Kirkon varhaiskasvatus Hämeenkyrön seurakunta

Kirkon varhaiskasvatus Hämeenkyrön seurakunta Varhaiskasvatus- ja perhetyön perustoimintokuvaus Hämeenkyrön seurakunnan ja Hämeenkyrön kunnan varhaiskasvatuksen yhteistyö 1

Perustehtävä Varhaiskasvatus- ja perhetyö on kasvatus- ja kastekumppanuutta. Työn perustana on Jeesuksen antama kaste- ja lähetyskäsky. Kasteessa lapsi saa uskon lahjan Pyhän Hengen työnä. Usko ei ole ihmisen teko, vaan Jumalan työ ihmisessä. Jeesus asetti uskon esikuvaksi lapsen uskon, joka on yksinkertainen ja luottava usko. Seurakuntamme varhaiskasvatus- ja perhetyössä lapsia ja perheitä ohjataan elämään joka päivä Jumalaan huolenpitoon luottaen ja turvautuen. Heitä opetetaan rukouksin kääntymään kaikkivaltiaan Jumalan puoleen. Lastenohjaajien ja varhaiskasvatus- ja perhetyön papin tehtävänä on tukea lasten ja aikuisten kristillistä kasvua ja seurakuntayhteyttä sekä perheitä elämän eri tilanteissa. Kasteessa saatu usko on kuin pieni taimi, jota kastellaan ja kasvatetaan. Seurakunnassa lapsen uskon tainta ravitaan ja sille annetaan kasvuvoimaa antamalla lapsen kokea Jumalan pyhyyttä ja rakkautta. Lapsen kasteessa saama siunaus tarkoittaa, että Jumala on hänen kanssaan joka hetki suojellen ja siunaten. Kasteen siunaus ei ehdy, armon lähde ei kuihdu. Kasteen lahjat eivät katoa, vaan säilyvät ihmisessä elämän loppuun saakka. Jumalan kastelahjat ovat armo, syntien anteeksianto, iankaikkinen elämä, Jumalan varjelus ja suojelusenkelin suoja. Kristityn tehtävä on käyttää näitä lahjoja ja iloita niistä. Kaste on elämän katoamaton suoja, jonka Jumala antaa. Seurakuntamme varhaiskasvatuksen teologinen lähtökohta on kasteen armo, kasteusko ja kasteen lahjat, joita lasten kanssa tutkitaan ja ihmetellään. Koko elämä on kasteen lahjojen muistamista. 2

Toiminta-ajatus ja tavoitteet Päiväkerhot ovat ev.lut. kirkon varhaiskasvatustoimintaa 3-6-vuotiaiden parissa. Päiväkerhoissa tuemme lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä toimimalla lasten, vanhempien ja työntekijöiden välisessä vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa. Työmme perustana on kristillinen arvopohja. Haluamme toimia niin, että lapsi saa kokemuksia ja aineksia hyvään elämään. Haluamme elää aidosti lapsen rinnalla ja opetella yhdessä hänen kanssaan arvokkaita asioita. Päiväkerhossa lapsilähtöisyys ohjaa lastenohjaajien toimintaa. Lastenohjaajat miettivät asioita lapsen kehitysvaiheista käsin sekä soveltavat toiminnassaan laaja-alaisesti varhaiskasvatuksen eri menetelmiä. He ottavat aikuisen vastuun ja asettavat lapselle turvalliset, selkeät rajat. Kerhossa painottuvat lapsesta välittäminen, lapsuuden ilon kokemukset ja lapsen hengellisen herkkyyden vaaliminen. Päiväkerhotyömme perusperiaatteet voimme tiivistää neljään L:ään: leikki, lämpö, luovuus ja luottamus. Luottamusta synnyttelemme leikin, lämmön ja luovuuden avulla unohtamatta kasteopetusta ja hengellisyydessä elämistä. Varhaiskasvatus- ja perhetyön pastori vierailee usein kerhoissa. Hänen tehtävänsä on omalta osaltaan avata lapsille Jumalan todellisuutta ja kristillistä uskoa. Kerhossa vieraillessaan hän pitää hartauksia ja kertoo Jumalasta. Samalla hän on lasten ja perheiden käytettävissä keskusteluihin ja toimii heidän hengellisenä ohjaajanaan. Päiväkerhossa annamme lapselle kokemuksen seurakunnasta, jossa hänet kohdataan yksilönä; kokonaisvaltaisesti omana itsenään, ainutlaatuisena ja arvokkaana Jumalan lahjana. (Liite 1). 3

Perhekerhossa hiljennytään hartaudelle, keskustellaan ja jaetaan kokemuksia muiden kanssa, paneudutaan erilaisiin teemoihin, leikitään, lauletaan ja kahvitellaan. Toisinaan kerhoon on kutsuttu vierailijoita puhumaan vanhempia kiinnostavista aiheista. Lastenohjaajien rinnalla varhaiskasvatusja perhetyön pastori on mahdollisuuksien mukaan läsnä vuoroin molemmissa perhekerhoissa. Hän pitää hartauksia ja alustaa keskustelua perheen elämää koskettavista teemoista. Vanhemmat voivat kääntyä myös hänen puoleensa mieltä askarruttavissa asioissa. Lapsille ja aikuisille on sekä yhteistä että eriytettyä toimintaa. Perhekerho on lapsiperheille matalan kynnyksen seurakunta. 4

Tehtävä-alueen konkreettiset toiminnalliset tavoitteet Päiväkerhoikäisille lapsille kerrotaan rakastavasta, armollisesta Jumalasta ja heille tuodaan Raamattu tutuksi lapsen kulloisenkin kehitystason mukaisesti. Päiväkerhoissa lasten kanssa eletään kristillisyyttä todeksi. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan kokonaisvaltaisesti monipuolisin menetelmin. Lasten vanhempia ja perheitä tuetaan heidän kasvatustehtävässään keskusteluin ja vanhempainvartein. Tarvittaessa perheitä ohjataan eteenpäin eri asiantuntija-alueille. Kuka tekee Varhaiskasvatus- ja perhetyöstä vastaava lastenohjaaja on Merja Eloranta. Hänen lisäkseen lastenohjaajina toimivat: Arja Tuomala, Anne Ahlfors, Sanna Peltomäki (työvapaalla 31.12.2016 asti) sijaisena Minna-Mariia Snellman, Minttumaria Ukkonen osa-aikaisena sekä varhaiskasvatus- ja perhetyön pappi Anu Mätäsniemi. Apuna toimii työalan työpaja. Lastenohjaajan, vastaavan lastenohjaajan sekä varhaiskasvatus- ja perhetyön papin työnkuvat (Liitteet 2-4). Varhaiskasvatus- ja perhetyön toimintamuodot Päiväkerhot Päiväkerhoja pidetään Kyröskoskella/Särkijärven leirikeskuksessa, kirkonkylän Punaisella pirtillä/isopappilassa, Sasin Toukolassa, Kaipiossa kevääseen 2016 sekä Heinijärvellä/Jumesniemessä. Kerhokausi alkaa vuosittain suunnilleen elokuun puolivälissä ja päättyy toukokuun loppupuolella, 5

joulutauko on 3-4viikkoa, syyslomaviikko lokakuussa ja talvilomaviikko helmimaaliskuussa. Päiväkerholaisia on noin 100/kerhokausi. Perhetyö Perhekerho kokoontuu viikoittain kahdessa toimipisteessä, kirkonkylän Punaisella Pirtillä/Isopappilassa sekä Sasin Toukolassa. Perhekerhot ovat avoimia kaikille perheille ja perheen arjessa mukana oleville isovanhemmille jne. Särkijärven joulujuhla päättää perhekerhojen syyskauden. Perheleiri pidetään kerran vuodessa. Äitien ja isien illat pyritään aloittamaan uutena kokeiluna vuonna 2016 tai myöhemmin. Muut Leiripäivät pidetään toukokuulla Särkijärven leirikeskuksessa. Kirkkoviikko on toiminnallista, kaikilla aisteilla tapahtuvaa tutustumista kotikirkkoon. Vietetään n. joka 3. vuosi (tammikuu 2014 kunnan väki, syyskuu 2014 omat kerholaiset). Tervetulo- ja onnittelukirje seurakunnan 3-vuotiaille Kaikille 3 vuotta täyttäville lähetetään seurakunnasta henkilökohtainen syntymäpäiväonnittelu, jonka liitteenä on kutsukirje seurakunnan toimintaan. 6

Jumalanpalveluselämä varhaiskasvatus- ja perhetyössä Messu on seurakunnan viikoittainen pääjuhla. Varhaiskasvatus- ja perhetyössä pidämme yllä jumalanpalvelus- ja hartauselämää niin arjessa kuin juhlassa. Jokaisessa päivä- ja perhekerhossa pidetään aina hartaus, jossa harjoitellaan hiljentymistä, ollaan Jumalan kanssa, lauletaan hengellisiä lauluja ja virsiä sekä tutustutaan uskon asioihin mm. raamatunkertomusten kautta. Hartauksissa myös opetellaan kääntymään rukoilemalla Jumalan puoleen. Lapset saavat kokea pyhyyttä ja harjoitella jumalanpalveluselämää. Jokainen kerhohartaus on pieni jumalanpalvelus. Jumalanpalveluselämä läpileikkaa koko varhaiskasvatus- ja perhetyön. Koko elämä, kaikki arkisetkin hetket, ovat elämistä Jumalan kämmenellä. Kutsumme perheitä ja lapsia myös joka sunnuntai kirkkoon. Muutaman kerran vuodessa pidetään perhemessu, joka on erityisesti lapsille ja perheille suunniteltu messu. Perhemessusta vastaa varhaiskasvatus- ja perhetyön pastori, mutta ne toteutetaan yhdessä koko lapsityön tiimin kanssa. Seurakunnan muut työalat ovat usein mukana toteutuksessa. Perhemessussa kristinuskon asioista puhutaan siten, että lapsi kykenee sisäistämään ne ikäkaudelleen merkityksellisellä tavalla. Perhemessuissa tutustutaan Jumalaan kaikilla aisteilla. Perhemessujen lisäksi järjestetään vuosittain lasten ja perheiden syyskirkko, vauvakirkko ja odottavien äitien siunaaminen, lasten kauneimmat joululaulut, vuorovuosin joulukirkot ja jouluvaellus, lasten ja perheiden aattohartaus ja kevätkirkko. Perhemessu tai kirkkohetki järjestetään n. kerran kuukaudessa. 7

Kunnan ja seurakunnan varhaiskasvatustyön yhteistyö Seurakunnan lapsityö tukee myös kunnallisessa päivä- ja perhepäivähoidossa olevien lasten kristillistä kasvatusta. Suurin osa kunnan varhaiskasvatuksen piirissä olevista lapsista on seurakunnan jäseniä. Työ kunnan puolella on myös etsivää eli tavoitetaan niitä lapsia, joille kristillinen usko ei ole läsnä arjessa. Samalla seurakunnan varhaiskasvatus- ja perhetyö tukee kunnan varhaiskasvatussuunnitelman uskonnollista orientaatiota. Kunnan ja seurakunnan yhteistyömuotoihin kuuluvat varhaiskasvatus- ja perhetyön papin ja vastaavan lastenohjaajan ja lastenohjaajien pikkukirkkokäynnit päivä- ja perhepäivähoidon yksiköissä, juhlapyhien kirkkohetket, joulu- ja pääsiäiskirkko tai -vaellus, yhteiset koulutukset ja palaverit kunnan päivähoidon kanssa, kirkkoviikkokäynnit, joiden aikana päivä- ja perhepäivähoitoyksiköt tutustuvat kotikirkkoon, perheiden päivä yhdessä monien järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa, perheiden ilta ja perhevalmennus. Lastenohjaajat toimivat yhteistyössä kunnan esikouluopettajien kanssa antamalla vanhempien luvalla tietoa esiopetukseen niistä lapsista, jotka siirtyvät päiväkerhosta esikouluun. Muuta Tiimipalaverit pidetään viikoittain, kehityskeskustelut vuosittain. Koulutusta on säännöllisesti. Ideapankkiin toivomme pajan jäsenten, luottamushenkilöiden ja kaikkien seurakuntalaisten yhteistä innovaatiota lasten hyväksi. 8

LIITE 1: Päiväkerhon sisältö Eteistilanne: Tervetuloa kerhoon! Lapset otetaan vastaan lämpimästi yksilöinä, myös saattaja huomioiden. Joskus täytyy osata houkutellakin, vaikka yleisesti lapset jäävät riemuiten kerhoon. Aikuinen on aina tervetullut kerhoon mukaan. Joskus kauden alussa lapsi tarvitsee aikuisen turvaksi, jopa koko kerhon ajaksi. Hyvä tulos on saavutettu niinkin, että lapsen mukana on aikuinen. Usein jompikumpi vanhemmista on ollut tukena koko vuoden ajan. Sitkeän pitkän tien kautta lapsi on voittanut arkuutensa tai ujoutensa ja uskaltautunut vihdoin jäämään yksin kerhoon. Se onkin ollut sitten saavutus ja riemullinen päivä ja oikea työvoitto kaikille osapuolille. Leikkihetki Leikkihetki on kerhon aluksi. Lapset rientävät kiireesti riisuuduttuaan eteisestä kerhotilaan toisten joukkoon puuhailemaan jotakin pientä yhteistä niin kauan, että kaikki kerholaiset saapuvat paikalle ja päästään aloittamaan hartaus. Ensin toki tervehdimme kaikki toisiamme. Hartaus Hartaus on hiljentymisen hetki, jolloin pysähdymme hetkeksi yhdessä hengellisten kysymysten äärelle. Seurakunnan perustehtävän mukaisesti annamme lapsille kasteopetusta ja opetamme lasta rukoilemalla turvautumaan rakastavaan Taivaan Isään. Vuosien varrella hartaudellekin on muovautunut oma rytmi, jota emme ole tahtoneet muuttaa, koska lapselle tuttu merkitsee turvaa: Triangelin soitto ja kynttilän sytytys (apulaisen tehtävä) Hiljaisuus laskeutuu -laulu Kerhorukous, 3 vuotta kerrallaan sama, 2015-2018: Kiitos, rakas Taivaan Isä! Sinä tunnet nimeni. Sinä näet missä kuljen, annat aina apusi. Aamen Kertomus tms. eri tavoin toteutettu hartausohjelma Lasten virsi Kynttilän sammutus ja triangelin soitto (apulaisen tehtävä) Pieni jumppa, nimen kysely ja ohjattu leikkihetki Sisältää yhteistä ohjattua laululeikkiä, musisointia, liikuntaa jne. Käsienpesun jälkeen apulainen jakaa reput ja sitten maistuvat kerhorepun antimet eli 9

Kerhoeväät Yhteinen ruokailu on sosiaalinen tilanne, jossa kunnioitamme jokaisen ruokarauhaa. Hiljennymme hetkeksi siunaten ruokamme... ja sitten vaihdamme kuulumisia. Vapaa leikki Kerho jatkuu vapaana leikkinä, jonka aikana askartelu tai muu toiminta esim. draama sujuu pienryhmässä toisen ohjaajan johdolla ja toinen ohjaaja vapautuu seuraamaan, valvomaan ja ohjaamaan leikkijöitä. Mahdollisuuksien mukaan kerhoissa ulkoillaan. Satuhetki Hiljentää vielä hetkeksi kaikki keskittymään ja kuuntelemaan. Kerho päättyy loppulauluun, joka on 3 vuoden ajan sama tuttu laululeikki, Herran siunaukseen ja Kerhokiitoksiin. JOKAINEN OMALLA PERSOONALLAAN TYÖSSÄ TOIMIVA LASTENOHJAAJA SOVELTAA PÄIVÄOHJELMAN ERI SISÄLTÖJÄ LUOVASTI JA AMMATTITAITOISESTI HERKÄLLÄ KORVALLA AISTIEN, LAPSEN KEHITYSTASON JA VASTAANOTTOKYVYN HUOMIOONOTTAEN LAPSEN MAAILMASTA KÄSIN. HARTAUS: Hartauspöydällä, pienellä alttarilla, on valkea liina, liinan päällä kirkkovuoden liturgisten värien mukainen hartausliina, Raamattu, hartauskynttilä ja viherkasvi/jotakin luonnosta muistuttamassa kasvusta, Jumalan luomistyöstä. Jokainen lastenohjaaja tekee hartauspöydästä oman näköisensä, persoonansa mukaan. Hartausaiheisto noudattelee etukäteen suunniteltua hartausohjelmistoa, jonka vastaava lastenohjaaja on kirjallisesti toteuttanut. Aiheet vaihtelevat vuosittain, vaikka kirkkovuoden suurimmat kirkkopyhät pyritään ottamaan huomioon. Raamatunkertomukset tulevat lapsille tutuiksi moninaisen vaihtelevan esitystavan kautta. Arkikristilliset aiheet koskettelevat lapsen tuttua kokemuspiiriä lapsilähtöisesti lapsen ikätasoa ja vastaanottokykyä noudatellen. Lastenohjaajan ammattitaito perustuu herkkyydelle kuulla ja huomioida kullekin ikäkaudelle kuuluvia kehitysvaiheita huomioiden jokainen yksilö ryhmässä lämpimästi ja tilannetajuisesti niin, että jokainen lapsi voi rauhassa ja turvallisesti keskittyä pyhän äärellä ihmettelyyn. Tärkein tavoite on luoda yhteisistä hetkistämme levollisia, rauhallisia, ja lämpimiä, jolloin lapsi voi kokea Jumalan turvallisena ja 10

suojaavana Isänä, joka ei koskaan hylkää ja joka on aina elämässä kallion tavoin lujana, kestävänä pohjana. ASKARTELU: Kattaa kaikki toimintamuodot nukketeatterista muovailuun, piirtelystä ja maalailusta näpertämiseen. Se voi olla aiheeseen liittyvää tai jotakin muuta. Joskus toimitaan mallin mukaan, useimmiten lapsella on valinnan mahdollisuutta. Joskus leikki vie voiton, eikä puuhailu kiinnosta ja hyvä niin. Perustaidot tulevat tutuiksi: opitaan leikkaamaan ja liimaamaan, rypistämään ja repimään, maalaamaan ja piirtämään, muovailemaan ja löträämään jne. YHTEISLEIKKI- ja LIIKUNTA- ja LAULUTUOKIO: Yhteisleikki voi olla peliä, se voi olla piilotusta, leikkiä tai laululeikkiä. Se voi olla myös roolileikkiä, kävelyä, juoksua, vieritystä, kieritystä, hyppyä, pomppua, iloa ja riemullista toimintaa. Perinteisiä lauluja ja laululeikkejä yritetään säilyttää sukupolvelta toiselle ja uusiakin tuulia kokeillaan ja tehdään yhdessä tutuiksi. Pelit harjoittavat sosiaalista kontaktia, ja opettavat yhteistyötä, toisen ihmisen huomioonottamista, kunnioittamista ja vuoron odottamista. Liikunta moninaisissa muodoissaan kasvattaa fyysisiä ominaisuuksia; motoriikkaa, ketteryyttä, koordinaatiota, puheen ja mielikuvituksen kehitystä jne. VAPAA LEIKKI: Vapaan leikin ajaksi annamme lapsille leluja, joista he hyvin pian valikoivat mielenkiintonsa kohteet ja samalla muodostuu ryhmiä, jotka aloittavat leikin yhdessä. Leikki voi olla lapsen ikätason mukaan yksin tai vierekkäin tai yhteisleikkiä. Leikki voi syntyä myös tyhjästä ilman leikkivälineitä mielikuvituksesta. Leikissä luovuus kehittyy. Leikkiessään lapset jo systemaattisesti harjoittelevat niitä psykologisia taitoja, joihin lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen perustuvat. Kielen ja ajattelun lisäksi leikki edistää lasten oppimisen yleisiä taitoja. Leikki tukee ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä edistämällä oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta. Leikeissä lapset spontaanisti tutkivat erilaisia vaihtoehtoisia toimintamahdollisuuksia. Leikki vähentää epäonnistumisen pelon ja toivotun menestyksen aiheuttamaa stressiä. Leikki tukee lapsen persoonallisuuden kehitystä ja minätietoisuuden syntymistä niin merkittävällä tavalla, että mikään muu toiminta ei voi sitä lapselle korvata. Leikki tarjoaa lapselle hänen omaa kehitystasoaan vastaavan tavan käsitellä omaan kasvuun ja kehitykseen liittyviä kriisejä ja ongelmia. SATU: Satujen maailma tukee lapsen kokonaiskehitystä: oikean ja väärän ymmärtäminen, samaistumisen kautta vaikeiden asioiden käsitteleminen, mielikuvituksen kehittyminen, empatian herääminen jne. 11

LIITE 2: Hämeenkyrön seurakunnan lastenohjaajan työnkuva LASTENOHJAAJA - on koulutettu ammattilainen varhaiskasvatuksen ja kristillisen varhaiskasvatuksen alueella - on hengellisen työn tekijänä sitoutunut Suomen evankelisluterilaisen kirkon uskoon ja toteuttaa kirkon kasvatustyötä sen mukaisesti lähtien uskon keskeisistä sisällöistä; perustavana lähtökohtana kaste, joka pohjautuu Jeesuksen antamaan lähetyskäskyyn: Jeesus kehottaa tekemään kaikki kansat hänen opetuslapsikseen kastamalla ja opettamalla heitä - toteuttaa kirkon perustehtävää ruohonjuuritasolla vanhempien tukena kaste- ja kasvatuskumppanuudessa rohkaisten ja rinnalla kulkien, ohjaten lapsia ja perheitä seurakuntayhteyteen, oman arvokkuuden tiedostamiseen, hengelliseen kasvuun, pyhän kokemiseen - suunnittelee ja toteuttaa lapsilähtöistä, laaja-alaista lapsen kehitystason huomioonottavaa, kokonaisvaltaista päiväkerho- ja perhekerhotoimintaa yksin ja yhdessä toisten lastenohjaajien, vastaavan lastenohjaajan ja lapsi- ja perhetyön papin kanssa - opettaa Raamatun pohjalta varhaiskasvun pedagogisin ja arkikristillisin keinoin lapsilähtöisesti, lapsen maailmaan paneutuen sisältäpäin ymmärtäen ja auttaen, kasvun rauhaa turvaten - toimii asiantuntijana ongelmatilanteissa ja/tai tilanteissa, joissa lapsi ja/tai perhe tarvitsee erityistä tukea ja/tai eteenpäin ohjausta - on oman alansa asiantuntija muiden asiantuntijoiden rinnalla, esim. perheneuvola, sosiaalitoimi, päivähoito, koulutoimi/esiopetus jne. - toimii jatkuvasti vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa - osaa toimia lapsityön alueella lasten ja perheiden ehdoilla joustavasti soveltaen alati vaihtuvien tilanteiden mukaan - toimii oman alansa asiantuntijana asiantuntijoiden verkostossa esim. päivähoito, perheneuvola ja muut lapsi- ja perhetyötä tekevät tahot - lastenohjaajalla on lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus lastensuojeluasioissa - lastenohjaajalla on omalla toimialallaan kokonaisvaltainen vastuu suhteessa toiminnan seurauksiin 12

LIITE 3: Hämeenkyrön seurakunnan vastaavan lastenohjaajan työnkuva Vastaavalla lastenohjaajalla on päävastuu seurakunnan koko varhaiskasvatus- ja perhetyöstä pois lukien vastuu jumalanpalveluselämästä, joka kuuluu varhaiskasvatus- ja perhetyön papille. Vastaava lastenohjaaja on lastenohjaajien lähiesimies ja päivä- ja perhekerhotyön arjen organisoija. Hänen tehtäviinsä kuuluu budjettivastuu työalasta, toiminta- ja taloussuunnitelmien ja -kertomusten laatiminen ja työaikalain yms. KirVesTes:in määräysten noudattamisen valvonta. Vastaava lastenohjaaja suunnittelee ja valvoo päivä- ja perhekerhotyötä kokonaisuudessaan: kerhojen viikkolukujärjestys, päiväkerhojen viikoittainen hartausohjelma, materiaalihankinnat, tiedotteet jne. Hän ottaa vastaan päiväkerhoon ilmoittautumiset ja muodostaa kerhoryhmät. Hän vastaa siitä, että lastenohjaajat hoitavat työnsä ammatillisesti, seurakunnan hengellisen sanoman mukaisesti lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä tukien, koko ajan tietojaan ja taitojaan päivittäen ja alansa kehitystä seuraten ja erilaisia lakeja ja asetuksia noudattaen. Hän vastaa perheleirien suunnittelusta ja toteutuksesta. Hän työstää VAKEa yhdessä varhaiskasvatus- ja perhetyön tiimin kanssa. Vastaava lastenohjaaja hoitaa yhdessä varhaiskasvatus- ja perhetyön papin kanssa yhteistyötä kunnan varhaiskasvatuksen kanssa. Hän pitää pikkukirkkoja kunnan päivä- ja perhepäivähoitopaikoissa, on mukana toteuttamassa varhaiskasvatus- ja perhetyön jumalanpalveluselämää sekä hoitaa yhteistyöneuvotteluja kuntaan päin yhdessä varhaiskasvatus- ja perhetyön papin kanssa. Vastaava lastenohjaaja toimii työalansa pajan sihteerinä. Vastaavan lastenohjaajan toimenkuvaan kuuluu päivä- ja perhekerhoissa toimimisen lisäksi arvolähtöisen toiminnan ohjaus-, johtamis- ja vuorovaikutustoimintaa. Vastaava lastenohjaaja on sitoutunut Suomen evankelisluterilaisen kirkon kristilliseen uskoon ja toteuttaa kirkon kasvatustyötä sen mukaisesti lähtien uskon keskeisistä sisällöistä perustavana lähtökohtana kaste, joka pohjautuu Jeesuksen antamaan lähetyskäskyyn. Häneltä vaaditaan kirkollista ja seurakunnallista osaamista, johtamistaitoja sekä jatkuvaa työalan kehittämistä. Hänen työhönsä kuuluu mm. hengellisen kasvun tukemisen osaamista, pedagogista osaamista (mm. ohjaamista ja kokonaisvaltaista kasvatusta), kehittämisosaamista, yhteisöllistä ja yhteiskunnallista osaamista sekä 13

sosiaalista osaamista (=vuorovaikutusta mm. asiakkaisiin, asiantuntijaryhmiin ja työyhteisöön päin). Vastaava lastenohjaaja toimii asiantuntijana lapsen kasvua ja kehitystä koskevassa kasvatuksessa ohjaten ja kannustaen ja tukien lastenohjaajia heidän päivittäisessä työssään. Työhön kuuluu myös asiantuntijana toimiminen erilaisissa ongelmatilanteissa niin päivä- tai perhekerhoryhmässä kuin työntekijöiden keskinäisissä vuorovaikutustilanteissa tai tilanteissa, joissa lapsi/perhe/työntekijä tarvitsee erityistä tukea ja/tai eteenpäin ohjausta. Oman alansa asiantuntijana toimiminen toisten asiantuntijoiden rinnalla mm. seurakunnan kasvatustyöstä vastaavan pastorin, perheneuvolan, sosiaalitoimen, päivähoidon ja koulutoimen esiopetuksen kanssa on osa työtä. Monipuolisia vuorovaikutustaitoja tarvitaan erilaisten ihmisten kohtaamiseen. Vastaava lastenohjaaja tarvitsee paljon tietoa ja taitoja niin ryhmädynamiikasta, tiimityöskentelystä, johtamisesta kuin psykologiastakin aktiivisesti omaa persoonaansa työssä käyttävien ihmisten ohjaamiseen ja työssä eteenpäin luotsaamiseen. Näiden lisäksi lapsi- ja perheryhmissä mukana toimivana hänellä täytyy olla kykyjä toimintatapojen jatkuvaan luovaan soveltamiseen ja ennalta suunnitellun toiminnan muuttamiseen lasten ehdoilla tilanteiden mukaan. Lapsiryhmässä työskentely ei ole milloinkaan ennalta arvattavaa. Kerhotilanteissa vastuu lapsesta ja lapsiryhmästä on aina ohjaajalla. Vastuu lapsesta ja lapsiryhmästä on aina eri asia kuin vastuu aikuisryhmästä. Vuorovaikutus yksittäisen lapsen ja lapsiryhmän kanssa on jatkuvaa. Vastuusta ei voi vetäytyä eikä irrottautua vrt. Lastensuojelulaki. Lasten ja vanhempien sekä työtovereiden kanssa toimiessaan vastaava lastenohjaaja on jatkuvassa vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa. Vastaavalla lastenohjaajalla on oltava tietoa ja kykyä tukea ja auttaa lastenohjaajia erilaisissa lapsia ja perheitä koskevissa ongelmatilanteissa. Hän vastaa myös työalan työn toimivuudesta esim. erilaisissa muutostilanteissa, työntekijöiden keskinäisissä ongelmatilanteissa ja niiden ratkaisemisessa. Hän on yhdessä lastenohjaajien kanssa yhteisen ammatillisen verkoston asiantuntija. 14

LIITE 4 Varhaiskasvatus- ja perhetyön pastorin työnkuva Työnkuva Varhaiskasvatustyössä papin tehtävänä on olla erityisesti lapsityön tiimin teologinen ja hengellinen asiantuntija. Hän on teologisena asiantuntijana vastuussa varhaiskasvatus- ja perhetyössä kasteopetuksesta, Raamatun tulkinnallisista kysymyksistä ja luterilaisen perinteen ja uskonopin soveltamisesta käytäntöön. Varhaiskasvatus- ja perhetyön papin tehtävä on suunnitella, kehittää ja valvoa lapsityössä annettavaa kasteopetusta ja tukea uskonnollista kasvatusta myös päivä- ja perhepäivähoidossa. Lapsityön alueella vastuulla on hartaus- ja jumalanpalveluselämän johtaminen, suunnittelu, ohjaaminen, tukeminen ja tiedottaminen niin työtiimin sisällä kuin sen ulkopuolella. Lapsityön papin kuuluu johdattaa lapset ja perheet kirkkoon jumalanpalvelukseen, joka on seurakunnan elämän keskus. Työnkuvaan kuuluu myös lastenohjaajien hengellisen elämän hoitaminen ja lastenohjaajien sielunhoitajana toimiminen. Tämä tarkoittaa myös lapsityön tiimin tukemista teologisissa ja sielunhoidollisissa kysymyksissä ja lastenohjaajien hengellisen elämän ylläpitämistä. Varhaiskasvatus- ja perhetyön papin tulee kuunnella, antaa tukea ja innostaa lastenohjaajia hengellisessä työssä lasten parissa ja vahvistaa heidän kutsumustaan sekä identiteettiään hengellisen työn tekijöinä. Papin kuuluu vahvistaa myös lastenohjaajien teologista ja Raamattuun liittyvää tietämystä. Tehtävänä on olla mukana kokoustoiminnassa ja toimia vastaavan lastenohjaajan rinnalla yhdessä toimintaa suunnitellen. Nämä tehtävät vaativat psykologista ymmärrystä ihmisten käyttäytymisestä, ryhmädynamiikasta ja tiimityöskentelystä. Varhaiskasvatus- ja perhetyön papin tehtäviin kuuluvat myös kotikäynnit ja sielunhoito perheisiin. Varhaiskasvatus- ja perhetyön pappi on mukana perheleirillä. Toimenkuvaan kuuluvat myös kaikki kirkolliset toimitukset, kasteet, kodin siunaamiset, vihkimiset, hautaan siunaamiset, jumalanpalvelukset, laitoshartaudet, syntymäpäiväkäynnit, muut sielunhoitokäynnit kodeissa, sairaan ehtoollisen vieminen, musiikkitilaisuudet, järjestötyö (partio, Lions Club, veteraanijärjestöt, reserviläiset, Martat, Maa- ja Kotitalousnaiset ), koulujen aamunavaukset, koulukirkot, oppituntivierailut kouluissa, seurakuntaillat jne. Yhteistyöverkostot ja tulevaisuuden haasteet Varhaiskasvatus- ja perhetyön pappi työstää yhdessä varhaiskasvatus- ja perhetyön tiimin kanssa VAKEA. VAKE on paikallinen varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma, joka on pitkä prosessi. Varhaiskasvatus- ja perhetyön pappi 15

hoitaa yhdessä vastaavan lastenohjaajan kanssa yhteistyötä kunnan varhaiskasvatuksen kanssa. Erityisvaatimuksena varhaiskasvatustyössä on yhteyden pitäminen kunnan neuvola-, päivähoito-, esiopetus-, sosiaali- ja koulutoimeen ja asiantuntijana toimiminen ongelmatilanteissa yhdessä kunnan asiantuntijoiden rinnalla. Varhaiskasvatus- ja perhetyön papin tehtäviin kuuluu yhteydenpito myös muihin alueensa lapsi- ja perhetyön verkostoihin sekä vuorovaikutuksen luominen aktiivisesti alueen muiden alan toimijoiden kanssa. Varhaiskasvatus- ja perhetyön pappi on mukana kunnan ja seurakunnan varhaiskasvatusyhteistyön toteuttamisessa yhdessä vastaavan lastenohjaajan kanssa. Hän pitää pikkukirkkoja kunnan päivä- ja perhepäivähoitopaikoissa, toimittaa kunnalliset joulu-, pääsiäis- ja kevätkirkot. Hän on mukana toteuttamassa jouluvaellusta ja hoitaa yhteistyöneuvotteluja kuntaan päin yhdessä vastaavan lastenohjaajan kanssa. Hän on myös käytettävissä mahdollisissa kriisitilanteissa päivä- ja perhepäivähoidossa. Puhuessaan Jumalan valtakunnasta Jeesus asetti lapsen sen keskelle sanoen, että taivasten valtakunta on lasten kaltainen. Lapsi on pyhä ja tärkeä. Lapsityön papin tehtäviin kuuluu siksi olla lasten ja perheiden puolestapuhuja koko seurakunnassa ja yhteiskunnassa. Hän pitää myös esillä lasten ja perheiden tarpeita seurakunnan päätöksenteossa ja työyhteisössä. Tehtävänä on innostaa myös muita seurakunnan työntekijöitä, pappeja ja kokonaisia työaloja toimimaan lasten ja perheiden parhaaksi. Ylipäätään hänen kuuluu Hämeenkyrön seurakunnan alueella vahvistaa omalla toiminnallaan lapsiystävällisempää ajattelua. Seurakunnan lapsityö on tulevaisuuden tärkeä työala, jonka kautta tavoitetaan suuri joukko seurakuntalaisia. Varhaiskasvatus- ja perhetyön papin kuuluu myös luoda työalalleen positiivista imagoa ja kutsua seurakunnan toimintaan seurakuntalaisia, jotka hän tavoittaa kastekodeissa, häissä jne. Hän kutsuu perheitä mukaan seurakunnan toimintaan. Työn vaativuus Varhaiskasvatus- ja perhetyössä papin erityisenä haasteena on kohdata lapsi hengellisenä, fyysisenä ja psyykkisenä ykseytenä, jolloin kaikki lapsen elämän osaalueet on otettava huomioon yhtä aikaa. Lapsen uskonnollisessa kasvatuksessa on ymmärrettävä se, millaista uskonnollista asiaa minkäkin ikäinen lapsi kykenee ottamaan vastaan ja käsittelemään. Lapsen hengellisessä kasvatuksessa tarvitaan varhaiskasvatuksen psykologista ja kehityksellistä tietoa, sillä papin täytyy kyetä puhumaan aina lapsen ikäkaudelle merkityksellisellä tavalla, niin että lapsi kykenee sen sisäistämään kehitystasoaan vastaavalla tavalla. Vastuu hengellisen sanoman viemisestä lapselle on aina aikuisella. Tämä on lapsityön papille elämänkestävä haaste, sillä lapset ovat yksilöitä ja tilanteet vaihtelevat koko ajan. Varhaiskasvatusja perhetyössä tarvitaan siksi kykyjä jatkuvaan soveltamistaitoon tositilanteissa, sillä lasten kanssa tilanteet muuttuvat koko ajan, ja jo tehtyjä toimintasuunnitelmia täytyy kyetä muuttamaan nopeasti. Oman vastuullisuutensa varhaiskasvatukseen tuottavat myös lastensuojelulliset kysymykset. 16

Lapset ovat kirkon ikoni ja aarre. Lapsissa on tulevaisuus ja he tuovat kirkkoon elämää ja heidän elämänsä on uusi tulevaisuuden kirkko. Varhaiskasvatustyössä ollaan tekemisissä uusien seurakunnan jäsenten kanssa ja myös niiden nuorten perheiden, jotka ovat vaarassa lipua kauas kirkosta. Heidän huomioimiseensa ja kohtaamiseensa tarvitaan erityistä osaamista ja herkkyyttä. Työskentely kaikenlaisten perheiden parissa on tänä päivänä erittäin haastavaa. Työssään pappi kohtaa avioerot ja perheiden rikkinäisyyden, kasvatukselliset ongelmat kodeissa, lasten keskittymisvaikeudet ja erityistä tukea vaativat lapset, perheiden vieraantuneisuuden seurakunnasta yms. Erityinen vastuu on sielunhoito perheissä, joissa kärsitään hyvin monimutkaisista perhesuhteiden ongelmista. Myös pappi tarvitsee monipuolisia sosiaalisia vuorovaikutustaitoja tullakseen toimeen erilaisten ihmisten kanssa. 17