1 ROVANIEMI PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II RAKENTAMISTAPAOHJEET 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 liittyy asemakaavaan kv *.*.2013 12.8.2013 Tekniset palvelut Maankäyttö Kaavoitus
2 ROVANIEMI MAANKÄYTTÖ, KAAVOITUS PÖYKKÖLÄN ALUEEN II-VAIHEEN LAAJENNUS -RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 YLEISTÄ 1.0 Rakentamistapaohjeiden tarkoitus 1.1 Suunnittelualue 1.2 Kaavallinen tilanne 1.3 Tehtyjä selvityksiä 2 RAKENNUKSET 2.0 Kerrosluku 2.1 Julkisivut, materiaalit ja värit 2.1.1 Julkisivut 2.1.2 Värit 2.2 Kattomuoto 2.3 Rakennusten sijoitus tontille 2.4 Talousrakennukset ja autotallit Kuva 1. Pöyliöjärven puro Kuva Jari Kärkkäinen
3 3 PIHAT 3.0 Tontin ja pihan korkeusasemat 3.1 Liittymät 3.2 Puut ja pensaat 3.3 Aitaaminen 3.4 Pysäköinti, liikenne 3.5 Jätehuolto Kuva 2. Näkymä Ranuantieltä koilliseen Kuva SITO Oy
4 1 YLEISTÄ 1.0 RAKENTAMISTAPAOHJEIDEN TARKOITUS Rakentamistapaohjeet täydentävät alueen asemakaavaa ja ohjaavat toteutusta. Ohjeiden tarkoituksena on selventää asemakaavan tavoitteita ja periaatteita. Ohjeet kohdistuvat kortteleittain tonttien ja niillä olevien rakennusten suunnitteluun ja toteutukseen. Ohjeilla edistetään riittävän yhtenäisen, hyvän ja korkeatasoisen asuinympäristön ja kaupunkikuvan syntymistä. Ennen rakennushankkeen suunnittelun aloittamista tulee tutustua alueen asemakaavaan ja sen määräyksiin, havainnekuvaan ja tähän ohjeeseen sekä Rovaniemen kaupungin rakennusjärjestykseen. 1.1 SUUNNITTELUALUE Nämä ohjeet koskevat Rovaniemen 11. kaupunginosan kortteleita 11341 11360. Suunnittelualue on rakentamatonta Pöykkölän asemakaava-alueen laajennusta. Alue on maisemakuvaltaan metsäinen lukuun ottamatta pientä kaistaletta, joka ulottuu vanhalle peltoalueelle. Pellolle on läjitetty ylijäämämassoja. Metsää on osin harvennettu. Komeaa kookkaampaa männikköä on selvitysalueen länsiosassa. Alueen poikki virtaava luonnontilainen Pöyliöoja on tärkeä elementti sekä lähimaiseman, että luontoarvojen kannalta. Printtivaaralta, telemaston juurelta avautuu pitkä näkymä Rovaniemen keskustaan. Pitkä komeat näkymät avautuvat myös Kajaanintieltä, josta katsottuna alueen taustalla näkyy Ounasvaaran silhuetti. Kuva 3. Alueen sijainti
5 1.2 KAAVALLINEN TILANNE Alueen asemakaavan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt *.*2013. Päätös on saanut lainvoiman *.*.2013. Kuva 4. Alueen asemakaava.
Kuva 5. Asemakaavamerkintöjä ja määräyksiä 1/2 6
Kuva 6. Asemakaavamerkintöjä ja määräyksiä 2/2 7
8 1.3 TEHTYJÄ SELVITYKSIÄ Seuraavat selvitykset on tehty kaavoituksen taustatiedoiksi: - Pöykkölän luonto- ja maisemaselvitys, Sito Oy 28.11.2012 - Meluselvitys Pöykkölä, Ramboll Oy 31.1.2008 - Pohjanolosuhteiden maaperän selvitys - Pöykkölä, Carement Oy 27.3.2013 2 RAKENNUKSET 2.0 KERROSLUKU Tontin kerrosluku on asemakaavamääräys, joka ohjaa rakennuksen toteutustapaa. Kerrosluvut on määritelty asemakaavassa korttelialueittain. Maastonmuodoista johtuen kerrosluvut vaihtelevat. Tasaiselle tontille sijoitetaan tasamaan talo, kerrosluku I, II, tai II (½), rinnetontille rinnetalo, kerrosluku ½ r II u 3 / 4. Loivaan rinteeseen I-, II-, tai II (½) kerroksinen talo voidaan porrastaa. Kellarin voi aina rakentaa, ellei asemakaava sitä kiellä. Ullakko ei kuulu kerroslukuun, ja mikäli sitä ei ole kaavassa kielletty, sen voi aina rakentaa. Tällöin sinne voidaan sijoittaa ainoastaan aputiloja, joita ei lasketa kerrosalaan. Kerrosluku I Tasamaalle tai loivaan rinteeseen porrastettuna. Kuva 7. Kerrosluku I
9 Kerrosluku II (½) 2-kerroksinen rakennus, jossa toisen kerroksen kerrosala saa olla enintään puolet ensimmäisen kerroksen alasta. Tasamaalle tai loivaan rinteeseen porrastettuna. Kuva 8. Kerrosluku II (½) Kerrosluku II Tasamaalle Kuva 9. Kerrosluku II
10 Kerrosluku ½ r II u 3 / 4 Rinnetalo, jossa rakennuksen ensimmäisessä rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi puolet rakennuksen toisen kerroksen alasta. Rakennuksen ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi ¾ rakennuksen suurimman kerroksen alasta. Kuva 10. Kerrosluku ½ r II u ( 3 / 4 ) 2.1 JULKISIVUT, MATERIAALIT JA VÄRIT 2.1.1 Julkisivut Julkisivumateriaaleina voidaan käyttää tiiltä, puuta tai rappauspintoja. Tiilen värin tulee olla tasaiseksi poltettu sävy ja saumojen laastin tulee olla tiilen värinen tai harmaa. Hirsijulkisivut tulee olla suorapintaisia ja maalattuja peittomaalilla. Ristinurkkia ei sallita.
11 2.1.2 Värit Kuva 11. Julkisivuvärit kortteleittain
12 kortteli kerrosluku julkisivu katto kaltevuus 11341, 11345, I Väri on vapaa, mutta sen tulee olla vaaleansävyinen peittomaali tai kiviaine. Kirkkaita ja räikeitä värejä tulee välttää. Suosituksena on, että valitaan yksi tai korkeintaan kaksi pääväriä. Päävärien lisäksi voidaan täydentäviä rakennusosia kuten ikkunanpuitteita tms. korostaa eri värillä. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla kiviaine tai lauta, paneeli tai höylähirsihirsi lyhyillä ns. lukko- tai ristinurkilla (tasanurkilla), joissa hirrenpäät tulee peittää nurkkalaudoilla. Katon materiaali on vapaa. Värin tulee olla tiilenpunainen. Harjakatto 1:2,5. 11342, 11343, 11344, 13346, 11347, 11348 II (½) Väri on vapaa, mutta sen tulee olla vaaleansävyinen peittomaali tai kiviaine. Kirkkaita ja räikeitä värejä tulee välttää. Suosituksena on, että valitaan yksi tai korkeintaan kaksi pääväriä. Päävärien lisäksi voidaan täydentäviä rakennusosia kuten ikkunanpuitteita tms. korostaa eri värillä. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla kiviaine tai lauta, paneeli tai höylähirsihirsi lyhyillä ns. lukko- tai ristinurkilla (tasanurkilla), joissa hirrenpäät tulee peittää nurkkalaudoilla. Katon materiaali on vapaa. Värin tulee olla tiilenpunainen. Harjakatto 1:2,5. 11360 II Väri on vapaa, mutta sen tulee olla vaaleansävyinen peittomaali tai kiviaine. Kirkkaita ja räikeitä värejä tulee välttää. Suosituksena on, että valitaan yksi tai korkeintaan kaksi pääväriä. Päävärien lisäksi voidaan täydentäviä rakennusosia Katon materiaali on vapaa. Värin tulee olla tiilenpunainen. Harjakatto 1:2,5 tai loiva pulpettikatto.
13 kuten ikkunanpuitteita tms. korostaa eri värillä. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla kiviaine tai lauta, paneeli tai höylähirsihirsi lyhyillä ns. lukko- tai ristinurkilla (tasanurkilla), joissa hirrenpäät tulee peittää nurkkalaudoilla. 11349, 11351, 11352, 11353, 11354, 11355 II(½) Väri on vapaa, mutta sen tulee olla tummansävyinen peitto- tai kuultomaali tai kiviaine (punainen, tumma harmaa, ruskea, sinertävä harmaa). Kirkkaita ja räikeitä värejä tulee välttää. Suosituksena on, että valitaan yksi tai korkeintaan kaksi pääväriä. Päävärien lisäksi voidaan täydentäviä rakennusosia kuten ikkunanpuitteita tms. korostaa eri värillä. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla kiviaine tai lauta, paneeli tai höylähirsihirsi lyhyillä ns. lukko- tai ristinurkilla (tasanurkilla), joissa hirrenpäät tulee peittää nurkkalaudoilla. Katon materiaali on vapaa. Värin tulee olla harmaa tai musta. Harjakatto 1:2,5. kortteleissa 11354 11355 myös loiva pulpettikatto. 11350 I Väri on vapaa, mutta sen tulee olla tummansävyinen peitto- tai kuultomaali tai kiviaine (punainen, tumma harmaa, ruskea, sinertävä harmaa). Kirkkaita ja räikeitä värejä tulee välttää. Suosituksena on, että valitaan yksi tai korkeintaan kaksi pääväriä. Päävärien lisäksi voidaan täydentäviä rakennusosia kuten ikkunanpuitteita tms. korostaa eri värillä. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla kiviaine tai lauta, paneeli tai höylähirsihirsi lyhyillä ns. lukko- tai Katon materiaali on vapaa. Värin tulee olla harmaa tai musta.
14 ristinurkilla (tasanurkilla), joissa hirrenpäät tulee peittää nurkkalaudoilla. 11356, 11357 II(½) Väri on vapaa, mutta sen tulee olla vaaleansävyinen peittomaali tai kiviaine. Kirkkaita ja räikeitä värejä tulee välttää. Suosituksena on, että valitaan yksi tai korkeintaan kaksi pääväriä. Päävärien lisäksi voidaan täydentäviä rakennusosia kuten ikkunanpuitteita tms. korostaa eri värillä. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla kiviaine tai lauta, paneeli tai höylähirsihirsi lyhyillä ns. lukko- tai ristinurkilla (tasanurkilla), joissa hirrenpäät tulee peittää nurkkalaudoilla. 11358 II(½) Väri on vapaa, mutta sen tulee olla tummansävyinen peitto- tai kuultomaali tai kiviaine (punainen, tumma harmaa, ruskea, sinertävä harmaa). Kirkkaita ja räikeitä värejä tulee välttää. Suosituksena on, että valitaan yksi tai korkeintaan kaksi pääväriä. Päävärien lisäksi voidaan täydentäviä rakennusosia kuten ikkunanpuitteita tms. korostaa eri värillä. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla kiviaine tai lauta, paneeli tai höylähirsihirsi lyhyillä ns. lukko- tai ristinurkilla (tasanurkilla), joissa hirrenpäät tulee peittää nurkkalaudoilla. 11359 ½ r II u 3 / 4 Väri on vapaa, mutta sen tulee olla tummansävyinen peitto- tai kuultomaali tai kiviaine (pu- Katon materiaali on vapaa. Värin tulee olla tiilenpunainen. Katon materiaali on vapaa. Värin tulee olla harmaa tai musta. Katon materiaali on vapaa. Värin tulee olla har- Harjakatto 1:2,5. Harjakatto 1:2,5. Harjakatto 1:2,5 tai loiva
15 nainen, tumma harmaa, ruskea, sinertävä harmaa). Kirkkaita ja räikeitä värejä tulee välttää. Suosituksena on, että valitaan yksi tai korkeintaan kaksi pääväriä. Päävärien lisäksi voidaan täydentäviä rakennusosia kuten ikkunanpuitteita tms. korostaa eri värillä. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla kiviaine tai lauta, paneeli tai höylähirsihirsi lyhyillä ns. lukko- tai ristinurkilla (tasanurkilla), joissa hirrenpäät tulee peittää nurkkalaudoilla. maa tai musta. pulpettikatto. 2.2 KATTOMUOTO Kattomuotona sallitaan harjakatto, porrastettu harjakatto tai loiva pulpettikatto. Koteloituja päätyräystäitä ei sallita. Kattokaltevuus on harjakatoilla pääsääntöisesti 1:2,5 katusivuittain yhteneväisesti. Pulpettikatoilla katon kaltevuus on loivempi. Asuinrakennukseen liittyvien katosten, kuistien ym. kevyiden rakennelmien sekä erillisten talousrakennusten kattokaltevuus voi olla päärakennuksen kattokaltevuutta loivempi. 2.3 RAKENNUSTEN SIJOITUS TONTILLE Päärakennus ja autotalli tulee sijoittaa tontille pääsääntöisesti asemakaavan mukaisesti rakennusalalle. Asemakaavassa on useiden tonttien kohdalla päärakennus määrätty sijoitettavaksi kiinni kadun puoleiseen rakennusrajaan. Mikäli kadun puolella on kuisteja, erkkereitä tai katoksia, sijoitetaan varsinainen rakennus kiinni nuolella osoitettuun rakennusalan rajaan. Myös päärakennuksen harjan suunta on monen tontin kohdalla määritelty asemakaavassa.
16 2.4 TALOUSRAKENNUKSET JA AUTOTALLIT Omakotitalon yhteyteen tulee rakentaa vähintään yksi irtaimiston varastotila. Se voi olla päärakennuksen yhteydessä tai erillisessä rakennuksessa. Jos talousrakennusta ei heti rakenneta, tulee tontin suunnittelussa varautua sen myöhempään rakentamiseen. Talousrakennuksen värityksen tulee noudattaa päärakennuksen väritystä. Autokatokset ja -tallit eivät saa olla liian hallitsevia. Autotallin kattokaltevuuden ei tarvitse olla sama kuin päärakennuksessa. Katoksen ja tallin yhdistelmä on suositeltavampi kuin kahden auton talli. Kohtisuora etäisyys autotallin ovesta katualueen rajaan on oltava vähintään viisi metriä. Autotallin ollessa osa päärakennusta on autotalliosa porrastettava vaaditun etäisyyden saavuttamiseksi. 3 PIHAT 3.0 TONTIN JA PIHAN KORKEUSASEMAT Tontin suunnittelussa on otettava huomioon tontin olevat maastonmuodot, joita ei saa muuttaa merkittävillä leikkauksilla, täytöillä tai pengerryksillä rakennuksen ulkopuolella. Pihamaat tulee pääsääntöisesti tasata mahdollisimman vähin täytöin oleviin maanpintoihin. Viereisten rakennusten ja pihojen korkeusasemat tulee ottaa huomioon. Pihamaa tulee tarvittaessa porrastaa vaiheittain. Luiskien kaltevuus saa olla enintään 1:2 ja niiden tulee sijoittua kokonaan omalle tontille. Jyrkemmillä osuuksilla on käytettävä tarvittaessa tukimuuria. Katualueen reunassa tontti on tasattava kaupungin antamaan korkeuteen. Erillisen talousrakennuksen korke- Kuva 12. Ei suuria täyttöjä leikkauksia tai pengerryksiä rakennuksen ulkopuolella usasema tulee sovittaa naapuritonttien korkeuksiin. Useimmiten talousrakennuksen luonteva korkeusasema on päärakennuksen lattiaa selvästi alempana. Kattovedet on johdettava yleensä sadevesiviemäriin. Sadevesiä ei saa johtaa naapurintontille. Tontin haltija on velvollinen huolehtimaan tontin kuivatuksesta myös tilanteissa, joissa virkistysalueelta valuu pintavesiä tontille. Tontin kuivatustapa tulee esittää asemapiirroksessa.
17 3.1 LIITTYMÄT Omakotitontille saa tehdä yhden ajoneuvoliittymän ja yhden kevyen liikenteen liittymän, joiden sijainti on osoitettava asemapiirroksessa. 3.2 PUUT JA PENSAAT Kadun puoleisille tontin osille suositellaan istutettavaksi yksittäisiä puita sekä pensaita tai pensasryhmiä. Luonnostaan avoimilla entisillä peltoalueilla voidaan istutuksiin käyttää koivua, pihlajaa sekä lehtikuusta, metsäisillä alueilla näiden lisäksi kuusi- ja mäntylajikkeita. Entisillä peltoalueilla voidaan käyttää erilaisia pensaslajikkeita. Metsäisillä alueilla on syytä ottaa huomioon kasvien soveltuvuus metsätyyppiin ja paikkaan. Metsään rajautuville tontinosille tulee istuttaa puu- ja pensasryhmiä. 3.3 AITAAMINEN Tontin saa aidata pensasaidalla tai enintään 100 cm korkealla puuaidalla. Tontit voidaan rajata myös yksittäisillä puuistutuksilla, pensasryhmillä tai perennaistutuksilla. Tonttien välisistä raja-aidoista on sovittava naapurien kesken. Viheralueisiin rajoittuvat rajat on aidattava tai merkittävä istutuksin. 3.4 PYSÄKÖINTI, LIIKENNE Omakotitontille on järjestettävä vähintään yksi autopaikka, joka osoitetaan asemapiirroksessa. Rivitalotonteilla on oltava vähinään yksi autopaikka kutakin asuntoa kohden sekä vieraspaikkoja. Elonkorjuukatu ja osittain Printtivaarantie ovat kokoojateitä. Muut kadut ovat asuntokatuja, jotka päätyvät kääntöpaikkoihin. 3.5 JÄTEHUOLTO Jätehuollon tilat tulee osoittaa asemapiirroksessa. Tyhjennettävät jäteastiat tulee sijoittaa lähelle katua jätehuoltomääräyksiä noudattaen.
Kuva 13. Illustraatio 18