Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016
Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35 Nivelrusto 1-3 Subkondraalinen luu 30 Kortikaalinen luu 30-35 Nuki & Salter 2007
Kuormituksen vaikutus nivelrustoon - eläinmallit Käyttämättömyys (immobilisaatio) Fysiologinen kuormitus Raskas kuormitus Atrofia Terve nivelkudos Nivelkudoksen vaurio
Nivelruston paksuuden muutos (mm) Paraplegiapotilailla polven nivelrusto ohentuu ensimmäisen puolen vuoden aikana 5 7 % ja vuoden aikana 9 13 %
Patellan nivelruston tilavuuden muutos on suhteessa nivelkuormitukseen Patellan rustovolyymin muutos (%) Kyykistyminen X 30 Kyykyssä istuminen (20 sek) Kävely 5 min / juoksu 200 m Pyöräily 10 min
Polven femurin nivelruston glykosaminoglykaanipitoisuus on suurempi aktiiviurheilijoilla verrattuna vähän liikkuviin Nivelruston GAG-pitoisuus / T1(ms) Ei säännöllistä harjoittelua Liikuntaa ~ x 2/vk Juoksua 90 km/vk
Aikuisilla voima- tai kestävyysharjoittelu (3 kk) ei aiheuta ruston tilavuuden tai paksuuden muutoksia liikuntaa harrastamattomilla 45 55-vuotiailla naisilla Keskimääräisen rustopaksuuden muutos (%) Patella Med. femur Med. tibia
Liikunta ja terve nivelrusto u Nivelen immobilisaatio aiheuttaa kudosatrofian, mutta ei nivelrikkoa u Lapsilla/nuorilla ja aikuisilla niveliä kuormittava liikunta on ilmeisemmin positiivisessa yhteydessä nivelruston paksuuteen ja GAG-pitoisuuteen sekä mahdollisesti negatiivisessa yhteydessä nivelruston vaurioihin u Kaikissa elämänvaiheissa tulisi harrastaa säännöllistä liikuntaa (Arokoski ym. 2000, Jones ym. 2003, Vavwanseele ym. 2003, Tiderius ym. 2004, Racunica ym. 2007, Mosher ym. 2010)
Urheilu ja nivelrikko u Raskas liikunta näyttää lisäävän polvinivelrikon vaaraa ja saattaa lisätä lonkkanivelrikon vaaraa
Huippu-urheilutasoinen raskas liikunta (joukkue- ja voimalajit) lisää alaraajan nivelen vaaraa
Joukkuelajien ja polvinivelrikon välinen yhteys häviää kun nivelvammat huomioidaan Thelin ym. 2006
Urheilu ja vapaa-ajan liikunta ja alaraajanivelrikko u Juoksu, hölkkä ja muu vapaa-ajan liikunta ja urheilu eivät ole yhteydessä suurentuneeseen riskiin saada polvi- tai lonkkanivelrikko, jos niveleen ei ole kohdistunut vammoja u Nivelvammojen ehkäisy Polvinivelrikon vaara 22% (95%CI 14-32) (Lane 1995, Arokoski ym. 2000, Arokoski ym. 2007, Zhang ym. 2010)
Työkuormitus ja alaraajanivelrikko Polvinivelrikon vaara kasvaa raskaassa fyysisessä työssä ja kyykistelyä vaativassa työssä Raskas fyysinen työ ja painavien taakkojen nostaminen lisäävät ilmeisesti lonkkanivelrikon vaaraa
Liikettä lääkkeeksi l Nivelrikon hoidon perusta - liikkumattomuus lisää oireita l l l Nivelet eivät kulu liikkuessa Edellyttää omaa aktiivisuutta ja sitoutumista itsenäiseen harjoitteluun Fysioterapeutin ohjauksessa Alén ja Arokoski 2015
Kestävyysharjoittelu Suuria lihasryhmiä kuormittava liikunta: (sauva)kävely, pyöräily, hiihto, soutu, uinti / vesiliikunta, kuntopyöräily Kohtalaisesti kuormittavaa Lievää hengästymistä ja hikoilua = hengästyttää + pitää pystyä puhumaan 30 90 minuuttia kerrallaan, vähintään 10 minuutin jaksot Vähintään 2.5 tuntia viikossa Aloitetaan vähitellen oireisessa vaiheessa puolittamisen periaate/vas
Lihasvoimaharjoittelu n Tarkoituksena on parantaa alaraajojen lihasvoimaa, kestävyyttä, lihasmassaa, voimantuottonopeutta n Vahvistetaan kaikkia alaraajojen lihasryhmiä n myös vastakkaiselle terveelle alaraajalle n 8-10 lihasvoimaharjoitusta 2-3 kertaa viikossa n 50-80 % 1 RM (= yhden toiston maksimi) n 8-15 toistoa yhdessä sarjassa n 2-4 sarjaa (2-3 min välit)
Reiden ja lonkan ojentajalihasten voimaharjoitus Kyykisty pitäen paino toisella alaraajalla toisen tukiessa kevyesti tasapainoa. Ojenna lantio, lonkat ja polvet takaisin suoraksi, auta tarvittaessa käsillä. Harjoita kumpaakin alaraajaa erikseen.
Liikkuvuusharjoittelu n Lihasvenyttely tehdään rauhallisesti vastuksen tunteeseen saakka, yksi venytys päälihasryhmää kohden. Venytys pidetään 5 15 sekuntia ja toistetaan kerran päivässä. n Jos halutaan lisätä nivelen liikkuvuutta, viedään venytys täyteen liikelaajuuteen ja pidetään venytys 20 30-(60) sekuntia, 3 5 venytystä päälihasryhmää kohden. Harjoitus toistetaan 3 5 kertaa viikossa.
Reiden takaosan lihasten venyttely Vie venytettävän jalan kantapää eteen ja työnnä istuinkyhmyjä taakse niin, että selkä pysyy suorana. Ojenna polvea jännittämällä reiden etuosan lihaksia. Venytys tuntuu reiden takana. Toista venytys kivuttomana.
Liikunta ja terapeuttinen harjoittelu polvi- ja lonkkanivelrikossa - Virtapohja H, Arokoski J. Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa (www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/) - Arokoski J, Vainikainen T. Nivelopas. Suomen Nivelyhdistys ry. www.nivelopas.fi - Virtapohja H, Arokoski J. Videot terapeuttiseen harjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/liikuntaharjoitteluvideot) 2016
Terapeuttinen harjoittelu Polvi kuivalla maalla Kipu ES: 0.34 (0.19-0.49) - 0.63 (0.39-0.87) Toimintakyky ES: 0.25 (0.03-0.48) Aerobisen harjoittelun teho on positiivisessa suhteessa harjoittelukertojen lukumäärään Chodzko-Zajko et al. 2009, Jansen et al. 2011, Bannuru et al. 2012, Juhl et al. 2014, McAlindon et al. 2014, Fransen et al. 2014
Vesiliikunta Kipu ES: 0.19 (0.04-0.03) Toimintakyky ES: 0.26 (0.11-0.42) Bartels et al. 2007
Lihasvoimaharjoittelu polvinivelrikko Kipu lievenee ja toimintakyky paranee Kipu ES: 0.38 (0.23-0.54) Toimintakyky ES: 0.41 (0.17-0.66) Kipu lievenee ja toimintaky paranee parhaiten reisilihas-spesifisillä harjoituksilla? Kipu ES: 0.85 versus 0.39 Toimintakyky ES: 0.87 versus 0.36 Harjoittelun intensiteetillä, kestolla tai nivelrikon vaikeusasteella ei vaikutusta tulokseen Jansen et al. 2011, Juhl et al. 2014
Terapeuttinen harjoittelu polvi ja lonkkanivelrikko u u Voimaharjoittelu ja aerobinen harjoittelu vähentävät kipua ja parantavat toimintakykyä polven nivelrikossa (A) Vedessä suoritettu ohjattu harjoittelu parantaa jossain määrin polven ja/tai lonkan nivelrikkopotilaan toimintakykyä ja elämänlaatua ja vähentää hieman kipua lyhytaikaisesti (A) Polvi- ja lonkkanivelrikko Käypä hoito suositus 2012 Polven ja lonkan nivelrikon fysioterapia - Hyvä fysioterapiakäytäntö 2013
Tutkimus Tutkimustyyppi Tutkimus populaatio Harjoittelu Kesto Arviointi Tulos Mikesky ym. 2006 RCT N = 115, KL 2 Voimaharjoittelu ja ROM Ryhmät (x3/vk) 30 kk RTG: Nivelraon leveys ja osteofytoosi Osteofytoosi lisääntyi molemmissa ryhmissä. Ei tilastollisesti merkittävää eroa ryhmien välillä nivelraon leveydessä Messier ym. 2004 RCT N = 316, BMI 28, KL 2-3 Kävely (50-75% max) ja voimaharjoittelu (x3/vk) + laihdutusohj. 18 kk RTG: nivelraon leveys Ei eroja seurannassa / ei eroja ryhmien välillä Ettinger ym. 1997 RCT N = 365, 75%:lla BMI > 30 Voima tai aerobinen (50-70% max) harjoittelu (x3/vk) tai 18 kk RTG: Altman luokitus Ei eroja seurannassa / ei eroja ryhmien välillä Bennell ym. 2011
Terapeuttinen harjoittelu nivelrikossa biomarkkerit ja nivelrikon progressio u COMP pitoisuudet nousevat lyhytaikaisesti (30 min) niin terveillä kuin nivelrikkoisilla u Ei pitkäaikaisia vaikutuksia tulehdusmarkkereihin (CRP, TNF-, IL-6), nivelruston katabolimarkkereihin (esim. COMP ja CTX-II) tai luun biomarkkereihin (esim. AFOS) harjoittelumuodolla tai intensiteetillä ei vaikutusta Bennell ym. 2011, Arokoski 2012
Yhteenveto u u u u Nivelen biologiset ominaisuudet paranevat liikunnalla Vältä liikkumattomuutta Näyttöä liikunnan nivelrikkoa ehkäisevästä vaikutuksesta ei ole Liikunta ei lisää nivelrikon riskiä, jos niveleen ei ole kohdistunut vammoja Liikunta on nivelrikon lääke Vältä ylipainoa ja tapaturmariskejä Liikunta ei kiihdytä nivelrikon etenemistä