Utajärven kunta OPPILASHUOLTO Utajärven koulun oppilashuollon kuvaus ja toimintasuunnitelma 1.8.2014 Esiopetus, perusopetus ja lukio Laadittu 4/2014 Erkki Väänänen
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 I OPPILASHUOLTO OSANA ESIOPETUSTA, PERUSOPETUSTA JA LUKION TOIMINTAA... 4 II RAKENNE JA VÄLINEET OPPILASHUOLTOTYÖLLE... 5 III YHTEISTYÖ... 7 1. Oppilashuollon palvelut ja vastaava henkilöstö... 7 a. Oppilashuoltotyöntekijöiden keskeiset vastuualueet ja tehtävät... 7 2. Verkostot ja niissä toimivien roolit... 11 a. Oppilashuoltoryhmät... 11 b. Yhteisöllinen oppilashuolto... 12 c.. Yksilökohtainen oppilashuolto... 13 d. Yhteistyö perheiden kanssa... 17 3. Sidosryhmät ja tiedonsiirtomallit... 18 a. Suostumus asioiden käsittelyyn... 18 b. Salassapito ja viranomaistiedon siirtäminen... 18 c. Kirjaaminen ja arkistointi... 18 IV ERILLISET TOIMINTAMALLIT... 19 1. Varhaisen tukemisen malli... 19 Puheeksi ottaminen... 20 2. Varhaiskasvatussuunnitelma... 21 3. Opiskelun yleisen tuen malli... 21 a. Kasvun tukeminen... 21 b. Oppilaan ohjaus... 22 c. Oppimissuunnitelmat... 23 d. Tukiopetus... 23 e. Joustava perusopetus.24 f. Erityisopetus, erityinen tuki... 25 g. Terveydenhuolto... 25 h. Poissaolojen seuraaminen... 26 i. Koulukuraattori...27 1
j. Kerhotoiminta 28 4. Kiusaamisen käsittelyn ja ennaltaehkäisyn malli... 28 5. Kriisitoimintamalli... 30 6. Koulutyöhön liittyvät erilliskysymykset... 30 a. Koulumatkat ja kuljetukset... 30 b. Koulun terveydelliset olosuhteet... 31 V NIVELVAIHEET... 32 a. Oppilaan siirtyminen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen... 32 b. Oppilaan siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen... 33 c. Oppilaan siirtyminen kuudennelle luokalla... 35 d. Oppilaan siirtyminen toiselle asteelle... 36 VI ARVIOINTI... 37 VII LIITTEET... 38 Liite Oppilashuoltoon liittyvä tiedote ja yleinen asioiden käsittelylupa... 39 Liite Suostumus oppilaan yksittäisen asian käsittelemiseen oppilashuollon asiantuntija ryhmässä... 40 Liite Yksittäisen oppilaan oppilashuollollisten asioiden hoidossa käytettävä lomake... 41 Liite Tiedonsiirtolupa... 42 Liite Poissaololuvan pyytäminen... 45 2
ESIPUHE Utajärven kunnassa esiopetus, perusopetus ja lukio toimivat yhteisissä tiloissa. Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. Visio esiopetukselle, perusopetukselle ja lukiolle: Utajärven koulu antaa tasokasta opetusta ja kasvatusta ajanmukaisessa ja viihtyisässä oppimisympäristössä, jossa vallitsee turvallinen, kiireetön ja innostava ilmapiiri. Henkilökunnan ja oppilaiden välit ovat luottamukselliset, kannustavat ja toisiaan arvostavat. 3
I OPPILASHUOLTO OSANA ESIOPETUSTA, PERUSOPETUSTA JA LUKION TOIMINTAA Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa tai muun laillisen edustajan kanssa. Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä, turvallisuudesta ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen ja nuoren sekä heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojen saantia ja salassapitoa koskevat säännökset. Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi oppilailla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Perusopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuolto-laissa. Oppilashuoltomallin tavoite on: Utajärven kunnan oppilashuollossa on toimiva ja pysyvä poikkihallinnollinen yhteistyömalli. Malli selkeyttää moniammatillisen osaamisen toimivuutta ja tuo tehokkuutta käytössä olevien oppilashuoltopalveluiden toimintaan. Samalla koko henkilökunta sitoutuu omaan perustehtäväänsä myös oppilashuollon näkökulmasta ja moniammatilliset vuorovaikutustilanteet tehostuvat. Kun moniammatillinen tiimityö toimii, on hyötyjänä oppilaan ja hänen huoltajiensa lisäksi koko työyhteisö. Kun työtä tehdään yhtenevin periaattein ja jatkumona varhaiskasvatuksesta lukiokoulutuksen päättymiseen saakka, on toimivalla oppilashuollolla merkitystä nuoren koko elinkaaren ajalle. II RAKENNE JA VÄLINEET OPPILASHUOLTOTYÖLLE 4
Oppilashuoltotyötä toteuttavat yhteistyössä moniammatilliset toimijat, jotka ovat joko Utajärven kunnan tai Oulunkaaren kuntayhtymän palveluksessa. Oulunkaaren kuntayhtymän toimintaa ohjaavat jäsenkuntien kanssa yhdessä hyväksytyt suunnitelmat ja sopimukset. UTAJÄRVEN KUNTA Oppilashuollon toimijat: Opetuspalvelut Päivähoitopalvelut Ruokahuoltopalvelut Tekniset palvelut Oppilashuollon palvelut: - opetussuunnitelman mukainen opetus - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki - oppimisympäristön turvallisuus ja viihtyisyys sekä oppilaiden hyvinvointi Oppilashuollon välineet: - opetussuunnitelma - yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toimintamalli - luokkakokomääritykset - nivelvaiheiden toimintamallit - kiusaamiseen puuttumisen malli - oppilashuoltoryhmät - turvallisuussuunnitelmat ja koulutilojen kunnosta huolehtiminen - koulukuljetukset - kouluruokailu - varhaiskasvatussuunnitelma OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄ Oppilashuollon toimijat: Sosiaali- ja perhepalvelujen tiimi - sosiaalityöntekijä 1 - koulukuraattori /perhetyöntekijä/oppilashuoltoasioita 0,4 ja lastensuojelun perhetyötä 0,6 - kouluterveydenhoitaja 1 - perheneuvolapalvelut; psykologi ja perheterapeutti ostopalveluna osa-aikaisesti Terveyspalvelujen tiimi - koululääkäri osa-aikaisena - puheterapeutti ostopalveluna osa-aikaisena - toimintaterapeutti ostopalveluna - fysioterapeutti tarv. - psykiatrinen sairaanhoitaja osa-aikaisena - hammaslääkärit vajaa 1 kokoaikaisena - hammashoitajat vajaa 1 kokoaikaisena - suuhygienisti 0,5 osa-aikaisena - oikomishoidon erikoishammaslääkärin konsultaatio ostopalveluna Oppilashuollon välineet: - pääasiassa kahdenkeskisiä luottamuksellisia keskusteluja oppilaan kanssa - yhteistyö oppilaan huoltajien ja opettajien kanssa - oppilaiden haastattelut: VAVU-haastattelu (=varhainen vuorovaikutus), Lapset puheeksi haastattelu (suojaavien/vahvistavien ja haavoittavien asioiden kartoittaminen) otettaneen käyttöön. BARO-haastattelun käyttöönottoa harkitaan (12-vuotiaista alkaen + huoltajat/t) - tiedon välittäminen saatavilla olevista palveluista - koululaisten laaja-alaiset terveystarkastukset - puheen, kielen ja kommunikoinnin häiriöiden tutkimus, ohjaus, seuranta ja terapia/kuntoutus 5
- suun ja hampaiden terveystarkastus vuosittain - kariesriskiseulonnat ja kontrollit - oikomishoidon tarpeen arviointi 6
III YHTEISTYÖ Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. Kouluyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Oppilaan ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa. Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia. 1. Oppilashuollon palvelut ja vastaava henkilöstö Oppilashuollon järjestäminen on opetuksen järjestäjän velvollisuus, mutta se edellyttää yhteistyötä kunnan eri toimijoiden välillä sekä Oulunkaaren kuntayhtymän toimijoiden kanssa. Oppilashuoltotyössä on huomioitava mm. seuraava lainsäädäntö: julkisuuslaki, potilaslaki, asiakaslaki, perusopetuslaki, henkilötietolaki, hallintolaki. a. Oppilashuoltotyöntekijöiden keskeiset vastuualueet ja tehtävät: Rehtori: yhteydenpito oppilashuollon eri osapuolten kanssa tuki opettajille oppilashuollollisissa kysymyksissä oppilashuoltotyön seurannasta ja arvioinnista huolehtiminen yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa vastuu koulun toiminnasta oppilashuollollisissa kysymyksissä 7
äkillisissä kriisi-, onnettomuus- ja kuolemantapauksissa oppilashuollollisten toimenpiteiden välitön käynnistäminen (esim. kriisiryhmän koollekutsuminen) koululykkäyksestä päättäminen luokan kertaamisesta päättäminen yhdessä oppilasta opettavien opettajien kanssa rehtori tekee hallinnolliset päätökset opetussuunnitelmassa eritellyistä tukitoimenpiteistä, esimerkiksi tehostettuun tai erityiseen tukeen siirtymisestä. päättää opetuksen erityiset järjestelyt (POL 18) sitä tarvitseville oppilaille priorisoi resurssien käyttöä oppilashuoltoryhmässä sovittujen menettelyjen toimeenpaneminen Erityisopettaja: Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Erityisopetuksella tavoitteiden ja sisältöjen pohjana on perusopetussuunnitelma. Erityisopetuksella turvataan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Pyrkimyksenä on mahdollisuuksien mukaan auttaa kaikkia niitä oppilaita, joiden koulunkäynti vaatii erityistukea. Erityisopetuksen käytännön tavoitteena on auttaa oppilasta edistymään opiskelussa kykyjensä ja edellytystensä mukaan sekä saavuttaa sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla peruskoulu tulee suoritetuksi oppilaan kehitystä myönteisesti tukevalla tavalla. erityisopetusta toteutetaan yksilö-, pienryhmä- tai pienluokkamuotoisena erityisopetuksena sekä samanaikaisopetuksena pu/lukiopetus osa-aikainen erityisopetus yksilöllistetyn opetuksen antaminen oppiainekohtainen tukeminen oppilaidensa erityisopetuksesta vastaaminen ja oppilaidensa yksilöllinen ohjaaminen sekä edistymisen arviointi yhdessä aineen- ja luokanopettajan kanssa. oppilashuoltotyöhön osallistuminen (mm. oppilaan oppimista estävien ja häiritsevien tekijöiden mahdollisimman varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen yhteistyössä kotien ja ammattihenkilöstön kanssa) yhteistyö koulun opettajien, koulunkäynninohjaajien, ulkopuolisten asiantuntijoiden sekä oppilaiden huoltajien kanssa konsultaatio (erityisopettajat tarjoavat vuorovaikutuksen kautta omaa asiantuntijuuttaan muiden käyttöön) osallistuminen koulun oppilaiden kasvatukseen yhteisöllisesti opetus- ja kasvatustyöhön liittyvästä järjestyksestä ja turvallisuudesta huolehtiminen oman ammattitaitonsa kehittäminen ja omasta jaksamisesta huolehtiminen erityisopetukseen liittyvät kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävät koulun arviointi- ja kehittämistyöhön osallistuminen laatii koulunkäynninohjaajien työvuoro- ja välituntilistat koulupäivän ajaksi tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestämisestä ja pienryhmiin ja pienluokkaan sijoituksista vastaavat erityisopettajat yhdessä rehtoreiden kanssa. hänelle erikseen säädettyjen tai muutoin määrättyjen tehtävien suorittaminen 8
Luokanopettaja / aineenopettaja / luokanvalvoja /ryhmäohjaaja: opetusvastuu oppilaan psykofyysisen hyvinvoinnin seuraaminen oppimisen ja työskentelyn jatkuva arviointi (tuntiosallistuminen, kokeet) luokan ryhmädynamiikan havainnointi (mm. kiusaaminen, tarvittaessa KIVA -tiimi) oppilaiden poissaolojen seuranta yhteydet oppilaiden huoltajiin ja/tai yhteydenpidosta sopiminen ja jakaminen muiden oppilashuollon henkilöiden kanssa oppilashuollon tarpeen havaitseminen ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen oppilaskohtaisten oppilashuollollisten asioiden aktiivinen kirjaaminen lausunnot, seuranta ja arviointi jos koulun sisäiset keinot eivätkä kodin tukitoimet riitä, lapsen asioiden ohjaaminen oppilashuoltotyöryhmään tai suoraan jollekin ryhmän työntekijälle yhteistyö oppilashuoltohenkilöstön kanssa valmistelee hallinnollista päätöstä ja muita tukitoimia vaativat tukitoimenpiteet, esimerkiksi erityisopetukseen siirrot, yhdessä erityisopettajan ja rehtorin kanssa oppimissuunnitelman ja HOJKS:n laatiminen yhteistyössä erityisopettajan, huoltajien ja/tai muiden kanssa perustietojen kirjaaminen ja osallistuminen HOJKS palaveriin luokan kertaamisesta päättäminen yhdessä rehtorin ja erityisopettajan kanssa tiedonsiirto koulutuksen nivelvaiheissa (kokoukset, lomakkeet) oppilashuoltoryhmässä sovittujen menettelyjen toimeenpaneminen Opinto-ohjauksen lehtori (yläkoulu): mukana koulun sisäisessä oppilashuoltoryhmässä yhteydenpito oppilashuollon eri osapuolien kanssa tuki opettajille oppilashuollollisissa kysymyksissä oppilashuoltotyön seurannasta ja arvioinnista huolehtiminen yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa oppilashuoltoryhmässä opinto-ohjaajalle sovittujen menettelyjen toimeenpaneminen oppilashuollon tarpeen havaitseminen ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen yhteistyössä luokanvalvojan, aineenopettajan, erityisopettajan, rehtorin tai muun yhteistyötahon kanssa opinto-ohjaajalla on oma roolinsa oppilaan kokonaistilanteen selvittämisessä tiedonsiirto koulutuksen nivelvaiheissa (kokoukset, lomakkeet) Opinto-ohjauksen lehtori ( lukio / lopo): mukana koulun sisäisessä oppilashuoltoryhmässä yhteydenpito oppilashuollon eri osapuolien kanssa tuki opettajille oppilashuollollisissa kysymyksissä kokoaan oppilashuoltoa vaativat asiat ja sopii jatkotoimenpiteistä yhteistyötahojen kanssa oppilashuoltotyön seurannasta ja arvioinnista huolehtiminen yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa oppilashuoltoryhmässä lukion opinto-ohjaajalle sovittujen menettelyjen toimeenpaneminen 9
Koulunkäynnin ohjaaja havainnoista tiedottaminen luokanopettajalle/ luokanvalvojalle / aineenopettajalle yhteistyö opettajien ja sovittaessa huoltajien kanssa, esim. lausunnot osallistuminen oppilashuollollisiin tapaamisiin tarvittaessa sovittujen käytäntöjen toteuttamisvastuu Psykologi: psykologiset tutkimukset ja arviointi oppimisvaikeuksien tutkimus ja kuntoutuksen suunnittelu lapsen ja nuoren psyykkisen kehityksen ja hoidon tarpeen arviointi yhteistyö ja konsultaatio: opettajat, koulukuraattori, terveydenhuolto ja sosiaalityöntekijä yhteistyö erikoissairaanhoitoon oppilashuoltoryhmässä sovittujen menettelyjen toimeenpaneminen Koulukuraattori kuraattorin tehtäviä hoitava sosiaalityöntekijä: perhe-, ryhmä- ja yksilökeskeinen työ: tarvittaessa tilanteen selvittely, ohjaus ja tuki, ohjaaminen jatkopalveluihin (esim. lastensuojelu, psykologi) tarvittava yhteistyö opettajan kanssa: ohjaus, oppilaan ja perheen tukeminen kiusaamistilanteiden selvittely luokkakohtaisesti yhdessä koulun henkilökunnan kanssa tarvittaessa kouluyhteisön kehittäminen: käytännöt oppilashuollon kehittämiseksi jatkoyhteistyö lastensuojelun ja psykologin kanssa oppilashuoltoryhmässä sovittujen menettelyjen toimeenpaneminen Kouluterveydenhoitaja: ennaltaehkäisevä terveydenhuolto oppilaan kasvun ja kehityksen seuranta ja tukeminen oppilaan hyvinvoinnin seuraaminen, arviointi ja edistäminen ensihoito tapaturmissa ja äkillisissä sairauksissa = hoidon arvio tapaturmatilanteessa riskiperheiden, -lasten tunnistaminen kouluyhteisön terveydellisten olojen seuraaminen, arviointi ja edistäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa yhteydenpito eri tahojen välillä asiantuntijaluentojen pitäminen koulussa tarvittaessa Koululääkäri: laaja-alaiset terveystarkastukset 1., 5., ja 8. luokan oppilaille erilaiset lausunnot ja terapiasopimukset ohjaus jatko- ym. tutkimuksiin, lähetteet riskiperheiden, -lasten tunnistaminen ennaltaehkäisevä työ Hammaslääkärit: ennalta ehkäisevä suun terveydenhoito hampaiden ja purennan kehityksen seuranta 10
kariesriskien tunnistaminen korjaava hoito oikomishoidon toteutus kouluyhteisön hammasterveydellisten olojen seuraaminen, arviointi ja edistäminen muiden toimijoiden kanssa yhteyden pito eri tahojen välillä Suuhygienisti: ennalta ehkäisevä suun terveydenhoito hampaiden ja purennan kehityksen seuranta kariesriskien tunnistaminen oikomishoidon toteutus kouluyhteisön hammasterveydellisten olojen seuraaminen, arviointi ja edistäminen muiden toimijoiden kanssa yhteyden pito eri tahojen välillä Oikomishoidon erikoishammaslääkäri: oikomishoidon tarpeen arviointi oikomishoitosuunnitelman laatiminen Puheterapeutti: puheterapiajakson tarpeen ja keston arviointi poistaa, lieventää ja ehkäistä kommunikoinnin häiriöitä ja niihin liittyviä vuorovaikutuksen ongelmia lisätutkimuksiin ohjaus tarvittaessa 2. Verkostot ja niissä toimivien roolit Utajärven kunnassa on oppilashuoltoryhmät, joiden tehtävänä on hoitaa moniammatillisesti oppilashuoltoon liittyviä asioita. Nuorten vapaa-aikaa ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sekä nuorten aikuisten tilannetta seuraa ja tarpeellisia yhteisiä toimenpiteitä ohjaa seurantaryhmä, jossa on edustus opetustoimesta, terveydenhuollosta, sosiaalitoimesta sekä kunnan ja seurakunnan nuorisotoimesta. Kerran lukukaudessa kokoontuu laaja-alainen Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä, jossa on kaikkien oppilashuoltoryhmien ja varhaiskasvatuksen sekä nuorisotoimen edustus. Ryhmän kokoonkutsujana on hyvinvointivastaava. Hyvinvointityöryhmän tavoitteena on käydä läpi muutokset toimijoissa sekä tehdä tarpeelliset toimintatapamuutokset ja strategiapainotukset poikkihallinnollisesti. a. Oppilashuoltoryhmät Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä ko- 11
koonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää. Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai oppilaiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaan tai huoltajan suostumusta. b. Yhteisöllinen oppilashuolto Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksen järjestäjän tehtävä. Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulun järjestyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja tai rehtori ilmoittaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille. Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita 12
noudatetaan. Opetuksen järjestäjä varmistaa, että oppilaan oppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Koulu-ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen, on kaikkien oppilashuoltotyöhön osallistuvien tehtävä. c. Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Oppilashuollollisen tuen tarve selvitetään omana prosessinaan yksilökohtaisesti kootussa asiantuntijaryhmässä, jonka toimintaan on saatava lapsen tai huoltajan suostumus. Tehostetun ja erityisen tuen tarve arvioidaan monialaisessa yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa, joka on siis aivan oma prosessinsa ja tähän prosessointiin ei tarvita erikseen suostumusta. Tämä perustuu sille, että lapsen on saatava tarvitsemaansa oppimisen ja koulunkäynnin tukea, vrt. perusopetuslaki 30. Asian käsittely myös yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteutta- 13
miseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot, - kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa, - kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, - asian aihe ja vireille panija, - oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset, - toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet, - tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä - toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot. Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä. Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakas-tiedot kuraattorin asiakaskertomukseen. Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viran-omaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen jär- 14
jestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä. Oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen (mm. arvostus, kannustus, ohjaus) ja fyysisen (koettu terveys, kouluympäristö, kouluruokailu) terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin (kodin ja koulun yhteistyö, oppimisilmapiiri, opettaja-oppilassuhde) edistämistä, ylläpitämistä ja niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuolto on myös oppimisvaikeuksia sekä terveydellisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia ehkäisevää ja korjaavaa toimintaa. Oppilashuoltoa toteuttavat kaikki kouluyhteisöissä työskentelevät. Tuloksellinen oppilashuoltotyö perustuu toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Keskeisiä työntekijöitä tässä työssä ovat mm. rehtorit, opettajat, kouluterveydenhuollon työntekijät, psykologit, sosiaalityöntekijät (esim. kuraattori) sekä oppilaan oppimista, hyvinvointia ja kuntoutusta edistävät erityistyöntekijät (esim. koulunkäyntiohjaajat). Hyvin toimivalla oppilashuollolla voidaan mm. puuttua poissaoloihin, terveystottumuksiin ja koulun työviihtyvyyteen, turvallisuuteen sekä ehkäistä koulukiusaamista. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Koulussa toimii myös sisäisiä ryhmiä, jotka toimivat akuuteissa tilanteissa tai muissa esiin tulevissa ongelmatilanteissa. Sisäiset määritellään vuosittain ja sovitaan syksyn ensimmäisessä opettajien kokouksessa. Ryhmissä on esimerkiksi kyseessä olevan oppilaan luokanopettaja / luokanvalvoja, opo, kuraattori, rehtori, erityisopettaja, kuitenkin aina vähintään kolme henkilöä. Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän. Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmän tehtäviä hoitaa koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät Perusopetuksen ja esiopetuksen koulukohtaisin oppilashuoltoryhmiin kuuluvat: - rehtori, joka toimii puheenjohtajana ja kokoonkutsujana - 6-9 luokkien osalta oppilashuoltoryhmään valittu opettajajäsen ( sellainen, jonka tehtäviin on sisällytetty koulun oppilashuollolliset tehtävät) - erityisopettaja/t omien oppilaittensa osalta - luokanopettaja / luokanvalvoja oman oppilaansa osalta - kouluterveydenhoitaja - koulukuraattori sekä 6-9 koulun oppilashuoltoryhmässä opo. Tarvittaessa oppilashuoltoryhmään kutsutaan psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologipalvelujen työntekijä, sosiaalityöntekijä, koululääkäri sekä oppilas ja hänen huoltajansa. Oppilas ja huoltaja voidaan kutsua myös aina paikalle. Yleistä asiaa käsitellään perusluvan varassa. 15
Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään 4 kertaa lukuvuodessa 2 kk välein sekä tarvittaessa. Lukion oppilashuoltoryhmässä asioita käsiteltäessä paikalla ovat : - rehtori, joka toimii puheenjohtajana ja kokoonkutsujana - lukion osalta oppilashuoltoryhmään valittu opettajajäsen (sellainen, jonka tehtäviin on sisällytetty koulun oppilashuollollisia tehtäviä) - ryhmäohjaaja oman oppilaansa osalta - kouluterveydenhoitaja - koulukuraattorin tehtäviä hoitava sosiaalityöntekijä kuraattorin ominaisuudessa - lukion opinto-ohjaaja. Em. työntekijöiden työjärjestyksiin varataan ko. aika. Tarvittaessa oppilashuoltoryhmään kutsutaan psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologipalvelu ja lääkäri Oppilaskohtainen oppilashuoltotyö Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai oppilaiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaan tai huoltajan suostumusta. Huolen tultua ilmi ryhmän koordinoi kokoon luokanopettaja, luokanvalvoja, rehtori tai erityisopettaja. Oppilaskohtaisen oppilashuoltotyön yhteistyökumppaneita ovat opetustoimi, sosiaalitoimi ja terveystoimi, Oulunkaari sekä yhteistyötahoina mm. Oys, Tahkokangas, Verkostoyhteistyössä mm. lapsikohtaisen perhetyön osalta kuullaan myös koulua. Sisäiset kasvatusryhmät Peruskoulussa, lukiossa ja varhaiskasvatuksessa on toiminnassa myös nk. sisäisiä kasvatusryhmiä, joissa toimipisteen työntekijät käsittelevät lähinnä akuutteja kasvuun ja kehittymiseen liittyviä asioita. Tavoitteena on varhainen tunnistaminen. - Päivähoito Varhaiskasvatuksen osalla päivähoidossa olevien lasten yleiseen kasvuun liittyvistä asioista keskustellaan lastentarhanopettajien palavereissa sekä perhepäivähoitajien kokoontumisissa. Lisäksi päivähoidossa on yhteisiä teemoja kasvatuksessa esim. empatiakasvatus. Yksittäiseen lapseen liittyvät asiat keskustellaan lapsen omassa ryhmässä. 16
- Esiopetus ja luokat 1-5 Alakoulun sisäiseen kasvatusryhmään kuuluvat rehtori, asianomainen luokanopettaja sekä erityisopettajat tai muut opettajien kokouksessa päätetyt henkilöt. Sisäinen kasvatusryhmä vastaa pääasiassa erilaisiin akuutteihin tilanteisiin reagoinnista: todetaan tapahtunut, katsotaan miten asiassa edetään ja sovitaan etenemiseen liittyvät vastuut. - Yläkoulu, luokat 6-9 Yläkoulun sisäiseen kasvatusryhmään kuuluvat rehtori, erityisopettaja, ryhmään erikseen nimetty aineenopettaja, opinto-ohjaaja ja tarvittaessa luokanvalvoja tai muut opettajien kokouksessa päätetyt henkilöt. Sisäisen kasvatusryhmän toiminnasta vastaa rehtori. Sisäinen kasvatusryhmä vastaa pääasiassa erilaisiin tilanteisiin reagoinnista: todetaan tapahtunut, katsotaan miten asiassa edetään ja sovitaan etenemiseen liittyvät vastuut. - Lukio Lukion sisäiseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, ryhmäohjaajat sekä opinto-ohjaaja. Ryhmä vastaa pääasiassa erilaisiin tilanteisiin reagoinnista: todetaan tapahtunut, katsotaan miten asiassa edetään ja sovitaan etenemiseen liittyvät vastuut. d. Yhteistyö perheiden kanssa Utajärvellä kotien kanssa tehtävän yhteistyön muotoja ovat: - Lukuvuositiedote, joka julkaistaan Wilmassa lukuvuoden alussa viimeistään ensimmäisen kuukauden aikana. Tälle lukuvuositiedotteelle on yhteinen malli perusopetukselle ja lukiolle. Tarvittaessa jaetaan tiedote paperiversiona niihin koteihin, joissa sähköinen yhteydenpito ei ole mahdollista. - Sekä peruskoulussa että lukiossa on käytössä sähköinen reissuvihko eli Wilma. Reissuvihkon tiedotteet tulostetaan niihin koteihin, joista huoltajat ilmoittavat, ettei heillä ole käytettävissä internet yhteyttä. Opettajilla on mahdollisuus käyttää myös perinteistä paperista reissuvihkoa. - Luokanopettajilla ja luokanvalvojilla sekä erityisopettajilla on kaikilla työpuhelin, jonka kautta / avulla opettajat ja huoltajat voivat hoitaa yhteydenpitoa. Yhteydenpitoa varten on olemassa pelisäännöt. Opettajien yhteystiedot löytyvät koulun nettisivuilta sekä lukuvuositiedotteesta. - Joka vuosiluokan oppilaiden huoltajille järjestetään vanhempainilta joko luokkakohtaisena, vuosiluokkakohtaisena tai useamman vuosiluokan yhteisenä vanhempainiltana vähintään kerran lukuvuodessa. 6-9 luokkien ja lukion vanhempainiltoihin kuuluu yleisen ja luokkakohtaisen tapaamisen lisäksi mahdollisuus rehtorin, opinto-ohjaajan, erityisopettajan tai aineenopettajien tapaamiseen. - Oppimissuunnitelmakeskustelut järjestetään lukuvuosittain niiden oppilaiden huoltajille, joilla on oppimissuunnitelma. - koulutulokkaille ja heidän huoltajilleen järjestetään koulun toiminnallinen esittely kouluun tutustumispäivän yhteydessä keväällä (huoltajien ja henkilökunnan tutustuminen, tutustuminen koulun tiloihin / välineisiin / toimintatapoihin / erityisopetukseen ). 17
-Vanhempainvartteja järjestetään sovitusti luokittain - koululla voi toimia myös vapaaehtoinen koti-koulutoimikunta, johon valitaan jäsenet ja puheenjohtaja huoltajista lukuvuosittain. 3. Sidosryhmät ja tiedonsiirtomallit Henkilötietolain mukaisesti 15 vuotta täyttäneellä asiakkaalla tai hänen huoltajallaan on aina oikeus nähdä oma henkilötietorekisterinsä. Mikäli oppilaan papereihin on liitetty esim. muistiinpanoja, tulee niistä osa henkilötietorekisteriä. a. Suostumus asioiden käsittelyyn Erityiseen keskusteluun oppilaan asioista / keskusteluun, jossa puhutaan valmistelluista asioista pyydetään erillinen lupa. Samalla huoltajat voidaan kutsutaan paikalle lapsen asioiden käsittelyä varten. Lupakäytäntömalli liitteenä. b. Salassapito ja viranomaistiedon siirtäminen Tietojen luovuttamista säädellään mm. perusopetuslaissa, potilaslaissa, julkisuuslaissa, asiakaslaissa, henkilötietolaissa. Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, henkilöstö ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa luvattomasti ilmaista, mitä he ovat koulutukseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Perusopetuslain 40 :n mukaan määritetyt henkilöt saavat antaa salassa pidettäviä tietoja toisilleen ja koulutuksesta vastaaville viranomaisille opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tietoja voi siirtää oman kunnan ja saman opetusmuodon sisällä. Muussa tapauksessa tietojen siirtämiseen tarvitaan tiedonsiirtolupa. Perusopetuslain 41 :n mukaan opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Salassa pidettävien tietojen luovuttamisen osalta suostumuksen tiedonsiirtoon voi antaa joko 15 vuotta täyttänyt oppilas tai hänen huoltajansa. Tiedonsiirtolupa pyydetään kirjallisena ja nimenomaisena. Tiedonsiirron lupakäytäntömalli on liitteenä. Tiedon siirtämisestä vastaa aina koulutuksen järjestäjän edustaja. Koulutasolla tiedonsiirrosta vastaa rehtori. Tiedonsiirtoa pyydettäessä on kerrottava mihin tietoa tarvitsee, salassa pidettävän tiedon haltija päättää antamansa tiedon sisällön osalta onko sen luovuttaminen lain mukaisesti välttämätöntä. Tiedonsiirtopyyntö esitetään kirjallisesti. c. Kirjaaminen ja arkistointi 18
Oppilaasta kirjataan asiakirjoihin vain työn kannalta tarpeellinen tieto. Tarpeellisina tietoina kirjataan myös kaikki oppilasta koskevat toimenpiteet ja yhteydenotot. Asiakirjoja käytetään päätöksenteon perustana ja kaikkiin päätöksiin tulee kirjata minkä tiedon pohjalta päätös on tehty. Oppilaan tietoja säilytetään hänen nimellään avatussa kansiossa oppilashuoltokertomuksessa. Asiakirjoja säilytetään lukitussa kaapissa. Tietojärjestelmään kirjatut asiakirjat suojataan käyttäjätunnuksilla ja salasanoilla. Asiakirjoista muodostuu oppilashuoltorekisteri. Suojaamattomassa sähköpostiliikenteessä ei oppilasasioista saa tietoturvan säilyttämisen vuoksi keskustella oppilaan nimellä. Kunnan työkoneet ovat suojattuja koneita. Kunnan arkistonmuodostussuunnitelmassa määritellään asiakirjojen ja tieto-järjestelmien tietojen säilytysajat sekä niiden hävittämistapa. IV ERILLISET TOIMINTAMALLIT 1. Varhaisen tukemisen malli Varhaisen tuen prosessiin kuuluvat olennaisina tekijöinä: havaitseminen, puheeksi ottaminen, tuen tarpeen määrittely ja tuen järjestäminen. Varhaisen tuen rakentuminen arkeen ( L. Heinimäki ): Erityinen tuki Erityispedagoginen osaaminen Varhainen tuki Tehostettu tuki, ennaltaehkäisy Muut tuki- palve Pedagoginen laadukas perusta lut Oppilashuollon polku ja varhainen puuttuminen Utajärvellä Riittävä osaaminen, lapsen kehityksen tuntemus Opettaja HUOLI / EPÄILY 19
OPPILAS puheeksiotto, keskustelu ohjaus tukiopetus eriyttäminen muut tukitoimet huolen jakaminen Yhteys kotiin Yhteistyö eo:n ja/tai rehtorin kanssa Yhteistapaaminen huolen jakaminen huoltajien kanssa oppimisen ongelma opetuksen ongelma erityisopetuksen tarve oppilashuollollinen tarve koulun sisäiset keinot kodin tuki OPPILASHUOLTO OHJAAMINEN ETEENPÄIN / tarvittavat toimenpiteet Puheeksi ottaminen Aktiivinen vuorovaikutus kodin ja koulun välillä on tärkeää. Erityisen merkityksellistä se on silloin, kun koululla herää huoli lapsesta. Koulun työntekijässä syntynyt huoli lapsesta tai nuoresta onkin peruslähtökohtana huolen puheeksi ottamiselle. Huolestuminen oppilaasta on subjektiivinen tunne. Pienikin huoli riittää asian puheeksi ottoon oppilaan, huoltajien tai esim. muiden oppilashuoltotyötä tekevien kanssa. Oman huolen puheeksi ottaminen on samalla sekä avunpyyntö että yhteistyötarjous. Lapset puheeksi toimintamallin käyttäminen oppilashuollollisissa tilanteissa. 20
2. Varhaiskasvatussuunnitelma Utajärven kunnassa on erillinen varhaiskasvatussuunnitelma, jonka laatimisesta on vastannut päivähoitopalvelut. Varhaiskasvatussuunnitelma on saatavana päivähoitopalveluiden toimipisteestä. 3. Opiskelun yleisen tuen malli a. Kasvun tukeminen a.a. oppilaan tukeminen Opiskelun ja kasvun tukemiseksi oppilashuoltomalliin on kirjattu erilliset järjestelmät, joista keskeisimpinä: oppilashuoltoryhmät, yleinen, tehostettu ja erityinen tuki, siirtymävaiheen yhteistyö, oppimisympäristö ja kerhotoiminta. Lukion opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista sekä opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan. a.b. huoltajien tukeminen Huoltajiien tukemiseksi oppilashuoltomallissa on kirjattu järjestelmät, joista keskeisimpinä: vanhempainillat, - vartit, reissuvihkot, jaksotiedotteet sekä puhelin- ja muut keskustelut. Perusopetuksen ja esiopetuksen käytössä on Wilma atk -pohjainen yhteydenpitojärjestelmä koulun ja kodin välillä, jonka avulla huoltajat voivat seurata lapsensa edistymistä opinnoissa, poissaoloja ja pitää yhteyttä opettajiin. Wilmasta saa tietoa myös sekä ajankohtaisista että vuosittain toistuvista asioista. Lukiossa huoltajilla on vanhempainiltojen yhteydessä mahdollisuus tavata kahden kesken ryhmänohjaaja, aineenopettajia tai opinto-ohjaaja. Koulun alkaessa syksyllä opiskelijoille jaetaan lukio-opas, jossa on koulun ja opetushenkilökunnan yhteystiedot ja muuta tarpeellista tietoa lukiosta, mm. työajat, kurssitarjotin, koeviikot ja järjestyssäännöt. Huoltaja voi tarvittaessa ottaa yhteyttä opetushenkilökuntaan. Koulun kotisivut ovat internetissä kaikkien luettavana. Lukiossa on käytössä Wilma-ohjelma, jonka avulla huoltajat voivat seurata lapsensa edistymistä opinnoissa, poissaoloja ja pitää yhteyttä opettajiin. Wilmasta saa tietoa myös sekä ajankohtaisista että vuosittain toistuvista asioista. a.c. aamuvalvonta ja iltapäiväkerhotoiminta 21
Utajärven kunta järjestää perusopetuslain mukaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Toiminta on tarkoitettu 1 2 luokkalaisille ja erityisopetuksen oppilaille sekä kunnan omana toimintana esioppilaille. Toiminnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus, joka hyväksyy toimintasuunnitelman. Toimintaa järjestetään kaikkina koulupäivinä lukuun ottamatta lauantaityöpäiviä. Toimintaa ei ole koulujen loma-aikoina. Aamutoimintaa järjestetään klo 7-9 ja iltapäivätoimintaa klo 12-17. Aamulla toiminta on omatoimista, iltapäivätoiminta on tavoitteellista ja ohjattua. Aamutoiminnasta ja iltapäivätoiminnasta peritään lautakunnan hyväksymä korvaus riippuen sopimuksen mukaisista läsnäolopäivistä. Toimintaan haetaan aina hakukaavakkeella, joita saa kouluilta ja kuntakeskuksen palvelutiskiltä. Aikaisissa kyydeissä tulevat saavat odottaa koulun vanhan puolen aulatiloissa tai muussa koululla osoitetussa paikassa. b. Oppilaan ohjaus Alakoulussa ei ole oppilaanohjausta opettavana aineena. Yläkoulussa sitä on 7. ja 8. luokalla puoli viikkotuntia ja 9. luokalla yksi viikkotunti. Opettajat tekevät yhteistyötä päivittäin neuvottelemalla tilanteissa, joissa oppilaalla on ongelmia. Oppilaanohjaajalla on näissä tilanteissa oma roolinsa oppilaan kokonaistilanteen selvittämisessä. Moniammatillisen oppilashuoltoryhmän palveluja käytetään tarvittaessa oppilaan opintojen ongelmien selvittämiseen. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Oppilaan kanssa keskustellaan ja häntä pyritään auttamaan kaikkien koulunkäyntiin liittyvien vaikeuksien torjumisessa ja korjaamisessa. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Huoltajalle järjestetään tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Oppilaanohjaaja seuraa perusopetuksen päättäneiden oppilaiden sijoittumista toiselle asteelle. Tämä ns. jälkiohjaus sisältää yhteydenoton niihin oppilaisiin, joiden tiedetään jääneen jatkoopintojen ulkopuolelle tai keskeyttäneen opintonsa toisella asteella. Tässä työssä oppilaanohjaajalla on apuna kunnan sosiaalitoimi, nuorisotoimi, etsivänuorisotyöntekijä ja työhallinto sekä muut tarvittavat tahot. Oppilaan ohjaaja osallistuu saattaen vaihto tilaisuuksiin vastaanottavissa oppilaitoksissa. Lukiossa oppilaanohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Lukion ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. 22
c. Oppimissuunnitelmat Utajärvellä osana yleistä tukea kirjataan 0-9 vuosiluokkien oppilaiden saama yleinen tuki omaan lomakkeeseen. Kirjausten tekemisestä vastaa kolmiportaisen tuen prosessikuvauksen mukaisesti joko esiopettaja, luokanopettaja, aineenopettaja tai luokanvalvoja. 0-9-vuosiluokkilla oppimissuunnitelma laaditaan niille oppilaille, joilla aloitetaan tehostettu tuki. Oppilaan siirtyessä vuosiluokalta toiselle, oppilaasta täytetyt lomakkeet siirtyvät kyseisen vuosiluokan opettajalle / oppilaanohjaajalle. Oppimissuunnitelmakeskustelut käydään lukuvuosittain niiden oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa, joilla on tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Tehostetun tuen oppimissuunnitelmakeskustelu rajataan ajallisesti maksimissaan 30 min. / keskustelukerta. Keskustelut järjestää esioppilaille esiluokanopettaja, luokkien 1-5 osalta luokanopettaja ja 6-9 luokkien osalta luokanvalvoja. 6-9-luokkien tehostetun tuen oppimissuunnitelmakeskustelussa voi olla mukana luokanvalvojan lisäksi opinto-ohjaaja, eri aineiden opettajia ja erityisopettaja. Tehostetun tuen oppimissuunnitelma tehdään kaikille luokilla 0-9 oleville tehostetun tuen tarpeessa oleville oppilaille, joilla ei ole HOJKSia. Tehostetun tuen oppimissuunnitelman laatimisesta esiluokkalaisten osalta vastaa esiopettaja, 1-5 luokkalaisten osalta luokanopettaja ja vuosiluokkien 6-9 osalta luokanvalvoja yhteistyössä aineenopettajien kanssa. Tarvittaessa tehostetun tuen oppimissuunnitelman tekemiseen osallistuu myös oppilaanohjaaja ja erityisopettaja. Tarkemmat kuvaukset löytyvät kolmiportaisen tuen prosessikuvauksesta. Tehostetun tuen oppimissuunnitelmaan on laadittu kuntakohtainen lomake. Sen laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muun kasvatushenkilöstön välillä. Tehostetun tuen oppimissuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti. Tarkemmat kuvaukset ja prosessin eteneminen löytyy kolmiportaisen tuen prosessikuvauksesta. d. Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osaaikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. (PL 16 ). Jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan, tukiopetus aloitetaan heti, kun vaikeuksia oppimisessa on havaittu. Tukiopetus on tarkoitettu täydentämään luokkaopetusta niissä tapauksissa, joissa oppilas ei kykene saavuttamaan opetusryhmän yhteisiä tavoitteita tai on ollut pitkään poissa koulusta. Tukiopetusta ei kuitenkaan anneta aiheettomien poissaolojen tai esi- 23