Lääkehuollon kustannussiirroista maksaako kunta vai Kela? Lauri Virta Seminaari: Yksityissektori ja sairaanhoitovakuutus Helsinki Tutkimusosasto
Suomen lääkehuollon yhtenä heikkoutena on pidetty kaksikanavaista rahoitusta Kustannusvastuun siirron haittoja voivat olla mm. vaikeus monitoroida lääkehoidon kustannuksia kokonaiskustannusten kasvu (suoraan ja/tai välillisesti) epätarkoituksenmukaiset lääkemääräykset potilas saattaa joutua yksin lääkkeen maksajaksi potilaiden mahdollinen eriarvoisuus riippuen asuinpaikasta tai kenen vastaanotolle päässyt/joutunut 2
lähteinä mm. Lääkepolitiikka 2010, STM julkaisuja 2003:11 Lääkepolitiikka 2020, STM julkaisuja 2011:2 Lääkkeiden kustannusvastuun ongelmat ja ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi STM selvityksiä 2007:2 Pharmaceutical policies in Finland: challenges and opportunities. Mossialos E, Srivastava D. 2008. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen edut, haitat ja kehittämistarpeet THL raportti 4/2011 3
2-kanavarahoituksen taustaa ja periaatteita julkisessa terveydenhuollossa käytettävät lääkkeet kustantaa potilaan kotikunta asiakasmaksuilla tuettuna avohoidossa käytettävät lääkärin määräämät lääkkeet rahoittaa sairausvakuutus ja potilas reseptittä hankitut itsehoitolääkkeet maksaa potilas itse kunnallisesta terveydenhuollosta säädetään useassa laissa, sairausvakuutuslaissa vähemmän tulkinnanvaraisuutta 4
esimerkkejä avohoidossa koetuista ongelmista nivelinjektiot glukokortikoidit (esim. Solomet, Depo-Medrol, Celeston, Lederespan) hyaluronaatit (Artzal, Hyalgan) ihonalaiset implantit (esim. syöpähoidoissa Zoladex, Suprefact) vaikeaan allergian siedätyshoidot ehkäisyneuvonnan ensimmäinen kohdunsisäinen ehkäisin (Mirena) 5
STM:n ohjekirje (dnro 1/54/2002) kuntiin elokuussa 2002 ja kuntaliittoon helmikuussa 2003 Polikliinisessa hoidossa lääkehoidon kustannusvastuu kuuluu kunnalle kun potilas tulee lääkärin vastaanotolle ja häntä lääkitään hoitotapahtumaan liittyen ja (jatko)hoidoksi määrätään suonen ja nivelen sisälle annettavia lääkkeitä tai ihon alle asennettavia implantteja, ja annostelusta huolehtii lääkäri tai hänen valvonnassa muu terveydenhuollon ammattihenkilö Muissa polikliinisissa tilanteissa potilaan tulee hankkia lääkkeet apteekista ja kustannuksiin tulee sv-korvaus laissa säädetyin edellytyksin 6
Prof. J. Huttusen selvitys (2007) potilaiden valitukset pääasiassa avohoidosta ( ) ja viranomaisten kokemukset laitos- ja avohoidon statusmuutosten rajapinnoilta laitoshoidon / palveluasumisen lääkkeet kotisairaalahoidon / kotisairaanhoidon lääkitykset arvio lääkekäytöstä avovastaanotoilla koko maa 2006 terveyskeskukset n. 1,5 2 milj. erikoissairaanhoito n. 60 70 milj. ym. lisäksi tulevat mahdolliset kustannusten siirrot, joiden yleisyys ja rahallinen määrä on arvoitus!? 7
Prof. J. Huttusen ehdotuksia (2007) polikliinisen hoidon sv-korvaukseen oikeuttavat lääkkeet siirretään Kelan korvattaviksi silloin kun ne antaa lääkäri (tai annetaan hänen valvonnassaan) kotisairaalatoiminta tulisi rinnastaa vuode-osastoilla annettavaan hoitoon, jolloin kaikki kustannukset (myös lääkkeet) sisältyisivät hoitomaksuun STM:ään perustetaan Lääkehoidon arviointilautakunta, joka toimii asiantuntijana poikkeuksellisen kalliiden lääkehoitojen yksittäisille kunnille aiheuttamien kustannusten tasaamiseksi luodaan menettely muuttamalla erikoissair.hoitolakia 8
THL asiantuntijaryhmän ehdotukset (17.11.2010) 1. Ei löydy vahvoja perusteita avohoidon lääkkeiden eriyttämiselle muusta terveydenhuollosta. Lääkkeiden rahoitusvastuu tulisi yhdistää samaan koriin muiden terveydenhuollon hoito- ja toimintomuotojen ohella. Nykyisessä kuntarakenteessa lääkehoidon rahoitusta ei ole tarkoituksenmukaista hajottaa kuntatasolle, vaan tämä edellyttää vahvempia organisaatioita 2. Lääkärin avovastaanotolla antaman lääkehoidon korvaus sairausvakuutuksesta (J. Huttunen 2007) ei täysin poistaisi osaoptimointiongelmia 9
Uudet biologiset lääkkeet tuotetaan solu- tai mikrobiviljelmissä tai eläimissä, ei voida valmistaa kemiallisella synteesillä suurimolekyylisiä proteiinirakenteita (ei per os) valtaosa monoklonaalisia vasta-aineita, jotka kohdistettu tarttumaan joko tulehdussolujen (B- ja T-lymfosyyttien) pintarakenteisiin tai tulehduksen väliaineisiin eli sytokiineihin tuumorinekroositekijä alfa (TNF-α) Interleukiinit 1 ja 6 (IL-1, IL-6) ja siten heikentämään tai estämään tulehdusvasteita 10
TNF-alfa keskeinen sytokiini 11
Suomessa käytössä olevat TNF-α:n estäjät Infliksimabi (Remicade) 3 (5) mg/kg iv.infuusio alku 0, 2viikko, 6viikko kohdalla, jatko 8 viikon välein Etanersepti (Enbrel) 25mg x2 tai 50mg x1 / vko potilas pistää ihon alle viikon välein Adalimumabi (Humira) 40mgx1 potilas pistää ihon alle 2 viikon välein Sertolitsumabipegoli (Cimzia) potilas pistää 2 viikon välein Golimumabi (Simponi) potilas pistää kerran kuukaudessa. 12
O. Soininvaara: Julkisen sektorin tuottavuus, samalla rahalla enemmän. Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö (2009) On ymmärrettävää, että sairaalat määräävät lähinnä vain tätä kaksi kertaa kalliimpaa lääkettä (ENBREL). Jos ne joutuisivat maksamaan molemmat, valinta päätyisi tietysti halvempaan (REMICADE). Tästä aiheutuvat lisäkustannukset julkiselle sektorille ovat noin 10milj. euroa vuodessa. Suositus: Monikanavaisesta rahoituksesta tulee päästä yksikanavaiseen. Yksinkertaisinta olisi toimia kuten Ruotsissa.... Osittaisuudistuksena voidaan kalliit lääkkeet siirtää julkisten sairaaloiden vastuulle... 13
TNF-α:n estäjät tehokkaita, mutta kalliita tehokkaampia kuin perinteiset (reumassa DMARD) estäjien keskinäinen teho likimain samaa luokkaa yleisellä tasolla yksilölliset erot mahdollisia head-to-head vertailut puuttuvat maailmalta kustannusvaikuttavuus tutkimuksia ei Suomesta vasteet riippuvat potilaspopulaatiosta 14
TNF-α:n estäjien vuosittainen kulutus Suomessa Lähde: Suomen lääketilasto 2000 2010 1,50 DDD / 1000 as / vrk 100 Milj. /vuosi (tukkumyynti) 1,20 80 0,90 60 0,60 40 0,30 20 15 0,00 2000 2002 2004 2006 2008 2010 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010
TNF-α:n estäjien kustannusten suhteutusta (v2009) Lääkkeiden tukkumyynti Suomessa (euroa) kaikki lääkkeet 1 872,3 milj. TNF-α:n estäjät 76,8 milj. = 4,1 % Kelan maksamat lääkekorvaukset kokonaisuudessaan 1 224,8 milj. etanersepti ja adalimumabi 68,4 milj. = 5,5 % rajoitetusti peruskorvatut 85,0 milj. 16
TNF-α:n estäjien kustannuksia /DDD (tukkumyynti) 70 60 50 40 30 Adalimumabi Etanersepti 20 Infliksimabi 10 0 17
TNF-α:n estäjien vuosikustannuksia (1.1.2010) ENBREL (etanersepti) 16 578 (vähittäishinta) HUMIRA (adalimumabi) 17 373 (vähittäishinta) REMICADE (infliksimabi) 3 mg / kg (70-kiloiselle) aloitus 9 955 (tukkuhinta) ylläpito 8 089 (tukkuhinta) Erotus n. 8 000 /vuosi Enbrel+Humirasta korvausta saaneita runs. 5 000 18
TNF-estäjien kokonaiskulutus vuonna 2009 Lähde: Fimea Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Lappi Kymenlaakso Etelä-Savo Keski-Suomi Kainuu Varsinais-Suomi Vaasa Päijät-Häme KOKO MAA Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pirkanmaa Pohjois-Karjala Helsinki ja Uusimaa Länsi-Pohja Itä-Savo 65% 52% 43% 57% 60% 71% 75% 57% 61% 40% 63% 63% 62% 1,2 63% 72% 63% 63% 53% 71% 70% 53% 0,8 1,9 48% 3,6 DDD/1000 as/vrk 19 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 Infliksimabi Etanersepti + Adalimumabi
Kolmen maan kulutuskasvu (DDD/1000 as/vrk) DDD/1000 as/vrk 3 2,5 2 1,5 Norja Suomi Ruotsi 1 0,5 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 20
TNF-estäjien markkinaosuuksia Suomessa (DDD) Lähde: Suomen lääketilasto (2002 2010) % 100 80 60 40 Infliksimabi Adalimumabi Etanersepti 20 Sertolitsumabipegoli 0 Golimumabi 21
TNF-estäjien markkinaosuuksia Ruotsissa (DDD) Lähde: Socialstyrelsens statistikdatabas (2006 2010) % 60 50 40 30 20 10 Etanercept Adalimumab Infliximab Certolizumabpegol 0 2006 2007 2008 2009 2010 22
TNF-estäjien markkinaosuuksia Norjassa (DDD) Lähde: NorPD. no + Pfizer (2005 2010) % 50 40 30 REMICADE ENBREL HUMIRA 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 23