20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Transkriptio

1 Talousesitys S e l v i t y s o s a : 20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen Rakennettu ympäristö on energiatehokas, elinvoimainen ja parantaa ihmisen hyvinvointia Yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä painotetaan erityisesti kaupunkiseutuja, joilla rakenteen hajautuminen vaikeuttaa arjen sujumista, lisää liikennetarvetta ja haittaa siirtymistä henkilöautoilusta kestävämpiin kulkumuotoihin. Maankäyttö- ja rakennuslain vaikutusten ja toimivuuden innin perusteella tarkastellaan erityisesti yhdyskuntarakenteen ohjauksen välineitä toimintaympäristön muutokset huomioon ottaen. Maakunta- ja yleiskaavoituksen strategista merkitystä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa painotetaan. Yhdyskuntarakenteeseen ja päästövaikutuksiin liittyvää vaikutusten intia kehitetään. Kaupan ohjauksessa painotetaan vaikutuksia palvelurakenteeseen, lähipalveluihin ja keskustojen kehittämiseen. Edistetään avustuksin ja ohjauksella tuulivoimarakentamista ympäristön, talouden ja kokonaistalouden kannalta optimaalisille paikoille tavoitteena tuulivoimakapasiteetin lisääminen megawattiin vuoteen 2020 mennessä Tuulivoimakapasiteetti 147 MW 198 MW 198 MW 350 MW 570 MW Ympäristöministeriö koordinoi metropolipolitiikkaa, jolla kehitetään metropolialuetta kokonaisuutena painottamalla eri toimijoiden välisten yhteistyömuotojen kehittämistä ja kansallisten politiikkatoimenpiteiden aluelähtöistä räätälöintiä. Keskeisiä hankkeita ovat MAL-aiesopimus, metropolialueen kilpailukykyaiesopimus, maahanmuuttajien aiesopimus ja sosiaalisen eheyden kumppanuusohjelma. Energiatehokkaalla rakentamisella, nykyisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisella ja uusiutuvan energian käyttöönotolla rakennusten lämmityksessä saavutetaan mittavia energiansäästöjä ja päästövähennyksiä. Käynnissä on uudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Korjausrakentamisen energiavaatimuksia koskevat säädökset tulevat voimaan. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin edellyttämä uusittu energiatodistusmenettely otetaan käyttöön ja energiatodistusten valvontajärjestelmä perustetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseen. Aloitetaan säädösten valmistelu minimivaatimuksista uusiutuvan energian käytölle rakennusten lämmityksessä sekä jatketaan selvityksiä lähes nollaenergiarakennuksista. Toimeenpannaan direktiivin mukainen lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastus- tai neuvontamenettely. Uudistusten toimeenpanoa ohjataan opasmateriaalilla ja neuvonnalla. Uusien rakennustuoteryhmien energiamerkintää ja energiaa käyttävien tuotteiden ekologisen suunnittelun vaatimuksia valmistellaan ja huolehditaan säännösten toimeenpanosta. Toteutetaan tarvittava markkinavalvonta ja informaatio-ohjaus. Jatketaan selvitystyötä rakennusmateriaalien ympäristövaikutusten huomioimiseksi rakentamisen ohjauksessa. Saatetaan valmiiksi toimenpideohjelma rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämiseksi, ja ryhdytään toteuttamaan sitä. Annetaan ympäristöministeriön asetus kantavien rakenteiden suunnittelusta ja valmistellaan siihen liittyvä ympäristöministeriön ohje. Rakennusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi sekä niiden ennaltaehkäisemiseksi jatketaan vuosille 2009 ajoittuvaa "Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot" -toimenpideohjelmaa. Vuonna keskitytään erityisesti kiinteistön omistajien opastukseen sekä asennemuutokseen. Arvioidaan korjaus- ja energia-avustusten vaikuttavuutta ja kohdentumista. EU:n rakennustuoteasetuksesta johtuvaa lainsäädännön uudistamista rakennustuotteiden hyväksynnästä jatketaan antamalla uusi tuotehyväksyntäasetus sekä tarkistamalla rakennustuotteiden hyväksynnän tyyppihyväksyntäasetuksia. Jatketaan rakentamismääräysten sopeuttamista eurooppalaiseen kehitykseen. Kulttuuriympäristön merkitystä monipuolisen elinympäristön voimavarana vahvistetaan. Ministeriöiden yhteistyönä laaditaan valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia, jonka avulla yhtenäistetään ja parannetaan kulttuuriympäristön suojelun ja hoidon laatua sekä luodaan alan kansainvälisten sopimusten kansalliselle toimeenpanolle kehykset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Talousesitys Asuinolot vastaavat ihmisten asumistarpeita ja asuntomarkkinat toimivat Heikon talouskehityksen takia asuntorakentamisen idaan alenevan alle asuntoon v.. Matala korkotaso ja odotukset talouskehityksen piristymisestä v. pitänevät asuntorakentamisen kokonaistason varsin vakaana. Sekä omistus- että vuokra-asuntojen merkittävää lisätarjontaa tarvitaan pitkällä aikavälillä isoissa kasvukeskuksissa. Kaupungistumisen jatkuminen, väestön ikääntyminen ja kasvavan palvelusektorin työvoimatarve sekä maahanmuuton kasvu lisäävät erityisesti vuokra-asuntoihin kohdistuvaa kysyntää kaupunkiseuduilla. Tilanne on erityisen vaikea Helsingin seudulla, jossa kohtuuhintaisten asumisratkaisujen tarve on suuri. Kysyntää vastaava asuntotuotanto ja asumisen kohtuuhintaisuus edellyttävät asuntotonttien riittävää kaavoitusta. Kasvukeskuksissa tonttien saatavuutta on tarpeen lisätä erityisesti työpaikkakeskittymien läheisyydessä ja alueilla, jotka voivat tukeutua hyviin joukkoliikenneyhteyksiin. Lisäksi palvelujen tulee olla helposti saavutettavissa uusilla asuinalueilla. Helsingin seudulla yhdyskuntarakennetta on tarkoituksenmukaista eheyttää myös raideliikenteeseen tukeutuvalla täydennysrakentamisella. Suurimmilla kaupunkiseuduilla aiesopimusten tavoitteena on luoda eheitä, toimivia ja kilpailukykyisiä kaupunkiseutuja vahvistamalla seudun kuntien keskinäistä sekä koko kaupunkiseudun ja valtion välistä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Aiesopimusmenettelyn käyttöä kaupunkiseuduilla laajennetaan alueellisesti ja sisällöllisesti siten, että niiden yhteydessä tarkastellaan myös palveluja ja elinkeinoja. Myös metropolipolitiikalla edistetään erityisesti Helsingin seudun kestävää yhdyskuntarakennetta ja monipuolista asuntotarjontaa työvoiman saannin ja kilpailukyvyn edellytysten sekä sosiaalisen eheyden turvaamiseksi. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin erityisesti Helsingin seudulle. Asuntotuotannon alue- ja tyyppijakauma 2010 Asuntotuotanto Kasvukeskukset Muu maa ARA-tuotanto (osapäätökset): Kasvukeskukset Muu maa Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa Pienten asuntojen osuus ARA-tuotannossa (normaalit vuokra- ja asumisoikeustalot), % Asuntojen hintojen muutos, % 8,7 2,7 0 1 Vapaarahoitteisten vuokrien muutos, % 2,2 3,1 3 2 Aravavuokrien muutos, % 3,1 2,7 3 2 Helsingin seudun aiesopimuksen toteutuminen aiesopimuskunnissa Pitkän aikavälin Tavoite tavoite/v 2010 Uudet kaavat (asuntoa) Koko asuntotuotanto (alkava) Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto (alkava) ) Vuosien 2010 määrät eivät sisällä välimallin vuokra-asuntoja eivätkä asumisoikeusasuntoja. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatketaan hallituksen tekemän periaatepäätöksen mukaan tavoitteena pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä. Hajautettuihin asumisratkaisuihin sekä asun- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Talousesitys nottomuuden ennaltaehkäisemiseen panostetaan. Asumisen tukitoimissa korostuu monialainen liikkuva, kotiin vietävä tuki. Toteutetaan vaikuttavuusseuranta sekä EU-tason follow up -inti. Kansallista sekä kansainvälistä yhteistä kehittämistyötä jatketaan. Asunnottomien määrä 2010 Yhden hengen taloudet yhteensä Perheet yhteensä Pitkäaikaisesti asunnottomat yhteensä Toimivia asumisratkaisuja ja asuinoloja ikääntyneille edistetään ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman mukaisesti. Erityisryhmien asuntojen tarvetta lisäävät heikkokuntoisten vanhusten kasvava määrä ja erityisryhmien vähenevät laitoshoitopaikat. Erityisryhmien asuntojen investointiavustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen. Kehitysvammaisten asumistilannetta parannetaan toteuttamalla heille suunnattua asumisen ohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää kehitysvammaisten laitospaikkojen määrä neljännekseen vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi kehitetään mielenterveyskuntoutujien asumista. Korkotukilainoituksen lisäksi vuokra-asuntojen rakentamista tuetaan yleishyödyllisyyssäännösten ulkopuolisella välimallilla, jossa tukielementtinä on valtion täytetakaus. Valtion tukeman tuotannon perusteena on asuntojen pitkäaikainen käyttötarve ja hankkeiden taloudellinen kestävyys. Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna ja vuosista asuntoa asuntoa ja valtuudet asuntoa Aloitetut uudet asunnot yhteensä asuntolainojen korkotuki täytetakauksellinen välimalli vapaarahoitteiset ym. asunnot Korjaustoiminnan korkotukilainoitus Asuntojen hankinta asuntosäästöpalkkiojärjestelmä korkotukilainoitus, sosiaaliset vuokra-asunnot Kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus 1) ) Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen. Asuinalueiden kehittämisessä painotetaan erityisesti suurimpien kaupunkien asuinalueita sekä niille sosiaalista eheyttä luovia toimenpiteitä, joilla parannetaan alueiden palvelukykyä, asukkaiden toimintamahdollisuuksia sekä alueiden toimivuutta. Vahvistetaan kaupunkistrategista kehittämisotetta asuinalueiden elinvoiman tukemiseksi ja kehittämistiedon levittämistä. Valtion asuntorahaston takauskannan merkitys korostuu jatkossa Valtion tukema asuntotuotanto lisää valtiontakausvastuiden määrää. Korkotuettu tuotanto keskittyy kuitenkin valtaosin kasvukeskuksiin, minkä takia lainoihin kohdistuva takausriski on pieni. Myös aiemmin myönnetty aravalainakanta painottuu suuriin kasvukeskuksiin vähentäen lainoihin liittyviä taloudellisia riskejä. Valtiokonttorin luottoriskimallin mukaan lainapääomista noin 94 % on pienen tai vähäisen riskin kunnissa. Maksuongelmat keskittyvät pääosin väestöltään väheneville alueille ja aiheutuvat lähinnä yhteisöjen taloutta rasit- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Talousesitys tavista tyhjistä asunnoista. Ongelmayhtiöissä lainojen pääomat ovat varsin suuria ja lyhennykset takapainotteisia samalla, kun vuokrien korottaminen alueen asuntomarkkinan vuoksi on vaikeaa. Ongelmia lievitetään tarvittaessa vapauttamalla kohteita rajoituksista sekä kohdekohtaisin tuki- ja huojennustoimin. Tukitoimia kehitetään joustavammiksi Asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti ns. AKKU-työryhmän ehdotusten pohjalta osana väestöltään vähenevien alueiden asumisen kehittämistä. Toimissa painotetaan kustannustehokkaita toimenpiteitä. Mahdollisuutta aravalainojen ennenaikaisiin takaisinmaksuihin rahoituslaitoslainoilla helpotetaan valtiontakauksin. Asuinrakennusten perusparannukset kohdennetaan pitkäikäisen käytön kohteisiin. Valtion takaamien omistusasuntolainojen maksuviiveiden määrä suhteessa lainakantaan on vähäinen ja takauskorvausten odotetaan edelleen pysyvän alhaisena Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.3.) Vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen takaukset (milj. euroa, tilanne ) Omistusasuntolainojen valtiontakausten vastuu (milj. euroa, tilanne ) Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3.), % 0,13 0,24 0,22 0,20 Omistusasuntolainojen valtiontakauksista maksetut takauskorvaukset (1 000 euroa) Arava-rajoituksista vapauttamispäätökset (asuntoja) Asumisen tuen kehitys vuosina (milj. euroa) Taloussta maksettavat tuet Asuntojen korjaus- ja energia-avustukset ,5 56,3 50,5 Suhdanneluonteinen korjausavustus ,8 15,0 - Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki () Valtion asuntorahastosta maksettavat tuet Korkotuet asuntolainojen korkotuki 20,1 30,0 43,0 asuntosäästöpalkkiojärjestelmän korkotuki ja asuntosäästöpalkkio 15,2 - - Avustusten myöntämisvaltuudet käynnistysavustus 25,0 - - avustukset erityisryhmille tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille 2,6 2,6 2,6 purkuavustukset 2,0 2,0 2,0 avustus kunnallistekniikan rakentamiseen 10,0 10,0 10,0 asuinaluekohtainen avustus kasvukeskusten kunnille 3,0-4,0 aluekohtainen avustus väestöltään väheneville kunnille 0,6 - - aravatalojen purkuakordit 3,5 3,5 3,5 aravatalojen rajoitusakordit 0,7 1,5 1,5 asumisneuvontatoiminta - 0,6 0,6 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Talousesitys Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisraha 0,7 0,7 0,7 Asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuus Valtion takausvaltuus täytetakauksellisen välimallin vuokratalojen rakentamislainoille Kokonaistakausvaltuuden muutos omistusasuntolainoille Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus edistää kestävää ja kohtuuhintaista asumista tukien toimeenpanolla, ohjauksella ja valvonnalla sekä niihin kytkeytyvällä kehittämistoiminnalla. Virasto hoitaa valtion asuntorahastosta ja valtion taloussta rahoitettavia asuntojen korkotukilainoitukseen sekä valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä sekä rahoittaa asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeita. Lisäksi se ohjaa ja valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa, tekee lainoihin ja takauksiin liittyvää riskienhallintaa sekä vastaa asumisen ja asuntomarkkinoiden informaatiopalveluista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnassa korostuvat kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa, erityisryhmien asumista ja asuntokannan kehittämistä koskevat tehtävät. Erityisesti se ottaa huomioon vaatimuksen kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta Helsingin seudulla ja muilla kasvukeskusalueilla, energiatehokkuuden parantamisen, vanhenevan väestön asumistarpeet ja asuinalueiden kehittämisen. Uutena tehtävänä virasto vastaa vuodesta energiatodistusmenettelyn valvonnasta ja huolehtii energiatodistustietojärjestelmän ylläpidosta. Ympäristöministeriö asettaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuonna : Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus painottaa asuntotuotantotuen tehokasta toimeenpanoa edistäen erityisesti Helsingin seudun ja muiden aiesopimuskuntien normaalia vuokra-asuntotuotantoa sekä hankkeiden toteutumista kilpailumenettelyin siten, ettei hankkeiden kustannusten nousu ylitä kohtuullista tasoa kohdentaa erityisryhmien investointiavustukset kaikkein heikoimmille ryhmille ja tukee osaltaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman ja kehitysvammaisten asumista koskevan periaatepäätöksen toteuttamista ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman jatkoa edistää rakennusten energiatehokkuuden parantamista, erityisesti eheää yhdyskuntarakennetta sekä uutena tehtävänä rakennusten energiatodistusmenettelyn tuloksellista käyttöönottoa ja kehittää rahoittamiensa hankkeiden elinkaarivaikutusten intia kehittää ohjaus- ja valvontatoimintaa ennakoivammaksi ja vaikuttavammaksi varmistaen asuntotuotantotuen kohdentumisen asukkaille ja kehittää asuntokantaa osana luottoriskien hallintaa täsmentää rooliaan asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisessa ja koordinoinnissa painottaen erityisesti tulosten vaikuttavuutta käytännössä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Talousesitys Keskeisten suoritteiden kehitys 2010 Korkotukilainaksi hyväksyminen, päätöksiä kpl ARAn myöntämät avustukset, maksatuksia kpl Kuntien myöntämät avustukset, maksatuksia kpl Avustukset hissien rakentamiseen, päätöksiä kpl Avustukset terveyshaittojen poistamiseen, päätöksiä kpl Luovutuksensaajan nimeämiset Rajoituksista vapauttamiset, päätöksiä kpl Omistusasuntolainojen takauskorvaukset, päätöksiä kpl Kehittämisrahalla tehdyt hankintapäätökset Kuntien vuokratalojen ja yleishyödyllisten yhteisöjen ohjaus- ja valvontakäynnit Korjaus- ja energia-avustusten tarkastuskäynnit kunnissa, kpl Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -19 Tasomuutos 2 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -10 Palkkausten tarkistukset 150 Yhteensä 123 talous II lisätalous talous tilinpäätös Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista varten. Ympäristöministeriö myöntää avustukset tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista varten valtionavustuslain (688/2001) nojalla. Avustusta voidaan myöntää maakunnan liitoille ja kunnille enintään 70 % kaavan laatimisesta aiheutuvista kuluista. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laadinnan tukemiseen. Mikäli kaavassa käsitellään tuulivoimarakentamisen ohella muita ohjaustarpeita, voidaan avustusta myöntää vain siihen osaan kuluja, jotka aiheutuvat tuulivoimarakentamisen ohjaamisesta kaavoituksessa. Avustuksilla edistetään valtioneuvoston hyväksymän ilmasto- ja energiastrategian tavoitetta lisätä tuulivoiman asennettua kokonaistehoa nykyisestä noin 200 megawatista megawattiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista. Tuulivoimarakentaminen ohjataan kaavoituksella riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin perustuen ympäristön, teknisen infrastruktuurin, kansalaisten ja kokonaistalouden kannalta optimaalisille paikoille ensisijaisesti useamman voimalan yksiköihin ja sovitetaan yhteen muun muassa maiseman, asutuksen ja luonnonympäristön kanssa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos Yhteensä talous talous tilinpäätös Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisiin avustuksiin. S e l v i t y s o s a : Korjausavustusten painopisteenä ovat hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaaminen. Avustuksia myönnetään lisäksi asuinrakennusten huoltokirjojen, kuntoarvi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Talousesitys oiden ja kuntotutkimusten kustannuksiin sekä asuinrakennusten liikkumisesteiden poiston ja terveyshaittojen poiston kustannuksiin. Muita lain (1184/2005) mukaisia korjaus- ja terveyshaitta-avustuksia ei myönnetä. Energia-avustuksia myönnetään mainitun lain mukaisiin käyttötarkoituksiin poislukien avustukset uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoon. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos Yhteensä talous talous tilinpäätös (56.) Suhdanneluonteiset avustukset asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin (määräraha) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi taloussta. talous tilinpäätös Siirto valtion asuntorahastoon Momentille ei myönnetä määrärahaa. Korkotukilainat ja valtiontakaukset Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) mukaisia omakotikorkotukilainoja ja asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja yhteensä enintään euroa. Vuonna saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään euroa. Vuonna saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään euroa. Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään euroa vuoden lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu. Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a :ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 :ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut. Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna aravalain 46 :n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 :n nojalla myöntää yhteensä enintään euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta. Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa. Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden idaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla. Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla saa vuonna valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a :n mukaisesti jättää aravalainapääomia enintään euroa. Lisäksi saa, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Talousesitys villa alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain 16 a :n nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään euroa vuonna. Avustukset Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään euroa. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2015 myönnettävistä valtionavustuksista annettavalla valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Vuonna Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 20 % kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin. Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia avustuksia asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi yhteensä enintään euroa. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuinalueiden kehittäminen on osa kunnan strategista suunnittelua. Avustusta voidaan myöntää alueen yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa vahvistavien tilojen ja toimintojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen, täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseen sekä asuinympäristön laadun ja esteettömyyden parantamiseen. Avustusta voidaan myöntää myös tutkimuslaitoksille edellä mainittuja hankkeiden toteutumista edistävään tutkimukseen sekä hyvien toimintamallien vakiinnuttamiseen liittyvään oppimateriaalituotantoon. Lisäksi ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voivat käyttää euroa vuodessa ohjelman toteuttamista tukevaan viestintään. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Avustuksen määrä voi olla enintään 20 % hankkeen kustannuksista. Tutkimus- ja selvityshankkeissa avustus voi olla 80 %. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Vuonna Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti. Varainhankintavaltuudet Asuntorahastolla saa kerrallaan olla lainaa yhteensä enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti kaavoitustavoitteiden saavuttamista varaudutaan tukemaan 30 prosentin suuruisilla kunnallistekniikka-avustuksilla. Avustukset sidotaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Avustus kohdistuu kasvukeskuksiin painopisteenä Helsingin seutu. Avustuksilla edistetään valtion ja kasvukeskuskuntien välille solmittujen aiesopimusten toteuttamista. Asumisneuvojatoiminnan avustamista jatketaan lähinnä pitkäaikaisasunnottomuusohjelmaan, maahanmuuttajien ja mielenterveyskuntoutujien asumiseen liittyen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi laadittavan poikkihallinnollisen ohjelman toteuttamista varten varataan avustuksiin 4 milj. euroa asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti. Ohjelma kohdistetaan työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteilla olevan kasvusopimusmenettelyyn piirin tuleville kaupunkiseuduille. Ohjelmaehdotukset kootaan kaupunkiseuduilta pyydettävien kasvusopimusehdotusten osana ja avustusten edellytykset idaan syksyllä kasvusopimusehdotusten käsittelyn yhteydessä. Vuonna valtion asuntorahaston velka vähenee. Asuntorahaston velka rahoitetaan lyhytaikaisin velkasitoumuslainoin, joiden määräajoin tapahtuva erääntyminen ja uusiminen edellyttävät todellista velkaa suurempaa varainhankintavaltuutta. Rahaston velka oli milj. euroa. Asuntorahaston rahoitusrakenteen idaan muodostuvan vuonna seuraavaksi: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Talousesitys Asuntorahaston rahoitusrakenne vuonna (milj. euroa) Arvioitu saldo Tulot Tulot asuntolainoista 610 Tulot takausmaksuista 5 Menot Korkotuki- ja avustusmenot 165 Rahaston velkojen menot korot 50 kuoletukset 280 Siirto talouson 117 Arvioitu saldo talous talous tilinpäätös 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) 13 :n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin 2) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 :n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille 3) avustuksiin yksityisille omistajille, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin ja tietopalveluun. Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti sovitettavissa tai jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, kuitenkin enintään 80 % toimenpiteiden kustannuksista. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla. talous talous tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9