Kokeiluilla uusia keinoja työllisyyden parantamiseen? Työllisyyskokeilujen selvityshenkilö (TEM) Maria Kaisa Aula 13.4.2016
Miksi työllisyyskokeilujen selvitys? Min. Lindströmin toimeksianto 19.1.2016 1. Käännetään kaikki kivet hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi pitkäaikaistyöttömyys kasvanut edelleen voimakkaasti 2. Vähemmällä rahalla enemmän tuloksia työllisyysmäärärahat vähentyvät hallituskaudella nuoret, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, ikääntyneet, osatyökykyiset 3. Kokeilukulttuurin edistäminen haastetaan vanhoja toimintatapoja, testataan uusia, otetaan opiksi, mikä toimii käytännössä?
Miten selvitys on toteutettu? kartoitin eri toimijoiden näkemyksiä toimenpiteistä, joilla työnantajat voivat helpommin palkata työttömiä ja työttömät hakeutua töihin tai yrittäjiksi (tapaamiset, sähköposti) SAK, STTK, AKAVA, EK, SY, MTK, Kuntaliitto, kunnat, järjestöt, yritykset, välityömarkkinatoimijat, SITRA, oppilaitokset, HR ala, KELA Julkinen kysely TEM verkkosivuilla helmikuussa (624 vastausta) Toimijoiden, asiantuntijoiden sekä nuorten tapaamiset (HKI, Oulu, Jyväskylä) Tutkijatapaaminen (VNK kokeilutoimisto) Aiempien vastaavien selvitysten annin hyödyntäminen Arvioin saadun tiedon valossa hallituksen työllisyys - kärkihankkeiden kokonaisuutta (VNK, ministeriöt) Teen ehdotuksia mahdollisesti käynnistettäviksi kokeiluiksi hallituksen TOSU-päivitystä varten Ratkaisukeskeinen, lintuperspektiivi, strateginen, vuoropuheleva Innostunut vastaanotto ja myötämielisyys eri tahoilla
Työllisyys hallituksen kärkihankkeissa TYÖLLISYYSPALVELUIDEN, KOULUTUKSEN JA SOSIAALITURVAN KOKONAISUUS Vaikuttaa työttömyyden kestoon, työnantajien ja työntekijöiden kohtaamiseen, omatoimisuuteen, työmarkkinakelpoisuuteen, osaamiseen ELI pienentää työttömyyden aiheuttamia kustannuksia julkiselle taloudelle TYÖPAIKKOJA INNOVAATIOLLA JA LIIKETOIMINNAN UUSILLA YMPÄRISTÖILLÄ (digi,biotalous jne) KILPAILUKYKYÄ ALENTAMALLA KUSTANNUKSIA SEKÄ LISÄÄMÄLLÄ PAIKALLISTA SOPIMISTA ELINKEINOJEN JA YRITTÄMISEN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN sääntelyn purku, kilpailu, rahoitus, verotus, kansainvälistymi nen
Monitoimijainen kokonaisuus asiakkaan status ja kriteerit määritelty tarkkaan laissa mutta kuka johtaa? TEM/TEtoimistot Työnvälitys ja lausunnot, TYP, Kotoutus yrityspalvelut OKM/kunta Oppilaitokset Työpajat Etsivä nuorisotyö STM/kunta Sosiaali ja terveyspalvelut HR-yritykset Vuokratyö Yksityiset palvelun tarjoajat Työnhakija Nuori Osatyökykyinen Vammainen Maahanmuuttaja Ikääntynyt Työnantajat 3. Sektori Välityömarkki natoimijat Hankkeet KELA kuntoutus, työmarkkinatuki Työttömyyskassat (ansioturva) Kunta yrityspalvelut TYP Työllisyyspalvelut
Työn luonne ja työmarkkinat muuttuvat - Itsensä työllistäminen sekä siirtymät työsuhteisen ja yrittäjäluonteisen työn välillä lisääntyvät - Työnhakijan ja työantajan kohtaamisen haasteet kasvaneet: piilotyöpaikat, osaavan työvoiman löydettävyys, työnvälitys siirtyy uusille areenoille - Työnantajissa siirtymää yksityisten palveluiden asiakkaiksi (TEpalvelu ei riittävää)-> rekrytoinnin kustannukset kasvavat - Tarve täsmä- ja räätälöityyn koulutukseen työpaikan ja työllistymisen tarpeisiin -> tutkinto vai työllisyystavoitteista?
Mikä estää työllistymistä/työllistämistä? 1/2 Kyselyvastauksia verkossa 624 julkinen 30 %, yritys 30 %, muu(yksilöt) 25 %, järjestöt 15%) 1. Kokonaisuus toimii huonosti (työvoima,sote,koulutus,kotoutus,verotus, sosiaaliturva) (287 mainintaa) - tieto ei kulje, ammattilaisten yhteistyö vajavaista, monimutkaiset järjestelmät, resursseja kuluu hallinnolliseen työhön, asiakas ei saa oikea-aikaista ja tarpeen mukaista tukea jos status ei ole kohdallaan - asiakkaan kohtaamisen ja kokonaisuuden hallinnan puutteet - -> kokonaisvastuu ihmisestä yhdelle taholle palveluissa
Mikä estää työllistymistä/työllistämistä? 2/3 Kyselyvastauksia verkossa 624 julkinen 30 %, yritys 30 %, muu(yksilöt) 25 %, järjestöt 15%) 2. Työttömyysturva ei kannusta - pikemminkin lannistaa (305 mainintaa) osa-aikatyöhön, pätkätyöhön, yrittäjyyteen, itsensä työllistämiseen opiskeluun eikä aina kokoaikatyöhönkään > paljon odotuksia perustulon suhteen Maksujen byrokratia, viivästyminen ja ennakoimattomuus, tiedon puute jopa suurempia ongelmia kuin lopulta käteen jäävän päivärahan suuruus; vaikuttavat käyttäytymiseen ja lannistavat (koettu byrokratialoukku) Erilaisten työllistymismuotojen (palkkatyö/yrittäjyys/opiskelu, kokoaika/osa-aika/pätkä) yhdistäminen saumattomasti; myös vaatimuksia työn vastaanottamisen velvoitteen tiukentamisesta -> Tarve lisätä selkeyttä, vähentää tulkinnanvaraisuutta, helppoutta yhdistellä ja siirtyä eri elämäntilanteista ja statuksesta toiseen
Mikä estää työllistymistä/työllistämistä? 3/3 3. TE toimiston palveluiden puutteet työnantajan/työntekijän kannalta (102 mainintaa) henkilökohtainen palvelu ei toimi, sähköinen palvelu ei riitä,osaamisongelmat, kyykytys, ennakoimattomuus, vanhat tietojärjestelmät työnantaja ei saa kunnon palvelua, kohtaannon ongelmat -> laaja tyytymättömyys 2013-> TE-palveluiden uudistuksen tuloksiin; kokonaisuudistuksen tarve 4. Työntekijän palkkaamisen korkea kynnys yrittäjälle (88 mainintaa) palkan ns. sivukulut (myös byrokratiana ), TES joustot, paikallinen sopiminen, digitaaliset mahdollisuudet, jne. -> sujuvammat tiedon siirrot ja sivukulujen maksamisen ratkaisut, matalan tuottavuuden työt eivät ole työnantajalle nyt kannattavia 5. Koulutukseen liittyvät ongelmat (20 mainintaa) oppisopimus, vanhentuneet koulutusalat (20) 6. Muita (30 maininta) palkaton työ, 0-tuntisopimukset
Samaa kritiikkiä myös alan toimijoilta Kuntaliitto ja yksittäiset kunnat KELA Sitra Yritykset SAK, STTK, Akava 3. sektorin, nuorten, vammaisten ja osatyökykyisten toimijat Tutkijat YTK kassa Oppilaitokset/Kouluttajat EK ja SY, MTK Kokonaisuuden toimimattomuus työllisyyspoliittinen sekamelska Tiedon siirtymisen ongelmat Paljon päällekkäistä selvittelyä ja arviointia Asiakaslähtöisyyden puute Työpaikkojen hakeminen TE-tavoitteeksi (yrityslähtöisyys) Liian myöhään puututaan tilanteeseen Henkilökohtainen neuvonta riittämätöntä Selkokielinen tiedotus puuttuu Palkkatuen riittämättömyys ja ennakoimattomuus Enemmän asiakkaiden osallistamista enemmän, luottamusta ja voimauttamista Itsensä työllistäjän ja uusien työnteon muotojen sosiaaliturva ei toimi Tutkintojen perusteiden jäykkyys Koulutuksen rahoitusjärjestelmän jäykkyys (esim. mamu; oppisopimus TES-jäykkyydet, palkan jousto työn tuottavuuden mukaan?
Millä kriteereillä kokeiluja? Millaisilla kokeiluilla voitaisiin edistää kokonaisuuden toimivuutta ja vaikuttavuutta? Systeemistä muutosta asiakaslähtöisempään suuntaan? Käyttäjäkokemuksen ottaminen tosissaan Kustannusvaikuttavuus : vähemmällä rahalla parempaa tulosta? Hallituksen strategiset tavoitteet (visio):, ihmisten omien voimavarojen vahvistaminen, mahdollisuus ottaa vastuuta, ihmiseen luottaminen. Byrokratian purkamisen tavoite Sote, maakunta, ammatillisen koulutuksen reformien toimeenpanoa tukevaa ja testaavaa Työllisyyden kärkihankkeita terävöittävää ja kokoavaa
Työllisyys hallituksen kärkihankkeissa TYÖPAIKKOJA INNOVAATIOLLA JA LIIKE- TOIMINNAN UUSILLA YMPÄ- RISTÖILLÄ (digi,biotalous jne) (OKM, TEM, YM) -- -Kannustinloukkujen purkaminen --Työttömyysturvan uudistaminen -Osallistavan sosiaaliturvan mallin kehittäminen -Perustulokokeilu -Osatyökykyisten työllistymisen edistäminen -Nuorisotakuun kehittäminen -Työvoimahallinnon uudistaminen -Ammatillisen koulutuksen reformi --Koulutuksesta työhön siirtymisen nopeuttaminen KILPAILUKYKYÄ ALENTAMALLA KUSTANNUKSIA SEKÄ LISÄÄMÄLLÄ PAIKALLISTA SOPIMISTA (TEM) SOTE Maakunta Uusi kunta ELINKEINOJEN JA YRITTÄMISEN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN sääntelyn purku, kilpailu, rahoitus, verotus kansainvälistymi nen (TEM)
Mitä sosiaaliturvan kärkihankkeet lupaavat? Työttömyysturvan uudistaminen: työn nopea vastaanottaminen, alueellinen liikkuvuus ja osallistuminen aktivointitoimiin, työttömyysturvan tasoon ja kestoon kohdistuvat leikkaukset harkinnassa Kannustinloukkujen purkaminen Esillä suosituksia kassoille työttömyysturvan ennakkomaksusta, maksatuksen säännöllisyydestä sekä muutoksia toimeksiantoperusteisen työn mahdollistamisesta ARVIO Työttömiä patistetaan ja velvoitetaan työnhakuun mutta uudistukset eivät ratkaise omatoimisen ja aktiivisen itsensä työllistäjän sekä työsuhteisen ja yrittäjätyön välillä liikkujan sosiaaliturvaa TE-hallinnon erilaisten tulkintojen tuoma epävarmuus ei poistu Byrokratialoukkuun pieniä osaratkaisuja joiden onnistuminen on riippuvaisia kassojen (ja KELAn) toiminnasta
Sosiaaliturvan kärkihankkeet 2/2 Perustulokokeilu Hallituksen linjattava 4/2016 toteutetaanko osittaisen perustulon kokeilu 2017 ja miten Osallistavan sosiaaliturvan mallin kehittäminen ( osallisuustulo ) Perustulon vaihtoehto eli vastikkeelisuus (yleishyödylliset työt); tutkijaryhmä kehittää mallia 2016 aikana Työkyvyttömyyseläkkeen kannustinloukun poistaminen ARVIO jää odottamaan kansallisen tulorekisterin käyttöönottoa eli HE vasta 1/2019. Voimaan hallituskauden jälkeen? Perustulo ja osallistava sosiaaliturva valmistelu olisi syytä kytkeä toisiinsa Onko mahdollisuutta laajentaa perustulokokeilua opiskelijoihin ja /tai työkyvyttömyyseläkkeellä oleviin (ns. vapaan ansainnan mahdollistaminen)?
Työvoimapolitiikan ja palveluiden kärkihankkeet Työvoimahallinnon uudistaminen-kärkihanke (TEM) Työttömyysturvan käyttö palkkatuen ja starttirahan rahoitukseen 1/2017 Monipuolisemmat etäpalvelut ja työnvälityksen hakukone (digitalisaatio) Yksityisten työvoimapalveluiden roolia helpommin työllistyvien palveluissa lisätään ; tulosperusteiset ostopalvelupilotit käynnissä Tuen suuntaaminen korkeakoulutettujen palkkaamiseen kasvuyrityksiin Vaikeasti työllistettävien palveluiden kuntasiirto odottaa maakuntaratkaisua ARVIO Hyödyllisiä osaratkaisuja mutta eivät vielä täytä hallitusohjelman tavoitetta Työvoimapalveluiden kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi Asiakaslähtöisyys vaatisi hallinnonalarajat ylittävää kehittämistä (TEM, STM, OKM)
Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintojärjestelmiä joustavoitetaan ja yksinkertaistetaan Oppiminen siirtyy kouluista työpaikoille Oppisopimuksen edistäminen ja uusi ei-työsuhteinen koulutussopimus Asiakaslähtöiset ja yksilölliset koulutuspolut ja aiemman osaamisen tunnustaminen Nopeutetaan oppilaitoksista työelämään siirtymistä ARVIO - Onnistuessaan merkittäviä parannuksia nykytilaan - Riskit: sääntelyä ei pureta riittävästi, yhteys työvoimapolitiikkaan ja soteen
Pieniä erillishankkeita vai kehittämistä osana kokonaisuutta? Osatyökykyisten työllistymisen paremmat palvelut Ammattilaisia koulutetaan ja palkataan työkykykoordinaattoreita Hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamisen toimintamallit kehitteillä? Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin mallit kehitteillä`? Vammaisten yrittäjyyden edistämisestä ei konkreettisia ehdotuksia Nuorisotakuu Yhden luukun palvelupisteet OHJAAMOT Nuorten palkkatuen käyttö (ns. Sanssi kortti) Joustavan perusopetuksen lisääminen Nuorten mielenterveyspalveluiden kohentamiseen hankerahoitusta (=SOTE, LAPE?) ARVIO Verkkaista etenemistä, vaikuttavuus voi jäädä vähäiseksi suhteessa hallitusohjelman tavoitteisiin Hyötyisivät yhteydestä laajempaan kokonaisuuteen
Reformit ja uudet haasteet Sote / maakunta ja uusi kunta reformit luovat uuden (hallinnollisen) toimintaympäristön 2019 Miten siihen valmentaudutaan 2017-2018? Väheneekö sekamelska? Miten softa toimii rakenteissa? VM: Kuntien tehtävien purku: vapaakunta/vapaamaakunta kokeilut tukemaan kustannusten alentamista - yhtymäkohdat työllisyyspalveluihin ja kannustavuuteen Miten maahanmuuttajien nopean kotoutumisen, kielikoulutuksen ja työelämään pääsy otetaan huomioon? kuntakokeiluista keskustelua Yritys ja työpaikkalähtöisten työllistymisen muotojen edistämiseen uusia keinoja (piilotyöpaikat, kohtaanto)
EHDOTUS I: Itsensä työllistämisen mahdollistavan työttömyysturvan kokeilut tai selvitystyö Kokeilujen tai nopean selvitystyön avulla tulisi löytää työttömyysturvaan ratkaisut, jotka kannustavat pää ja sivutoimiseen itsensä työllistämiseen, ottavat huomioon erilaiset työnteon muodot sekä siirtymät palkansaaja-yrittäjäaseman välillä (TOSU/TEM/KH1 /Ýrittäjyyspaketti) Esimerkiksi etenemistapoja 1) Sivutoimisen yritystoiminnan aloittaminen työttömänä nykyistä sujuvammin 2) Työttömyysturvan mahdollistaminen itsensä työllistäjälle (esim. palkansaajakäsitteen laajentaminen) 3) Yhdistelmävakuutus eli sekä yrittäjänä että palkansaajana tehdyn työn vakuuttaminen työttömyyden varalle LISÄKSI : Työttömyysturvan muutosten sekä viestinnän valmistelussa käyttöön kokemusasiantuntemus ja asiakasraadit, jotta ennakoidaan paremmin muutosten käyttäytymisvaikutukset. Selkotiedotusta tarvitaan!
EHDOTUS II: Yritys- ja työpaikkalähtöiset välineet työllistymiseen - Näytön paikat Tarpeen täydentää TEM KH 4/Työvoimahallinnon uudistus/uusi toimenpide 5; Selvitetään TYÖNÄYTE palvelun käyttöönottoa Ei-työsuhteinen, vapaaehtoisuuteen perustuva, lyhytkestoinen työskentely työttömyysetuudella potentiaalisen työantajan tehtävissä Tukee piilevien työtilaisuuksien löytymistä Antaa mahdollisuuden työttömälle osoittaa osaamistaan ja soveltuvuuttaan Työn hakua työtä tekemällä; helpottaa rekrytointiongelmia Tukee yritysten kasvumahdollisuuksia Sukua koulutussopimukselle (ei työsuhteinen) Voisiko työnantaja maksaa kustannuskorvausta? Ei perustuisi TE-toimiston ohjaukseen vaan yksilö- ja markkinavetoisuuteen Kokeilualueiden valinta, palvelumuotoilu ja markkinointi työnhakijoille yhteistyössä SITRAn kanssa (esim. Duuniruukki)
EHDOTUS III: Asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun alueelliset kokeilut 2017-2018 (1/2) Työntekijä ja työnantajalähtöinen palveluiden kehitystyö, jossa luodaan hallinnonalat ylittävästi asiakkaan kannalta kokonaisvaltaista ja samalla kustannusvaikuttavaa toimintamallia TE-palveluiden järjestämisvastuu siirretään kaikkien työttömien osalta kokeilun aikana kokeilualueen kunnalle tai niiden yhteistyöalueelle Mahdollistetaan asiakaslähtöinen tuen räätälöinti joustavasti yli hallinnonala- ja hankerajojen heti työttömyyden alettua, kohtaamista painottaen perustuen yksilölliseen työkyvyn ja osaamisen arviointiin TEM,STM,OKM,VM, Kuntaliitto, KELA yhteistyössä Edellyttää kokeilulainsäädäntöä, vapauksia nykylainsäädännöstä Laventaa aiemmin suunnitellun kuntakokeilun alaa
EHDOTUS III: Asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun alueelliset kokeilut 2017-2018 (2/2) Testialusta työllisyyspalveluiden kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi, valmistautuminen 2019 tilanteeseen jossa järjestämisvastuu maakunnalla Hyödynnetään palveludesign osaamista ja avainasiakas toimintamallia; tutkimuksen ja arvioinnin vahva tuki (TEAS-rahoitus) Kehitetään yhteensovittavaa johtamista yli hallinnonalarajojen Maahanmuuttajien, nuorten ja osatyökykyisten palveluiden kokeilut osana samaa kokonaisuutta Strateginen kumppanuus yksityisten toimijoiden kanssa Järjestöt osana kokonaisuutta ja voimavarana Tavoite: työnantajan ja työnhakijan parempi kohtaaminen, pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen, työnhakijoiden osaamisen vahvistaminen, työttömien voimauttaminen sekä työttömyyden julkiselle taloudelle aiheuttamien kustannusten alentaminen
Hallituksen alueellisten kokeilujen kokonaisuus Aluehallintolinjauksessa: Vuosina 2017 ja 2018 toteutetaan työnhakija ja työnantajalähtöisen työllisyyspalvelun alueellisia kokeiluja. Kokeilujen sisällöistä linjataan erikseen vuoden 2016 aikana VM/Kuntien tehtävien purku/vapaakunta ((TOSU) valmistellaan asiakaslähtöinen kannustavuuden kunta ja maakuntakokeilu jossa eri toimijat saadaan toimimaan yhteebn asiakaslähtöisesti työllisyyttä ja toimeliaisuutta tukevalla tavalla 30.3.2016 julkaistu Perustulokokeilun väliraportti huomioi mahdollisuuden yhdistää TE-palveluiden siirron ja osallistavan sosiaaliturvan kokeilun Alueellisen kokeilemisen asetelma Perustulon sekä asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun kokeilun kytkentä Perustulon + asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun kokeilualue Perustulo + ilman asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun kokeilu Osallistavan sosiaaliturvan + asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun kokeilualue
Alueelliset kokeilut (iso kunta/alue/ maakunta ) Suomen työllisyyden hoidon mallin kehittäminen TEM-OKM-STM-VM yhteistyössä Kustannukset alenee vapaakunta Perustulokokeilu Osallisuustulon kokeilu Yrityslähtöisyys Yhteensovittava johtaminen TE-palvelu, Koulu- Tus, Kuntoutus, Terveys, Sosiaalitoimi 3. sektori, yksityiset TYÖNTEKIJÄ TYÖNANTAJA AVAINASIAKKUUS Yksi vastuutaho Palvelumuotoilu Arviointi ja tutkimus (TEAS) Digitalisaatio Kotoutumisesta työhön Nuoret koulusta työhön (nuorisotakuu) Vammaiset ja osatyökykyiset avoimille työmarkkinoille
TYÖSETELI Pienten töiden teettämiseen Pienten työtehtävien teettäminen helpoksi ja sujuvaksi Sähköinen tai paperinen (vrt. liikuntaseteli) Työn teettäjä ostaa työseteleitä (esim 20, 50 ja 100 euroa). Hintaan sisältyy työpanoksen lisäksi esim. 25 prosenttia, tuloveroa ja muita työnantajamaksuja. Työntekijä saa setelin palauttaessaan rahana 75 prosenttia sen arvosta käteen ja tiedot veroista ja muista maksuista siirtyvät automaattisesti rekistereihin. Työseteliin merkitään työnantajan ja -tekijän henkilötiedot Setelin kääntöpuolella on kaavamainen työsopimus, jonka molemmat hyväksyvät allekirjoituksillaan. Lähetetty SITRAlle alkuarviointiin Toimeenpano seteliyrityksen arvion mukaan onnistuisi parissa kuukaudessa
Jatkokehitettäviä ehdotuksia KELA:lta valmis palkkatodistuspohja työnantajalle työmarkkinatuen hakua varten Työosuuskuntia koskevan neuvonnan ja osaamisen lisääminen TE-toimistoissa Vammaiset ja osatyökykyiset normaaleille työmarkkinoille Kansainvälisiä malleja hyödyntävä tutkimus- ja kehitystyö tarpeen Nykyinen malli hajanainen, avo- ja suojatyökeskeinen sekä haavoittuva palkkatyömäärärahojen muutoksille
Muuta kautta eteneviä Pohjoismaisten rajaesteiden poistaminen työmarkkinapoliittisten toimenpiteiden käytöltä on TEM:n valmistelussa Sosiaaliturvan ja tulojen joustavammat yhteensovitukset edellyttävät kansallista tulorekisteriä, joka on valmistelussa Ohjelmistöyrittäjien ehdotus työaikalaista poikkeamiseksi arvioitava osana TEM-hanketta (Työmarkkinoiden toiminnan kehittäminen työaikajärjestelyin Ensimmäisen työntekijäin palkkauksen helpottaminen (TEM/Yrittäjyyspaketti) Palkkatuen riittävyys (TEM/työttömyysturvan käyttö palkkatuen rahoitukseen) Julkisten hankintojen hyödyntäminen (TEM/Innovatiiviset hankinnat) Työttömyysturvan suojaosan korottaminen (kannustinloukkuselvityksessä arvioitavana)
Kiitos!