävyyttä. Se on mahdollista jos ymmärretään, että pohjatyön ja näkyvien tulosten saavuttamisen välinen aikaperspektiivi on pitkä. Monialaisen kestävän osaamispohjan kehittyminen tyhjästä vie vähintään vuosikymmenen. Albaniassa viittomakielen tunnustaminen olikin vasta välietappi. Nyt alkaa työskentely lainsäädännön toteuttamiseksi ja siihen menee helposti toinen vuosikymmen. INKERI LAHTINEN HANKEVASTAAVA BLERTA KAMBO Vaikuttamistyötä parhaimmillaan: Albanian kuurojen liiton koordinaattori Florjan Robja keskustelemassa pääministeri Edi Raman kanssa. 15
TARJA AALTO VIESTINTÄ Viestinnästä hyvää mieltä ja tarpeellista tietoa Kuurojen Liiton ja Ylen Pikku Kakkosen yhteistyönä kuvattiin viittomakielisiä loruja, jotka ovat katsottavissa Yle Areenassa ja Viittomakielisessä kirjastossa. Kuurojen Liiton tuottama viittomakielinen viestintä antoi yleisöilleen eniten iloa, hyvää mieltä ja tietoa liiton toiminnasta. Tämä ilmenee liiton kyselystä, jolla selvitettiin kuurojen tiedonsaantia kehittävän viestinnän vaikutuksia. Vastaajien näkemykset viestinnän vaikutuksista osallistumiseen ja yhteisöllisyyden sekä identiteetin vahvistumiseen vaihtelivat ollen keskimäärin 5 6 asteikolla 1 10. Suomenruotsalaisille viittomakielisille saavutettavia sisältöjä toivottiin kyselyssä lisää. Kiitosta saivat erityisesti netti-tv:n suorat lähetykset. Kyselyyn vastanneiden keskuudessa verkkosivu www. kuurojenliitto.fi ja netti-tv olivat edelleen seuratumpia kuin liiton Facebook-sivu. Verkossa toteutettuun kyselyyn saatiin 81 vastausta. Kehittämistyön kärkihanke Viittomakielinen kirjasto avasi palvelunsa. Liiton verkkopalvelun (www.kuurojenliitto.fi) uudistusta suunniteltiin käyttäjälähtöisesti workshopeissa tavoitteena yleisöjä palveleva hyvin saavutettava sivusto. Liitto eli myös sosiaalisessa mediassa, jossa toiminnanjohtajan twiittaus nousi järjestöjen somen käytön malliesimerkiksi. Somen potentiaalia valjastettiin viestinnän voimavaraksi koulutustilaisuuksissa. Viittomakielisissä ohjelmatuotannoissa (dvd, netti-tv) kantavat teemat olivat historia, kuurotietoisuus, perhe ja yhteiskunta sekä oikeudet. Kuurojen lehti toi näkyville yhteisön elämää, mielipiteitä sekä henkilöitä ja pureutui tärkeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Toimintavuonna tehtiin vaikuttavaa viestintää. Liitto kampanjoi eurovaalisivunsa ja Kuurojen lehden kautta ehdokkaiden vaalikampanjoiden viittomakielisen saavutettavuuden puolesta. Suora verkkolähetys viittomakielisestä vaalipaneelista tuki äänestyspää- tösten tekoa. Viittomakielen asemaan ja viittomakielisten oikeuksiin pureutunutta Viittomakielen päivän päätapahtumaa eduskunnan auditoriosta seurattiin aktiivisesti liiton netti-tv:stä. Viestintä oli vahva tekijä liiton yhteisö-, kulttuuri- ja järjestötapahtumissa. Erityisen innostunutta palautetta herätti kansainvälisen kuurojen viikon verkkobileet. Suora lähetys viestinnän studiosta mahdollisti maan kattavan osallistumisen tapahtumaan muun muassa yhdistyksissä. Suomen rajojen ulkopuolella lähetystä seurasivat erityisesti ulkomailla asuvat suomalaiskuurot. Liiton lanseeraama uusi yhteisöilme viesti elävästi yhteisön ja liiton identiteettiä. Medianäkyvyydessä nousi erityisesti esille syrjintäkysymykset ja tulkkipalvelut. ANTTI MÄKIPÄÄ VIESTINTÄYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ 16
VIITTOMAKIELISET SAIVAT OMAN E-KIRJASTON Kuurojen Liiton Viittomakielinen kirjasto avasi virtuaaliset ovensa verkossa 30.10.2014. Kirjaston aineisto koostuu viittomakielisistä videoista ja yhtenä tärkeänä kohderyhmänä ovat viittomakieliset lapset. Maailmanmittakaavassakin ainutlaatuisen kirjaston rooli omakielisen kieliympäristön ja kulttuuritarjonnan vahvistajana sekä viittomakielisen tiedonsaannin tukijana on huomattava. Viittomakielinen kirjasto saa tukea opetusja kulttuuriministeriöltä. Kirjaston vuosi käynnistyi hankintalain mukaisella kilpailutuksella, jolla valittiin sekä sivuston julkaisualusta että yhteistyökumppani, jonka kanssa rakennettiin kirjaston sivusto. Suunnitteluvaihe sisälsi muun muassa viittomakielisille suunnattuja työpajoja, joiden avulla kerättiin tietoa asiakkaiden toiveista ja tarpeista. Kirjaston käynnistyessä se tarjosi katsottavaksi lähes 300 viittomakielistä videota, joista valtaosa oli Kuurojen Liiton aikaisemmin julkaisemia ohjelmia. Uutuustuotannossa keskityttiin lastenohjelmiin, joita tuotettiin muun muassa yhdessä Ylen kanssa. Kirjasto ANNE SJÖROOS julkaisi myös asiakkaiden viittomia runoja. Lisäksi kirjasto toimii portaalina muiden julkaisemalle viittomakieliselle aineistolle. Aineisto on luokiteltu ja asiasanoitettu kirjastoille ominaisella tavalla ja on siten asiakkaiden helposti käytettävissä. Viittomakielinen kirjasto on aktiivisesti etsinyt yhteistyökumppaneita sekä aineiston tuotantoon että palvelun markkinointiin. Kirjasto tekeekin yhteistyötä muun muassa maamme ekirjasto-verkoston kanssa. Kahden ensimmäisen toimintakuukauden aikana kirjasto keräsi yksinomaan myönteistä palautetta. Saadun palautteen ja asiakasmäärien perusteella kirjasto on sekä lunastanut paikkansa viittomakielisessä yhteisössä että lisännyt viittomakielen tunnettuutta valtaväestön keskuudessa. RIITTA VIVOLIN-KARÉN SUUNNITTELIJA Viittomakielisen kirjaston avajaistilaisuudessa viestintäyksikön päällikkö Antti Mäkipää muisti kirjaston koordinaattori Riitta Vivolin-Karénia kukilla. Viittomakielisessä kirjastossa on lapsille oma osio. POIMINTOJA VIESTINNÄSTÄ Kuurojen Liiton verkkosivujen käyntien v. 2014 määrä 197 444 (210 280). www.kuurojenliitto.fi -palvelussa käytiin katsomassa 639 847 (642 840) sivua. Mobiilikäyttäjien määrä kasvoi 60 % (108) ja tablet-laitteiden 70 %. Vuoden 2014 lopussa RAY:n avustuksella tuetussa verkkopalvelussa oli 2 688 viittomakielistä videoleikettä / inserttiä. Netti-tv:ssä julkaistiin yhteensä 42 (62) ohjelmainserttiä ja 30 (27) tiedoteklippiä. Suoria lähetyksiä oli yli 72 (30) tuntia. Netti-tv:n katsojamäärä 10 946 (10 500). Kuurojen Videon ohjelmia dvd:llä 6 kokonaisuutta, yhteensä noin 7 tuntia. Kuurojen lehden jakelumäärä eli tilaajat ja ilmaisjakelu 1069 (1 131), lehti ilmestyi 5 kertaa. Liiton Facebook-sivulla oli vuoden vaihteessa 2 140 (1 681) tykkääjää. Liiton toiminnanjohtajaa seurattiin aktiivisesti Twitterissä. Liitto toi viittomakielisten teemat näkyville monikulttuuriseen Maailma kylässä -tapahtumaan. Suluissa edellisvuoden luku 17
HALLINTO Hallintokertomus SANNI KOSTIAINEN MARKKU TORNIAINEN, HALLINTOJOHTAJA Kuurojen Liiton tulot olivat 2014 8 336 746. Kulut olivat 8 686 460. Kulut ylittivät tulot 349 715 :lla. Tulos oli suuri pettymys. Vuoden 2014 budjettia karsittiin kovalla kädellä, mutta siitä huolimatta budjetti jäi alijäämäiseksi 71 600. Ajatuksena oli, että vuoden kuluessa tehtävillä säästötoimenpiteillä saadaan alijäämä katettua. Alkuvuodesta säästöjä saatiinkin aikaan. Heinäkuun budjettivertailu osoitti säästöjä 156 500. Heinäkuun jälkeen kaikkien kuukausien budjettivertailut ovat olleet miinusmerkkisiä. Tulosta laskettaessa on poistoina huomioitu 74 774. Huonosta tilinpäätöksen tuloksesta huolimatta Kuurojen Liitto on edelleen velaton. Kuurojen Liiton konserni koostuu KL Support Oy:stä, Kiinteistö Oy Valkeasta talosta sekä Kuurojen Liitosta. Konsernin tuotot olivat 9,9 milj. ja tulos -153 549. Osa KL Support Oy:n liiketoiminnasta myytiin joulukuussa Audienta Oy:lle, myyty liiketoiminta koostui erilaisista apuvälineistä. KL Support Oy jatkaa tekstipuhelinten vuokraustoimintaa. KL Support Oy:n liikevaihto oli 744 283 ja tulos 20 133 voitollinen. Kiinteistö Oy Valkean talon liikevaihto oli 1 135 479 ja liikevoitto 59 018. Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu (Humak) Oy:ssä on tehty sekä toiminnallisia että omistusjärjestelyjä. Enimmillään Humakissa oli 14 omistajaa, nyt omistajia on jäljellä kuusi. Kuurojen Liiton omistusosuus on noussut 28,6 prosenttiin, ja Humak on liiton osakkuusyhtiö. Liiton tilinpäätöksessä on laskettu mukaan osa Humakin tuloksesta. Tämä vaikutus on 144 368. Humakin keskustoimisto muutti Valkeaan taloon alkuvuodesta 2014. Humakin toiminta on vilkastuttanut Valkeaa taloa, ja uusia yhteishankkeita Kuurojen Liiton ja Humakin kesken on syntynyt. Liiton taloushallintoa kehitettiin nopeuttamalla ostolaskujen ja matkalaskujen käsittelyä. Joulukuussa 2014 Kuurojen Liittoon valittiin uusi hallintojohtaja eläkkeelle siirtyvän Markku Torniaisen tilalle. Uusi hallintojohtaja on kauppatieteiden maisteri Raija Jokila. Kuurojen Liiton tuotot 8,3 milj. vuonna 2014 RAY-avustus 45 % Avustukset 30 % Keräystuotot 13 % Muut tuotot 12 % Kuurojen Liiton kulut 8,7 milj. vuonna 2014 Henkilöstökulut 57 % Huoneisto ja laitteisto 17 % Matkakulut 5 % Kokous ja koulutus 2 % Hankintakulut 11 % Muut kulut 8 % 18
Henkilöstökertomus 2014 Sosiaalialan järjestöjä koskeva uusi työehtosopimus tuli voimaan ajalle 1.3.2014 31.1.2017. Liiton työehtosopimuksen omaa liityntäpöytäkirjaa uudistettiin ja se otettiin käyttöön 1.10.2014. Edellisvuonna käynnistynyttä Kehittämisen johtaminen (KEJO) -hanketta jatkettiin marraskuun loppuun saakka. Hanke pureutui kehittämisen johtamiseen, lähiesimiestyön ja hyvinvoinnin haasteisiin. Tavoitteena oli myös kehittää rakenteita, johtamista, työelämän laatua ja tuottavuutta. Hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Hankkeen tavoitteet toteutuivat hankkeen aikana vain osittain. Kehittämisen johtamisessa kokeiltiin uusia toimintamalleja, lisäksi pohdittiin yhteisiä pelisääntöjä ja kehitettiin mittaristoa. Loppuselvitysten perusteella työntekijät kokivat hankkeen parhaana antina mahdollisuuden vaikuttaa ja tuoda hyviä kehitysideoita esille. Hankkeen lopulliset tulokset näyttäytyvät vasta pidemmällä aikavälillä kun kehitysideoita ehditään viedä käytäntöön. Liiton työntekijöiden sairauspoissaolot kääntyivät vuonna 2014 selvään laskuun edellisvuoden nousun jälkeen. Työterveydenhuollon kustannukset olivat edellisvuotta korkeammat, sillä vuoden aikana panostettiin ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon. Diacor selvitti alkuvuodesta, mitä tukea esimiehet kaipaavat alaistensa työkyvyn seurantaan. Tukemalla esimiehiä voidaan vähentää sairauspoissaoloja ja työssä jaksaminen paranee. Diacor teki myös lakisääteisen työpaikkaselvityskäynnin liiton Valkean talon toimistotiloihin, tavoitteena työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen sekä psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistaminen ja arviointi. Tämän seurauksena tehtiin tehtiin hallinto-osastolle suunnattu psykososiaalista kuormitusta kartoittava työpaikkaselvitys, tuki- ja liikuntaelinkuormituksen vähentämiseen suunnattu kartoitus sekä järjestettiin henkilöstölle niska-selkäryhmiä. HENKILÖSTÖ TOIMINTAA 2014 3 henkilökunnan tiedotustilaisuutta työntekijäpäivä ja pikkujoulut liikuntapäivä 3 some-koulutustilaisuutta yhteistyössä Kuuloliiton kanssa atk-koulutusta yhteistyössä Salcom Group Oy:n kanssa Vuoden lopulla työterveyshuollon palvelut kilpailutettiin. Kilpailutuksen voitti lääkärikeskus Mehiläinen, jonka kanssa toiminta käynnistyi 1.2.2015. Uusi työsuojelutoimikunta aloitti työnsä vuoden alussa. Toimikunta kokoontui neljä kertaa. Vuonna 2013 tehdyn vaaratekijöiden tunnistamisen ja riskien arvioinnin tulosten analysointi viivästyi luottamusmiehen vaihduttua. Tulosten valmistuttua ne kirjataan työsuojelun toimintaohjelmaan. Viittomakielen opetusta tarjottiin työntekijöille yhteistyössä Kuurojen kansanopiston kanssa liiton koulutus- ja kielipolitiikan mukaisesti. SUSANNA SILBERSTEIN HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ TS. 19
Henkilöstölukuja 31.12.2014 Kuurojen Liiton konsernissa vuoden 2014 henkilötyövuosien määrä oli 96 vuotta ja vuoden lopussa työsuhteessa oli yhteensä 100 työntekijää: Kuurojen Liitto ry 81 Kuurojen kansanopisto 11 KL Support Oy 2 KOY Valkea talo 6 Kuurojen Liiton henkilöstöstä (KL, KKO) naisia oli (70) 75,1 % ja miehiä (22) 23,9 %. Kuurojen Liiton koko henkilöstön keski-ikä (KL, KKO) oli n. 49 vuotta ja 11 kuukautta. Keskimääräinen työsuhteen pituus oli vuoden 2014 lopussa 12 vuotta ja 5 kuukautta. 2010 2011 2012 2013 2014 Keski-ikä, naiset 45 v. 5 kk 46 v. 8 kk 46 v. 8 kk 46 v. 6 kk 46 v. 9 kk Keski-ikä, miehet 49 v. 48 v. 5 kk 48 v. 5 kk 48 v. 8 kk 49 v. 11 kk Työsuhteen laatu vuoden 2014 lopussa 2010 2011 2012 2013 2014 Vakinaisessa kokopäivätyössä 77 % 77 % 81 % 75 % 71 % Vakinaisessa osa-aikatyössä 5 % 10 % 15 % 10 % 14 % Määräaikaisessa kokopäivätyössä 14 % 11 % 2 % 13 % 11 % Määräaikaisessa osapäivätyössä 4 % 2 % 2 % 2 % 4 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Henkilöstöstä kuurojen ja kuulevien työntekijöiden osuus 31.12.2014 2010 2011 2012 2013 2014 Kuuroja 40 % 40 % 40 % 42 % 40 % Kuulevia 60 % 60 % 60 % 58 % 60 % Kuurojen Liiton henkilöstö (myös liitännäisorganisaatiot) Kuurojen Liitto ry Kuurojen Kansanopisto WFD Pro Sign Oy Ab KL Support Ab Sign Line Oy KOY Valkea talo 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 20
Varainhankinta sai uudistetut verkkosivut Vuonna 2014 varainhankinnan toimintaympäristöä leimasi taloudellinen taantuma, mikä näkyi myös Kuurojen Liitolle annetuissa lahjoituksissa. Laskua edellisvuoteen verrattuna tapahtui sekä lahjoitusten määrien että lahjoitussummien osalta. Vuonna 2014 Kuurojen Liiton oma varainhankinta tuotti yhteensä 1 066 814 euroa. Uusi lahjoittajarekisteri KILTA otettiin käyttöön helmikuussa 2014. Ohjelman käytännön räätälöintiä tehtiin koko vuosi. Suurin osa Kuurojen Liiton saamista lahjoituksista tulee yksityishenkilöiltä. Osoitteellisia lahjoitusvetoomuksia lähetettiin vuoden 2014 aikana sekä vanhoille tukijoille että uusille kontakteille. Tämä keräystapa oli tänäkin vuonna tuloksellisesti kannattavin. Uudet veloitustavat e-lasku ja suoramaksu otettiin käyttöön, mikä vähensi säännöllisten lahjoittajien määrää. Muutoksesta aiheutui sekä kuluja että lisätyötä. Lahja joka näkyy -sivuston ulkoasua nykyaikaistettiin, ja samalla monipuolistettiin lahjoitusmahdollisuuksia. Uudistetuilla sivuilla tarinat ovat aiempaa suuremmassa roolissa. Lisäksi sivulle luotiin työkalu, jonka avulla lahjoittajat voivat itse perustaa keräyksiä ja kohdentaa tuoton haluamaansa toimintoon. Pieni ele -lipaskeräys järjestettiin Toimintavuonna varainhankinta tuotti mainosfilmin, jossa viittomakieliset näyttelijät toivat esille kuurojen arkielämän esteitä. toukokuussa europarlamenttivaalien yhteydessä, Kuurojen Liiton paikallisyhdistyksistä 18 osallistui keräykseen. Lahjoituksia kerättiin ennakkoäänestyspaikoilla ja vaalipäivänä lipaskeräyksillä, minkä lisäksi keräystuottoa kasvatettiin myös verkko-, puhelin-, tekstiviestija pankkiautomaattilahjoituksilla. Kuurojen Liiton osuus keräystuotoista oli 13 944 euroa. Rahankeräyslain osauudistus astui voimaan 1.9.2014. Suurin muutos on, että jatkossa rahankeräystä voivat harjoittaa aiempaa useammat tahot. Paineet koko keräystoiminnan vapauttamiseen ovat suuret, mutta vielä tästä ei olla päästy yksimielisyyteen. Varainhankinnalla kerätään varoja liiton toimintojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Siksi keräystoiminnan kehittäminen, kasvattaminen ja uusien tapojen ideointi on erittäin tärkeää. Varoja kerääviä tahoja on aiempaa enemmän ja massasta on erotuttava selkeällä, aidolla ja ennen kaikkea koskettavalla viestillä. Lämmin kiitos kaikille tukijoillemme. Jokainen lahjoitus pieni tai suuri vie viittomakielityötämme askeleen eteenpäin. EIJA TIAINEN KAMPANJASUUNNITTELIJA STOORITAIVAS OY 21
JOHTORYHMÄ JA LUOTTAMUSORGANISAATIO Liittokokous Kuurojen Liiton liittokokous kokoontui 7. 8.6.2014 Jyväskylässä. Liittokokouksessa oli edustettuna 34 kuurojenyhdistystä yhteensä 46 edustajalla. Julkilausumassaan liittokokous esitti huolensa viittomakielisten lasten opetuksen nykytilasta. Kuuro lapsi sijoitetaan kouluun edelleen lääketieteellisen diagnoosin perusteella eivätkä perheet voi aina itse osallistua koulun valitsemiseen. Opetushallituksen ja Kuurojen Liiton tekemän selvityksen mukaan äidinkieleltään viittomakielisiä kuuroja oppilaita on perusopetuksessa alle 100 ja oppilaat ovat hajallaan eri puolilla Suomea. Viittomakielistä opetusta tai opetusta viittomakielessä äidinkielenä saa vain erittäin pieni osa näistä lapsista. Lasten kielellisiä ja kulttuurisia tarpeita ei pystytä huomioimaan riittävästi, mikäli lähikoulut eivät muun muassa taloudellisista syistä saa tarvitsemaansa tukea. Kuurojen Liitto vaatii, että viittomakielisten lasten oikeuksia on vahvistettava lainsäädännön keinoin. Lisäksi viittomakielisten kuulevien (ns. coda-lapset), huonokuuloisten sekä sisäkorvaistutetta käyttävien lasten kaksi- ja rinnakkaiskielisyyttä on tuettava riittävästi muun muassa helpottamalla viittomakielisten lasten pääsyä viittomakieltä käyttäviin kouluihin. Lähikouluissa opiskeleville on puolestaan taattava oman kielen opetus esimerkiksi etäopetuksen keinoin. Erityishuomiota vaatii myös opetukseen ulottuva suomenruotsalaisen viittomakielen elvytyshanke, joka on käynnistettävä viipymättä. Osa oppilaista käyttää äidinkielenään suomenruotsalaista viittomakieltä, jonka asema on uhanalainen. Jäsenyhdistykset olivat aktiivisesti tehneet esityksiä (8 kpl), joissa kiinnitettiin huomiota muun muassa suomenruotsalaisen viittomakielen asemaan, järjestöpolitiikkaan ja YK:n vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimuksen vaikutuksiin. Liittokokousedustajat, työntekijät ja hallitus asettuivat ryhmäkuvaan kokouspaikan avaraan portaikkoon. 22