S e l v i t y s o s a : 20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen Asuntorakentamisen elvytystoimilla lisätään vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotantoa Heikko taloustilanne ja talousnäkymät alentavat omistusasuntojen kysyntää etenkin uustuotannon osalta. Asuntorakentamisessa elvytyssyistä ja osin poikkeustoimin voimakkaasti laajennettu valtion tukema tuotanto muodostaa vuosina ja aloitettavista asunnoista poikkeuksellisen suuren osan. Liikeyritysten investointihalukkuuden ollessa toimitilakysynnän supistumisen vuoksi vähäinen koko talonrakennusalan uustuotannon ennakoidaan alenevan vähintään neljänneksellä vuonna ja talonrakentamisen kokonaismäärän likimain 15 %. Talonrakennusalan työvoimatarve, joka oli vuoden 2008 suhdannehuipussa suurimmillaan ylikuumenemisvuoden 1990 jälkeen, alenee vuosien 2000 2007 keskiarvotasolle ja edelleen jonkin verran ensi vuonna. Supistumisvauhtia ja työttömyyden kasvua lievittää yhtäältä ikääntyneiden työntekijöiden eläköityminen ja toisaalta elvytystoimien vireyttämä korjaustoiminta, jossa huolenaiheena osin on suunnittelijavoimien ja eräiden ammattihenkilöryhmien saatavuus. Myös kesään historiallisen matalaksi painunut kotitalouksien asuntolainojen korkotaso on vireyttänyt asuntokauppaa, mikä alkaa lisätä omistusasuntotuotannon tarvetta ja edellytyksiä. Asuntorakentamisen ja alan työllisyyden ylläpitämiseksi valtion tukeman asuntotuotannon rahoitusvaltuuksia korotettiin mittavasti vuoden talousssa sekä ensimmäisessä ja toisessa lisätalousssa. Tuotannon käynnistymiseen ja töiden ajoittumiseen liittyvistä teknisistä syistä näiden toimenpiteiden työllisyysvaikutus kohdistuu suurelta osin vuoteen. Enin osa tuotannosta kohdistuu suurimpiin kasvukeskuksiin, joissa vuokra- ja asumisoikeusasunnoille on jatkuvaa kysyntää. Erityisesti asumisoikeusasuntojen rakentaminen lisääntyy vuonna. Määräaikaisella ns. korkotuetulla välimallilla kannustetaan yleishyödyllisyyssäännösten ulkopuolisia toimijoita rakentamaan vuokra-asuntoja. 2006 2007 2008 Koko asuntotuotanto Aiesopimuskunnat 8 300 8 200 6 100 8 000 8 500 Muut kasvukeskukset 9 700 7 800 6 900 6 000 6 800 Muu maa 15 500 14 200 11 600 7 000 7 700 ARA-tuotanto: Aiesopimuskunnat 900 1 100 1 500 7 000 7 000 Muut kasvukeskukset 1 500 1 300 1 400 3 300 3 300 Muu maa 1 200 900 1 000 1 700 1 700 Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa 2 000 1 900 2 400 2 500 2 500 Pienten asuntojen osuus ARA-tuotannossa (normaalit vuokra- ja asumisoikeustalot), % 49 40 32 30 40 Valtion tukema tuotanto perustuu asuntojen pitkäaikaiseen käyttötarpeeseen ja hankkeen taloudelliseen kestävyyteen. Erityisryhmien asuntojen tarvetta lisäävät heikkokuntoisten vanhusten määrän nopea kasvu ja erityisryhmien vähenevät laitoshoitopaikat. Erityisryhmien asuntojen investointiavustukset kohdennetaan ensisijaisesti edistämään heikoimpien ryhmien asuntotuotantoa. Pitkäaikaisasunnottomien vähentämisohjelman toimenpiteillä pyritään puolittamaan pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä. 2006 2007 2008 Vanhojen asuntojen hintojen muutos, % 6,2 4,9-3,4-5 -0 Omakotitonttien hinnan muutos, % 14,3 2,6-14,4-10 -0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Aravavuokrien suhde vapaarahoitteisiin vuokriin yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, % 79 79 77 77 77 Vapaarahoitteisten vuokrien vuosimuutos, % 2,0 2,6 3,4 5 2 Aravavuokrien vuosimuutos, % 2,0 3,5 3,4 5 2 Kuluttajahintojen vuosimuutos, % 1,8 2,5 4,1 1 1 Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen vuosimuutos, % 1,7 2,4 2,0 Kotitalouksien uusien asuntolainojen keskikorko, % 3,7 4,7 5,0 3 3 Asunnottomien määrä: yhden hengen taloudet yhteensä 7 400 7 300 8 000 7 600 7 300 perheet yhteensä 300 300 300 300 300 pitkäaikaisesti asunnottomat yhteensä 3 600 3 300 3 000 Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää yhdyskuntarakenteen eheytymistä Yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja siitä aiheutuva liikenne ovat merkittävä ongelma etenkin kasvavilla kaupunkiseuduilla. Ongelmaa ratkaistaessa keskeisessä asemassa on riittävä asuntotonttien kaavoittaminen työpaikkakeskittymien läheisyyteen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Helsingin seudulla yhdyskuntarakennetta eheyttää täydennysrakentaminen pääkaupunkiseudulla ja pääradan taajamissa, mutta ympäröivällä kehysalueella yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla ohjataan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Erityisesti painotetaan kaupunkiseutuja sekä henkilöautoliikenteen tarpeen vähentämistä ja joukkoliikenteen edellytysten parantamista. Keskeistä on maakuntakaavoituksen ja kaupunkiseutujen kuntien välinen yhteistyö samoin kuin rakentamisen nykyistä suunnitelmallisempi ohjaus kaupunkiseutujen kehysalueilla. Vireillä on ollut useita suuria kauppahankkeita, joiden suhde maakuntakaavaan ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteisiin on ollut ongelmallinen. Vuonna idaan kaupan sijainnin ohjauksen vaikuttavuutta ja ajanmukaisuutta ja sen pohjalta määritellään kaupan sijainnin ohjauksen kehittämistarpeet ja tarvittavat toimenpiteet. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi ja kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ohjaamiseksi kestävämpään suuntaan edistetään kaupunkiseutujen suunnittelua, erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista. Rantarakentamisen suunnitelmallisuutta edistetään ottaen huomioon ilmastonmuutoksen ja rantojen kestävän käytön haasteet. Tällä hetkellä noin 25 % rantaviivasta on kaavoitettu ja 64 % rantarakentamisesta perustuu kaavoitukseen. Rantarakentamista koskevien poikkeamispäätösten määrä on rantojen yleiskaavoituksen edistyessä vähentynyt vuodesta 2003 noin 30 %. Kunnan lupaviranomaisasemaa rantarakentamisessa selkeytetään. Kasvavien kaupunkiseutujen tonttitarjontaa ja asuntotuotantoa lisätään sekä tuetaan lähiöiden kehittämistä Helsingin seudun väestönkasvuksi ennustetaan pitkällä aikavälillä runsasta 10 000 uutta asukasta vuodessa, ja väestönkasvu jatkuu myös muilla suurimmilla kaupunkiseuduilla ja niiden ympäristökunnissa. Taloustilanne voi väliaikaisesti vähentää etenkin työperäistä muuttoliikettä ja lisätä maahan muuttaneiden poismuuttoa. Helsingin seudulla erityisesti pientalorakentaminen suuntautuu tonttien vähäisen tarjonnan, kasvaneen kysynnän ja korkean hintatason vuoksi lisääntyvässä määrin kehyskuntiin ja asemakaava-alueiden ulkopuolelle. Helsingin seudun ja muiden keskeisten kaupunkiseutujen kuntien yleiskaavallista yhteistyötä edistetään. Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten toteutetaan metropolipolitiikkaa sekä valtion ja Helsingin seudun kuntien välistä aiesopimusta. Aiesopimuksen mukaisesti kunnat lisäävät asemakaavoitusta yhdyskuntarakennetta eheyttävällä tavalla siten, että valmistuvissa asemakaavoissa osoitetaan vähintään 13 000 asunnon vuosituotantoa vastaava vuotuinen uusi rakennusoikeus. Uudistettavat kunnallistekniikka-avustukset, joita myönnetään kasvukeskusseuduilla, sidotaan kuntien välisen yhteistyön, yhdyskuntarakenteen eheytymisen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen. Erityisesti Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
kehyskuntien osalta valtion tukeman tuotannon edellytyksiä parannetaan uusien ns. omaksilunastettavien vuokra-asuntojen avulla. Aiesopimuksen toteutuminen aiesopimuskunnissa Tavoite Pitkän aikavälin tavoite/v Uudet kaavat (asuntoa) 13 000 10 300 15 900 Koko asuntotuotanto (alkava) 13 000 8 000 8 500 Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto (alkava) 2 600 7 000 7 000 Kaavoitusta sujuvoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain tarkistusten ja asuntopoliittisen toimenpide-ohjelman pohjalta sekä edistämällä parhaiden kaavoituskäytäntöjen käyttöä kunnissa. Asemakaavoitusta ja rakentamisen lupamenettelyjä koskevan valituslupajärjestelmän toimivuutta seurataan. Asuinalueiden kilpailukyvyn parantamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi toteutetaan ympäristöministeriön koordinoimaa poikkihallinnollista lähiöohjelmaa, johon osallistuvat myös sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä opetusministeriö. Rakennusten energiatehokkuutta parannetaan Rakennusten kokonaisenergiankulutus on 40 % Suomen koko energiankulutuksesta ja se aiheuttaa 30 % maamme kasvihuonekaasupäästöistä. Uudisrakentamisen energiatehokkuutta parantavat uudet rakentamismääräykset tulevat voimaan 1.1.. Uudet määräykset tiukentavat noin 30 % nykyistä määräystasoa. Rakentamismääräyksiä on tarkoitus muuttaa rakenteeltaan ja toteuttaa seuraavat tiukennukset uusittavana olevan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti viimeistään vuonna 2012. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistaminen lisää merkittävästi sekä uudisrakentamisen että korjausrakentamisen ohjauksen tarvetta. Informaatio-ohjausta energiatehokkaasta rakentamisesta ja rakennusten kokonaisenergiakulutuksesta tehostetaan. Uusien tuoteryhmien energiamerkintää ja energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavia vaatimuksia valmistellaan. Suhdanneluonteisten avustusten myöntämistä asuinrakennusten korjausiin jatketaan vuonna siten, että huhtikuun alusta avustukset kohdennetaan energiakorjauksiin. Pientalojen korjausten tuki kanavoidaan pääasiallisesti ehdoiltaan parannetun kotitalousvähennyksen kautta. Kehitetään rakennusten terveellisyyttä ja rakenteellista turvallisuutta Rakennusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi jatketaan "Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot"- toimenpideohjelmaa. Vuosille 2013 ajoittuvan ohjelman tavoitteena on kosteus- ja homeongelmien aiheuttamien terveyshaittojen ja kansantaloudellisten menetysten systemaattinen vähentäminen sekä uusien kosteusvaurioiden syntymisen torjuminen uudis- ja korjausrakentamisessa. Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden parantamiseksi jatketaan onnettomuustutkinnan suositusten toimeenpanoa. Rakennusten turvallisuutta koskevien rakentamismääräysten uudistamista jatketaan. Kantavien rakenteiden mitoitusta koskevat määräykset nivelletään eurooppalaisiin suunnittelustandardeihin. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden kehittyminen kasvattaa rakennustuotteiden viranomaisperusteisen markkinavalvonnan tarvetta. Valtion asuntorahaston takauskanta kasvaa nopeasti Valtion tukeman asuntotuotannon kasvu lisää nopeasti valtiontakausten kokonaismäärää. Tuotanto keskittyy kasvukeskuksiin, mikä vähentää valtion takausriskiä. Myös aravalainakanta kohdistuu kasvukeskuksiin siten, että noin 70 % lainapääomasta on kuuden suurimman kasvukeskuksen alueella. Valtiokonttorin kunnittaisen luottoriskimallin mukaan lainapääomista on 96 % pienen tai vähäisen riskin kunnissa. Maksuongelmat keskittyvät väestöltään väheneville alueille ja johtuvat pääosin tyhjistä asunnoista. Ongelmissa olevissa taloissa lainapääomat ovat suuria, lyhennykset takapainotteisia ja vuokrien korottaminen vaikeaa. Ongelmia lievitetään tarvittaessa kohdekohtaisin tuki- ja huojennustoimin. Historiallisen matalalle painuneet korot lisäävät kiinnostusta aravalainojen ennenaikaisiin takaisinmaksuihin rahoitus- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
laitoslainoilla, mitä helpotetaan valtiontakauksin. Väestöltään vähenevillä alueilla valtion laina- ja takausriskejä ehkäistään ennakoivin tukitoimin ja vapauttamalla taloja rajoituksista. Taloustilanteen heikkeneminen on alkanut näkyä valtion takaamien omistusasuntolainojen maksuviiveiden lisääntymisenä ja takauskorvausten odotetaan lisääntyvän. 2006 2007 2008 Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.3.) 10 000 9 700 9 500 9 200 9 000 Vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen takaukset (milj. euroa, tilanne 31.12.) 3 600 3 900 4 200 5 000 6 000 Omistusasuntolainojen valtiontakausten vastuu (milj. euroa, tilanne 31.12.) 2 200 2 000 1 800 1 700 1 700 Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3.), % 0,17 0,16 0,15 0,18 0,20 Valtion takaaminen omistusasuntolainojen maksuviiveet % (tilanne, 31.3.) 0,12 0,17 0,31 0,50 0,75 Omistusasuntolainojen valtiontakauksista maksetut takauskorvaukset (1 000 euroa) 60 160 50 200 300 Arava-rajoituksista vapauttamiset (asuntoja) 3 300 4 500 2 100 2 000 2 000 Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2008 ja vuosista 2008 asuntoa asuntoa asuntoa Aloitetut uudet asunnot yhteensä 24 400 21 000 23 000 asuntolainojen korkotuki 3 900 8 000 8 000 korkotuettu välimalli - 4 000 4 000 muut asunnot n. 20 500 9 000 11 000 Korjaustoiminnan korkotukilainoitus 9 038 11 400 11 400 Asuntojen hankinta asuntosäästöpalkkiojärjestelmä 900 1 500 2 500 korkotukilainoitus, sosiaaliset vuokra-asunnot 60 100 500 Kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus 1) 10 100 11 000 11 000 Asumisen eräiden tukitoimenpiteiden kehitys vuosina 2008 (milj. euroa) 2008 toteutuma Asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuus 479 1 670 1 670 Asuntotuotannon avustukset: asuntojen korjaus- ja energia-avustukset 70,5 68,5 49,5 suhdanneluonteinen korjausavustus - 37,0 99,0 käynnistysavustus 5,9 69,0 69,0 avustukset erityisryhmille 84,5 110,0 110,0 tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille 0,6 2,6 2,6 purkuavustukset 0,4 2,0 2,0 avustus kunnallistekniikan rakentamiseen 10,0 7,0 10,0 1) Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
aluekohtainen avustus kasvukeskusten kunnille 1,9 3,0 3,0 aluekohtainen avustus väestöltään väheneville kunnille - 0,6 0,6 lainojen anteeksianto purettavien talojen osalta 0,3 3,5 3,5 lainojen anteeksianto luottotappioiden vähentämiseksi 0,3 3,0 3,0 Asuntolainojen korkojen verovähennystuki () 880 760 630 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valtion elvytys- ja tukitoimia rakentamiselle voidaan pitää kokonaisuutena tarkastellen onnistuneina. Valtion tukemaa uudistuotantoa lähtee liikkeelle vuoden loppuun mennessä yli kolminkertainen määrä vuoteen 2008 verrattuna. Myös asuntojen korjausrakentaminen on selvästi lisääntymässä, ja samalla rakentamisen resursseja on siirtynyt uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto on sitä vastoin ollut lähes pysähdyksissä rahoituskriisin ja taloudellisen taantuman myötä. Elvytystoimilla on siten kyetty myös ennaltaehkäisemään rakennusalan työttömyyden lisääntymistä. Vaikka merkkejä rahoitusmarkkinoiden palautumisesta on jo olemassa, valiokunta pitää esitettyjä valtion tukitoimia perusteltuina edelleen vuonna. Rahoituksen saatavuus korkotukituotantoon oli vaikeimmillaan vuoden 2008 syksyllä. Rahoitus on edelleen ongelmallinen, mutta tilanne on jonkin verran helpottunut. Lainojen marginaalien nousu näyttäisi tasoittuneen ja marginaalit ovat jopa hieman laskeneet. Laina-ajat ovat lyhentyneet, mutta pitkiä lainojakin on jälleen tarjolla. Rahoituksen saatavuudessa on kuitenkin suuria eroja yrityksestä, hankkeesta ja rahoittajatahosta riippuen. Korkotukilainojen hyväksymisvaltuus, 1,67 miljardia euroa, on pidetty vuoden tasolla vuonna. Valtuus mahdollistaa lta 12 000 asunnon rakentamisen, joista noin 4 000 asuntoa olisi ns. välimallin mukaista tuotantoa. Määräaikaisiin käynnistysavustuksiin on varattu 69 miljoonan euron valtuus. Sen suuruus on valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa 15 000 euroa/asunto ja muissa kunnissa 10 000 euroa/ asunto. Asunto- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin tarkoitettuja suhdanneluonteisia avustuksia jatketaan nykyisin ehdoin 31.3. saakka. Tämän jälkeen avustusta myönnetään ainoastaan energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin tai siirtymiseen uusiutuviin energialähteisiin. Uudisrakentamisen energiatehokkuutta parantavat uudet rakentamismääräykset tulevat voimaan 1.1.. Ne tiukentavat noin 30 prosenttia nykyistä määräystasoa. Asuntokanta uudistuu kuitenkin vain noin yhden prosentin vuosivauhtia, joten päästöjen vähentämisen kannalta on myös erittäin oleellista, miten energiatehokkuusvaatimukset kohdistetaan olemassa olevaan rakennuskantaan. Valiokunta toteaa, että energia- ja ilmastostrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sekä uudisettä korjausrakentamisen energiatehokkuuden parantamista. Tällöin myös myönnettäviltä avustuksilta on jatkossa perusteltua vaatia energiatehokkuuden parantamista. Lisäksi on tärkeää, että vuoden alussa voimaan tulevien rakennusmääräysten vaikuttavuutta ja toimivuutta seurataan, ettei synny uusia rakennuskantaa ja siten kansantaloutta rasittavia ongelmia. Säädösten ja määräysten muuttuessa tulee huolehtia myös energiaa säästäviin ratkaisuihin liittyvästä neuvonnasta ja tiedotuksesta. Valtion tukitoimia suunniteltaessa tulee ottaa huomioon pitkäjänteinen vuokra-asuntojen ylläpito ja näihin liittyvä korjaustoiminta. Jo rakennusvaiheessa tulee varmistaa riittävä laadunvalvonta mm. kosteus- ja homeongelmien estämiseksi. Valtiovarainvaliokunta kiinnittää ympäristövaliokunnan (YmVL 30/ vp) tavoin huomiota siihen, että kosteus- ja homeongelmien aiheuttama korjausvelka on valtava ja suunnitelma valtion omien rakennusten korjaustoimille tulisi saada nopeasti aikaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen kysyntä kasvukeskuksissa on lisääntynyt voimakkaasti. Samalla vuokrataso on noussut ja asumiskustannusten suhteellinen osuus nettotuloista on kasvanut. Myös vuokrasaatavien määrä on monissa kunnissa kasvanut. Valiokunta pitää välttämättömänä, että valtion tukeman asuntotuotannon vuokrataso pystytään pitämään vuokralaisten maksukyvyn mukaisena sekä uusissa että vanhoissa vuokra-asuntokohteissa ja pitää tärkeänä kuntien nopeita tukitoimenpiteitä vuokrasaatavien osalta häätöjen välttämiseksi. Uusia keinoja vuokratason kohtuullisena pitämiseen tulee etsiä aktiivisesti sekä pääoma- että käyttökustannuksia tarkastelemalla ja mm. normitalkoissa esiin tulleiden asioiden Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
korjaamisella. Asiantuntijakuulemisessa esiin nousi jälleen kerran (vrt. VaVM 33/2008 vp) myös asuntorahoituksen ehtojen parantaminen esimerkiksi omavastuukorkoa alentamalla. Vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa tuetaan ns. välimallin avulla, joka on jo tuonut ja tuo vuosina huomattavan lisäyksen valtion tukemaan asuntotuotantoon. Tätä voidaan pitää lähtökohtaisesti hyvänä, koska se tasapainottaa asuntojen kysyntää ja tarjontaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan välimallin mukaisessa asuntotuotannossa mm. vuokrataso muodostuu kuitenkin korkeammaksi kuin perinteisessä korkotukituotannossa ja lisäksi sen kerrotaan jossain määrin vähentäneen varsinaista ARA-tuotantoa, joka tähtää asuntojen säilymiseen pitkäaikaisessa vuokrakäytössä. Välimallilla tuotetut asunnot on mahdollista muuttaa omistusasunnoiksi jo 5 vuoden kuluttua lainan ensimmäisen erän nostamisen jälkeen, jos korkotukilaina on maksettu takaisin ja valtio on vapautettu kohteeseen liittyvästä takausvastuusta. Valiokunta pitää välimallia hyvänä suhdanneluonteisena toimenpiteenä, jolla on onnistuttu elvyttämään asuntotuotantoa, mutta pitää tarpeellisena ida sen jatkoa suhdannetilanteen muuttuessa. 01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 4 741 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus hoitaa valtion asuntorahastosta ja valtion taloussta rahoitettavia asuntojen korkotukilainoitukseen sekä valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä. Lisäksi se ohjaa kuntien asuntotointa ja valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa sekä osallistuu lainoihin ja takauksiin liittyvään riskienhallintaan. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskusta vahvistetaan erityisryhmien asumisen sekä korjausrakentamisen ja asuntokannan ylläpidon edistämisessä ottaen huomioon erityisesti energiatehokkuuden parantamisen, vanhenevan väestön asumistarpeet ja asuinalueiden kehittämisen. Toiminnassa painottuvat myös aiempaa enemmän asumisen ja asuntomarkkinoiden informaatiopalvelut. Ympäristöministeriö asettaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuonna : Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Eräiden toiminnan suoritteiden kehitys painottaa toiminnassaan asuntorakentamisen elvytystoimenpiteiden tehokasta toimeenpanoa ja tuettavien hankkeiden toteutumista kustannustehokkain avoimin kilpailumenettelyin edistää erityisesti Helsingin seudun asuntotuotantoa käytössä olevilla tukikeinoilla kohdentaa erityisryhmien investointiavustukset kaikkein heikoimmille ryhmille ja kehittää erityisryhmien asumiseen liittyvää osaamista tukee ja edistää pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman, valtion ja kaupunkien välisten aiesopimusten ja lähiöohjelmahankkeiden toteutumista edistää rakennusten energiatehokkuuden parantamista vahvistaa rooliaan asumiseen, asuinalueiden parantamiseen ja rakentamiseen liittyvässä kehittämistoiminnassa muun muassa osallistumalla Tekesin rahoittaman rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamiskeskittymän työhön. 2007 toteutuma 2008 toteutuma Lainapäätöksiä, kpl 301 279 600 600 ARAn myöntämät avustukset, maksatuksia kpl 856 816 900 900 Kuntien ja ympäristökeskusten myöntämät avustukset, maksatuksia kpl 4 653 4 275 6 000 6 000 Avustukset hissien rakentamiseen ja korjaamiseen, päätöksiä kpl 252 231 250 250 Avustukset terveyshaittojen poistamiseen, päätöksiä kpl 54 43 50 50 Luovutuksensaajan nimeämiset 88 122 100 100 Rajoituksista vapauttamisia, päätöksiä kpl 208 116 120 120 Omistusasuntolainojen takauskorvaukset, päätöksiä kpl 19 8 25 30 Tarkastuskäynnit (kuntien vuokrataloyhtiöt ja yleishyödylliset yhteisöt), kpl 21 10 5 10 5 10 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Ohjauskäynnit, kuntien asuntotoimi, lkm 16 15 5 10 5 10 Korjaus- ja energia-avustusten tarkastuskäynnit (kunnat), kpl 15 6 5 10 5 10 Kustannusten jakautuminen toiminnoittain (1 000 euroa) 2007 toteutuma 2008 toteutuma Lainoitustoiminta 1 402 1 587 1 722 1 800 Valvontatoiminta 1 077 1 040 800 770 Kehittämis- ja yhteistyötoiminta 1 275 1 516 1 350 1 231 Avustustoiminta 715 672 800 800 Viestintä ja asuntoalan kirjasto 150 118 140 100 Takaustoiminta 49 35 45 40 Yhteensä 4 668 4 968 4 857 4 741 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset ja työantajan kela-maksun poistaminen (josta kertaluonteista 16 000 euroa) 8 VaEL-maksun muutokset 2005-19 Tuottavuustoimet (-3 htv) -105 Yhteensä -116 talous 4 741 000 I lisätalous talous 4 857 000 2008 tilinpäätös 4 968 000 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää aluearkkitehtitoiminnan menoihin. S e l v i t y s o s a : Aluearkkitehtitoimintaa avustamalla edistetään maankäyttö- ja rakennuslain toteuttamista pienissä kunnissa. Aluearkkitehtitoiminnan piirissä on 65 avustusta saavaa kuntaa. talous 500 000 talous 500 000 2008 tilinpäätös 800 000 55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 49 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisiin avustuksiin. Määrärahasta käytetään korjaus- ja terveyshaitta-avustuksiin 46 500 000 euroa ja energia-avustuksiin 3 000 000 euroa. Jos määrää ei voida käyttää kokonaan nimettyyn tarkoitukseen, käyttämättä jäänyt määrä saadaan käyttää avustusten toiseen käyttötarkoitukseen. Ennen vuotta 2006 korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain (1021/2002) nojalla myönnetyt avustukset maksetaan valtion asuntorahaston varoista. S e l v i t y s o s a : Lain 1184/2005 sallimista avustusten käyttötarkoituksista painotetaan hissien rakentamista sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamista kotona asumisen mahdollistamiseksi. Asuinyhteisöille myönnetään avustuksia energiakatselmusten kustannuksiin. Huoltokirjojen kustannuksia ei avusteta. Energiatehokkuuden parantaminen otetaan merkittävällä painoarvolla huomioon myönnettäessä korjaus- ja terveyshaitta-avustuksia. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille esitetään 49,5 miljoonan euron määrärahaa, josta 46,5 miljoonaa euroa käytetään korjaus- ja terveyshaitta-avustuksiin ja 3 miljoonaa euroa energia-avustuksiin. Määrärahaa esitetään pienennettäväksi 19 miljoonaa euroa vuoteen verrattuna. Vähennys kohdistuu energia-avustuksiin, joita tuetaan vuonna suhdanneluonteisten avustusten kautta. Valiokunta pitää tärkeänä huolehtia määrärahan palauttamisesta energia-avustuksiin suhdanneluonteisten avustusten aikanaan päättyessä. Korjaus- ja terveyshaitta-avustuksilla voidaan vastata ikääntyvän väestön tarpeisiin, ja valiokunta pitää erittäin tarpeellisena, että hissiavustuksiin varataan riittävästi Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
määrärahoja. Hissit ovat olennainen osa esteettömyyden toteuttamista ja edistävät ikääntyvän väestön kotona asumista. talous 49 500 000 talous 68 500 000 2008 tilinpäätös 70 500 000 56. Suhdanneluonteiset avustukset asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin (määräraha) Momentille myönnetään 99 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin annetun lain mukaisiin avustuksiin. Avustusta ei myönnetä samaan hankkeeseen, jolle myönnetään korjaus- tai energia-avustusta momentilta 35.20.55 tai avustusta erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi momentilta 35.20.60. Valtuus. Vuonna saa avustuksia myöntää yhteensä enintään 87 000 000 euroa. Valtuudesta saa käyttää enintään 37 000 000 euroa 1.4. 31.12. myönnettäviin avustuksiin, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta tai siirrytään käyttämään uusiutuvia energianlähteitä. S e l v i t y s o s a : Eduskunta on hyväksynyt talousesitykseen liittyvän esityksen laiksi suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin annetun lain (178/) muuttamisesta. Suhdanneluonteisten avustusten myöntämistä nykyisin ehdoin jatketaan 31.3. saakka, jonka jälkeen avustuksia myönnetään vain energiatehokkuuden parantamiseen tai uusiutuviin energianlähteisiin siirtymiseen. Avustuskohteissa idaan työllistyvän yhteensä 11 200 henkilötyövuotta, joista noin puolet työllistyisi välittömästi työmaalla. Vuonna myönnettävistä avustuksista idaan aiheutuvan valtiolle menoja 31 000 000 euroa vuonna, 45 000 000 vuonna 2011 ja 11 000 000 vuonna 2012. Ennen vuotta myönnetyistä avustuksista idaan aiheutuvan valtiolle menoja 68 000 000 euroa vuonna ja 20 000 000 euroa vuonna 2011. talous 99 000 000 I lisätalous 37 000 000 60. Siirto valtion asuntorahastoon Momentille ei myönnetä määrärahaa. Korkotukilainat ja valtiontakaukset Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina ja rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain (176/) mukaisia lainoja, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) mukaisia omakotikorkotukilainoja ja asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja yhteensä enintään 1 670 000 000 euroa. Vuonna saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa. Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 200 000 000 euroa vuoden lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain sekä omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu. Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina ja rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a :ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 :ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina ja rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan myös asuntosäästöpalkkion suorittamisesta ennen vuotta 1993 tehdyissä asuntosäästösopimuksissa annetun lain (702/2001) mukaiset asuntosäästöpalkkiot. Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämisek- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
si voidaan vuonna aravalain 46 :n ja aravaasetuksen (1587/1993) 28 :n nojalla myöntää yhteensä enintään 120 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta. Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa. Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla saadaan vuonna valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a :n mukaisesti jättää aravalainapääomia enintään 3 500 000 euroa. Lisäksi saadaan, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain 16 a :n nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 3 000 000 euroa vuonna. Avustukset Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 110 000 000 euroa. Vuonna Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 69 000 000 euroa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisia vuokra- tai asumisoikeusasuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen sitoutuneissa ja sitä toteuttavissa kunnissa 15 000 euroa ja muissa kunnissa 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden, mikä vähennetään korkotukilainan määrästä. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 100 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2012 myönnettävistä valtionavustuksista annettavalla valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuosina 2011 ja 2012 myönnettävistä avustuksista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien avustusten määrä saa olla yhteensä enintään 20 000 000 euroa. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää pääkaupunkiseudun ja sen lähialueen, Tampereen seudun, Turun seudun, Jyväskylän seudun, Kuopion seudun ja Oulun seudun kunnille määräaikaisia avustuksia lähiöiden kehittämiseen yhteensä enintään 3 000 000 euroa. Avustusta voidaan myöntää myös muulle kuin edellä mainittujen seutujen kunnalle, jos avustuksen myöntäminen kunnassa olevan lähiön kehittämiseksi on erityisen perusteltua. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Myöntämisen edellytyksenä on, että asuntoalueen kehittämisestä laaditaan ympäristöministeriön hyväksymä kokonaisvaltainen suunnitelma. Avustusta voidaan myöntää asuinympäristön viihtyisyyden ja laadun kehittämiseen sekä turvallisuuden parantamiseen. Lisäksi avustusta voidaan myöntää edellä tarkoitettujen hankkeiden suunnitteluun ja organisointiin, asukkaiden yhteistilojen toteuttamiseen, alueiden ryhmäkorjaussuunnitelmien toimintamallien laatimiseen sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiseen asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 20 % kustannuksista. Lähiöitä koskevissa tutkimus- ja selvityshankkeissa avustuksen määrä voi olla 100 %. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuihin tarkoituksiin vuonna 2011 myönnettävistä avustuksista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien avustusten määrä saa olla yhteensä enintään 3 000 000 euroa. Ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saavat vuonna käyttää lähiöohjelman viestintään valtion asuntorahaston varoista yhteensä enintään 100 000 euroa, mikä vähennetään lähiöavustusten myöntämisvaltuudesta. Vuonna saa valtion asuntorahastosta myöntää valtionavustuslain nojalla yhteensä enintään 600 000 euroa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia aravavuokraasuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten alueiden kehittämiseksi. Alueiden tulee sijaita valtioneuvoston nimeämillä äkillisillä rakennemuutosalueilla tai kunnissa, joissa on runsaasti ylitarjontaa aravavuokra-asunnoista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus nimeää hankealueet ja myöntää avustukset. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että alueen kehittämisestä laaditaan kokonaissuunnitelma, joka kytkeytyy kunnan asunto-olojen kehittämiseen. Avustusta voidaan myöntää kunnille kehittämis- ja suunnittelukustannuksiin sekä niihin liittyviin hankekustannuksiin. Avustuksen määrä on enintään 35 % kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista käyttää enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti. Varainhankintavaltuudet Asuntorahastolla saa kerrallaan olla lainaa yhteensä enintään 3 500 000 000 euroa, josta pitkäaikaista enintään 1 000 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Elvytyssyistä poikkeuksellisen mittavaksi laajennettu asuntotuotantonnon korkotukilainavaltuus säilytetään vuoden mukaisella tasolla. Myös laissa korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina ja rakennusalan työllisyyden edistämiseksi (176/) tarkoitettu korkotuki jatkuu vuonna. Omistusasuntojen korkotukilainoja myönnetään edelleen sellaisten omakotitalojen rakentamiseen, joiden energiankulutus on matala. Rakennusalan työllisyyden parantamiseksi sekä vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamisen vauhdittamiseksi tarkoitettujen käynnistysavustusten myöntämistä jatketaan valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa 15 000 euron suuruisena ja muissa kunnissa 10 000 euron suuruisena asuntoa kohden vuonna. Kaavoitustavoitteiden saavuttamista tuetaan uudistettavilla 30 prosentin suuruisilla kunnallistekniikka-avustuksilla, joihin varataan vuosittain 10 milj. euroa vuosina 2012. Avustukset sidotaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Avustus kohdistuu kasvukeskuksiin painopisteenä Helsingin seutu. Asuinalueiden kilpailukyvyn parantamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi toteutetaan ympäristöministeriön koordinoimaa lähiöiden sosiaalista eheyttä tukevaa poikkihallinnollista lähiöohjelmaa. Lähiöavustuksiin osoitetaan vuosittain 3 milj. euroa vuosina 2011. Avustuksen tarkoituksena on lähiöiden asuinympäristön kehittäminen, niiden täydennysrakentamisen edistäminen ja sosiaalisen eheyden tukeminen. Ympäristöministeriön toimialalla voidaan myöntää avustuksia pääkaupunkiseudun seudun lisäksi Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun seuduille. Perustellusta syystä avustusta voidaan myöntää myös muulla seudulla olevan lähiön kehittämiseen. Vähentyvän asuntokysynnän aiheuttamien ongelmien helpottamiseksi on käynnistetty määräaikainen projekti, johon osoitetaan yhteensä 2 milj. euroa vuosina 2006. Tavoitteena on sosiaalisten vuokra-asuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten asuntoalueiden laadun kehittäminen sekä asuntokannan sopeuttaminen kysyntää vastaavaksi. Vuonna valtion asuntorahaston velka vähenee. Asuntorahaston velka rahoitetaan kustannussyistä pääosin lyhytaikaisin velkasitoumuslainoin, joiden määräajoin tapahtuva erääntyminen ja uusiminen edellyttävät kyseistä velkakantaa suurempaa varainhankintavaltuutta. Asuntorahaston rahoitusrakenteen idaan muodostuvan vuonna seuraavaksi: Arvio asuntorahaston rahoitusrakenteesta vuonna milj. Arvioitu saldo 1.1. 80 Tulot Tulot asuntolainoista 650 Tulot takausmaksuista 5 Menot Korkotuki- ja avustusmenot 222 Rahastojen velkojen menot korot 55 kuoletukset 170 Siirto talouson 228 Arvioitu saldo 31.12. 60 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : E r i t y i s r y h m i e n a s u m i n e n. Eduskunta nosti vuonna erityisryhmien investointiavustuksen 110 miljoonaan euroon. Vuodelle esitetty valtuus on 85 miljoonaa euroa. Avustuksen nostamiseen on kuitenkin paineita erityisesti dementoituneiden vanhusten, kehitys- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
vammaisten, pitkäaikaisasunnottomien ja opiskelijoiden asumishankkeissa. Dementoituneille vanhuksille on jo nyt monissa kunnissa liian vähän asuntokohteita ja jatkossa tarve kasvaa vielä lisää. Keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavat ihmiset eivät tule toimeen tavallisissa asunnoissa ilman jatkuvaa apua. Kehitys- ja vaikeavammaisten asumista pohtinut työryhmä on linjannut raportissaan, että vuoden 2015 loppuun mennessä kehitysvammaisten pitkäaikaisten laitospaikkojen määrä on laskettava 500 paikkaan nykyisestä 2 000 paikasta. Samanaikaisesti on vastattava myös lapsuudenkodista muuttavien kehitysvammaisten asunnontarpeeseen. Työryhmä on katsonut, että tämä edellyttää vähintään 3 600 uutta asuntoa vuosina 2015. Raha-automaattiyhdistys on sitoutunut 130 asunnon vuosittaiseen rahoittamiseen, jolloin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen rahoittamisvastuulle jää noin 470 asuntoa vuodessa. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena on pitkäaikaisesti asunnottomien ihmisten määrän puolittaminen vuoden 2011 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2008 tilanteeseen. Tämä edellyttää noin 2 000 uutta asuntopaikkaa. Taloustilanteen seurauksena asunnottomien määrä on kuitenkin lähtenyt kasvuun. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vaikka ohjelman asuntopaikkatavoitteet saavutetaan, pitkäaikaisasunnottomien määrä ei vähene ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Valiokunta pitää tärkeänä erityisryhmien asumistarpeisiin vastaamista ja korottaa 25 000 000 eurolla erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaista avustusvaltuutta. T u t k i m u s - j a k e h i t t ä m i s t o i m i n t a. Hallitusohjelman mukaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) toimintaedellytyksiä parannetaan osoittamalla sille asuntorahastosta resursseja asumisen kehittämishankkeisiin. Ympäristöministeriö ohjaa ARAa tutkimus- ja kehittämistoiminnan suuntaamisessa keskuksen toiminnan kannalta keskeisimmille alueille, kuten erityisryhmien asumiseen, ARA-tuotantoon ja asuinalueisiin liittyvään kehittämiseen sekä energiatehokkaaseen asuntojen korjaamiseen. Valiokunta pitää tarpeellisena asumiseen liittyvää kehittämistoimintaa ja lisää momentin perusteluihin, että vuonna saa valtion asuntorahaston varoista käyttää enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristäministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti. talous II lisätalous I lisätalous talous 2008 tilinpäätös 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 350 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) rakennussuojelulain (60/1985) 11 ja 13 :n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin 2) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 :n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille 3) avustuksiin yksityisille omistajille, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin ja tietopalveluun sekä 4) merkittäviin maisema-alueisiin ja kansallisiin kaupunkipuistoihin kuuluvan rakennetun ympäristön hoidon ja kunnostuksen avustuksiin. Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myöntää avustusta myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen hankkimiseksi, jos hankinnasta aiheutuvat kustannukset muodostuvat kunnan tai kuntayhtymän taloudelliseen asemaan nähden kohtuuttomiksi. Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti sovitettavissa tai jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, kuitenkin enintään 80 % toimenpiteiden kustannuksista. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla. talous 2 350 000 talous 2 350 000 2008 tilinpäätös 2 350 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
(87.) Kuntarahoitus Oyj:n pääomittaminen (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi taloussta. talous 20 000 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12