Soseista sormiruokaan
Kiinteiden ruokien aloittaminen on yksi kehityksellinen merkkipaalu vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana. Tästä merkkipaalusta alkaa vaiheittainen vieroittuminen rinnasta tai äidinmaidonkorvikkeesta kohti perheen yhteisiä aterioita.
Imeväisikäisen ruokailun tavoitteet Täysimetys 4-6 kuukauden ikään. Osittainen imetys: 6-12 kuukauden iässä kiinteiden lisäruokien ohella. Rintamaidon puuttuessa teollinen äidinmaidonkorvike. D-vitamiinia valmisteena 2 viikon iästä alkaen 10 µg. Joustava kiinteiden lisäruokien antaminen lapsen tarpeiden, kasvun ja valmiuksien mukaan, viimeistään 6 kuukauden iässä.
Imeväisikäisen ruokailun tavoitteet Suolan välttäminen Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ateriat ensimmäiset ikävuoden lopulla Perheen yhteiset ateriat vähitellen toisella vuosipuoliskolla Vähittäinen tuttipullosta luopuminen viimeistään noin vuoden iässä.
Oppimisen iloa Kiinteän ruoan syöminen on luonnollinen osa lapsen kehitystä.
Lapsi tutustuu ruokaan kaikilla aisteillaan. Erilaisia ruoka-aineita käsittelemällä lapsi hankkii uutta tietoa itsetään ja ympäristöstään. Syöminen vaatii tiettyjä valmiuksia, kykyä tehdä jotakin. Tämän jälkeen harjaantumista.
Harjoitus tekee mestarin
Lisäruokien aloitus Lisäruoat aloitetaan aina yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Lisäruoan tarpeeseen ja aloitusajankohtaan vaikuttavat imetys sekä lapsen kasvu ja kehitys. Imetyksen jatkuvuuden kannalta on parempi antaa kiinteää ruokaa kuin äidinmaidonkorviketta tai velliä pullosta. Sormiruokailu voidaan aloittaa kun lapsella on siihen valmiudet. Sormi-ja soseruokailun ei tarvitse olla toisiaan poissulkevia.
Lisäruokien aloitus Lapselle tarjotaan 1-2 uutta ruoka-ainetta viikossa Jokaisesta ruoka-aineryhmästä annetaan 1-2 ruoka-ainetta ja sen jälkeen siirrytään seuraavaan ruoka-aineryhmään Noin 8 kk ikään asti vauvalle riittää yksi kala,liha tai kananmunaa sisältävä ruoka päivässä. Aterioiden lisäämisessä edetään yksilöllisesti Pääaterioiden välillä tarjotaan äidinmaitoa tai korviketta tarpeen mukaan. Myöhemmin yli 8 kk ikäiselle lapselle voi tarjota kaksi pääateriaa päivässä. Kasvis-,kala-ja liha-ateriat tarjotaan perheen lounas- ja päivällisaikaan. Vilja-ateriat tarjotaan aamu-ja iltapaloiksi. Hedelmä- ja marja-ateriat sopivat sekä aamuun että välipaloiksi.
Imeväisen ruokavalio Täysimetys 6 kk ikään ---------------------------Osittainen imetys vähintään 12 ikään** noin 6 kk* > 6 kk > 8 kk > 10 kk Tutustumisruokia soseina: peruna kasvikset hedelmät, marjat *Jos lapsi ei saa lainkaan rintamaitoa tai jos sitä on niukasti, aloitetaan lisäruoat 4-6 kk:n iässä imetyksen ja äidinmaidonkorvikeruokinnan jatkuessa Lisäruokia soseina: peruna kasvikset hedelmät, marjat liha tai kala puuro kananmuna Karkeita soseita ja uusia tutustumisruokia: peruna, kasvikset ja liha tai kala puuro marjat ja hedelmät hienojakoisia tuoreraasteita Perheen ruokia ja karkeita soseita: puuro, leipä peruna kasvikset tuoreraasteet marjat ja hedelmät liha- tai kalaruoat maitovalmisteet ja maito ruoissa **Mikäli imetys päättyy ennen vuoden ikää, annetaan äidinmaidon tilalla äidinmaidonkorviketta.
Parsaa vai peukaloa? Toisinaan saattaa tuntua, että ruokaa ei päädy suuhun tai vatsaan lainkaan.mistä tietää,että lapsi syö tarpeeksi?
Riittääkö ruoka? Lapsen normaali kasvu Vanhempien havainnot Lapsen tyytyväisyys ja vointi 6-9 kk maidon tai korvikkeen määrä ennallaan 9 kk iässä maidon määrää aletaan vähentämään
Yhdessä ruokailtaessa Opitaan uusia taitoja Huolehditaan terveydestä Vahvistetaan vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta Harjoitellaan omaa tahtoa ja itsemääräämisoikeutta Luodaan yhteisiä muistoja ja tapoja
Säännöllinen ateriarytmi Säännöllinen koko perheen ateriarytmi, 5-6 ateriaa päivässä Hammasterveys, jaksaminen,hyvä kasvu ja suoliston toiminta Säännöllisesti syödessä lapsi syö tarpeensa mukaan, toisella aterialla enemmän ja toisella vähemmän Luo päivään rytmiä ja rutiineja, luovat lapselle turvallisuutta ja ennakoitavuutta. Helpottaa arkea Tukee koko perheen hyvinvointia
Vältettävät ruoka-aineet Suola Liemikuutiot ja fondit Marinoidut lihat,makkarat,nakit ja leikkeleet Sormenpään kokoiset varhaisperunat, vihertyneet perunat tai tomaatit Idut Lanttu,nauris,punajuuri,pinaatti,nokkon en,kiinankaali,retiisi,lehti-ja keräsalaatti sekä juuresmehut Vesi,jossa korkea nitraattipitoisuus
Vältettävät ruoka-aineet Raparperi Sienet, korvasienet Tuoreet herneet,leikkopavut ja kaalit, kuivatut herneet ja pavut Pähkinät,mantelit ja siemenet Pellavansiemenet Maksa,munuaiset,maksaruoat ja maksamakkarat Hunaja Kaakao,kahvi ja tee Kaneli
Turvallisuus Lasta ei saa koskaan jättää yksin ruokailemaan Älä anna liian pieniä tai kovia palasia Mitä pienempi ruokailija sen suuremmat palaset Varmista että vauva ruokailee aina pystyasennossa tai hiukan etukumarassa. Varmista ettei ruoka ole liian kuumaa. Kun nousette pöydästä varmista, että vauvan suu on tyhjä.
Sotkua vai sitkeyttä? Ennakoi sotku ja suojaa tarpeeksi.näin oppimiseen tarvittavaa harjoittelua on helpompi sietää.
Välineillä on väliä?
Syöttötuoli Hyvä istuma-asento ja riittävä korkeus Ruokailuvälineet Monia erilaisia Kokeilemalla löytyy parhaat välineet
Auta minua eteenpäin
Minä osallistun
Soseista sormiruokaan Perheaikaa.fi-sivustolla Käy katsomassa Soseista sormiruokaan reseptit Artikkelit ja vinkit kiinteiden ruokien aloittamiseen Marttojen video soseruokien valmistamisesta Osallistu kerran kuukaudessa Sosechattiin.Seuraava chat 18.9 klo 12-13:30.
Lähteet Arosilta,Hanna-Mari,Ruottinen Soile,Lähteenmäki,Ulla-Maija.Minä syön itse.sormiruokailun käsikirja.tammi 2012. Sosiaali- ja terveysministeriö.imeväisikäisen lapsen ruoka.helsinki.2004. Sosiaali-ja terveysministeriö.lapsi,perhe ja ruoka.imeväis-ja leikki-ikäisten lasten,odottavien ja imettävien äitin ravitsemussuositus.helsinki.2004. Suomen sydänliitto ry.lapsen ruokaportaat. http://www.sydanliitto.fi/lapsen-ruokaportaat.
Kiitos!