Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta Suonenjoki 12.5.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi
Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat: Kuntaliitto Kartta: VM Kartta: SYKE
Entä sitten?... miten muutokset koskettavat meitä jokaista kansalaisena, kuntalaisena, kyläläisenä? miten muutokset heijastuvat kuntiin? 3
Edustuksellinen kuntademokratia ohenee 4
Ongelmista ratkaisuihin? 1 2 kuntademokratian kriisi Edustuksellinen demokratia ei yksin enää riitä. Kuntalaisilla on oltava muitakin tapoja osallistua ja vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon kuntaorganisaatiossa. julkisen talouden kriisi 5
Hyvinvointi(yhteis)kunta ei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin Mikä on kansalaisten ja lähiyhteisöjen rooli ja vastuu? Valtion ja kuntien velka kasvaa 6
Ongelmista ratkaisuihin? 1 2 kuntademokratian kriisi Edustuksellinen demokratia ei yksin enää riitä. Kuntalaisilla on oltava muitakin tapoja osallistua ja vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon kuntaorganisaatiossa. julkisen talouden kriisi Kansalaisyhteiskunnan, järjestöjen, kansalaisten ja lähiyhteisöjen rooli ja vastuu käytännön toimijana kasvaa väistämättä arjen lähipalveluista ja elinvoimaisesta lähiympäristöstä huolehdittaessa. 7
Alueiden erilaisuus pitää tunnistaa Oulun kaupungin pinta-alasta peräti 81 % on maaseutua 49 % harvaan asuttua maaseutua 32 % kaupunkien läheistä maaseutua Näillä maaseutualueilla asuu 4,5 % kaupungin asukkaista Prosenttiosuudet kuvaavat aluetyypin väestöosuutta Kartta: Oulun yliopisto, Toivo Muilu 8
Arki maaseudulla kaupungissa Kaupunki-maaseutuluokitus (SYKE, 2010) sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu 9
Äänestäjiä, asiakkaita, veronmaksajia vai myös toimijoita ja kumppaneita? Demokratian vanha paradigma: Demokratian uusi paradigma: Demokratiassa on kysymys vallasta. Kansalaisten uudet osallistumisen ja vaikuttamisen tavat vain lisäävät kuntien tehtäviä ja hallintoa. Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin? Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on myös konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. soveltaen Harju & Pihlaja 2013 10
Olipa tuleva sote-ratkaisu minkälainen tahansa, uskallan arvata, että kunta on tulevaisuudessa kovin erilainen kuin se on nyt? sosiaali- ja terveyspalvelut? opetus, kulttuuri, kirjasto, nuoriso, liikunta, ulkoilu, tekninen toimi ym Kunta on yhteiskuntaan kiinnittymisen ja kansalaiskasvatuksen foorumi sekä kehittäjä ja palvelujen järjestäjä. Kyösti Tornberg, Kittilän kunnanjohtaja (oikeustieteen väitöskirja 2014) 11
Tulevaisuuden kunta on kumppanuuskunta Kumppanuus kuntaorganisaation ja kuntayhteisön toimijoiden kesken voi olla 1. keskustelukumppanuutta 2. kehittämiskumppanuutta 3. suunnittelukumppanuutta 4. palvelukumppanuutta 5. budjettikumppanuutta 6. toimijakumppanuutta 12
Olipa tuleva sote-ratkaisu minkälainen tahansa, uskallan arvata, että vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu jatkossakin ensisijaisesti kunnille Kunnat tarvitsevat kuntalaisia ja järjestöjä kumppaniksi tähän työhön! 13
Tarvitaan kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Briitta Koskiaho (2014): Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä Kansalaisyhteiskunnallisia toimijoita on historiallisesti Suomessa pidetty enemmän avustajina kuin julkisen vallan kumppanina sosiaalisen kysymyksen ratkaisemisessa. Kumppanuus edellyttää tasaveroisia suhteita, ei alisteista asemaa. Myös Suomessa tarvitaan pelisäännöt julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnallisten toimijoiden kumppanuuden harjoittamiselle. Suomalaisessa kumppanuusohjelmassa kaikkien asianosaisten tahojen tulisi istua saman pöydän ääreen sopimaan vastuistaan ja velvollisuuksistaan. 14
Mistä kiikastaa? 1 2 3 Lainsäädäntö ei ole pahin jarru! ymmärrys ja asenteet kuinka kyetään muuttamaan toimintatapoja ja rooleja kuinka nopeasti yhteiskunnan ja talouden muutos pakottaa muutokseen 15
Viime kädessä on kysymys meidän jokaisen asenteista 16
Kuntalaisten arjen tavoittavaa kunnan viestintää Helposti lähestyttäviä ja tavoitettavia kunnan virkamiehiä Aidosti toimivia väyliä kuntalaisten toiveille ja palautteille Matalan kynnyksen palvelupisteitä Mitä kaikkea kukoistava kansalaisyhteiskunta Kyläsuunnitelmia Kansalaisfoorumeita, -raateja ja -neuvostoja voikaan tarkoittaa? Säännöllisiä kunnanisien ja kuntalaisten tapaamisia ja keskusteluja Pormestarin asukasiltoja Osallistuvaa budjetointia Järjestöjä palvelujen tuottajina Elävää ja monipuolista kansalais- ja järjestötoimintaa Palveluosuuskuntia Ravintolapäiviä Alueiden kehittämissuunnitelmia Keskustelutilaisuuksia Yhteiskunnallista yrittäjyyttä Leadertoimintatavan hyödyntämistä Kuntien järjestöstrategioita Yhteissuunnittelua Kuntien ja järjestöjen toiminnallista yhteistyötä ja työnjakoa Kortteli- ja kyläkokouksia Yhteisöviestinnän uusia muotoja Uuden ajan talkoita Kylätaloja & asukas- ja korttelitupia, korttelikirjastoja Matalan kynnyksen tapaamispaikkoja Paikallista kulttuuria, liikuntaa, taidetta, myös spontaaneja tapahtumia 17
Tarvitaan keskustelua ja sopimista, kuka tekee mitäkin Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit Kuntayhteisön muut toimijat oppilaitokset jne Yritykset Seurakunta työntekijät ja päättäjät vapaaehtoiset Rivikuntalaiset Järjestöt perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne jne uudenlainen kansalais- ja järjestötoiminta 18
Esimerkkejä yhteissuunnittelu Rovaniemen aluelautakunnat uusia sähköisiä osallistumisen välineitä osallistuva budjetointi 19
Yhteiseen suunnittelupöytään Neljä esimerkkiä vuodelta 2014 Suunnitelma pohtii konkreettisin toimenpideehdotuksin miten asukkaat, yhdistykset ja kylät voivat tehdä entistä hedelmällisempää yhteistyötä keskenään ja kunnan kanssa. Strategiaan on kiteytetty lappilaisen järjestökentän tulevaisuuden tahtotilan lisäksi pitkän aikavälin tavoitteet sekä vuosille 2014 2017 konkreettiset järjestöjen toimenpiteet. Erityisesti paikalliset yhteistyösuhteet kuntiin on haluttu nostaa keskiöön. Hämeenlinnan kaupungin ja hauholaisten yhteistyön toimenpideohjelma Kuntien viritysopas Lapin liitto ja Lapin AVI, Arjen turvaa kunnissa hanke 20
Rovaniemellä kuusi aluelautakuntaa Yläounasjoki 625 as. 8 kylää Alaounasjoki 1575 as. 6 kylää Sodankyläntie 695 as. 9 kylää Yläkemijoki toiminut vuodesta 1993, muut vuodesta 2013 12% rovaniemeläisistä Kaupungin keskusta ja sen lähikylät kokeilun ulkopuolella Alakemijoki 2904 as. 7 kylää Yläkemijoki 996 as. 9 kylää Ranuantie 618 as. 6 kylää
Rovaniemen aluelautakunnat Kahden tason tehtävät: Palvelujen järjestämisvastuu Vastuu oman alueen kehittämisestä
23
Aluelautakunta-alueet ovat asukasluvultaan ja palvelubudjetiltaan erikokoisia asukkaita 31.12.2013 budjetti 2015 milj. Alaounasjoki 1 575 3,73 Alakemijoki 2 904 5,94 Ranuantie 618 1,07 Sodankyläntie 695 0,46 Yläkemijoki 996 2,04 Yläounasjoki 625 0,80 Aluelautakunnat yht. 7 413 14,34 Koko Rovaniemi 61 215 347,60
Vuodesta 2015 kaikilla aluelautakunnilla yhtenäinen järjestämisvastuu 1. terveysneuvonnan ja kotihoidon palvelut 2. perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelut 3. kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut 4. alueen yleinen kehittämistoiminta 5. kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet perusturvalautakunta koulutuslautakunta vapaa-ajan lautakunta
Budjettivalta opettaa ymmärtämään, mistä raha tulee ja minne se menee Yläkemijoen aluelautakunta Rovaniemellä ei ole kertaakaan yli 20-vuotisen toimintansa aikana ylittänyt budjettiaan. Silti Yläkemijoella on pystytty järjestämään palvelut niin, että asukkaat ovat tyytyväisiä. On pitänyt oppia tulemaan toimeen sillä, mitä on ja kehittelemään uusia ratkaisuja 26
Yläkemijoen aluelautakunnan keskeisiä arvoja Läheisyysperiaate Innovatiivisuus Monialaisuus Yhteistyö Tehdään päätökset lähellä asukkaita eli heitä, joita päätökset koskevat Reagoidaan palvelutarpeiden muutoksiin nopeasti Ylitetään sektorirajat Käytetään taloudelliset resurssit joustavasti ja innovatiivisesti Asetetaan asukkaiden toimiva arki etusijalle palveluista päätettäessä Monialaisuus on avain myös toiminnan taloudelliseen tehokkuuteen Yhteistyö kaupungin organisaation ja kyläläisten kesken Kyläläiset ja alueen kylät puhaltavat yhteen hiileen Yhteistyö kaikkien kylällä toimivien tahojen kesken (myös mm. SRK, järjestöt, yritykset) Pihlaja 2012 Rovaniemeläisten haastattelu: http://www.kunta.tv/web/kuntaliitto1/player/vod?assetid=563310 27
Valtion ja kuntien yhteistyönä on rakennettu uusia sähköisiä osallistumisen ja demokratian edistämisen välineitä otakantaa.fi kansalaisaloite.fi kuntalaisaloite.fi lausuntopalvelu.fi nuortenideat.fi etäpalvelut asiointipisteessä etäpalveluiden kotikäyttö www.sadepalvelut.fi 28
Osallistuva budjetointi kaupunginosan, asuinalueen tai kylän asukkaat otetaan mukaan yhteisten verovarojen käyttöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon erilaisia menetelmiä ei vain yksi tilaisuus vaan jatkuva prosessi Alueellista demokratiaa lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa, sivut 155-184, Pihlaja&Sandberg VM 27/2012, löytyy netistä Helsingin nuorisoasiainkeskus: http://www.hel.fi/hki/nk/fi/uutiset/nuorten%20osallistuvan%20budjet oinnin%20ruutibudjetti%20laajenee%20helsingissa 29