DairyPilot FlavoVital. Pakkaus koko maidontuotantokaudelle

Samankaltaiset tiedostot
Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Hyödyllinen puna-apila

Tankki täyteen kiitos!

Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino

Rehuopas. isompi maitotili

Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Utaretulehdus on ongelma muuallakin

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Aperehuruokinnan periaatteet

Kuvaa Nautaa lämpökuvaus nautojen hoidon tukena. EIP-ryhmien tapaaminen Helsinki Salla Ruuska Kuvaa Nautaa -hankkeen projektipäällikkö

Lely Caring. - huomio vedinkastoon. innovators in agriculture.

Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi

Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030?

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Eläinten hyvinvointi - mistä oikein puhutaan?


Lypsylehmien ontuminen

Eläinten hyvinvointifoorumi 2014

Sari Kajava, Annu Palmio

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

2.3.5 Kudosten rappeuma Kalkkeumat Verenvuoto tai verenpurkauma Nestepöhö, turvotus, ödeema

Rehuanalyysiesimerkkejä

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys

Siirtymäkauden ajan ruokinta

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Kotieläintuotanto. Karjan lypsyn ja huolenpidon moduli

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Lehmien hyvinvoinnin arvioinnit tilatasolla

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

Miten? Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina. Terveysjalostus on haastavaa. Terveyden merkitys.

Sulavat annokset sulavaa vitamiinien ja hivenaineiden annostelua

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta.

VILOMIX-RUOKINTAOPAS LYPSYLEHMILLE. Hyviä tavoitteita korkeatuottoisen lypsylehmän ruokintaan

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Kaura lehmien ruokinnassa

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa

RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Utareterveyden hallinta tilatasolla. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu

Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

o Perusasioita o SARA:n määritelmä o SARA:n vaikutukset eläimeen o SARA:n oireet, diagnoosi o SARA:lle altistavat tekijät o SARA:n ennaltaehkäisy

Poikima-aika haaste ja mahdollisuus

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017

Lely maidontuotannon

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Ternimaito ja rokotukset - vastustuskykyyn vaikuttamien. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja, Savonia AMK VAAVI-hanke vaavi.savonia.

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Vasikkaripulit ja näytteenotto

Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa

Babi Nusciencen uusi, erinomainen rehuohjelma pikkuporsaille

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Taloudellisesti optimaalinen tyhjäkausi

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Luomumaito tutkimuskohteena

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kuinka pidämme vasikat terveinä?

Säilörehun tuotantokustannus

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

RUUVIKOMPRESSORIT Ilman tuotto : m 3 /min acfm

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Näkyykö lehmien terveys ja hyvinvointi tuotantomäärissä?

LYPSYLEHMÄN TUNNU- TUSRUOKINNAN VAIKUTUS TUOTOKSEEN JA ELOPAI- NON KEHITYKSEEN

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

Transkriptio:

DairyPilot FlavoVital Pakkaus koko maidontuotantokaudelle

ESIPUHE: PANSEN-PILOTIN MENESTYSTARINA Tyytyväisyys Pansen-Pilotiin on vahvistunut useiden tilatulosten perusteella vuosien saatossa. Pansen-Pilot on ollut olennainen osa asiakkaidemme lypsykarjan ruokintaa. Kehittyvät tilat ovat tienneet Pansen- Pilotin tehosta vuosia ja arvostavat seuraavia ominaisuuksia: Korkeampi maidontuotanto Tasainen sulavuus ja parempi rehuhyötysuhde Parempi syönti Parempi ansainta Asiakkaidemme tyytyväisyys antaa meille motivaatiota. Uusimmat tutkimukset fytokemikaaleilla antoivat innostusta Pansen-Pilotin uudistamiseen, jotta tulokset olisivat entistäkin paremmat. Monien vuosien tuotekehittelytyön seurauksena kehitettiin biologisesti aktiivinen ainesosa Flavovital. Sen teho on vakuuttavasti havaittu yli kahdellakymmenellä seurantatilalla. Uusi, kehitetty tuote Dairy Pilot tulee korvaamaan nykyisen Pansen-Pilotin. 2

ELÄINTERVEYS ON PERUSTA HYVINVOINNILLE JA EDELLYTYS PAREMMALLE TUOTANNOLLE Lehmän terveys on edellytys taloudelliselle maidontuotannolle. Eläinten hyvinvointi tulee nykyisillä markkinoilla usein kriittiseen keskusteluun ja eläinterveyden on yksi eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Herutusvaihe ja suuri osa maidontuotantokaudesta on haastavaa aikaa eläinten ruokinnan kannalta. Kyseisen vaiheen aikana tarvitaan tasapainoilua negatiivisen energiataseen ja riittävän kuidunsaannin välillä. Tämä on erityisen vaikeaa, kun syönti on pientä hieman ennen ja jälkeen poikimisen. Siksi piilevä asetonitauti ja ketoosi ovat monien tilojen arjessa mukana. Epäsuotuisat olosuhteet maidontuotantovaiheen loppuvaiheessa (lämpöstressi, eläimen vaihto eri ryhmään, ruokintamuutokset, huono rehun laatu) voivat myös aiheuttaa huonoja tuotantotuloksia. Näiden edellä mainittujen tekijöiden lisäksi navettaympäristössä on myös tauteja aiheuttavia viruksia, bakteereja ja sieniä, jotka voivat heikentää eläinten tuotantoa. Kaikkia haavoja ei välttämättä havaita niin helposti, kun ryhmäkoot kasvavat. Eläinten tarkkailu hankaloituu. Näiden haasteiden kanssa tuottajan on kamppailtava saadakseen karjansa tuottamaan.. Kukapa ei haluaisi hyvää ja ongelmatonta maidontuotantokautta ja korkeaa elinikäistuotosta lehmilleen. Lehmien terveys parantaa niiden hyvinvointia ja vähentää tuottajan työmäärää ja henkistä stressiä asiasta. 3

Eläintä ympäröivä rasitus Ruokinta- ja ryhmämuutokset, taudinaiheuttajat, hygieniapuutokset poikimisen yhteydessä, hoitopuutokset ja esimerkiksi mekaaninen paine lypsyn yhteydessä aiheuttava mahdollisesti lievää rasitusta eläimelle ja ovat syynä erilaisille tulehdustiloille. Siten korkean tuotannon ylläpitäminen eioptimaalisissa oloissa voi johtaa vapaiden radikaalien ja oksidatiivisen stressin lisääntymiseen. Usein rasituksen aiheuttama tulehdus on selkeästi havaittavaa (Katso tulehdustilan näkyvät merkit). Tulehdus voi olla myös taustalla piilevänä, jolloin se vaikuttaa tuotantoon ja heikentää eläinten terveyttä. Tämä taustamelu on eläimessä eikä sitä voida poistaa, mutta sitä voi lieventää. Tulehdustilan näkyvät merkit Utaretulehdus (mastiitti) Kohdun metriitti Ontuminen Haavaumat, selluliitti Asidoosi (pötsin ja solun limakalvon tulehdustila) Ripuli Tulehdustila ja piilevä taustamelu vähentää tuotantoa Kehon immuunijärjestelmä on jatkuvassa hälytystilassa vastaten heikkoihin signaaleihin Tämä prosessi vaatii energiaa Eläimet voivat huonosti Syönti vähenee Tuotanto vähenee Taustamelu on läsnä ja vaikuttaa tuotantoon ja hyvinvointiin. 4

Optimaaliset olosuhteet tukevat tuotantoa ja hyvinvointia. Eläintä ympäröivä rasitus Tulehdukselliset prosessit, kuinka hyvin ovatkaan havaittavissa, ovat aina energiaa vaativia. Tämä kaikki alkaa ruuansulatuskanavassa, jossa keho puolustautuu patogeeneiltä. Täten jokainen pieni, usein epäoleellinen ärsyke, aiheuttaa täyden immuunivasteen. Pienistä epäoleellisista ärsykkeistä johtuva immuunivasteen käynnistyminen vaikuttaa siihen, että energiaa menee hukkaan. Tämä ei ainoastaan huononna tuotantoa vaan myös vastustuskykyä oikeita tulehduksenaiheuttajia vastaan. Tulehdus on kehon vaste vammoja vastaan. Näitä voi olla monenlaisia: fyysinen vamma (ruhjeet, vierasesineet, ihon palaminen, lämpö, kylmyys) kemiallinen (hapot, emäkset, myrkyt) biologinen (virukset, bakteerit, sienet) Tulehduksen tarkoitus on poistaa sen aktivoinut aiheuttaja, pysäyttää vamman laajeneminen ja uudelleenkäynnistää kudoksen toiminta. 5

ELÄINRAVITSEMUKSEN UUSI SUUNTA Uusimmissa tutkimuksissa on nähty, että ruokinnalliset tekijät voivat vaikuttaa geenien ilmentymiseen (nutrigenomiikka). Kuuluisin esimerkki tästä on vasikan metabolinen ohjelmoituminen. Vasikan optimaalinen ruokinta ensimmäisen kolmen elinviikon aikana vaikuttaa merkitsevästi sen myöhempiin tuotantotuloksiin. Toisarvoiset kasvimetaboliitit (polyfenolit) käyttäytyvät samalla tavalla geenien ilmentymiseen, sillä ne voivat vaikuttaa tulehdustilaan ja solustressiin. Tämä on erityisen tärkeää negatiivisen energiataseen ja stressitilojen aikana (poikiminen, lämpöstressi, korkea tuotanto, ryhmämuutokset, korkea taudinaiheuttajapaine jne.) Tämä vaikutus ei ole pysyvä, mutta on yhteydessä tähän ruokintajaksoon. Tämä oli vakuuttavasti todistettu Professori Ederin tutkimusryhmässä (Gessner ym. 2015): Polyfenoleita sisältävien kasvien antaminen lypsylehmille paransi niiden maidontuotantoa keskimäärin 3,5 kg päivässä ja lehmien tulehdukseen vaikuttavat geenit olivat vähemmän aktivoituneita. Lisäksi rasvamaksaa indikoivan geenin aktivaatio oli huomattavasti vähentynyt. Polyfenolit vaikuttivat positiivisesti lypsylehmien tuotantoon ja tarveyteen (Taulukko 1 ja 2). Taulukko 1: Polyfenoleita sisältävien kasvinosien vaikutus lypsylehmien maidontuotantoon (Gessner ym. 2015 - tutkimuksesta) Muuttuja Yksikkö Kontrolli Poikimisesta kahteen viikkoon poikimisen jälkeen Polyfenoli ryhmä P-arvo Kuiva-aineen syönti kg/d 16.6 17.2 0.515 Maitontuotanto kg/d 35.4 39.0 0.029 Energiakorjattu maidontuotanto kg/d 33.9 37.0 0.045 Rasvapitoisuus % 4.03 3.92 0.329 Valkuaispitoisuus % 3.20 3.22 0.871 Laktoosipitoisuus % 4.80 4.83 0.470 Rasvatuotos kg/d 1.37 1.47 0.142 Valkuaistuotos kg/d 1.09 1.21 0.028 Taulukko 2: Polyfenoleita sisältävien kasvinosien vaikutus tulehdukseen ja solurasitukseen vaikuttaviin geeneihin. Geeni Kontrolli Polyfenoli ryhmä* CRP 1 0.77 HP 1 0.46 TNF 1 0.69 ATF3 1 0.77 UGT1A1 1 0.52 FGF21 1 0.38 *Polyfenoliarvo verrattuna kontrolliryhmään 6

7

JOSERA TUTKIMUS Monien vuosien kehitystyön tuloksena, JOSERA on kehittänyt oman polyfenoliyhdistelmän. Sitä kutsutaan nimellä FlavoVital ja sen teho perustuu eri valittuihin hedelmistä ja yrteistä saataviin polyfenoleihin. FlavoVital testattiin tehokkaasti monissa kenttäkokeissa yli 6000 lehmällä eri maissa. (Katso taulukko 3.) Kaikki testitilat käyttivät jo Pansen-Pilotia ennen koetta tai edeltävänä vuonna. Kuuden kuukauden testiajan jälkeen tehtiin vertailu jota verrattiin edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Huolimatta Pansen-Pilotin lisäyksestä kontrolliruokintavaiheessa, merkitsevästi parempi tuotanto saavutettiin Dairy Pilotilla (Katso kuvio 1). Kuvio 1: Merkitsevästi korkeampi maidontuotanto DairyPilot Flavovital:lla verrattuna Pansen-Pilotiin 40 38.9*** 39.4*** Taulukko 3: Yhteenveto testitiloista Minimi Maksimi Keskiarvo 38 36 37.6*** 36.7*** 37.4*** 38,2*** Lypsylehmien karjakoko 80 1,175 299 Maitomäärä, kg vuodessa 7,485 12,888 9,551 Rasva, % 3.64 4.42 4.03 Valkuainen, % 3.27 3.58 3.42 34 MKG ECM p<0.0001***, p<0.001**, p<0.05*, p>0.05 ns Edellinen kausi Pansen-Pilotilla Edellinen vuosi Pansen-Pilotilla DairyPilot FlavoVital 8

DairyPilotilla on merkitsevä positiivinen vaikutus eläinten terveyteen mikä näkyy somaattisten solujen määrässä (taulukko 4) ja metabolisessa terveydessä (taulukko 5). Taulukko 4: Parempi utareterveys oli havaittavissa edelliseen vuoteen verrattuna (LKV-data, maatila Cerini, Latvia) Yleinen data Yksikkö 6/2014 5/2015 Lehmiä maidontuotantokaudella Cow 199 202 Maidontuotantokauden vaihe Day 178 176 Päivätuotanto kg/cow/day 42,3 43,9 Utareterveys Yksikkö 6/2014 5/2015 Somaattisten solujen määrä 1,000 cells/ml 166 90 Infektoidut lehmät % 19.6 8.9 Infektoidut lehmät ensimmäisellä kierroksella Lehmät kroonisella infektiolla % 21.4 0 % 10.6 6.4 Infektiomäärä uusi laktaatio % 9.4 2.7 Infektiomäärä ummessaolo % 11.1 3.8 Ei infektoituneiden määrä ummessaolokauden jälkeen % 77.8 100 Taulukko 5: DairyPilot FlavoVital:n vaikutus metabolisiin oireisiin¹ Kontrolli DairyPilot FlavoVital Lehmät jolla ketoosia (rasva/valkuaissuhde > 1.5) 548 447* Lehmiä yhteensä 3,968 4,068 *p < 0.05 1 tulokset 07/2015 Tuottajat, jotka osallistuivat kokeisiin kertoivat myös seuraavaa: Eläimillä parempi fysiikka Eläimet sietivät paremmin muutos- ja stressitilanteita (lämpö, rehun huono laatu, muutostilanteet) Eläinlääkärikulut olivat pieniä 9

DAIRYPILOT FLAVOVITAL Tuote DairyPilot on maittava täydennysrehu lypsylehmille, joka sisältää polyfenoleita valituista hedelmistä ja yrteistä (FlavoVital), B-vitamiineja ja elävää hiivaa. DairyPilot on tärkeä työkalu hyvän tuotannon ja terveyden ylläpitämiseen. DairyPilotia suositellaan niin taloudellisin perustein kuin eläinten hyvinvointiakin ajatellen jokaiseen karjaan. Vaikutus DairyPilotin vaikutus perustuu moniin asioihin: Suojelee tulehduksillisilta prosesseilta ja solustressiltä Vakaa aineenvaihdunta ja korkea metabolinen teho Hyvin toimiva pötsi ja tasainen ph arvo.korkea syönti, parempi rehuhyötysuhde ja energian käyttö Annostelusuositus Korkean maidontuotantokauden aikana 100 150 g eläintä kohden päivässä ja ummessaolokautena 60 g eläintä kohden päivässä. Stressitilanteissa (ketoosi, metabolinen stressi, ruuansulatusongelmat, sorkka- ja utarevaivat) suosittelemme 200 g päivittäistä annostusta eläintä kohden. 10

DAIRYPILOT FLAVOVITAL Pakkaus koko maidontuotantokaudelle jatkuvaan korkeaan tuotantoon Testattu menestyksellisesti lypsylehmillä Turvaa paremman tuotannon Kestäviä ja joustavia eläimiä Parempi eläinten hyvinvointi Näkyviä tuloksia jo muutamien viikkojen jälkeen DAIRYPILOT FLAVOVITAL Kannattavaa jokaiselle lehmälle joka päivä! 11

www.josera-cattle.com Josera GmbH & Co. KG Industriegebiet Süd 63924 Kleinheubach Germany Phone: +49 9371 940-0 Fax: +49 9371 940-5-107 E-Mail: export@josera.de 12