YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (26) Helsinki 7.2.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 313 111 No YS 135 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Gyproc Oy:n Kirkkonummen kipsilevytehtaan toiminnan jatkamista. LUVAN HAKIJA Gyproc Oy PL 44 02401 Kirkkonummi LAITOS JA SEN SIJAINTI Gyproc Oy kipsilevytehdas Ojangontie 23 02400 Kirkkonummi Toimialatunnus: 26620 Liike ja yhteisötunnus: 0108448 8 Ympäristövahinkovakuutus: Vakuutusyhtiö Sampo 60227 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 ) Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 8 h) ja 43 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 7 e) ja 12 d) MAKSU 6 194,50 A14 111 AT20 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Puh. 020 490 101 Faksi 020 490 3200 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Tfn +358 20 49 01 01 Fax +358 20 490 32 00 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.miljo.fi/uus
2 (26) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 23.6.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat Alueen kaavoitustilanne Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Gyproc Oy:n kipsilevytehtaalle ympäristölupamenettelylain 2 :n mukaisen ympäristöluvan No YS 289/20.3.1997. Lupa sisältää terveydensuojelulain 3 luvussa tarkoitetun sijoitusluvan myöntämistä koskevan ratkaisun ja jätelain 8 luvussa tarkoitetun jäteluvan myöntämistä koskevan ratkaisun. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Gyproc Oy:n kipsilevytehtaan toiminnan olennaiselle muutokselle ympäristölupamenettelylain 2 :n mukaisen ympäristöluvan No YS 328/19.5.1999. Lupa sisältää ilmansuojelulain 4 luvussa tarkoitetun ilmaluvan myöntämistä koskevan ratkaisun. Kirkkonummen kunnanvaltuuston hyväksymässä osayleiskaavassa Gyproc Oy:n kiinteistö on osa laajempaa PT aluetta, joka on varattu yksityisille palveluille, hallinnolle, teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle. Vuonna 1983 vahvistetussa rakennuskaavassa alue on merkitty teollisuus ja varastointirakennusten korttelialueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Ilmanlaatu Gyproc Oy sijaitsee Kirkkonummen kunnan Strömsbyn kylässä, noin 6 kilometriä Kirkkonummen keskustasta etelään. Tehdastontin kiinteistörekisteritunnus on 257 481 0001 0133. Tehdasalue on metsien ympäröimä. Lähiympäristössä on myös useita pieniä soistuneita alueita. Lähistöllä toiminut kunnan jätevedenpuhdistamo on lopettanut toimintansa. Tehtaan pihalla sijaitsee pieni lämpökeskus polttoainesäiliöineen. Lisäksi tontilla on jätekipsikasa, joka on muodostunut kahdenkymmenen ensimmäisen tuotantovuoden aikana rikkoutuneista ja huonolaatuisista kipsilevyistä. Kirkkonummen alueella on tehty ilmanlaadun bioindikaattoriselvitys vuosien 2000 ja 2001 aikana (Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2000 ja 2001). Kirkkonummen kunnan alueella sijaitsi 47 havaintoalaa ja neulasnäytteet kerättiin 18 näytealalta.
3 (26) Sormipaisukarve luokiteltiin selvästi vaurioituneeksi kahdella Kirkkonummen taajaman havaintoalalla sekä yksittäisillä havaintoaloilla Masalassa, Pikkalanlahdella ja Evitskogissa. IAP indeksin (IAP = Index of Atmospheric Purity) perusteella lajistoltaan lievästi köyhtyneitä havaintoaloja sijaitsi varsin tasaisesti koko Kirkkonummen alueella. Ilman epäpuhtauksien aiheuttamat muutokset olivat selviä useilla havaintoaloilla. Havaintoalat, joissa näitä muutoksia todettiin, eivät kuitenkaan painottuneet alueellisesti, vaan jakaantuivat varsin tasaisesti koko Kirkkonummen alueelle. Neulasvuosikertojen määrä Kirkkonummen havaintoaloilla oli keskimäärin kolme, mikä oli vähäisempi kuin koko tutkimusalueella keskimäärin. Myös havaintopuiden keskimääräinen neulaskato arvioitiin vastaavasti vähän tutkimusalueen keskimääräistä tasoa korkeammaksi. Havaintoalat, joissa havaintopuiden keskimääräinen neulaskato oli 20 30 prosenttiyksikköä sijaitsivat pääasiassa Kirkkonummen keskiosissa. Kolmella näytealalla mitattiin lievästi kohonneita rikkipitoisuuksia, jotka ylittivät pitoisuuden 1 000 mg/kg. Nämä näytealat sijoittuivat Kirkkonummen keskiosiin. Neulasten typpipitoisuudet olivat kaikilla näytealoilla normaalina pidettävällä tasolla. Pinta ja pohjavedet Maaperä Tehdasta lähin merialue, Pikkalanlahti, on lähimmillään noin 350 m:n päässä lännessä. Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluyksikön julkaisun Kirkkonummen ympäristön tila vuodelta 2000 mukaan Pikkalanlahden jätevesikuormittajat ovat velvoitetarkkailuna yhteisesti tutkituttaneet lahden tilaa vuodesta 1987. Tarkkailulla seurataan jätevesikuormituksen vaikutuksia Pikkalanlahden vesimassassa. Tarkkailu käsittää vuosittaisen veden laadun perustarkkailun sekä määrävuosittaiset päällyslevä, kasviplankton ja pohjalietetutkimukset. Tarkkailu painottuu vesistön rehevyystason seurantaan, koska siinä tapahtuvilla muutoksilla on voimakkaimmat virkistyskäytölliset ja kalataloudelliset seuraukset. Tutkimusten perusteella yksittäisten jätevesikuormittajien vaikutukset Pikkalanlahden vesimassan fysikaalis kemialliseen laatuun ovat olleet vähäisiä. Tarkkailuun liittyi vuonna 1995 kalataloudellinen selvitys, jonka tulosten mukaan Pikkalanlahden kalataloudellinen tila oli hyvä. Lahden kalasto todettiin monipuoliseksi ja runsaaksi, eikä kaloissa ollut makuhaittoja. Lähin pohjavesialue sijaitsee lähimmillään kaakossa noin 800 m:n päässä. Laitosalueella ei ole tiettävästi tapahtunut kemikaalivahinkoja maaperään, eikä maaperän tilaa ole tutkittu. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähin asuntoalue sijaitsee noin 1,3 km:n päässä tehtaalta ja lähimmät yksittäiset talot, joista osa on kesähuviloita, noin 300 m:n päässä.
4 (26) Lähin luonnonsuojelualue on Lillträsk järven rantasuo Pilvijärvellä ja se sijaitsee 1 km:n päässä tehtaalta kaakkoon. Seuraavaksi lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Rödbergviken Domvikissa noin 6 km tehtaalta länteen sekä Håkansholmarnan lehtometsiköt, Granholmen ja Saltfjärden Eestinkylässä noin 8 km tehtaalta kaakkoon. Lähin Natura 2000 alue Siuntiossa on Siuntionjoki, joka sijaitsee tehtaalta noin 5 km luoteeseen. Lähin Natura 2000 alue Kirkkonummella on Upinniemen ulkosaaristo, joka sijaitsee tehtaalta noin 10 km etelään. Lähimmät muinaishaudat sijaitsevat 0,5 km:n ja 1,6 km:n päässä tehtaalta luoteeseen. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Danisco Finland Oy (entinen Porkkalan sokeripuhdistamo Oy) sijaitsee noin 1,5 kilometriä pohjoiseen ja Nordic Aluminium Oy ja Pirelli Cables and Systems Oy (entinen N K Cables Oy) sijaitsevat noin 3 kilometriä luoteeseen kipsilevytehtaalta. Kipsi ja kartonkilaivat tulevat pohjoisessa noin kilometrin päässä olevaan satamaan. Kirkkonummen kunnan ympäristölupavelvollisten laitosten keskimääräiset päästöt ilmaan vuosina 1999 2003 olivat rikkidioksidi 290 t, typen oksidit typpidioksidiksi laskettuna 150 t, hiukkaset 23 t ja fossiilinen hiilidioksidi 91 000 t. Gyproc Oy:n vuosittaiset osuudet näistä päästöistä olivat keskimäärin: rikkidioksidi 0 %, typen oksidit typpidioksidiksi laskettuna 12 %, hiukkaset 68 % ja fossiilinen hiilidioksidi 26 %. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Gyproc Oy valmistaa, markkinoi sekä kehittää kipsipohjaisia rakennejärjestelmiä. Yhtiö perustettiin vuonna 1971 ja se on valmistanut kipsipohjaisia rakennuslevyjä Kirkkonummella vuodesta 1972 lähtien. Yhtiön liikevaihto tilikaudella 2002/2003 oli noin 27 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä on noin 80. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Gyproc Oy:n Kirkkonummen tehdas valmistaa kipsikartonkilevyä noin 20 milj.m 2 vuodessa kapasiteetin ollessa 30 milj.m 2 /a (noin 300 000 t/a). Tuotanto on ollut viime vuosina keskeytyvää 3 vuorotyötä viitenä päivänä viikossa, mikä vastaa noin 5 300 työtuntia. Tuotantoa on tästä ajasta noin 90 95 %. Kesäaikaan on yhteensä neljän ja talvella yhden viikon seisokki. Mahdollinen kapasiteetin 30 milj.m 2 /a mukainen tuotanto edellyttää keskeytymätöntä 3 vuorotyötä. Tuotannon pääraaka aineita ovat kipsikivi, vesi ja kartonki. Kipsikartonkilevyn valmistuksessa käytetään kolmesta eri lähteestä peräisin olevaa kipsiä: luonnosta saatavaa luonnonkipsiä, hiilivoimalaitosten savukaasujen puhdistuksen yhteydessä syntyvää teollisuuskipsiä, joka on kemiallisesti samaa ainetta kuin luonnonkipsi, ja kierrätyskipsiä, joka on tuotannossa, elementtitehtailla sekä työmailla syntyvää kipsilevyjätettä. Tämänhetkisenä pääraaka aineena oleva luonnonkipsi tuodaan laivakulje
5 (26) tuksena Espanjasta. Tehtaan omassa toiminnassa syntyvän kipsilevyjätteen osuus kipsin kokonaissyötöstä on ollut noin 8 15 %. Teollisuuskipsin käyttö vähentää kierrätyskipsin käyttöä. Kierrätyskipsin käsittely Kalsinointi Tehtaan ulkopuolelta kipsilevyjätettä on tullut pääasiassa talotehtailta ja pääkaupunkiseudun rakennuskohteista. Kierrätyskipsin käsittelemiseksi on rakennettu murskauslaitos, jossa kipsilevyjäte murskataan alle 50 mm:n kappaleiksi. Tämän jälkeen materiaalissa mahdollisesti mukana oleva rauta erotetaan magneetilla. Syntynyt kipsijauhe sekoitetaan prosessiin luonnonkipsin mukana. Kartonki seulotaan pois, jauhetaan hienoksi myllyssä ja syötetään takaisin kipsin joukkoon. Kalsinointi tarkoittaa veden poistamista aineesta sitä kuumentamalla. Tehtaalla on käytössä kaksi eri kalsinointilinjaa, joista vanha kalsinointilinja soveltuu luonnonkipsille ja kierrätyskipsille sekä uusi kalsinointilinja teollisuuskipsille. Kalsinointimenetelmien käyttö riippuu saatavilla olevista raaka aineista. Nykyisin käytössä olevan kipsilevylinjan tuotantokapasiteettiin kalsinointitavan muutos ei vaikuta. Viime vuosina teollisuuskipsiä on ollut käytössä satunnaisesti eikä uusi kalsinointi ole ollut juurikaan käytössä. Vanha kalsinointi Luonnonkipsi syötetään kuulamyllyyn, jossa se jauhetaan ja kalsinoidaan maakaasun poltossa syntyvien savukaasujen avulla. Kalsinoinnissa kipsikiven kidevesipitoisuus laskee noin 20 %:sta noin 6 %:iin. Kalsinoitua kipsiä kutsutaan stukkokipsiksi. Stukkokipsi kulkeutuu kuulamyllyn poistokaasujen mukana sähkösuodattimeen. Sähkösuodattimessa stukkokipsi erottuu, mutta hienojakoinen pöly ja muut epäpuhtaudet kulkeutuvat suodattimen läpi. Sähkösuodattimen läpäisseistä savukaasuista noin 40 50 % kierrätetään maakaasupolttimelle ja sitä kautta takaisin kuulamyllyyn. Loput savukaasut johdetaan savupiippuun (I1). Sähkösuodattimissa erotettu stukkokipsi johdetaan kuljetusilman avulla letkusuodattimeen, jossa kipsi erotetaan kuljetusilmasta ja siirretään stukkokipsisiiloihin. Letkusuodattimen läpäisseestä ilmasta suurin osa kierrätetään takaisin sähkösuodattimelta tulevan stukkokipsin kuljetusilmaksi, osa ohjautuu kuulamyllyn maakaasupolttimelle ja osa johdetaan savupiippuun (I3). Uusi kalsinointi Teollisuuskipsi syötetään ensin vanhan kalsinointilinjan kuulamyllyyn, jossa tapahtuu kipsin esikuivaus. Kuivattu kipsi erotetaan sähkösuodattimessa ja kuljetetaan kalsinointikattilaan, joka toimii leijupetiperiaatteella. Polttoaineena on maakaasu. Kattilan savukaasujen mukaan tempautuneet kipsihiukkaset erotetaan johtamalla savukaasut ensin syklonierottimen ja sen jälkeen letkusuodattimen läpi. Puhdistetut savukaasut johdetaan savupiippuun (I2). Kattilassa, syklonissa ja letkusuodattimessa erotettu stukkokipsi johdetaan stukkokipsisiiloon.
6 (26) Kipsikartonkilevyjen valmistus Stukkokipsiin lisätään vettä ja tarvittavia lisäaineita. Kipsimassa valetaan jatkuvana valuna kahden kierrätyspaperista valmistetun kartonkinauhan väliin. Levyn kovetettua se katkaistaan sopivan mittaisiksi levyiksi, jotka kuivataan maakaasua käyttävässä kiertokaasu uunissa. Prosessiin lisätty vesi sitoutuu kipsimassaan ja haihtuu pois kuivauksessa. Kuivatuista levyistä sahataan mittatarkkoja valmislevyjä, jonka jälkeen ne pakataan. Valmiit pakatut levyt varastoidaan joko lavojen tai välipalojen (ohueksi sahattuja kipsilevypaloja) päällä asiakkaan toiveiden mukaisesti. Levyniput suojataan tarvittaessa muovihupulla. Valmiit tuotteet varastoidaan isoissa halleissa ja tarvittaessa pihalla. Raaka aineet Raaka aine Seuraavassa taulukossa on esitetty merkittävimmät kipsikartonkilevyjen valmistuksessa käytettävät raaka aineet, niiden varastointimäärät sekä käyttömäärät tuotannon maksimikapasiteetilla 30 milj.m 2 /a. Lisäksi on mainittu raaka aineiden mahdollinen vaarallisten aineiden kemikaaliluokitus. Kemikaaliluokitus Suurin kerralla varastoitava määrä Maksimi käyttömäärä vuodessa Kipsikivi 18 000 t 280 000 t Kartonki 1 200 t 15 000 t Maissitärkkelys 30 t 950 t Natriumlignosulfonaatti 30 t 500 t (dispergointiaine) Natriumalkyylieetterisulfaatti, 20 t 200 t 30 60 % (vaahtoaine) Silikoni 5 t 60 t Lasikuitu 25 t 90 t Guarkumi 4 t 25 t Dispersioliima 2 t 60 t Natriumhypokloriittiliuos (15 %) C (syövyttävä) 210 kg 6 t Luonnon, teollisuus ja kierrätyskipsi varastoidaan ulkona pihalla, joka on pääasiassa kalliota. Kartonkirullat ovat varastossa sisällä. Tärkkelys ja kiihdytinaineet (= tehtaalla hienoksi jauhettua kipsikiveä) säilytetään terässiiloissa ulkona. Dispergointiaine ja vaahtoaine varastoidaan sisätiloissa lasikuitusäiliöissä, joiden tilavuudet ovat 20 m 3. Betonisten suojaaltaiden reunat ovat noin 30 cm korkeita. Mahdollisissa vuototapauksissa aine valuu lietekaivoon, josta se saadaan talteen. Mahdolliset lietekaivon ylivuodot johdetaan kunnan jätevesiviemäriin. Silikoni varastoidaan kahdessa muovikontissa. Lasikuitu varastoidaan 500 kg:n ja guarkumi 20 kg:n paperisäkeissä puulavoilla betonilattialla. Vahaa käytetään vararaaka aineena, mikäli silikonia tai guarkumia ei ole saatavilla ja se varastoidaan metallisäiliössä tai muovikonteissa. Dispersioliima varastoidaan kahdessa 1 m 3 :n muovikontissa sisällä. Natriumhypokloriitti on voimakkaasti emäksinen hapettava aine. Se on syövyttävää ja kehittää myrkyllistä kloorikaasua hapon kanssa. Natriumhypokloriittiliuos on erittäin vesiliukoista ja se voi siksi kulkeutua pohjaveteen. Aine on erittäin myrkyllistä vesieliöille, mutta sen ei ole todet
7 (26) Polttoaineet Liikenne tu kertyvän ravintoketjuun. Natriumhypokloriittiliuos varastoidaan tehtaalla noin 20 l muovikanistereissa (kerralla maksimissaan noin 10 kanisteria) vesivanerista valmistetussa lämmitetyssä varastokopissa. Varastokoppi sijaitsee ulkona lähellä lämpökeskusta. Myös kopin pohja on vesivaneria. Kopissa ei ole kynnystä. Tehtaalla ei käytetä, eikä prosessissa muodostu vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) liitteen X mukaisia prioriteettiaineita. Maakaasua käytetään prosessissa ja tehdasrakennuksen lämmittämisessä. Tehtaalla on oma lämpökeskus. Maakaasusta kuluu noin yksi kolmasosa kalsinoinnissa ja kaksi kolmasosaa kuivauksessa. Lämmityksen osuus on muutama prosentti. Tehtaan ja sen lämpökeskuksen kaasupoltinten yhteinen polttoaineteho on noin 50 MW. Suurimmat yksittäiset polttoainetehot ovat 12 MW ja 10 MW (kalsinointi). Käytännössä kokonaiskäyttöteho on noin 25 MW. Lämpökeskuksen polttoaineteho on 1,6 MW. Maakaasun kokonaiskulutus tehtaalla on noin 12 milj.m 3 (n)/a. Kevyttä polttoöljyä (kemikaaliluokitus: Xn, haitallinen) käytetään varapolttoaineena lämmityksessä ja kalsinoinnissa. Kevyen polttoöljyn säiliö (100 m 3 ) ja käytöstä poistettu vanha öljysäiliö (150 m 3 ) sijaitsevat yhteisessä betonisessa ja katetussa suoja altaassa, jonka tilavuus on noin 100 m 3. Käytöstä poistetun öljysäiliön purkuun on haettu investointirahaa. Kevyen polttoöljyn säiliö on varustettu ylitäytön estolla ja pinnankorkeusmittarilla. Polttoöljyä on viime vuosina käytetty ainoastaan öljypoltinten koekäytöissä ja säiliössä varastoitavan öljyn määrä on normaalisti pieni. Varastoidun kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus ei ole tiedossa. Varapolttoaineena on mahdollista käyttää myös propaania. Pihalla erillisessä aitauksessa on kaksi tyhjää 100 m 3 :n propaanisäiliötä, joilla ei tällä hetkellä ole käyttölupaa. Kipsi ja kartonkilaivat tulevat kilometrin päässä olevaan satamaan. Kipsilaivan, jossa on noin 6 500 8 500 t kipsikiveä, purkaminen kestää noin 14 19 tuntia ja siitä aiheutuvan raskaan liikenteen määrä on noin 400 edestakaista ajoa kipsilaivaa kohti. Kipsilaivoja tulee noin 2 kertaa kuukaudessa, yhteensä noin 20 laivaa vuodessa. Kartonkilaivan, jossa on noin 700 t kartonkia, purku kestää noin 10 tuntia ja siitä aiheutuvan raskaan liikenteen määrä on noin 25 edestakaista ajoa kartonkilaivaa kohti. Vuodessa tulee noin 10 kartonkilaivaa. Muut raaka aineet tuodaan maantiekuljetuksina noin kerran kuukaudessa. Valmiit kipsikartonkilevyt toimitetaan edelleen maantiekuljetuksina. Tätä varten tehtaalla käy päivittäin 20 70 rekka autoa. Laivakuljetuksina vientiin toimitetaan tällä hetkellä noin 6 600 t kipsikartonkilevyjä vuodessa. Laivoja lastataan noin kolme kertaa vuodessa ja lastaus kestää noin yhden vuorokauden. Tästä aiheutuva raskaan liikenteen määrä on noin 100 edestakaista ajoa kipsikartonkilevylaivaa kohti.
8 (26) Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Päästöjen vähentämiseksi ei ole tiedossa lisäinvestointeja. Laitteiden säännöllisellä huollolla ja tarkkailulla pyritään pitämään päästöt mahdollisimman alhaisina. Kipsihiukkaset varautuvat huonosti sähköisesti ja parempi vaihtoehto vanhan kalsinointilinjan sähkösuodattimelle kipsihiukkasten erotteluun olisi letkusuodatin. Uusi letkusuodatin maksaa Gyproc Oy:n mukaan noin 500 000 euroa ja käyttökustannukset olisivat noin kolme kertaa korkeammat sähkösuodattimeen verrattuna. Tehtaan kalsinointiprosessissa koko materiaalivirta kulkee sähkösuodattimen läpi, jolloin letkusuodattimen sijoittaminen sähkösuodattimen tilalle on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Koska luonnonkipsi ja kierrätyskipsi pitää jauhaa kuulamyllyllä, soveltuu uusi kalsinointi vain teollisuuskipsille. Gyproc Oy on myös teettänyt päätuotteilleen ympäristöselosteen, joka perustuu elinkaariselvityksiin ISO 14040 ja ISO/DIS 14041. Siinä tarkastellaan ympäristökuormitusta raaka ainelähteistä valmiiseen rakenteeseen saakka. Elinkaariselvitykset tukevat konkreettisesti ympäristötavoitteiden asettamista. Lisäksi Gyproc Oy on saanut ensimmäisenä Suomessa Rakennustietosäätiön rakennusmateriaalien parhaan päästöluokituksen M1:n. Rakennusmateriaalien päästöluokitus on osa Sisäilmayhdistys ry:n kehittämää laajempaa luokituskokonaisuutta. Luokituksessa rakennusmateriaalit jaetaan kolmeen luokkaan, joista M1 on paras. Vaatimuksia asetetaan ainoastaan materiaaleista huoneilmaan kulkeutuville kemiallisille päästöille. Ainoa tuotteen koostumukseen kohdistuva vaatimus on vaatimus laastien, tasoitteiden ja silotteiden kaseiinittomuudesta. M1 merkki kertoo, että tuote on testattu puolueettomassa laboratoriossa ja, että se on vakioiduissa testiolosuhteissa täyttänyt neljän viikon iässä M1 luokalle asetetut vaatimukset. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Tehtaalla on käytössä ISO 14001 standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä vuodesta 1998 alkaen. Järjestelmän viimeisin auditointi on ollut 25.5.2004. Energiatehokkuus Energian käytön tehokkuudesta ei Gyproc Oy:n mukaan ole saatavilla tietoja. Sähköä ostetaan vuodessa noin 20 GWh. Osa kuivauksen savukaasuista johdetaan ennen savupiippuun johtamistaan lämmön talteenoton läpi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Prosessivesi (noin 550 m 3 /d) ja talousvesi (noin 8 m 3 /d) ostetaan Danisco Finland Oy:n vedenpuhdistamolta. Tehtaan toiminnassa ei muodostu varsinaisesti jätevesiä, sillä käytetystä prosessivedestä osa jää kipsikar
9 (26) tonkilevyyn, osa haihtuu kuivauksessa ja lauhdutetaan takaisin prosessivedeksi ja loppu poistuu kuivauksesta vesihöyrynä ympäristöön. Sosiaalijätevedet johdetaan Kirkkonummen kunnan viemäriverkkoon. Sosiaalijätevesien johtamisesta kunnan jätevesiviemäriin ei ole olemassa virallista sopimusta. Sisätiloissa ei ole suoja altaita lukuun ottamatta lattiaviemäröintiä. Tehtaan piha alue on päällystetty ja alueella ei ole sadevesiviemäreitä. Alueen hulevedet kulkeutuvat reunaojien kautta maastoon ja edelleen mereen. Päästöt ilmaan Vanha kalsinointi Vanhassa kalsinoinnissa sähkösuodattimen läpäisevistä savukaasuista noin 40 50 % kierrätetään maakaasupolttimelle ja loput johdetaan 40 m korkeaan teräspiippuun (I1). Sähkösuodattimen takuuarvoksi hiukkasille on laitetoimittaja (ABB Fläkt Oy) taannut 50 mg/m 3 (n). Vanhan kalsinoinnin päästöt on mitattu joka toinen vuosi. Uusi kalsinointi Uudessa kalsinointilinjassa syklonissa ja letkusuodattimessa puhdistetut savukaasut johdetaan 40 m korkeaan teräspiippuun (I2). Syklonin erotusasteeksi laitetoimittaja (ABB Power Oy) takaa 70 % ja letkusuodattimen takuuarvoksi 35 mg/m 3 (n). Kalsinointikattilan savukaasupäästöjen NO X pitoisuudeksi laitetoimittaja on esittänyt 17 %:n happipitoisuudella 30 100 mg/m 3 (n) laitteen käyttöasteesta riippuen. Uusi kalsinointi ei ole ollut juurikaan käytössä. Stukkokipsin kuljetus ja varastointi Stukkokipsi kuljetetaan kalsinoinnista kantoilmalla letkusuotimeen (valmistaja Beth), josta erotettu stukkokipsi siirretään stukkokipsisiiloon. Letkusuodattimen läpäisseestä ilmasta suurin osa kierrätetään takaisin sähkösuodattimelta tulevan stukkokipsin kuljetusilmaksi, osa ohjautuu kuulamyllyn maakaasupolttimelle ja osa johdetaan 25 m korkeaan teräspiippuun (I3). Letkusuotimen erotusasteeksi on annettu 99,9 % ja takuuarvoksi 5 mg/m 3 (n). Stukkokipsin kuljetuksen päästöt on mitattu joka toinen vuosi. Stukkokipsi välivarastoidaan stukkokipsisiilossa. Siilosta poistuva ilma puhdistetaan letkusuotimella (valmistaja Bahco) ja johdetaan 25 m korkeaan teräspiippuun (I4). Letkusuotimen erotusasteeksi on annettu 99,9 %. Siilon päästöt on mitattu joka toinen vuosi. Kipsikartonkilevyn kuivaus Kipsikartonkilevy kuivataan maakaasulla. Kuivausvyöhykkeitä on 6 kpl. Savukaasut johdetaan kuivausvyöhykkeiltä 1 3 teräspiippuun (I5), jonka korkeus on 13 m ja kuivausvyöhykkeiltä 4 6 teräs/lasikuitupiippuun (I6), jonka korkeus on 20 m. Osa savukaasuista johdetaan ennen savupiippuun johtamistaan lämmön talteenoton läpi. Lämmön talteenotossa kondensoitunut vesi palautetaan prosessivedeksi. Kuivauksen päästöt on mitattu joka toinen vuosi.
10 (26) Sahauksen pölynpoisto Kipsilevyjen sahauksessa syntyvä pöly suodatetaan omalla letkusuodattimella (Hosokawa Mikropul) ja johdetaan uuteen raakakipsisiiloon, johon siirretään myös teollisuuskipsi. Suodatusilma johdetaan teräspiippuun (I13), jonka suu on 25 m korkeudella maanpinnasta. Sahauksen päästöt on mitattu joka toinen vuosi. Muut päästölähteet Levyn teossa kartongin reunaan tehdään jyrsimällä urat. Syntyvä paperijäte poistetaan kohdepoistolla ja kuljetusilma puhdistetaan pesurilla. Prosessi on jatkuva. Hiukkaspäästöt on mitattu vuonna 1999 ja ne olivat 0,1 kg/h. Uudesta kalsinoinnista, kiihdytinainelaitokselta, ja raakakipsisiiloille johtavista siirtoruuveista kerätään muodostuva pöly, joka johdetaan letkusuodattimen (Pulstex) läpi. Valmistaja on taannut erotuskyvyksi alle 5 mg/m 3. Päästöjä ei ole mitattu. Päästöt johdetaan ulos teräsputken kautta kalsinointirakennuksen seinän läpi (I14). Tehdasrakennuksen lämmitykseen käytettävä lämpökeskuksen polttoaineena on maakaasu. Savukaasut johdetaan kahteen 12 m korkeaan savupiippuun ja savukaasupäästöjä ei ole mitattu. Raakakipsikasan ei olla havaittu pölyävän merkittävästi edes kesäaikaan. Tehtaan kokonaispäästöt Seuraavassa taulukossa on esitetty merkittävimpien päästölähteiden mitatut päästöt ilmaan (pitoisuus kuivissa savukaasuissa ja tuntipäästö) sekä mittausvuosi. NO 2 Hiukkaset Mitattu mg/m 3 (n) kg/h mg/m 3 (n) kg/h Vanha kalsinointi (I1) 62 2,2 174 6,3 2003 Uusi kalsinointi (I2) 88 0,3 27 0,6 1999 Stukkokipsin kuljetus (I3) 5 0,2 2003 Stukkokipsin varastointi (I4) < 3 < 0,02 2003 Kuivausvyöhykkeet 1 3 (I5) 29 0,7 4 0,1 2003 Kuivausvyöhykkeet 4 6 (I6) 29 1,0 3 0,1 2003 Sahauksen pölynpoisto (I13) < 3 < 0,02 2003 Vanhan kalsinoinnin sähkösuodattimen emissiolangat vaihdettiin kesäseisokissa heinäkuussa 2003. Päästömittausten jälkeen tarkastettiin sähkösuodattimen alaosa ja huomattiin, että yksi virtauksen ohjauslevy oli osittain irronnut. Tämä aiheutti sen, että osa kaasuista pääsi virtaamaan suodattimen erotusosan ohi. Levy kiinnitettiin jouluseisokissa 2003. Vuonna 2001 suoritetuissa mittauksissa vanhan kalsinoinnin hiukkaspäästöiksi ilmaan mitattiin 74 mg/m 3 (n) ja 1,5 kg/h. Laitoksen tuotanto ja kokonaispäästöt ilmaan vuosina 1999 2003 on esitetty seuraavassa taulukossa. Hiukkaset ovat stukkokipsihiukkasia. Hiukkasten ja typen oksidien päästöt perustuvat tehtyihin mittauksiin. Hiilidioksidipäästöt on laskettu maakaasun kulutuksesta. Vuoden 2003 suureen hiukkaspäästöön vaikuttivat edellä mainitut sähkösuodattimen ongelmat.
11 (26) NO, Vuosi Tuotanto, Hiukkaset, CO 2, milj.m 2 2 tonnia tonnia tonnia 1999 20,0 15,2 16,6 22 800 2000 18,4 14,7 14,9 20 500 2001 19,0 15,6 8,9 20 900 2002 19,8 16,1 9 20 900 2003 19,9 18,3 31,5 23 400 Melu ja tärinä Tehtaan toiminnasta ei aiheudu melua, joka ylittäisi valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) esitetyt melutason ohjearvot. Tehtaan toiminnasta ei aiheudu tärinää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Seuraavassa taulukossa on esitetty kipsikartonkilevytehtaalla syntyvät jätteet, niiden määrät ja käsittely. Kipsilevyjätettä tuodaan myös tehtaan ulkopuolelta. Ongelmajätteet on merkitty tähdellä *. Jäte ja tunnusnumero Paperijäte 15 01 01 Kartonkijäte 15 01 01 Isot kartonkirullat 15 01 01 Kartonkihylsyt 15 01 01 Jätekipsikasasta poistettava pakkausjäte 15 01 02 Muovijäte 15 01 02 Pakkaus, talous ja siivousjäte 15 01 06 Kipsilevyjäte prosessista 16 03 04 Prosessin pesupaikan kipsi 16 03 04 Kipsilevyjäte ulkopuolelta 17 08 02 Metalliromu 20 01 40 Keittiön rasvanerotuskaivon jäte 20 03 04 Maalijäte 08 01 11* Liuottimet 08 03 12* Öljynerotuskaivojen (2 kpl) jäte 13 05 02* Jäteöljy 13 02 05* Kiinteät öljyiset jätteet 13 02 08* Aerosolipakkaukset 16 05 08* Romuakut 16 06 01* Tyhjät öljytynnyrit 16 07 08* Määrä vuodessa Käsittely 3 t Kerätään astiaan (max. 1 t) ja toimitetaan hyötykäyttöön. 85 t Kerätään konttiin (max. 5 t) ja toimitetaan hyötykäyttöön. 5 50 kpl Varastoidaan sisällä (max. 30 t) ja toimitetaan hyötykäyttöön. 35 t Varastoidaan pihalla (max. 20 t) ja toimitetaan hyötykäyttöön. 4 t Kerätään ulkona olevalle siirtolavalle ja toimitetaan kaatopaikalle. 4 t Toimitetaan kaatopaikalle. 20 t Kerätään kontteihin (max. 5 t) ja toimitetaan kaatopaikalle. 7 000 t Varastoidaan pihalla (max. 500 t) ja käytetään prosessin raaka aineena. 30 t Varastoidaan pihalla (max. 7 t) ja käytetään prosessin raaka aineena. 1 000 2 000 t Käytetään prosessin raaka aineena. 50 t Kerätään ulkona olevalle siirtolavalle (max. 20 t) ja toimitetaan hyötykäyttöön. 1 t Toimitetaan kaatopaikalle. Satunnaisesti Toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn. 1 m 3 Kerätään korjaamolla olevaan tynnyriin ja toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn. Tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa ja toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn. 5 10 t Kerätään säiliöön (max. 5 t) ja toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn. 0 10 t Kerätään tynnyreihin (max. 2 t), jotka varastoidaan ongelmajätekontissa. Toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn. 200 kg Kerätään säkkeihin ja varastoidaan ongelmajätekontissa. Toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn. 300 kg Kerätään ongelmajätekonttiin ja toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn. 30 kpl Varastoidaan ulkona ja toimitetaan hyötykäyttöön.
12 (26) Asbestijäte 17 06 05* Loistelamput ja elohopeaputket 20 01 21* Paristot ja pienet akut 20 01 33* Satunnaisesti Toimitetaan kaatopaikalle 500 kpl Kerätään pahvilaatikoihin ja toimitetaan loisteputkien toimittajalle. 100 kpl Kerätään sisällä olevaan laatikkoon ja toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn. Tehtaan pihalla oli kesällä 2004 arviolta noin 54 000 tonnin kipsilevyjätekasa (kosteus 30 40 %). Kipsilevymäen korkeutta on tutkittu kairaamalla. Jäte käytetään vähitellen prosessin raaka aineena. Gyproc Oy:n mukaan nykyisillä tuotantomäärillä pystymään vanhaa kierrätyskipsiä hyödyntämään noin 25 000 30 000 t vuodessa, jos teollisuuskipsiä ei käytetä. Näin ollen vanhan kipsilevykasan pitäisi olla käytetty vuoden 2007 loppuun mennessä. Päästöt maaperään (estäminen) Lämpökeskuksen luona piha alueella maan alla ja trukkikorjaamossa on öljynerotuskaivot. Öljynerotuskaivoissa on ylärajahälyttimet, joiden kunto tarkastetaan kerran vuodessa. Öljynerotuskaivot tyhjennetään imuautolla ja jäte viedään pois ongelmajätteenä. Öljyn tankkauspaikan kohta on päällystämätön, mutta siihen on Gyproc Oy:n mukaan tarkoitus rakentaa noin 0,8 m 3 :n suoja allas. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan ilmanlaadun bioindikaattoriselvitysten perusteella kipsilevyjen valmistuksella ei ole havaittu olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Prosessissa ilmaan pääsevät stukkokipsihiukkaset (CaSO 4 ½H 2 O) muuttuvat ympäristössä vähitellen kidevedelliseksi kalsiumsulfaatiksi (CaSO 4 2H 2 O), joka on kemiallisesti reagoimaton yhdiste. Toiminnan näkyvimmät vaikutukset ovat raaka aineiden ja tuotteiden kuljetuksen aiheuttama liikenne. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Päästöjen tarkkailu on osa prosessin ohjauksessa käytettävää tuotannonohjausjärjestelmää. Järjestelmästä on luettavissa käyttötarkkailu, parametrien muuttelu ja hälytykset. Levynvalmistusprosessia tarkkaillaan visuaalisesti. Päästöt mitataan kertaluonteisesti ulkopuolisen tahon toimesta voimassaolevan ympäristöluvan lupaehtojen mukaisesti. Mittausraportissa esitetään tietojen luotettavuus. Ympäristöluvan No YS 328/19.5.1999 mukaisesti päästömittaukset on ollut suoritettava joka toinen vuosi seuraavasti:
13 (26) Nykyisen kalsinoinnin sähkösuodattimen (I1) tai uuden kalsinoinnin letkusuodattimen (I2) päästöt: NO X, hiukkaset ja CO. Mittaukset tehdään, jos mittausta edeltävänä 12 kuukauden aikana kalsinointitapa (uusi tai vanha) on ollut käytössä vähintään 1 000 h. Kuljetusilman suodin (I3): hiukkaset Kipsisiilojen suodin (I4): hiukkaset Kipsilevyjen kuivauksen molemmat päästökohdat (I5 ja I6): NO X, hiukkaset ja CO Sahojen pölynpoisto (I13): hiukkaset. Päästöjen tarkkailuehdotus Gyproc Oy:n ehdotus uudeksi päästöjen tarkkailuohjelmaksi on: Joka toinen vuosi mitataan Nykyisen kalsinoinnin sähkösuodattimen (I1) tai uuden kalsinoinnin letkusuodattimen (I2) päästöt: NO X, hiukkaset ja CO. Mittaukset tehdään, jos mittausta edeltävänä 12 kuukauden aikana kalsinointitapa (uusi tai vanha) on ollut käytössä vähintään 1 000 h. Kipsilevyjen kuivauksen molemmat päästökohdat (I5 ja I6): NO X ja CO (hiukkaspitoisuutta ei enää mitata, sillä se on ollut erittäin pieni). Joka neljäs vuosi mitataan (päästöt ovat erittäin vähäisiä) Kuljetusilman suodin (I3): hiukkaset Kipsisiilojen suodin (I4): hiukkaset Sahojen pölynpoisto (I13): hiukkaset. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Vakuutusyhtiön tekemän selvityksen mukaan suurin riski on sähkökaapeleiden syttyminen kuivausuunissa, josta saattaa aiheutua myrkyllisten kaasujen muodostumista. Toisena riskinä on prosessikemikaalien pääsy ojien kautta maastoon ja edelleen mereen. Mahdollisuus, että kemikaalit kulkeutuisivat mereen saakka, on erittäin pieni. Gyproc Oy:n käyttämät pääraaka aineet ovat käyttöturvallisuustiedotteiden mukaan biologisesti hajoavia, joten mahdollinen ympäristövahinko olisi hetkellinen. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Tehtaalla on automaattinen palohälytysjärjestelmä. Tuotantoa tarkkaillaan tuotannonohjausjärjestelmän kautta. Päästöjen puhdistinlaitteiden huollot toteutetaan laitetoimittajien ohjeiden mukaisesti ja lämmityksen polttimet huolletaan kunnossapito ohjelman mukaisesti. Huollot ja korjaukset kirjautuvat kunnossapidon järjestelmään. Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Hätätilanteita varten tehtaalla on kirjallinen pelastussuunnitelma. Puhdistimia ei voida ohittaa häiriötilanteissa, joten korjauksen ajaksi tuotantoprosessi on pysäytettävä.
14 (26) Mikäli uuden kalsinointilinjan letkusuodatin rikkoutuu, niin savukaasut johdetaan pelkän syklonierottimen kautta ulos, sillä kalsinointikattila on aina saatava tyhjäksi prosessikatkoksen yhteydessä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 4.8.2004 ilmoituksella, että aikaisemmin käytössä olleet erikoislevyjen ja välipalojen sahausprosessit on purettu eikä niiden tilalle ole hankittu korvaavia laitteita. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut ympäristölupahakemuksesta kuuluttamalla Kirkkonummen kunnan ilmoitustaululla 12.10.2004 10.12.2004 ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 13.10.2004 10.12.2004. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kirkkonummen sanomat ja Västra Nyland nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu 15.11.2004. Tarkastusmuistio No YS 1555/23.12.2004 on liitetty asiakirjoihin. Ympäristölupahakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Kirkkonummen kunnan lupa ja valvontajaostolta, Kirkkonummen kunnanhallitukselta ja Etelä Suomen lääninhallitukselta. Etelä Suomen lääninhallitus ilmoittaa 9.12.2004 päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksen suhteen. Kirkkonummen kunnan lupa ja valvontajaosto toteaa 14.12.2004 päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomauttamista lupahakemukseen. Jaosto kuitenkin esittää, että jätekipsivarastoa tulee mahdollisuuksien mukaan pienentää esitettyä nopeammassa aikataulussa. Muistuttaja 1 (kolme allekirjoittajaa) esittää 21.11.2004 päivätyssä muistutuksessaan, että tehtaan toiminnalle voitaisiin asettaa voimassa olevien lupaehtojen mukaisia määräyksiä. Muistuttajan mukaan uudessa ympäristöluvassa tulisi olla myös sataman ja tehtaan välisiä raakakipsikuljetuksia koskevia määräyksiä. Kuljetukset suoritetaan avolavaisilla kuorma autoilla. Lavat ovat nykyään niin täyteen lastattuja, että osa kipsistä putoaa tielle. Tiellä jauhaantunut kipsi pölyää kuivalla ilmalla ja haittaa tiellä liikkuvien näkyvyyttä. Lisäksi kipsipöly ärsyttää silmiä ja on tuskin terveellistä hengitettynä. Gyproc Oy huolehtii tavallisesti tien har
15 (26) Hakijan kuuleminen ja vastine jaamisesta kipsilaivan tyhjennyksen jälkeen, mutta olisi huomattavasti parempi, jos kuljetukset hoidettaisiin niin, ettei kipsiä alun perinkään putoaisi tielle. Luvan hakijalle on 23.12.2004 päivätyllä kirjeellä No YS 1556 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista ja muistutuksesta. Gyproc Oy toteaa 10.1.2005 päivätyssä vastineessaan, että jätekipsikasan pienentäminen nopeammassa aikataulussa on myös sen intresseissä. Yhtiö on tehostanut kierrätyskipsin murskaamista siirtymällä kolmivuorotyöhön kierrätyskipsilaitoksella aikaisemman kaksivuorotyön sijasta. Gyproc Oy tulee ottamaan yhteyttä kipsikuljetuksesta vastaavaan yhtiöön ja pyytämään heitä kuljettamaan kipsikiven niin, että sitä ei pääse putoamaan ympäristöön. Gyproc Oy maksaa kaikesta laivassa olevasta kipsikivestä, joten on tärkeää, että kaikki kipsikivi myös tulee tehtaalle. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Gyproc Oy:n kipsilevytehtaalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Asianomaisten lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on huomioitu lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Alueella vastaanotettavat ja varastoitavat jätemateriaalit 1. Kipsilevytehtaalle saa tuoda ja hyödyntää prosessin raaka aineena luonnonkipsin sijasta puhdasta kipsilevyjätettä (tunnusnumerot 16 03 04 ja 17 08 02) sekä hiilivoimalaitosten savukaasujen puhdistuksessa syntyvää teollisuuskipsiä (10 01 05) niin paljon kuin kipsilevyprosessin toiminnan kannalta on mahdollista. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty, tai jäte on palautettava sen haltijalle. (YSL 43, 45, 6, 9, 15, YMA 1129/2001) 2. Tehtaan pihalla oleva vanha kipsilevyjätekasa on hyödynnettävä tehtaan tuotantoprosessissa tai toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on hyväksytty, ja alue on siivottava 31.12.2007 mennessä. Kun edellä mainitut toimenpiteet on tehty, on niistä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
16 (26) Vanha kipsilevyjätekasa pois lukien tehdasalueella saa varastoida kipsilevyjätettä ja teollisuuskipsiä kerralla yhteensä enintään 15 000 t. Jätteitä ei saa varastoida yhtäjaksoisesti yli kolmea vuotta pitempää aikaa. (YSL 43, 45, JL 4, JA 8 ) Päästöt vesiin ja viemäreihin 3. Tehtaan sosiaalijätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin. Jätevesien johtamisessa viemäriin on noudatettava vesihuoltolaitoksen antamia ohjeita ja määräyksiä. Vesihuoltolaitoksen viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Sadevedet sekä muut alueen pintavedet on johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien saastumisvaaraa. Öljyisten jätevesien pääsy pinta tai pohjaveteen on estettävä öljynerotuksella. Öljynerotuskaivot, suoja allas ja muut öljyntorjuntaan liittyvät rakennelmat on mitoitettava siten, ettei häiriö tai poikkeustilanteessakaan öljyä pääse maaperään. Öljynerotuskaivot on varustettava hälyttävällä öljynilmaisimella ja hälytysjärjestelmien toimivuus on testattava vähintään vuoden välein. (YSL 43 ) Päästöt ilmaan 4. Vanhasta kalsinoinnista savupiippuun (I1) johdettavien savukaasujen hiukkaspitoisuus saa vuodesta 2007 alkaen olla kuivissa savukaasuissa enintään 50 mg/m 3 (n). Uudesta kalsinoinnista savupiippuun (I2) johdettavien savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla kuivissa savukaasuissa enintään 35 mg/m 3 (n). Päästöraja arvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyjen tulokset, jotka lupaviranomainen on hyväksynyt, eivät ylitä raja arvoa. Prosessin käynnistys ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja arvon noudattamisen tarkasteluissa. (YSL 43 ) 5. Tehtaan lämpökeskukselle polttoaineeksi hankittavan kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. (YSL 43, VNA 766/2000) Melu 6. Tehtaan toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db.
17 (26) Tehtaan toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmillä loma asumiseen käytettävillä alueilla päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 45 db eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 40 db. (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely 7. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttoöljysäiliöt on sijoitettava tiivisrakenteiseen suoja altaaseen niin, että maaperän pilaantuminen polttoöljysäiliön täytön ja polttoaineen purkamisen tai säiliön mahdollisen rikkoutumisen seurauksena estyy. Suoja altaan tilavuuden on vastattava vähintään altaaseen sijoitetun suurimman säiliön tilavuutta. Säiliöissä on oltava ylitäytön estävä hälytys tai lukitusjärjestelmä. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Ympäristölle haitallisten nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suojaaltaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suojaaltaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. (YSL 43, NaapL 17 ) 8. Ympäristölle haitallisten kemikaalien varastot on saatettava määräyksen 7. mukaiseksi vuoden 2005 loppuun mennessä. Öljysäiliöiden tankkauspaikka on kunnostettava ja varustettava suoja altaalla vuoden 2005 loppuun mennessä. Selvitys suoritetuista toimenpiteistä on esitettävä vuoden 2005 vuosiraportoinnin yhteydessä. (YSL 43 ) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 9. Tehtaan toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä toisistaan erillään. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn hyödynnettäväksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi. (YSL 43, 45, JL 6 )
18 (26) 10. Ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä, reunakorokkein varustetulla alustalla tai muulla ympäristönsuojelun kannalta yhtä tehokkaalla tavalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja tai pintavesiin ja viemäreihin on estettävä. (YSL 43, 45, JL 4, 6, JA 5, 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 11. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. (YSL 43, 45, 6, 15, JA 3, 3 a, 5, 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) Vastaava hoitaja 12. Kipsilevyjätteen ja teollisuuskipsin varastoinnille ja käsittelylle tehdasalueella on nimettävä vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. (YSL 43, JA 10 ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 13. Häiriötilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Viemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava vesihuoltolaitokselle. (YSL 43, 46, YSA 30 )
19 (26) 14. Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka merkittävästi lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat päästöjen laatua haitallisemmaksi, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Yli 24 tuntia kestävistä häiriötilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 46, YSA 30 ) 15. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja muuta tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 43, JL 6 ) Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja 16. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Toiminnat on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Alue, jolla työkoneet ja ajoneuvot liikkuvat sekä alueelle johtavat tiet, on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. (YSL 43, JL 19 ) 17. Kipsin kuljetus satamasta tehtaalle on hoidettava siten, ettei haitallisia määriä kipsiä pääse kuljetusten yhteydessä ympäristöön. Tarvittaessa kuljetuksia on suojattava peitteillä. (YSL 43 ) Toiminnan lopettaminen 18. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, 90 ) Tarkkailu ja raportointimääräykset Tarkkailu 19. Kipsilevytehtaan päästöjä ilmaan on tarkkailtava käyttö ja päästötarkkailussa sivulla 13 esitetyllä tavalla. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta. Mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua ja kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kyseessä olevaa vuotta koskevan vuosiraportin yhteydessä.
20 (26) Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailutulokset tai muu perusteltu syy antaa aihetta. (YSL 43, 46 ) Raportointi ja kirjanpito 20. Gyproc Oy:n on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: käytetyt polttoaineet ja niiden kulutustiedot (m 3 /a, t/a) sekä tehtaalla käytetty energian vuosittainen kokonaismäärä polttoaineittain luokiteltuna polttoaineiden rikkipitoisuus ja muut laatutiedot mahdollinen päästömittausraportti mitatut ja/tai laskennalliset typenoksidi, hiukkas ja hiilidioksidipäästöt (t/a) yhteenveto vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettujen vesien aiheuttamasta kuormituksesta päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista ja laitosalueelle tuoduista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä toimintavuoden lopussa varastossa olleet määrät jätteiden hyötykäyttö (laatu, määrät ja toimituspaikat). Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito koskee myös öljynerotuskaivojen tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. (YSL 46, JL 51, 52 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Gyproc Oy:n toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
21 (26) Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, ettei toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys, onnettomuusriski ja alueen kaavamääräykset. Yleiset perustelut Toiminnan ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi päästöjä, jätteitä ja melua koskevien määräysten antaminen on tarpeellista. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Prosesseissa ja lämmityksessä käytetään polttoaineena maakaasua. Osa kuivauksen savukaasuista johdetaan ennen savupiippuun johtamistaan lämmön talteenoton läpi. Lämmön talteenotossa kondensoitunut vesi palautetaan prosessivedeksi. Prosessissa käytetään mahdollisuuksien mukaan luonnonkipsin sijasta teollisuus ja kierrätyskipsiä. Prosessin päästöjä ilmaan mitataan säännöllisesti ja kalsinoinnin hiukkaspäästöjä ilmaan rajoitetaan. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.